Hyvät asumisoikeus-asukkaat, teillä on valtaa ja mahdollisuus vaikuttaa uudistetun v. 2011 lain mukaan eri tavalla kuin aikaisemmin oli!
Tallentakaa tämän viestin sisältö. ( "Huom." lisäykset kirjoittajan).
_______________________________________________________________
Asumisoikeusasuminen on suosittu asumismuoto.
Asumisoikeusasuntojen kysyntä on varsinkin suurimmissa kasvukeskuksissa suurempaa kuin niiden tarjonta, josta myös jonot asumisoikeusasuntoihin ovat pitkiä.
*Asumisoikeusasunnon hakumenettelyä eli niin sanottua jonotusjärjestelmää koskevat säännökset löytyvät asumisoikeusasunnoista annetun lain 4 c ja 4 d §:istä. Asumisoikeutta hakevan on haettava järjestysnumero siitä kunnasta, jonka alueelta sijaitsevasta asunnosta hakija haluaa hakea asumisoikeutta.
*Hakijalla voi samaan aikaan olla useita eri järjestysnumeroita yhdessä kunnassa sekä järjestysnumeroita useista kunnista. Jos hakijalla on useampia järjestysnumeroita, joita vastaan ei ole saatu asumisoikeusasuntoa, hän voi itse päättää siitä, millä niistä hän hakee asumisoikeusasuntoa.
Asunnon saadakseen hakijan tulee myös ilmoittautua niille asumisoikeustalojen omistajille, joiden tuotannosta hän haluaa asumisoikeuden.
Asumisoikeuden hakija saa ilmoittautua useammalle talonomistajalle sekä ilmoittaa talonomistajalle keille muille talonomistajille hän on aikaisemmin ilmoituksensa tehnyt ja joiden hän odottaa tarjoavan asumisoikeutta talostaan.
(Huom!>>>) Jos hakija samanaikaisesti hakee asuntoa useammalta hakualueelta, hän tarvitsee aina hakualuekohtaisen järjestysnumeron.
(HUOM! >>> ) Asumisoikeustalon omistajan on toimittajatahosta riippumatta kilpailutettava keskeiset ja arvoltaan merkittävimmät hankkimansa isännöinti-, huolto- ja muut kiinteistönhoitopalvelut sekä kunnossapitotyöt, joiden kattamista varten peritään tai on tarkoitus periä käyttövastiketta.
Kilpailuttamisen kynnysraja on sama kuin julkisista hankinnoista annetun lain kansallinen palvelujen kynnysarvo, joka on tällä hetkellä 30 000 euroa.
Asukkailla on oikeus tehdä esityksiä hankintojen kilpailuttamisesta ja osallistua kilpailuttamiseen yhteishallinnosta vuokrataloissa annetun lain (649/1990, jäljempänä yhteishallintolaki) mukaisessa menettelyssä Asukkaat voivat siten osallistua taloyksikkökohtaiseen kilpailuttamiseen talohallituksen kautta ja yhteisökohtaisessa kilpailuttamisessa yhteistyöelimen kautta.
( HUOM! >>>) Asumisoikeuden haltijalla ja hänen kanssaan asumisoikeusasunnossa asuvalla on oikeus osallistua asumisoikeustaloa koskevaan hallintoon ja päätöksentekoon sekä saada sitä koskevia tietoja vähintään siinä laajuudessa kuin yhteishallintolaissa säädetään. Kyseisen lain yleinen ohjaus kuuluu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lle.
Asukkaiden kokouksella on oikeus valita asukastoimikunta tai *useampia asukastoimikuntia*.
Jos kokous valitsee useampia toimikuntia, tulee sen määrätä niiden toimialueista. *
*Asukastoimikunta valitaan kulloinkin enintään kahdeksi vuodeksi sen mukaan mitä toimikauden pituudesta päätetään asukkaiden kokouksessa. Asukkaiden kokous päättää myös jäsenten lukumäärästä ja valintatavasta.
Yhteishallintolain 10 §:ssä on säännökset asukastoimikunnan tehtävistä. Asukastoimikunnan tehtäviin kuuluu muun muassa erilaisia valmistelu-, neuvottelu- ja lausunnonantotehtäviä. Kyseisen säännöksen mukaan asukastoimikunnan tehtävänä on myös päättää yhteisten askartelu- ja kerhohuoneiden ja vastaavien tilojen käytöstä sekä talkoiden ja muiden vastaavien tilaisuuksien järjestämisestä.
