Olen ollut mieheni kanssa reilut kuusi vuotta, joista olemme asuneet yhdessä 4,5 vuotta. Kun tapasimme, mieheni puhui, että mennään naimisiin heti seuraavana kesänä. No se asia kuitenkin unohtui ja päätimme antaa suhteen kehittyä. Alkuhuuma kesti noin 2 vuotta. Alkuvuosina oli aika paljon haasteita, koska miehelläni oli edellisen suhteen ero lähellä ja siitä kaksi lasta (jotka olivat suhteemme alussa 11 ja 6 vuotta.. nyt he ovat 17 ja 12 vuotta). Mieheni exä oli hyvin hankala. Uusperheen muodostaminen oli koettelevaa kaikille osapuolille. Ongelmat kuitenkin vain vahvistivat suhdettamme ja kehittivät meitä ihmisinä.
Kumpikin olemme kasvaneet hyvin paljon ihmisinä. Suhteen alussa ajattelin, että kun vuodet kuluvat, niin varmistun halustani avioliittoa kohtaan. Ajattelin, että löydän varmuuden sisältäni tähän suureen sitoutumiseen. Mutta nyt kaikkien vuosien jälkeen, olo on edelleenkin epävarma.. onko ihmisen mieli ikuisesti ailahteleva vai löytyykö sellaista suurta varmuuden tunnetta, että sitä oikeasti haluaisi mennä naimisiin? Rakkauden tunteet vaihtelevat parisuhteessa.. senhän jokainen tietää.
Olemme keskustelleet useasti avioliitosta. Kumpikin tavallaan haluaa ja toivoo sitä, mutta toisaalta se ei enää tunnu niin tärkeältä kuin joskus aiemmin. Aiemmin ajattelin, että jos on varma rakkaudesta, niin ilman muuta mennään naimisiin. Jos ei mennä, niin suhteessa on jotain pahasti vialla. Jos ei uskalla/halua naimisiin, onko pohjalla kuitenkin syy, ettei rakasta toista tosissaan ja yrittää selittää itselleen asian muilla syillä? Mietin että jos en sittenkään rakasta miestäni riittävästi kun olen epävarma. Millainen se rakkauden tunne on, joka saa ihmiset menemään naimisiin?
Oma perheeni ja sukuni on hyvin vanhoillinen eli naimisiin pitäisi mennä. Avoliittoa ei katsota hyvällä. Tämä asia vaivaa minua. En vain tiedä miten tulla varmaksi omaksi tunteista ja siitä mikä on oikea ratkaisu itselleen.
Naimisiin vai ei.. miksi olen epävarma??
54
1181
Vastaukset
- sen vain tietää
Jos on epävarma rakkaudestaan, voi olla varma, ettei sellaista syvää rakkautta toista kohtaan ole, joka liittäisi teidät myös aviollisesti yhteen.
Epävarmuus on varma merkki ettei avioon ole asiaa. Avioliiton solmimiseen on voimakas molemmin puolinen sisäinen palo ja halu, siitä tunteesta ei voi erehtyä.
Jos ette koe, että voisitte viettää loppuelämäänne yhdessä, ei kannata mennä avioon.
Jos suhteenne on kaikin puolin teille sopiva, ja haluatte jatkaa elämäänne päivä kerrallaan yhdessä ilman avioliittoa, niin siitä vain sitten.
Perheellä ja suvulla ei ole mitään sananvaltaa toisten avioliittoasioissa, suhteenne on teidän kahden välinen.kyllä - ...
Mulla on vähä sama juttu, ollaan oltu yhessä lähemmäs 10 vuotta. Aluksi puhuttiin että mennään joskus myöhemmin naimisiin kun vähän aikuistutaan ja oikeesti halusin sitä. Edelleen uskon että ollaan yhessä vielä pitkään ellei jopa loppuikämme, mutta nyt on alkanu pelottaan että uskaltaako mennä naimisiin, vaikka ollaanki onnellisia. Ollaan kuitenki niin nuoria edelleen, että ei voi tietää varmasti ollaanko ikuisesti yhessä. Pelkään myös sitä, jos mies ei sitten enää olisikaan mun kans rakkaudesta, vaan pelkästään velvollisuudesta. Ei siis olla kihloissakaan, mutta se ehkä tulossa ajankohtaiseksi, jos uskalletaan. Miksi mietin liian pitkälle tulevaisuuteen? se tekee epävarmaksi.
- suna eroisin
Kannattaa harkita eroamista ellei pysty etenemään.Molemmat voi löytää uuden rakkauden.Elämä on lyhyt!
