Jos koiralla ON oma peti, käytös muuttuu mököttäväksi ja omaa petiä vahtivaksi. Kuka tahansa ohi kävelee, koira tuijottaa ja erityisesti jos kyseessä lapsi tai toinen koira, murisee ja hyökkii jos lapsi/koira edes pysähtyy kohdalle. Koira liikkuu omalta pediltä pois vain syömään, tai jos lähdetään ulos, tai tietty kutsuttaessa. On tosi stressaantuneen ja ahdistuneen oloinen.
Jos petiä EI ole, on iloinen ja huoleton, makoilee muutamalla mieleisellään paikalla ja on välinpitämötön lasten ja muiden koirien suhteen. Sylttää matot, nukkuu kenkien päällä, hyppii sohvalla, kaivaa ja kuopii petiä itselleen. Selvästi kaipaa omaa nukkumispaikkaa.
Mitenkä tässä nyt kannattas tehdä? Järjellä aateltuna parempi ois ku petiä ei olis, mutta tosi tympeää katsoa kun on matot rutussa ja raavittuna, sohvalla karvakolo jnejne. kun haluais sen oman pedin itselleen. Ja kun lapsia on, olis kiva kun koira vois mennä omalle paikalle rauhottumaan.. mutta siitä tulee sitten armoton stressi koiralle, kun pitää vahtia ettei lapset edes leiki siihen suuntaan. Ja ei, lapsilla ei ole asiaa koiran pedin luokse, eivät siis saa pomppia koiran niskassa miten huvittaa. Murina vaan alkaa tosi vähästäkin, ohi kävelemisestä jne. Niin, koira on ihan pienestä asti ollut kova omimaan, jos esim. oon poissa vahtii mun lattialle pudonnutta sukkaa, jos saa luun jota ei heti syö, vahtii sitä kaiken aikaa, jos nähdään vieras koira vahtii mua ja lapsia. Ollaan opittu vaan karsimaan pois kaikki mahdollinen mikä tuon saa aikaan.. komennettu lopettaan, annetaan hetisyötävissä oleva luu jnejne.
Muuten koira on ihana, kiltti ja leppoinen, kulkee kauniisti hihnassa jopa lasten taluttaessa, ei uhmaile tai komentele meitä jne. Vain tämä ongelma :/
Jos petiä EI ole, on iloinen ja huoleton, makoilee muutamalla mieleisellään paikalla ja on välinpitämötön lasten ja muiden koirien suhteen. Sylttää matot, nukkuu kenkien päällä, hyppii sohvalla, kaivaa ja kuopii petiä itselleen. Selvästi kaipaa omaa nukkumispaikkaa.
Mitenkä tässä nyt kannattas tehdä? Järjellä aateltuna parempi ois ku petiä ei olis, mutta tosi tympeää katsoa kun on matot rutussa ja raavittuna, sohvalla karvakolo jnejne. kun haluais sen oman pedin itselleen. Ja kun lapsia on, olis kiva kun koira vois mennä omalle paikalle rauhottumaan.. mutta siitä tulee sitten armoton stressi koiralle, kun pitää vahtia ettei lapset edes leiki siihen suuntaan. Ja ei, lapsilla ei ole asiaa koiran pedin luokse, eivät siis saa pomppia koiran niskassa miten huvittaa. Murina vaan alkaa tosi vähästäkin, ohi kävelemisestä jne. Niin, koira on ihan pienestä asti ollut kova omimaan, jos esim. oon poissa vahtii mun lattialle pudonnutta sukkaa, jos saa luun jota ei heti syö, vahtii sitä kaiken aikaa, jos nähdään vieras koira vahtii mua ja lapsia. Ollaan opittu vaan karsimaan pois kaikki mahdollinen mikä tuon saa aikaan.. komennettu lopettaan, annetaan hetisyötävissä oleva luu jnejne.
Muuten koira on ihana, kiltti ja leppoinen, kulkee kauniisti hihnassa jopa lasten taluttaessa, ei uhmaile tai komentele meitä jne. Vain tämä ongelma :/
Vastaukset 1
Vanhimmat
Onko lapsi käynyt häiritsemässä koiraa kun se on ollut omassa paikassa eli pedillään.Koiralla pitää olla yksi paikka jonne ei kersa mene eikä koira yleensä hyväksy vierasta koiraa omaan punkkaan.Lapset kiusaa muuten paljon koiria kun aikuisten silmä välttää varsinkin kun ne on pentuna ei anneta nukkua rauhassa ja koira muistaa sen.
Narttukoirat on kiimojen aikaan myös pikkasenn sekoja eli kantavat tavroita petiin ja suojelevat niitä mutta ei se kovin kauaa kestä ja silloin jos tekee niin niin kaikki sen lelut ja muut pois menee nopeammin hoivavietti ohi.