Asumisoikeusjärjestelmää on pyritty kehittämään entistä selkeämpään ja läpinäkyvämpään suuntaan. Vuoden 2011 alussa tuli voimaan asumisoikeuslain muutos, jolla tehostettiin asumisoikeustalokohtaista valvontaa antamalla asumisoikeuden haltijoille entistä paremmat tiedonsaantioikeudet ja säätämällä selkeät säännökset käyttövastikkeiden eli hoitovastikkeen ja pääomavastikkeen määräytymisestä.
*Lisäksi ARA:lle annettiin entistä laajemmat valtuudet viranomaisvalvonnan suorittamiseksi.
Kirjelmä jatkuu alla 2. >
Tallentakaa tämän viestin sisältö. ( "Huom." lisäykset kirjoittajan).
_______________________________________________________________
Asumisoikeusasuminen on suosittu asumismuoto.
Asumisoikeusasuntojen kysyntä on varsinkin suurimmissa kasvukeskuksissa suurempaa kuin niiden tarjonta, josta myös jonot asumisoikeusasuntoihin ovat pitkiä.
*Asumisoikeusasunnon hakumenettelyä eli niin sanottua jonotusjärjestelmää koskevat säännökset löytyvät asumisoikeusasunnoista annetun lain 4 c ja 4 d §:istä. Asumisoikeutta hakevan on haettava järjestysnumero siitä kunnasta, jonka alueelta sijaitsevasta asunnosta hakija haluaa hakea asumisoikeutta.
*Hakijalla voi samaan aikaan olla useita eri järjestysnumeroita yhdessä kunnassa sekä järjestysnumeroita useista kunnista. Jos hakijalla on useampia järjestysnumeroita, joita vastaan ei ole saatu asumisoikeusasuntoa, hän voi itse päättää siitä, millä niistä hän hakee asumisoikeusasuntoa.
Asunnon saadakseen hakijan tulee myös ilmoittautua niille asumisoikeustalojen omistajille, joiden tuotannosta hän haluaa asumisoikeuden.
Asumisoikeuden hakija saa ilmoittautua useammalle talonomistajalle sekä ilmoittaa talonomistajalle keille muille talonomistajille hän on aikaisemmin ilmoituksensa tehnyt ja joiden hän odottaa tarjoavan asumisoikeutta talostaan.
(Huom!>>>) Jos hakija samanaikaisesti hakee asuntoa useammalta hakualueelta, hän tarvitsee aina hakualuekohtaisen järjestysnumeron.
(HUOM! >>> ) Asumisoikeustalon omistajan on toimittajatahosta riippumatta kilpailutettava keskeiset ja arvoltaan merkittävimmät hankkimansa isännöinti-, huolto- ja muut kiinteistönhoitopalvelut sekä kunnossapitotyöt, joiden kattamista varten peritään tai on tarkoitus periä käyttövastiketta.
Kilpailuttamisen kynnysraja on sama kuin julkisista hankinnoista annetun lain kansallinen palvelujen kynnysarvo, joka on tällä hetkellä 30 000 euroa.
Asukkailla on oikeus tehdä esityksiä hankintojen kilpailuttamisesta ja osallistua kilpailuttamiseen yhteishallinnosta vuokrataloissa annetun lain (649/1990, jäljempänä yhteishallintolaki) mukaisessa menettelyssä Asukkaat voivat siten osallistua taloyksikkökohtaiseen kilpailuttamiseen talohallituksen kautta ja yhteisökohtaisessa kilpailuttamisessa yhteistyöelimen kautta.
( HUOM! >>>) Asumisoikeuden haltijalla ja hänen kanssaan asumisoikeusasunnossa asuvalla on oikeus osallistua asumisoikeustaloa koskevaan hallintoon ja päätöksentekoon sekä saada sitä koskevia tietoja vähintään siinä laajuudessa kuin yhteishallintolaissa säädetään. Kyseisen lain yleinen ohjaus kuuluu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lle.
Asukkaiden kokouksella on oikeus valita asukastoimikunta tai *useampia asukastoimikuntia*.
Jos kokous valitsee useampia toimikuntia, tulee sen määrätä niiden toimialueista. *
*Asukastoimikunta valitaan kulloinkin enintään kahdeksi vuodeksi sen mukaan mitä toimikauden pituudesta päätetään asukkaiden kokouksessa. Asukkaiden kokous päättää myös jäsenten lukumäärästä ja valintatavasta.