- pitkä avo takana
Parempi noin päin. Me olemme saaneet todistaa tarinaasi, siis aivan vastaavaa mutta niin, että naimisiin piti mennä liian pian. Onhan se ihanaa elää kuplassa, kunnes se puhkeaa.
Sinulla on sentään nyt se etu, että tiedät miehesi huonoimmat puoletkin. Ne kun tulee esille vasta sen alkuhuuman jälkeen, joillakin jopa vasta kolmen-neljän vuoden päästä. Nyt ainakin tiedät sen miten miehesi suhtautuu lapsiin ja minkälainen hän on humalassa. Voin arvata että ikävintä on huomata vuosien jälkeen ottaneensa kulissin, velkoineen rähinäviinoineen. Miehen joka ei kykene tekemään muita kuin omia juttujaan. Ja joka ei osaa rakastaa lastaan.
Epävarmuus ei välttämättä johdu siitä ettet sinä rakastaisi, vaan suhteestasi avioliittoon yleensä. Neuvoni sinulle. Muuta hetkeksi jollain verukkeella pois miehesi luota, niin pääset testaamaan tunteidesi aitoutta. Itse huomasin viimeisellä reissullani, etten tuntenut mitään ikävää miestä kohtaan koko neljän päivän aikana, ja että kotiin paluu ei ollut enää niin kivaa. Elin huumassa, kun mies on kaikin puolin muuten niin täydellinen, aivan erilainen kuin tuo pahin esimerkkini perhepiiristä. Tämä lyhyt ero opettaa, jos mikä. Meillä avoiliitosta ei siis tule mitään, mutta älä sinä vielä luovu ajatuksesta ennen kuin testaat tunteesi mieheesi.- nainen kaunokainen
Ikävöin miestäsi, kun olen hänestä erossa yhdenkin päivän ja ajatus elämästä ilman häntä tuntuu yksinäiseltä ja ahdistavalta.
- hihityttään
nainen kaunokainen kirjoitti:
Ikävöin miestäsi, kun olen hänestä erossa yhdenkin päivän ja ajatus elämästä ilman häntä tuntuu yksinäiseltä ja ahdistavalta.
No kiva. Onhan se mukavaa kun joku häntä ikävöi ;)
- ...
Ollaan erossa tasaisin väliajoin 4 päivästä-2 viikon pituisiin jaksoihin. En ikävöi, ku tiiän että pääsen kohta taas kotiin ja mitä pidempi aika erossa toisesta niin romantisoin asioita mielessäni, vaikkei mun mies oo yhtään romanttinen. Ja kotiin on aina kiva päästä takaisin miehen luokse, mutta yleensä sitte ku pääsen niin mulla menee hermot yleensä jo saman päivän aikana. Yleensä se taas johtuu siitä että miehellä on ollu tylsää ilman mua ja se sitte kiusaa mua niin paljon ku ehtii. :D
- oot hullu
Oot hullu jos et mee tollasen kans naimisiin joka tykkää niin että kiusii.Se kyllästyy ja ettii uuden.Mulla ei ole koskaa ollu noin ihanaa miestä.
- ne peilit
Oot epävarma et itsestäs suoranaisesti mut välillisesti toisen kautta, et luota näe koe teitä sopivana parina enään kun puoliso vaikuttaa riskisijoitukselta tai täysin taida täyttää toiveitasi.
- rohkeesti vaan
No parempi se musta mennä ja kokea kuin ei mennä koskaan.
- susipari
No jos et halua naida, et halua.
Mulla on miehen kanssa sama tilanne. Toisen vuoden huumassa mennään. Mies olisi heti halunnut naimisiin. Minä en halua. Haluan entisten kokemusten perusteella katsoa sen 3-4 vuotta _vähintään_ ennenkuin päätän. Miehet voi todella olla niin sikoja, että ennen tuota ei näytetä todellista karvaansa.
Ehkä sullakin on takana joku ajatus, miksi mies heti haluaa sut itseensä sitoa. Meillä ainakin. Myöntää halunsa sitoa, mutta motiivista en usko että se olisi yksinomaan koko totuus. Eli rakkaus ja halu julkisesti omistaa.
