Useimmilla paikkakunnilla, sanotaan nyt vaikka kuvitellussa Olkiharju-nimisessä kunnassa, on ainakin kaksi eläkeläisten järjestöä, Olkiharjun eläkkeensaajat ja Olkiharjun eläkeläiset; saattaa olla vielä Olkiharjun kristityt eläkeläiset.
Viimeksi mainitun voi jo aatteelliselta pohjaltaan erottaa kahdesta muusta.
Miten nuo kaksi ensiksi mainittua, eläkkeensaajat ja eläkeläiset, eroavat toisistaan? Ovatko siinä taustalla poliittiset näkemykset, oikeisto ja vasemmisto? Tämä lienee kuitenkin ollut lähtökohta kyseisiä järjestöjä perustettaessa.
Jos menen vaikka Olkiharjun eläkkeensaajien järjestämään seniorien tanssitilaisuuteen, leimaudunko jo siinä tapauksessa määrätyn poliittisen suuntauksen edustajaksi?
Ei ole juurikaan oltu mukana eläkeläisten touhuisssa, kuten kysymyksestä näkyy.
Viimeksi mainitun voi jo aatteelliselta pohjaltaan erottaa kahdesta muusta.
Miten nuo kaksi ensiksi mainittua, eläkkeensaajat ja eläkeläiset, eroavat toisistaan? Ovatko siinä taustalla poliittiset näkemykset, oikeisto ja vasemmisto? Tämä lienee kuitenkin ollut lähtökohta kyseisiä järjestöjä perustettaessa.
Jos menen vaikka Olkiharjun eläkkeensaajien järjestämään seniorien tanssitilaisuuteen, leimaudunko jo siinä tapauksessa määrätyn poliittisen suuntauksen edustajaksi?
Ei ole juurikaan oltu mukana eläkeläisten touhuisssa, kuten kysymyksestä näkyy.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kun sinä sillä viisaudellasi????j.n.e.
Ovat poliittisia!
Eläkkeensaajat? Onko sellaisiakin eläkeläisiä, jotka eivät saa eläkettä?
Eläkkeensajien Keskusliitto
Eläkeliitto
Kansalliset seniorit
Eläkeläiset,
Kristillinen eläkeliitto
yms. ruotsinkielisilläkin omansa.
Kaikkia noita edustaa nyt EETU.
Eläkeläiset eivät missään kunnissa sovi yhden eläkejärjestön (kattojärjestön) alle, koska poliiittiset ja muut seikat hajottavat perin tehokkasti.
Eläkeliitto on kuuluttanut luopuneensa poliittisista sidonnaisuuksista, mutta maanviljelijät ja varakas väestö kuuluvat siihen liittoon, työväestöllä se vasen siipi.
Kuulun kolmeen eläkejärjestöön, mutta ei minulla ole yhtään puolueen jäsenkirjaa, enkä usko monella muullakaan olevan
Tansimassa käyn kaikkien järjestöjen tilaisuuksissa, luokiteltakoon minut sitten vaikka luopioksi, mitä sillä on väliä
Siksipä eläkeläisten puoluekin jäänee ikiajoiksi perustamatta.
Niin monta mieltä, kuin on miestä, ja vielä kun on meitä naisiakin.
ongelmana on tämä, poliitikko on perso äänien perään ja haluaa omia omat kannattajansa vielä näiden ollessa eläkeiässä eikä liiton johtamisesta saatava palkkakaan ole pahitteeksi. Puoluepoliittisesti sitoutumaton on klisee, jolla kuitataan valtiolta heruvat avustukset.
Puoluepoliittisesti sitoutumaton jne....
Eivät nämä eläkejärjestöt mitään valtion avustuksia, mutta polittiiset järjestöt kyllä.
Kursseja kun järjestävät, niihin avustuksia myönnetään, mutta ne eivät ole poliittisuuteen perustuvia, vaan tarkkaan kurssipäiväkirjaan ja osanottajiin perustuvia.
Voin sanoa, niillä rahastetaan.
Perustetaan monta ryhmää, tyhjänpäiväisiäkin ja haetaan rahat.
Yhdistyksiä on niin paljon, ettei liitä sanavarasto.
On eläkeläisiä, on eläkkeensaajia (lainsääädännön käsite), on senioreja (siis yleisen käytännön mukaan vanhemman sukupolven edustajia), vieläpä kansallisia sellaisia (miten joku meistä muuten voi olla "kansallinen").
Se seikka että kaikki eläkeläiset eivät voi kuulua samaan järjestöön, heijastaa sitä asennetta, joka heihin on iskostunut vuosikymmenten aikana: he kuuluvat määrättyyn karsinaan tai määrättyihin karsinoihin yhteiskunnassa ja niiden aitoja ei sovi ylittää.
Harrastuksetkin samoin kuin heitä kiinnostavat asiat ja koulutustausta ovat ihmisillä erilaiset. Välillä ei ole paljoakaan kosketuspintaa. Siksi ei tunneta yhteenkuuluvaisuutta.