Yhteishallintolain 10 §:ssä on säännökset asukastoimikunnan tehtävistä. Asukastoimikunnan tehtäviin kuuluu muun muassa erilaisia valmistelu-, neuvottelu- ja lausunnonantotehtäviä. Kyseisen säännöksen mukaan asukastoimikunnan tehtävänä on myös päättää yhteisten askartelu- ja kerhohuoneiden ja vastaavien tilojen käytöstä sekä talkoiden ja muiden vastaavien tilaisuuksien järjestämisestä.
Asumisoikeusjärjestelmää on pyritty kehittämään entistä selkeämpään ja läpinäkyvämpään suuntaan. Vuoden 2011 alussa tuli voimaan asumisoikeuslain muutos, jolla tehostettiin asumisoikeustalokohtaista valvontaa antamalla asumisoikeuden haltijoille entistä paremmat tiedonsaantioikeudet ja säätämällä selkeät säännökset käyttövastikkeiden eli hoitovastikkeen ja pääomavastikkeen määräytymisestä.
*Lisäksi ARA:lle annettiin entistä laajemmat valtuudet viranomaisvalvonnan suorittamiseksi.
Kirjelmä jatkuu alla 2. >
Vastaukset 16
Vanhimmat
2. jatkoa edellisestä...
( HUOM!>>>) Lainmuutoksella asumisoikeuslakiin lisättiin tiedonantovelvoite asumisoikeusyhtiöitä koskien. Lainmuutoksen tarkoituksena oli nostaa asumisoikeusyhtiöiden tiedonantovelvollisuudelta vaadittavaa vähimmäistasoa ja muokata yhtiöiden toimintakulttuuria avoimemmaksi.
(Huom. puheenjohtajat/ siteerit)
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
*Muutoksen keskeisenä tavoitteena oli läpinäkyvyyden kautta pyrkiä varmistamaan kohtuullinen käyttövastiketaso.
*Asukkailla on mahdollisuus saada aiempaa tarkempia tietoja käyttövastikkeen, erityisesti pääomavastikkeen määräytymisestä, tasauksen perusteista ja sen vaikutuksesta käyttövastikkeeseen sekä käyttövastikkeella perittyjen varojen käytöstä.
*Asukkaat saivat näin paremmat mahdollisuudet kiinteistökohtaisten kustannusten valvontaan. Vastaavasti omistajayhtiöiden tiedonantovelvollisuutta kiinteistökohtaisista kustannuksista lisättiin.
*Asumisoikeustalon omistajan on annettava asumisoikeustalon asukkaille tiedot käyttövastikkeen määräytymisen ja sen tasaamisen perusteista, tasauksen vaikutuksesta käyttövastikkeeseen sekä käyttövastikkeilla kerättyjen varojen käytöstä yhteishallintolain mukaisesti.
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
* Lainmuutoksella lisättiin myös viranomaisvalvontaa antamalla ARA:lle valtuus valvoa asumisoikeustalojen käyttövastikkeiden määräytymisperusteita ja niistä annettavia tietoja. ARA valvoo, että valtion tuella rakennetuissa asumisoikeustaloissa käyttövastikkeet ovat omakustannusperiaatteen mukaisia ja että talonomistajille säädetty tiedonantovelvollisuus toteutuu.
Valvonnan perusteella ARA voi tehdä aluehallintovirastolle ilmoituksen uhkasakkomenettelyn käynnistämiseksi. (Huom!)
*Aluehallintovirastojen toimintaa ohjaavat omilla toimialoillaan oikeusministeriö, sisäasiainministeriö, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö sekä poliisihallitus tai keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on erikseen säädetty tai määrätty.
*** Valtiovarainministeriö huolehtii viraston yhteisiä toimintoja ja muita viraston yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisia toimenpiteitä koskevasta toiminnallisesta ohjauksesta.
Myös aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle.
*Huoneiston kunnossapidosta vastaa ja kunnostuksista päättää talon omistaja.
(HUOM!>>>) Kysymys siitä, kuka on vastuussa asunnon puutteellisesta kunnosta ja esimerkiksi mahdollisista rakennusaikaisista virheistä, ratkaistaan viime kädessä tuomioistuimessa. ( Tärkeää huomioida!)
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
( Asunto) Ministerillä ei ole toimivaltaa puuttua yksittäistapauksiin. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että asumisoikeuslainsäädännön toteutumista seurataan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi. ¨
Hallitusohjelman mukaisesti hallituskaudelle on laadittu asuntopoliittinen toimenpideohjelma, jonka perustana ovat hallitusohjelman linjaukset.
*Asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaan ympäristöministeriö kehittää asumisoikeusjärjestelmän asukasvalinnan toimivuutta ottaen huomioon mm. asukasvalinnan kohdentumisen asunnon tarpeen mukaan.