Onko sulla enemmän omaisuutta kuin miehelläsi?- nainen kaunokainen
Nimimerkille Susipari...Luulen, että yksi syy on, että pelkään alitajuisesti avioliittoa. Olen erittäin isosta perheestä ja vanhempieni suhde oli huono. Vanhempien avioliitto on alitajuisena "haamuna" sisälläni. Sana avioliitto tuntuu vankilalta, ahdistavalta, joutuu uhrautumaan ja alistumaan, ym vastaavaa. Nämä kaikki liittyy vanhempieni suhteeseen. Vaikka sen tiedostan, niin pelkään jotenkin, että avioliitto pilaa parisuhteeni. Toisaalta taas järkeni sanoo, että se lähentää ja syventää sitä.
Omaisuudesta.. minulla ei ole oikeastaan mitään omaisuutta, mutta miehelläni on taas sitä erittäin paljon. Jos menisimme naimisiin, niin ilman muuta tehtäisiin avioehto.
- huhhuhhuijaa
Aikamoista ettet vieläkään tiedä vaikka lapsetkin jo pyöräytit!No,ehkä sitten et rakasta,miltähän toisesta osapuolesta on tuntunut elää rakkautta vaille jääneenä.Ehkä miehelläsi on suhde..Millasia tampioita te ihmiset olette ettette edes tiedä oletteko rakastuneita vai muista syistä yhdessä.Ehkä sun kannattais nyt selvittää pian rakastatko ja olla rehellinen miehelle ellet,miehelläkin on oikeus tulla oikeasti rakastetuksi!
- ei ihme
Kyllä kai tuollaisen taistelun jälkeen mitä ap kuvaa kuviosta onkin vähän sekaisin
- Skifu
Kyllä miettisin enemmän tuota lapsentekoa kuin naimiisiin menoa. Erota voi aina, mutta lapsen isä on elämässäsi tavalla tai toisella lopun elämää. Avioliitto on epävarmaa, vanhemmuus on ilman epäilyksi "loppuelämäksi".
- zivustakatsoja
Kyl te ihme fundeerajia olette, kun lapsia saatte aikaiseksi, mutta ette osaa ratkaista onko se mies oikea tai edes käypänen. Itse olen nähnyt lähikuvioissa, että exät vähentävät huomattavasti riehumistaan kun pari menee naimisiin. Vastaavasti jos on avopari niin exät pitävät näitä jotenkin luvallisempana kiusata joka asiassa. Onko muilla sama havainto?
- nainen kaunokainen
zivustakatsoja kirjoitti:
Kyl te ihme fundeerajia olette, kun lapsia saatte aikaiseksi, mutta ette osaa ratkaista onko se mies oikea tai edes käypänen. Itse olen nähnyt lähikuvioissa, että exät vähentävät huomattavasti riehumistaan kun pari menee naimisiin. Vastaavasti jos on avopari niin exät pitävät näitä jotenkin luvallisempana kiusata joka asiassa. Onko muilla sama havainto?
Ei minulla ole lapsia. Lapset ovat mieheni edellisestä suhteesta (ei ollut siinäkään naimisissa).
- lapsi on hyvä syy
Lapsiko ei ansaitse vanhempia jotka edes yrittää sitoutua toisiinsa ja elää perheenä. Ehkä tuossa on sun sokea piste kun et sä naimisiin päässyt, täällä heristelet pientä katkeraa nyrkkiäsi muille, avioon pääseville :)
jos mietitään ettei avioliitto olekaan niin merkityksellinen mutta mikä on parempi syy mennä avioon kuin lapsi, eipä sellaista taida löytyä positiivisessa mielessä :) - ei mitään tekemistä
zivustakatsoja kirjoitti:
Kyl te ihme fundeerajia olette, kun lapsia saatte aikaiseksi, mutta ette osaa ratkaista onko se mies oikea tai edes käypänen. Itse olen nähnyt lähikuvioissa, että exät vähentävät huomattavasti riehumistaan kun pari menee naimisiin. Vastaavasti jos on avopari niin exät pitävät näitä jotenkin luvallisempana kiusata joka asiassa. Onko muilla sama havainto?
ei kai niillä eksillä pitäisi olla mitään asiaa oli aviossa tai avossa??!!!
- oppeliini1
Tökkäsi heti tuo "vanhoillinen eli naimisiin".
Avioliitto on paljon uudempi käsite kuin elää yhdessä ilman liiton laillistamista.
Vanhoina hyvinä aikoina, siis ennenvanhaan, elettiin yhdessä heinäkasakullan kanssa. Pappi ja kirkot olivat kaukana. Silloin harvoin kun pappia nähtiin, hoidettiin hautajaiset, lasten kastamiset ja avioliitot samalla kertaa.
Joten ei ole oikein kutsua avoliittoa nykyaikaiseksi.