Samalla selvitetään asumisoikeustalojen riskienhallinnan kehittämistä.
_______________________________________________________________
Näin_
Tallenna kirjelmä vastaisuuden varalle.
Tärkeää TIETOA (OSA 1)
Tärkeää TIETOA , mutta tieto ei ole vielä muuttunut yleiseksi käytännöksi. Ei ainakaan AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä. joka on vuosien varrella tulkinnut niin asumisoikeuslakia kuin yhteishallintolakiakin kuin piru Raamattua. ARA on joutunut useita kertoja ohjaamaan tätä kuritonta "yhteisöä" kirjeillään ja asukkaiden kanteluihin antamillaan vastauksilla. Ko. "yhteisön" edustaja on aikoinaan tokaissut, että "mikä ei ole laissa kiellettyä, on sallittua". Yhtiö ja sen omistajat ovat käyttäneet härskisti hyväkseen lainsäädännön porsaanreikiä useita kertoja vuosien varrella.
Ko. "yhteisön" edustajien toimesta on myös usein valehdeltu asukkaille tai asukkaiden edustajille ja jätetty asukkaille annetut lupaukset pitämättä. Asukkaiden vaihtuvuus on vuosittain 20 %, joissakin kohteissa se on ollut jonakin vuonna yli 30 %. Usein poismuuttaneiden joukossa on ollut niitä, jotka ovat väsyneet yhtiön härskiin toimintaan asukkaita kohtaan. Juuri asukkaiden edustajien väsyttäminen ja turhauttaminen on yksi syy sille, että muutosta parempaan ei ole odotettavissa ennen kuin asumisoikeuslainsäädäntö uudistetaan ja ajantasaistetaan vastaamaan paremmin demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja tehdään mahdottomaksi asioiden pimittäminen asukkailta ja heidän edustajiltaan. Vaikka vuoden 2010 lakiuudistuksen piti merkitä asukkaiden tiedonsaantioikeuden paranemista heiltä käyttövastikkeissa kerättyjen tuottojen osalta, niin käytännössä ainakin AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä tilanne ei ole muuttunut parempaan suuntaan, vaan päinvastoin. Yhtiö ei ole esimerkiksi antanut vuoden 2010 lakimuutoksen mukaisia jälkilaskelmia, josta syystä ARA on joutunut huomauttamaan sitä useita kertoja - viimeksi syyskuun alussa uhkaamalla viedä asia aluehallintoviraston ratkaistavaksi.
Kaikkein härskeintä ko. "yhteisön" toiminnassa on se, että viranomaisille (ARA) antamissaan vastauksissaan yhtiö perustelee niskurointiaan mukamas asukkaille tulevilla haitoilla, jos lakia täytyisi noudattaa. Vastauksissaan yhtiö myös perustelee viranomaisten vaatimien muutosten tekemättä jättämistä sillä, että muutoksia ei ehditä kierrättää asukashallinnossa ("asukasdemokratiakierroksilla)". AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaana ja asukkaiden edustajana ei voi kuin itkeä (tai nauraa), kun kuulee tai lukee yhtiön edustajien "huolestuneisuudesta" asukasdemokratian toteututumisesta, kun ARA painaa päälle. Todellinen syy on kuitenkin yhtiön oma haluttomuus noudattaa lakia, kun se on vitkutellut lain vaatimien tietojen antamisessa asukkaille näiltä käyttövastikkeissa kerättyjen varojen käytöstä. Mitä enemmän asukkaille joutuisi avaamaan varojen käyttöä, sitä vähemmän olisi mahdollisuutta kaikenlaiseen suhmurointiin asukkaiden rahoilla.
Tärkeää TIETOA (osa 2)
Esimerkkejä AVAIN Asumisoikeus Oy:n ja sen omistajien kyseenalaisesta toiminnasta mainittakoon 1) asukkailta käyttövastikkeissa kerättyjen korjausvarojen (8,5 milj. euroa) siirtäminen vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon vuosina 2006-2007 ja sen salaaminen valvontaviranomaisilta, 2) mitättömät ja laittomat osakekaupat vuosina 2007 ja 2008, mikä mahdollisti "yleishyödyllisen yhteisön" joutumisen yksityisten liikemiesten enemmistöomistukseen ja määräysvaltaan salaisella Liukku-kaupalla syksyllä 2010 ja 3) Avaran huonokuntoisten vapaarahoitteisten omakotitalojen siirtäminen yleishyödylliseen asumisoikeusyhtiöön, jotta Avaraa uhannut kassakriisi voitaisiin välttää. Ko. omakotitalojen korjaamisesta tuli kustannuksia myös AVAIN Asumisoikeus Oy:lle. Nuo korjaukset ja asumiskustannusten tasaus tulivat Avaimen muiden asukkaiden riesaksi hämärän tasausjärjestelmän mahdollistamina. Kaikissa edellä kerrotuissa suhmuroinneissa on ollut mukana AVAIN Asumisoikeus Oy:n nykyinen pääomistaja Perttu Liukku, joka aiemmin toimi Avara Suomi OY:n (ent. YH-Suomi Oy) toimitusjohtajana. Kun Liukun visiot ja strategiat olivat viedä Avaran perikatoon, niin hän sai potkut vuoden 2009 syksyllä. Avara-konsernin toimitusjohtajana hän herätti meissä AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaissa pelkoja puheillaan "etäisyyden ottamisesta yleishyödyllisyyteen". Kun hän sai potkut Avarasta, jonka tytäryhtiö ja myöhemmin osakkuusyhtiö AVAIN Asumisoikeus Oy oli, niin me asukkaat huokasimme helpotuksesta, että tästä "etäisyyden ottajasta" päästiin eroon. Sitä suurempi olikin järkytys, kun tieto syksyn 2010 salaisesta Liukku-kaupasta tuli julkisuuteen 4.11.2010. Lainsäädännön porsaanreikien johdosta Liukku-kauppaa ei voitu purkaa. Tänä päivän me AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaat maksamme Liukulle paitsi osinkoja niin myös hänen lukuisten firmojensa palveluksista, joiden hintaan emme voi mitenkään vaikuttaa. Meitä rahastavia Liukun firmoja, jotka ovat tällä hetkellä tiedossa, ovat AVAIN Rakennuttaja Oy, AARI Isännöinti Oy ja Renevo Oy. Liukun laariin sataa rahaa meiltä asukkailta siis monesta lähteestä. Kun Liukku-kauppa tuli julkisuuteen, eräs asukkaiden edustaja totesi, että nyt loppuu kusetus. Hän marssi pankkiin ja sai lainan omistusasunnon hankkimiseen. Kaikilla asukkailla ei ole tähän mahdollisuutta. He joutuvat maksamaan käyttövastikkeissaan hamaan kuolemaansa saakka suuria summia jatkuvasti kallistuvista "palveluista" pääomistajan firmoille. He ovat nyky-yhteiskunnan lainsuojattomia!
No ompas ikävää luettavaa jos tuo kaikki on kuin on kirjoitettu!
No tuohan kai riittäisi jo tutkintaperusteiksi viranomaisille - tämän kirjoituksen pohjaltakin!
Mikään ns. kuluttajasuoja laki ei tule apuun se on varmaa, ja kaikki kansalaisia lain ja oikeudenmukaisuuden mukaan palveleviksi oelttamamme ns. väliportaan hallinnot eri puolilla maata kuten Aluehallintovirastot ovat täysin turhia ja tyhjänpäiväisiä laitoksia ja virastoja kansan varoilla ylläpidettyjä, jotka vievät todellisilta asiohin perehtyviltä kuten rikostutkinnalta resursseja - siis kun heillä ei ole mitään toimeenpanovaltaa käytännössä lainkaan!
Tässä edelläkerrotussa pitää noudattaa lakeja kuten edellytetään, ja siksi tehkää ihmeessä tutkimuspyyntö viranomaistahoon!
Eihän siinä sen enempää tarvita, se osoittaa kuka on oikeasssa tai väärässä!
ALOITUSESSA ESIINTUODUT ASIAT OVAT ASUNTOMINISTERIÖSSÄ LAADITTUA TEKSTIÄ, joten ei ol emistään fiktiosta kysmys! Aso-lakia on täydennetty ja uusittu kuten kerrotaan!
Toimikaa sen mukaan mitkä oikeudet nyt ovat. Eihän aso-asumisoikeusasukkaat ole minkään kiinteistöjä hallinnoivan isännöitsijän tms. talutusnuorassa vaan he itse ovat asukkaiden palveluksessa, joka näyttää monilta toimijoilta unohtuneen aina ulkoistettuja palveluitaan myöten!
Jos asiat epäselviä, - edellä olevaa tekstiä voi referoida ja lainata omaan köyttöönne myös!