Mutta asiaan: Kohta miehesi lapset ovat ovat täysi-ikäisiä, he lentävät pesästään ja ovat omillaan (suurimmaksi osaksi ajastaan); jäljelle jää sinä ja miehesi. Kahdestaan.
Olet tuntenut miehesi jo tarpeeksi kauan huomataksesi hänen hyvät ja huonot (jos niitä edes on) puolet.
Mikäli tunnet että teidän yhdessä eläminen on tasapainoista, sopuisaa ja olette tyytyväisiä jokapäiväiseen elämäänne yhdessä, voisitte aivan hyvin laillistaa liittonne.
Halutessanne teidän ei tarvitse järjestää maltaita maksavia mega-häitä. Eihän liittonne laillistaminen muuta muiden silmissä juuri mitään.
Mutta tuo laillistaminen onkin vain teidän kahden ihmisen tunnetasolla sitovampaa ja lähestyvämpää. Se tavallaan loisi teille enemmän yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, tunnetta, jossa hiukan korkeammalla tasolla katsotte hamaan tulevaisuuteen. Yhdessä.- kastijako takaisin
...korkeammalla tasolla.....
hän on todellakin takaisin.... kiitos että saa nauraa välillä.. - Solu hoi!
kastijako takaisin kirjoitti:
...korkeammalla tasolla.....
hän on todellakin takaisin.... kiitos että saa nauraa välillä..Aivan oikein! Ameebatkin plus muut yksisoluiset nauravat koska heidän ainut solunsa ei kykene muuhun :) :)
- voi ruoja
"jossa hiukan korkeammalla tasolla katsotte hamaan tulevaisuuteen. Yhdessä. "
Oikeesti...missä näitä kasvaa?? Olemme korkeammalla tasolla kuin te avo-parisuhteessanne elävät...yhymmmmm.
Muista kiillotaa se alkava pälvikalju säännöllisesti, et kaikki näkee missä kiiltää :)))
- mene vaan!
Suhdehan lähtee muuttumaan heti alkuhuuman jälkeen. Juuri silloin alkaa tulla niitä epämiellyttäviäkin asioita mieleen omasta puolisosta, saattaapa jopa ajatella ajoittain, ettei ole varma omista tunteistaan koska ne ailahtelevat. Mutta se on vain osa normaalia parisuhdetta, ei sitä tarvitse pelätä. Herkästi saattaa myös huonoina aikoina ajatella, että onneksi ei olla menty naimisiin, aivan kuin se olisi jotenkin helpotus, vaikka siinä kuitenkin yhdessä elellään.
Melkeinpä sanoisin, että on parempi mennäkin naimisiin vielä silloin kun sitä huumaa on vielä jäljellä, sillä silloin naimisiin menokin tuntuu huumaavan ihanalta, eikä vain kivalta toimenpiteeltä sitten joskus myöhemmin. Aviossa sitä kuitenkin on eri tavalla sitoutunut tekemään toiselle hyvää kun ei ole takaovea niin selkeästi enää auki. Pistää yrittämään enemmän juurikin niinä vaikeina aikoina kun olisi vaan helpompi pakata kamat ja häipyä. - Onneksi olkoon
Menkää naimisiin:). Kaikki kuulostaa hyvin toimivalta ja jo arjessa koeteltunakin suhde toimii.
- nauraa partaansa
Kyllä ihanaa. Pitäkää ne pinkit häät ja saatte paljon lahjoja. On se kuitenkin ihana olla normaali aviossa elävä nainen ja hankkia ne normaalit lapset sinne normaaliin velkaiseen ok-taloon. Se on niin ihanan normaalia. Mitä sillä onnella niin väliä.
- Kade
nauraa partaansa kirjoitti:
Kyllä ihanaa. Pitäkää ne pinkit häät ja saatte paljon lahjoja. On se kuitenkin ihana olla normaali aviossa elävä nainen ja hankkia ne normaalit lapset sinne normaaliin velkaiseen ok-taloon. Se on niin ihanan normaalia. Mitä sillä onnella niin väliä.
Varmaan vuokrayksiössä sinkkuna lopun ikää on jotenkin parempaa ja enemmän normaalia? Ei sillä onnella niin väliä....
- kurja haave
Kade kirjoitti:
Varmaan vuokrayksiössä sinkkuna lopun ikää on jotenkin parempaa ja enemmän normaalia? Ei sillä onnella niin väliä....
Kliseet on aina rumia .Opetelkaa elämään omalla tavallanne siinä rakkaudessa. Yksiökin ja villi sinkkuelämä on aina parempi kuin tyhjä kopio elämästä, kaunis kiiltokuva, jonka takana rapisee. Et arvaa kuinka monta tälläistä lähipiiristä löytyy.