------------------------------------------------------------------------------------------------------
( Ps. Liukku on myös poliisissa Länsi-Uudenmaan poliisin johtaja Liukku, joten sinne ei siis Liukku-asioita, eikä Sisä-ja Länsi Suomen aluehallintoon siellä asioita tarkastelee mm. henkilö nimellä Liukku myös, kuten tuomarina ja alkimiehenä Liukku! Nepotismia varokaamme!)
"Liukku-asiaa"/ Rakennuslehti 2013
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/talous/32626.html
Apulaisoikeuskansleri huomautti Araa Liukku-kaupoista
__________________________________________
23.10.2013 14:20 Talous
Apulaisoikeuskanslerin sijainen Risto Hiekkataipale on antanut Aralle huomautuksen Avain Asumisoikeus Oy:n osakekauppoihin liittyvästä tapahtumaketjusta.
Kysymys on vuosina 2007–2008 tehdyistä kaupoista ja niihin liittyvistä hyväksynnöistä, joiden lopullisena seurauksena Avain Asumisoikeuden päätösvalta siirtyi yksityishenkilöille Perttu Liukulle ja Kari Mäenpäälle.
>>> Oikeuskanslerin virasto otti Avain Asumisoikeuden kauppoihin kantaa asumisoikeusasunnossa asuvan Harri Kempin kantelun perusteella.
YH-Asunnot (nykyinen Avara Oy) myi vuoden 2007 joulukuussa 51 prosenttia Avain Asumisoikeuden (silloin YH-Asumisoikeus Oy) osakkeista Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle. Säätiöltä kuitenkin puuttui yleishyödyllinen asema ja kauppa oli mitätön.
Tästä huolimatta säätiö myi osakkeet edelleen hankkimalleen holding-yhtiölle, jolle Ara antoi jälkikäteen yleishyödyllisen aseman ja hyväksyi kaupan. Myöhemmin säätiö myi holding-yhtiön koko osakekannan Liukun ja Mäenpään omistamalle yhtiölle Avainrakennuttaja Oy:lle. Ara neuvoi kaupan osapuolia prosessissa.
Hiekkataipaleen mukaan ensimmäinen kauppa eli osakkeiden myynti Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle oli mitätön. Ara ei nimennyt säätiötä luovutuksensaajaksi, mutta ei tehnyt asiassa myöskään hylkäävää päätöstä. Silti osakkeet myytiin eteenpäin.
Aran ”varsin aktiivinen ja ratkaisuhakuinen neuvonta” mitättömän kaupan jälkeen ei ole Hiekkataipaleen mukaan ollut hallintolain 8 § 1 momentin tarkoituksen mukaista erityisesti, kun otetaan huomioon Aran lainmukainen asema ja tehtävä ohjaavana ja valvovana viranomaisena.
”Tässä yksittäistapauksessa Ara on nähdäkseni menetellyt siten, että ulkopuolisessa tarkastelussa on voinut objektiivisesti arvioituna syntyä sellainen kuva, että viranomainen on ajanut kysymyksessä olevien yhteisöjen ja säätiön asiaa pikemmin kuin toiminut puolueettomana ja neutraalina neuvovana viranomaistahona.
Tämän vuoksi menettely on ollut myös hallintolain 6 §:ssä säädetyn objektiiviperiaatteen vastaista. Kokonaisuutena arvioiden menettely on ollut myös suhteellisuusperiaatteen vastaista”, Hiekkataipale toteaa.
Jos virkamies, julkisyhteisön työntekijä tai muu henkilö julkista tehtävää hoitaessaan on menetellyt lainvastaisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä, oikeuskansleri voi antaa asianomaiselle huomautuksen vastaisen varalle. Tämä tulee kysymykseen, jos hän ei harkitse olevan aihetta syytteen nostamiseen. Huomautus voidaan antaa myös viranomaiselle tai muulle yhteisölle.
”Annan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle vastaisen varalle huomautuksen (...) lainvastaisesta menettelystä, joka on koostunut päätöksenteon laiminlyönnistä, laiminlyönnistä valvovana viranomaisena huomauttaa osakekaupan osapuolia luovutuksen mitättömyydestä ja mitättömyyden vaikutuksista, laiminlyönnistä noudattaa tarkoitussidonnaisuuden periaatetta, objektiviteettiperiaatetta ja suhteellisuusperiaatetta sekä harkintavallan ylittämisestä hallintolain 8 §:n 1 momentin soveltamisessa”, Hiekkataipaleen päätöksessä todetaan.
Osinkosotkuun ei puututtu
Asuntorakentamisen Kehityssäätiö sai Avain Asumisoikeuden osakkeista vuonna 2008 osinkotuloa 86 750 euroa, vaikka mitättömän kaupan takia ei osakkeita omistanutkaan. Oikeuskanslerinvirasto ei ottanut asiaan kantaa.
Myös Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on käsitellyt Asuntorakentamisen Kehityssäätiön osinkoasiaa, mutta tämä säätiöitä valvova viranomainen ei sekään puuttunut osingon nostamiseen toisen omistamista osakkeista.
Se tosin totesi syksyllä 2012 antamassaan kannanotossa, että säätiöllä ei ole ollut oikeutta nostaa Avain Asumisoikeuden jakamaa osinkoa. Se ei ollut kuitenkaan havainnut, että menettelystä olisi aiheutunut säätiölle vahinkoa.
** Asumisoikeusasuntoja koskevaa lakia muutettiin viime vuonna siten, että asumisoikeustaloja koskevat luovutusrajoitukset ulottuvat myös holding-yhtiöillä tehtäviin kauppoihin. Lakimuutos estää Liukku-kauppojen kaltaiset järjestelyt.**
( kts. vrt. aloitus)
Mikko Kortelainen
Aran ylitarkastajat ja toimitusjohtaja sekä lakimies (nainen), ovat siis kansan varoilla rahoittamassa ja valvomassa erilaisia kohteita ja hankkeita maassa, mutta tätä "päätöksestä" johtuen rikolliset pääsevät liukkasti lipettiin ja ikäänkuin ARAN luvalla tehdä temppujaan!
Kuka valvoo Araa, ja ennenmuuta sen toimitusjohtajaa?
"OMISTAJAN OHJAUSKO"!?
Siis_
"Osinkosotkuun ei puututtu
Asuntorakentamisen Kehityssäätiö sai Avain Asumisoikeuden osakkeista vuonna 2008 osinkotuloa 86 750 euroa, vaikka mitättömän kaupan takia ei osakkeita omistanutkaan. Oikeuskanslerinvirasto ei ottanut asiaan kantaa.
Myös Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on käsitellyt Asuntorakentamisen Kehityssäätiön osinkoasiaa, mutta tämä säätiöitä valvova viranomainen ei sekään puuttunut osingon nostamiseen toisen omistamista osakkeista. Se tosin totesi syksyllä 2012 antamassaan kannanotossa, että säätiöllä ei ole ollut oikeutta nostaa Avain Asumisoikeuden jakamaa osinkoa. Se ei ollut kuitenkaan havainnut, että menettelystä olisi aiheutunut säätiölle vahinkoa."_
Huom. Toimitusjohtaja on HANNU ROSSILAHTI Arassa.
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
http://www.ara.fi/fi-FI
http://www.ara.fi/fi-FI/ARAn_esittely/Yhteystiedot/Yhteystiedot(477)
http://www.ara.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uutiset_ja_tiedotteet/Uutiset_ja_tiedotteet_2011/Osamaksukauppa_olisi_uusi_malli_asuntora(370)
http://www.rakennuslehti.fi/forum/viewtopic/?did=3113
Keskustelua edellisestä aiheesta..."oikeusasiamies huomautti".
Mutta sallii siis rikoksen tapahtua ja jatkua?
http://oikeusjakohtuus.blogspot.fi/2013/04/avain-asumisoikeus-oy-suuri-puhallus-ja.html
Oikeus ja kohtuus - kaikessa ...
Tosi kertomuksia pienestä ihmisestä korporaatioiden hallitsemassa maassa, jossa oikeus ei kohtaa yksilöä, ja missä kohtuus on viranomaisten ja yritysten määrittelemä totuudeton arvo. Sota omien oikeuksien puolesta jatkuu ...
____________________________________________
Myös tämä takavuosien aihe siis puhuttaa edelleen!
Rikoksen vanhenemisen aikako on 5-v?
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19900650#L33 LUKU
Katso mm. nämä kohdat > Linkki_
3 LUKU
Asumisoikeuden haltijan oikeudet ja velvollisuudet huoneistoa käytettäessä:
11 §
Asumisoikeuden haltijan oikeus kunnossapito- ja muutostöihin
__
12 §
Asumisoikeuden haltijan oikeus korvaukseen kunnossapitotöistä
___
14 §
Asumisoikeuden haltijan vastuu huoneiston vahingoittumisesta
___
15 §
Asumisoikeuden haltijan ilmoitusvelvollisuus
_________________________________________________________
http://www.ta-asumisoikeus.fi/asukkaille/110-uusi-asumisoikeuslaki-astuu-voimaan-112011
Tämä aihe pidettävä ylhäällä aloitus-puheenvuoron kautta, alkajilla ym. tiedoksi kaiken aikaa.... Kiitos.