Oli ne pinkit häät, tuli lapset ja se ok-talo. Tuli ero, yhdellä jos toisella rakastaja. Pari jo eronut, talo myyty. Siinä sitten vietetään kaveri-iltaa näiden pettureiden, entisten onnellisten kanssa kun miehet/ vaimot ei tiedä mitään ja tää eronneitten porukka vetää viinaa liikaa suruunsa. Irvikuvaa, ei muuta! - no huhhuhh
kurja haave kirjoitti:
Kliseet on aina rumia .Opetelkaa elämään omalla tavallanne siinä rakkaudessa. Yksiökin ja villi sinkkuelämä on aina parempi kuin tyhjä kopio elämästä, kaunis kiiltokuva, jonka takana rapisee. Et arvaa kuinka monta tälläistä lähipiiristä löytyy.
Oli ne pinkit häät, tuli lapset ja se ok-talo. Tuli ero, yhdellä jos toisella rakastaja. Pari jo eronut, talo myyty. Siinä sitten vietetään kaveri-iltaa näiden pettureiden, entisten onnellisten kanssa kun miehet/ vaimot ei tiedä mitään ja tää eronneitten porukka vetää viinaa liikaa suruunsa. Irvikuvaa, ei muuta!On ehkä pikkasen kiinno noista sun "ihmisistä" millaiset arvot ne omaa jos kerta pettää tosta noin vaan vaikka paljon pelissä, hei haloo. Ei kerro muusta kun noista ihmisistä itsestään, kertoo samalla miks on menty avioo (materia) ja miks pettämiseen suhtaudutaan noin. Kaikenlaisia ihmisiä ennemminkin....Ei kai oo kun ihmisen itsensä syy jos ei osaa elää rehellisesti itselleen ja aika hirviöltä kuulostaa myös ihminen joka hankkii lapsia että voisi niitäkin materialisistisesti esitellä. Voi vaan miettiä mistä tollaisia ihmisiä tulee ja mistä narsismi pohjimmiltaan syntyy.
- köyttä saa kaupasta
nauraa partaansa kirjoitti:
Kyllä ihanaa. Pitäkää ne pinkit häät ja saatte paljon lahjoja. On se kuitenkin ihana olla normaali aviossa elävä nainen ja hankkia ne normaalit lapset sinne normaaliin velkaiseen ok-taloon. Se on niin ihanan normaalia. Mitä sillä onnella niin väliä.
ootko katkerakin sinkku, ootko pitkäänki ollu, onks paljonki velkaa?
- voi elämä
no huhhuhh kirjoitti:
On ehkä pikkasen kiinno noista sun "ihmisistä" millaiset arvot ne omaa jos kerta pettää tosta noin vaan vaikka paljon pelissä, hei haloo. Ei kerro muusta kun noista ihmisistä itsestään, kertoo samalla miks on menty avioo (materia) ja miks pettämiseen suhtaudutaan noin. Kaikenlaisia ihmisiä ennemminkin....Ei kai oo kun ihmisen itsensä syy jos ei osaa elää rehellisesti itselleen ja aika hirviöltä kuulostaa myös ihminen joka hankkii lapsia että voisi niitäkin materialisistisesti esitellä. Voi vaan miettiä mistä tollaisia ihmisiä tulee ja mistä narsismi pohjimmiltaan syntyy.
Sellaista pikkuinen se elämä on. Mutta jos helpottaa, niin tuudittaudu siihen ettei omasi, vaan ne muut.......................
- kelpasko
köyttä saa kaupasta kirjoitti:
ootko katkerakin sinkku, ootko pitkäänki ollu, onks paljonki velkaa?
Parisuhteessa 10 vuotta. Ei yhtään velkaa -kiitos!
- voi voi
voi elämä kirjoitti:
Sellaista pikkuinen se elämä on. Mutta jos helpottaa, niin tuudittaudu siihen ettei omasi, vaan ne muut.......................
jollakin ei oo tainnu elämä mennä ihan putkeen
- täti monika
Se on se rakkauden tunne että niin kuuluu tehdä, näin on tapana. Ja ne joilla on tapana, haluaa osoitella avossa eläviä huonommiksi, kun he omaavat ihan oman tahdon ajatella maailmankuvaansa, eikä lainaa sitä äidiltä tai kavereilta.