Kyllä näin teemme! Oman edun nimissäkin.
Miten vältetään kahden asunnon loukku?
Ainakin ASO-yhtiöt ilmoittaa (=tiedottaa hakijoille) vapaana olevista asunnoita vain noin 1kk ennen, kun asunto pitäisi vastaanottaa ja maksaa vastike.
Käytännössä aikaa irtisanomiseen tai luopumiseen (jos asut ennestään asumisoikeusasunnossa; luopumisaika 3 kk) ei jää yhtään kk ja ASO-yhtiöt 'vuokraa' asuntonsa vain niille, jotka voivat sopimuksen tehdä ja vastikkeen maksaa silloin kun asunto vapautuu.
Tietääkseni vuokra-asunnoissakin on irtisanomisaika, enkä usko, että asunnottomat saavat asiansa alle kk:ssa kuntoon, joten lähes kaikki joutuvat
maksamaan kahta asuntoa yhtäaikaa.
Siis ASO-Yhtiöt TAHALLAAN EDISTÄVÄT KAHDEN ASUNNON LOUKKUJA,
vaikka voisivat laittaa vapautuvat asuntonsa hakuun jo 3kk aikaisemmin.
Onkos tämä ihan ok?
Näin on kahta asuntoa maksetaan jos mahdollista, mutta ei toki vuokraa eli käyttövastiketta!
Mutta lainaa kylläkin jos ei ole maksanut esim. edellisen asunnon lainaa pois uutta ottaessasi, jonka jäännöksen olettaisi olevan mahdollista lisätä uuden asunnon lainan päällekin?
Asumisoikeus-asunto on periaatteessa lainan takuuna, muttei käytännössä aina niin ole.
Jopa tavallaan kaksinkertainen takuu mahdollistuu jos nykyinen asunto jossa asuu vapauttaa aso-maksun vasta siitä pois muutettaessa. Ja uuden (jos uusi valmistuva talo tms.) valmistuminen kestää jonkun aikaa jne.
Luulisi tämän kaltainen takuu malli riittävän pankeille muttei kuitenkaan aina.
Siksi kannattaa kysellä muutakin lainamahdollisuutta myös esim. Hypoteekkiyhdistyksen rahoituksesta, jossa oman kokemuksen mukaan ei mitään lisävakuuksia tarvittaisi tai vaadittu ja muutenkin ehdot vaikuttivat sopivilta lyhennysohjemaan jne. Mutta pankkitoimintaahan heillä ei muuten ole.
No sittemmin pääsin itse sopimukseen oman pankin kanssa myös uuden lainan kanssa ja jatketaan entiseen malliin, jossa ei muuten mitään riskiä ollut pankille muodostunut mutta "kiristyvät" ehdot yms. vaikuttaa kaikkeen ja lainan antajatkin ovat tarkempia ehdoissaan nyt oli kokemus!
Irtisanomisaika on todella aso-asunnoissa 3kk - (vuokrasopimus asunnoissa luulen jopa 6kk), sen jälkeen edellinen aso-maksu maksetaan jos kaikki ok muuten asunnossa, norm. korotuksen kanssa. Lainaa maksetaan jos sitä on jne. ja vanhalla aso-maksun palautuksellaan voi maksaa ja lyhentää uudenkin lainan ja sillä tavoin edesauttaa laina-aikaa... jos sellaista tarvetta on.
Mutta myös jos uudesta kohteesta aso-sopimuksen tehneenä sopimuksen peruuntuessa on se sama 3kk irtisanominen, ja silloin joutuu maksamaan todella kahdesta vuokran eli käyttövastikkeen!
Samalla on epävarmaa, voiko edes jatkaa asumistaan entisessä asunnossaan jos sekin on jo ollut myytävänä irtisanomisen aikana, silloin tilanne on hankalaa.
Mukaan kuvioon tulee myös se takuusumma joka useimmiten pitää maksaa heti muutettuaan uuteen kohteeseensa.
Vuokra-asunnoissa irtisanomisaika vuokralaisen irtisanoessa on joko 2 viikkoa tai 1 kk riippuen vuokrasuhteen pituudesta. ASO-asunnoissa näyttää olevan tuo 3 kk, mutta eihän sinä aikana tarvitse sinne ketään päästää näytöille.
Päivitetään 2014 tasolle.
Tämä jatkoon ja keskusteluun edelleen!