Rakkaus on, olit sitten liitossa tai et. Mutta hyvä kysyä onko?- omapa on mielipide
olet oikeassa siinä että avioliitto on elämäntapa, astetta vakavampi sitoutuminen
ne jotka eivät koskaan ole avioon kelvanneet tai päässeet, tai uskaltaneet kun sen aika on ollut, varmaan keksivät selityksiä miksi moinen sitoutuminen on huuhaata, sehän on aivan sama kun nauraisi jollekin muulle traditiolle, joululle tai yksiavioisuudelle, lapsen kastamiselle, töissä käymiselle, mille vaan keksit - me parhemmat .)
omapa on mielipide kirjoitti:
olet oikeassa siinä että avioliitto on elämäntapa, astetta vakavampi sitoutuminen
ne jotka eivät koskaan ole avioon kelvanneet tai päässeet, tai uskaltaneet kun sen aika on ollut, varmaan keksivät selityksiä miksi moinen sitoutuminen on huuhaata, sehän on aivan sama kun nauraisi jollekin muulle traditiolle, joululle tai yksiavioisuudelle, lapsen kastamiselle, töissä käymiselle, mille vaan keksitKiitos juuri tuota eriarvoistamista ja muiden vähättelyä tarkoitin. Todistit sen siis oikeaksi taas omalta kohdaltasi. Kiitos tästä.
- mun pide
omapa on mielipide kirjoitti:
olet oikeassa siinä että avioliitto on elämäntapa, astetta vakavampi sitoutuminen
ne jotka eivät koskaan ole avioon kelvanneet tai päässeet, tai uskaltaneet kun sen aika on ollut, varmaan keksivät selityksiä miksi moinen sitoutuminen on huuhaata, sehän on aivan sama kun nauraisi jollekin muulle traditiolle, joululle tai yksiavioisuudelle, lapsen kastamiselle, töissä käymiselle, mille vaan keksitItse pidän koko instituutiota naurettavana ja vanhoillisena, yhteiskunnan painostuksena. Ne jotka naimisiin menee on muutenkin aivopestyjä elämään jonkun yleisten käsitysten mukaan. Heillä usein ei ole omia aivoja.
- niin tai näin
mun pide kirjoitti:
Itse pidän koko instituutiota naurettavana ja vanhoillisena, yhteiskunnan painostuksena. Ne jotka naimisiin menee on muutenkin aivopestyjä elämään jonkun yleisten käsitysten mukaan. Heillä usein ei ole omia aivoja.
no sä voit elää elämäsi niinkuin sä haluat, harrastella ja vaikka sexxxtailla mitenpäin haluat niin kauan ku se just sua viehättää mut jätä oikeesti vittu ne rauhaa jotka haluaa perhettään rakastaa ja elää siten että kaikilla on hyvä olla
- .......
niin tai näin kirjoitti:
no sä voit elää elämäsi niinkuin sä haluat, harrastella ja vaikka sexxxtailla mitenpäin haluat niin kauan ku se just sua viehättää mut jätä oikeesti vittu ne rauhaa jotka haluaa perhettään rakastaa ja elää siten että kaikilla on hyvä olla
Jätän ilomielin rauhaan, jos ne ei tuu tänne todisteleen itseään muka paremmiksi siitä, että on mennyt niin kuin isi ja äiti haluaa..
Se on vaan säälittävää kun ei osaa tehdä omia ratkaisuja mistään.. - vapaa maa
....... kirjoitti:
Jätän ilomielin rauhaan, jos ne ei tuu tänne todisteleen itseään muka paremmiksi siitä, että on mennyt niin kuin isi ja äiti haluaa..
Se on vaan säälittävää kun ei osaa tehdä omia ratkaisuja mistään..niinkuka tässä on naimisiin mennyt koska isi ja äiti käskee vai onko sulla joku ongelma jonkun muun avioon menosta oikein henkilökohtaisesti, kun noin spekuloit,kannattais alkaa luottamaan ihmisiin ihan yksilöinä ja give a rest oikeesti muiden elämälle, mietityttää enemmän mistä tollaisiakin ihmisiä sikiää, tai mikä elämänkokemus aiheuttaa tollaisen ajattelun, kun loppujen lopuksi kyse on kehittymättömyydestä ja kateudesta kun muiden elämä menee otettujen riskien ja yrittämisen kautta eteenpäin, mites itsellä? ;)
- niinpä niin
Se on vähän sama kuin tuossa lasten hankinnassa että on se fiilis toisesta ja jos toinen vaan selittelee vuosi toisensa jälkeen se fiilis menee ohi, siinä saa ikäänkuin siipeensä joten muistakaa tämä kun vastaatte ylimalkaisesti toisen lastenhankinta- tai avioliittokyselyihin, voi olla että toista tilaisuutta ei tule ja tiedänpä parin jossa mies ei sitten enää kieltävän vastauksen saatuaan vienytkään eukkoansa vihille ja tätähän eukko katuu kun ei päässytkään ikinä naimisiin.Eri asia jos tuota tunnetta ei sitten vain tule, mutta kylä seuraavassa suhteessa jo ymmärtää tuntea sen hetken kun sitoutumisen aika on ovella ja valinta tietyissä aikarajoin tehtävä, ettei toinen häviä. Avioliitto kun on kuitenkin lopulta elämäntapa, eihän kaikkien siihen ole pakko kallistua, mutta uskoisin että siihen kykenee jos vain on tosissaan sitoutunut!
- inhottavaa
Miten avioliitto erottuu elämäntavaltaan avoliitosta- en vaan ymmärrä? Vai onko avioon haluavat vaan näitä ihmisiä joiden on pakko todistella paremmuuttaan muille? Avio on sinänsä toisarvoinen seikka siihen nähden että kaksi ihmistä nyt ylipäätään tänä päivänä löytävät toisensa.
Ja mikä tunne? Tunne siitä että haluaa naimisiinKO? Vai yritätkö eritellä jotenkin avioon menevien tunteita erityisemmiksi kuin avossa elävien. Häpeä, jos näin. - Kokeile ite
inhottavaa kirjoitti:
Miten avioliitto erottuu elämäntavaltaan avoliitosta- en vaan ymmärrä? Vai onko avioon haluavat vaan näitä ihmisiä joiden on pakko todistella paremmuuttaan muille? Avio on sinänsä toisarvoinen seikka siihen nähden että kaksi ihmistä nyt ylipäätään tänä päivänä löytävät toisensa.
Ja mikä tunne? Tunne siitä että haluaa naimisiinKO? Vai yritätkö eritellä jotenkin avioon menevien tunteita erityisemmiksi kuin avossa elävien. Häpeä, jos näin.Kuules, avoliiton ja avioliiton eron tietää vain sellainen ihminen joka on kummassakin elänyt.
- ootpa hauska
inhottavaa kirjoitti:
Miten avioliitto erottuu elämäntavaltaan avoliitosta- en vaan ymmärrä? Vai onko avioon haluavat vaan näitä ihmisiä joiden on pakko todistella paremmuuttaan muille? Avio on sinänsä toisarvoinen seikka siihen nähden että kaksi ihmistä nyt ylipäätään tänä päivänä löytävät toisensa.
Ja mikä tunne? Tunne siitä että haluaa naimisiinKO? Vai yritätkö eritellä jotenkin avioon menevien tunteita erityisemmiksi kuin avossa elävien. Häpeä, jos näin.Sulla on joku ongelma jos sä näet sitoutumisen jotenkin inhoittavana. Kuules, jotkut ihan oikeasti haluaa elää toisen kanssa ja pystyy siihen ihan helposti, pystyy uskomaan huomiseen ja sitä rataa... jos sulla on isojakin ongelmia käsittää tällaisia juttuja ehkä kannattais mennä terapiaan vaikka työstämään sitä omaa lapsuutta tai jotain. Vai ajoiko aika sun ohi niin että tommonen reaktio ihan normaaliin asiaan. Ja tunnehan siinä on mukana myös kun avioon mennään, jos ei niin ei kannata mennä mitä sä väännät sitä asiaa joka on päivänselvä.
- ei kässää
ootpa hauska kirjoitti:
Sulla on joku ongelma jos sä näet sitoutumisen jotenkin inhoittavana. Kuules, jotkut ihan oikeasti haluaa elää toisen kanssa ja pystyy siihen ihan helposti, pystyy uskomaan huomiseen ja sitä rataa... jos sulla on isojakin ongelmia käsittää tällaisia juttuja ehkä kannattais mennä terapiaan vaikka työstämään sitä omaa lapsuutta tai jotain. Vai ajoiko aika sun ohi niin että tommonen reaktio ihan normaaliin asiaan. Ja tunnehan siinä on mukana myös kun avioon mennään, jos ei niin ei kannata mennä mitä sä väännät sitä asiaa joka on päivänselvä.
Miksi aina dissaatte avossa elävät. Ettekö luota itseenne ja valintoihinne, vai miksi teidän on aina niin pakko todistella aviota ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi?
- jokaisen oma tie
ei kässää kirjoitti:
Miksi aina dissaatte avossa elävät. Ettekö luota itseenne ja valintoihinne, vai miksi teidän on aina niin pakko todistella aviota ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi?
ei vaan te avioliittoa niin jyrkästi haukkuvat huvittaa
- huvittaa
inhottavaa kirjoitti:
Miten avioliitto erottuu elämäntavaltaan avoliitosta- en vaan ymmärrä? Vai onko avioon haluavat vaan näitä ihmisiä joiden on pakko todistella paremmuuttaan muille? Avio on sinänsä toisarvoinen seikka siihen nähden että kaksi ihmistä nyt ylipäätään tänä päivänä löytävät toisensa.
Ja mikä tunne? Tunne siitä että haluaa naimisiinKO? Vai yritätkö eritellä jotenkin avioon menevien tunteita erityisemmiksi kuin avossa elävien. Häpeä, jos näin.onpahan tuollainenkin alemmuuskompleksin muoto nähty, ettäkö siksi avioon että olisi parempi?
- ystävän neuvo
Seksi avoliitossa on syntiä. Synnissä eläminen on Jumalan hylkäämistä. Mieti sitä.
- halipaahtsuipaah
No. Meidän tapauksessa on hyvä että olemme avossa ja vielä vuokralla. Olemme eroamassa, ja riittää kun laitetaan omat tavaramme eroon. Ei mitään paperisotaa, ei odoteta että saadaan asunto myytyä. Ei tilien erottelua kun molemmilla ollut omat rahat. Suhde oli kivaa, eläminen siinä helppoa. Ja loppu vielä helpompaa.
Toista on likkakaverilla, joka on samassa tilanteessa, mutta kimpassa miehensä yrityksessä. Ja Aviossa. Häistäkin vielä velkaa sen 7 tonnia -ku piti olla isot! Kaikki yhteistä, asunto- ja yritysvelkaa sen 400 tonnia. Ja vaimolla itsellään todella pienet tulot. Ei voi lähteä suhteesta kun irrottautuminen on niin vaikeaa, ei uskalla lähteä. Eli todennäköisesti riutuu onnettomana samassa jamassa vielä viidenkin vuoden päästä.
Mutta... elämä on NYT! - SINÄ & HÄN
Jos esim 12 vuotta elää avossa kuten jotkut tekevät, uskaltamatta naimisiin tai sitoutua avion kautta, olis jo korkea aika päästää toinen irti ja elämään toisen kanssa. Eihän tuossa kuviossa silloin ole ollutkaan kyse muusta kuin lasten takia yhdessä elämisestä ja se on sitten iso harmi toiselle joka on näännyttänyt itsensä siihen kuvitelmaan että hommasta vielä jotain suurempaa paloa kehkeytyisi :( Puhukaa asioista niiden oikeilla nimillä ajoissa, että miksi yhdessä ja mitä oma parisuhde on itselle ja toiselle, mitä haaveita siihen sisältyy. Jokaisella on oikeus etsiä itselleen se joka uskaltaa ja haluaa elää samanlaista elämää kuin itse.
- jotain rajaa
ja taas se naimisiin meno. Se ei todista vielä mitään suurta rakkautta kuten olemme saaneet monesta jo kolmen vuoden liitosta eronneista huomata.
Menkää omalle osastollenne osoittelemaan itseänne paremmiksi....vaan kun päätitte sitoutua .
Alkaa hei oikeeesti jo riittää nää.. Onko sulla pahakin itsetunto-ongelma, vai mistä tuo johtuu???- olet läpinäkyvä
mitä vittua sä selität?tuohan oli yhden ihmisen kuvaus yhden ihmisen elämästä, saatko paljonkin iloa tosta vitun alentamisesta muita kohtaan, huono itsetunto ap:lla, no mites itsellä? ;)
- mieti mitä tapahtu
ehkä tuo kaikki taistelu mitä alussa oli vei voimasi ja tunteet haalistui
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta
Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee4101676- 1051338
Miksi jollain jää "talvi päälle"
Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli1711287Miksi koulut pakottavat
Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja1171265- 441017
- 63926
Susanne Päivärinta kirjassaan: Sannalla nousi valta päähän, Big Time!
Päivärinta toteaa ettei ole nähnyt kenenkään muuttuvan niin totaalisesti kuin Marinin, eikä siis todellakaan parempaan s92861Suomen Pallolitto: Tasoryhmät lasten jalkapallossa - Erätauko-tilaisuus ma 20.5.2024
Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon keskustelua. Mitä tasoryhmät ovat ja mikä on niiden tarkoit0860Se katse silloin
Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt32856Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?
Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!106804