Tältä pohjalta on otettava huomioon, että poliittinen suuntaus säilyy edelleen ainakin käytännössä eläkeläisjärjestöissä. Eläkeläisten edutkin ovat nykyään sellaiset, etteivät ne aja eläkeläisiä saman katon alle, noin kuvaannollisesti sanoen.
Yhtä eläkeläisjärjestöä sopii vielä poliittisen kentän jakautumisen perusteella odottaa. Olisikohan sen nimenä ehkä Peruseläkeläiset?
Se että on porvari tai demari, on tärkeämpi asia kuin se, että on eläkeläinen.
Siltä ainakin näyttää. Mitäs pahaa siinäkään on? Silloin voi vaikuttaa kyseisen puolueen sisällä.
Vaikka tunteekin olevansa puolueeton ja minäkin saatan vaaleissa vaihdella puoluetta, varsinkin kuntavaaleissa. Kuntalaisena näkee läheltä mitä asioita milloinkin ja ketkä ajavat.
Mutta noihin eläkeläisjärjestöihin. En kuulu itse mihinkään, mutta kysyn tässä kun kiinnostaa Kansalliset eläkeläiset, millaista väkeä siellä lie? Esittelyteksteissään sanotaan sen olevan puolueisiin sitoutumaton, mitä se sitten taas tarkoittaa.
Minä ole mieltänyt sen jotenkin kokoomuslaiseksi, koska Kokoomuksen nimi oli ennen Kansallinen kokoomus.
Kiva jos joku vaivautuisi kertomaan, ulelias kun olen.
Kaikki eläkeläisten yhdityksethän julistavat olevansa puolueisiin sitoutumattomia.
Pääosa eläkkeensaajien järjestöstä edustaa kuitenkin työväenluokkaa ja tunnusvärikin taitaa olla punainen.
Kansallisten seniorien logoa kannattaa verrata Kansallisen kokoomuksen logoon. Yhteiset piirteet eivät liene sattuma.
Mihinkähän eläkeläisten järjestöön pitäisi liittyä sellaisen. joka
a) inhoaa työväenluokkaa ja
b) ei ole vähääkään isänmaallinen?
En ole ulelias vaan utelias, jäi teeviiva pois. :))
Jokainenhan tietää, mille portille tämä eläkeläiskausi päättyy. Siinä vaiheessa ei kysellä puoluekantaa tai aatemaailmaa, ei tunneta euroja.
Kaikki ovat lopulta tasavertaisia riippumatta siitä, mihin eläkeikäisten järjestöön he ovat kuuluneet tai olleet kuulumatta.
Olen erään eläkeläisjärjestön jäsen ja käyn satunnaisesti tilaisuuksissa, jotka ovat mielestäni hauskoja, siis poimin rusinat pullasta. Tanssitilaisuudet ovat parasta, muutamalla kulttuuriretkelläkin olen ollut mukana, politiikasta en ole koskaan kuullut puhuttavan.
Tuosta otsikon sanojen vertailusta jotain sanoisin. Eläkkeensaaja korostaa aktiivista osallistujaa, myönteisyyttä saajan ominaisuudessa. Eläkeläinen kuulostaa passiiviselta oleilijalta. Lukiossakin puhutaan nykyisin opiskelijasta eikä oppilaasta.
Maailma on täynnä kaikenlaisia järjestöjä suuria ja pieniä sadat tuhannet ihmiset elävät suoraan tällä toiminnalla, en tarkoita aloituksessa olevaa joka varmaan on hyvä.
Nykyään en kuulu mihinkään, ammattiliitossa olin kymmeniä vuosia.
Eläkeläistanssit ovat tosiaan virkistävä vapaa-ajan vieton muoto.
Niitäkään ei kaikkialla järjestetä, vaikka kuinka eläkeläisjärjestöjä olisi. Kaiken maailman matkoja ja kursseja ne kyllä järjestävät.
Esim. Tamperelta oli tänään turha etsiä eläkeläisjärjestöjen järjestämiä tansseja. Niitä vain ei täällä ole saatu aikaan ja sillä siisti.
Kyllähän maseutupaikkakunnilla, esim. eri puolilla Savoa, järjestetään eläkeläisten tilaisuuksia, joihin sisältyy myös tanssia. Saattaa olla tansseja, joissa on soittamassa orkesteri ja tilaisuuteen on pääsymaksu.
Tilaisuuksiin voivat tulla muutkin kuin kyseiseen yhdistykseen kuuluvat henkilöt.
Tuossapa sopivasti eräs vastaantullut esimerkki eläkeläisten tanssitilaisuudesta,
http://kangasniemi.elakkeensaajat.fi/tapahtumat/?x118457=219146
jollaisia löytyy varmaan paljon muualtakin:
Eläkkeensaajat on Eläkkeensaajien Keskusliiton, EKL ry:n yhdistyksiä
https://www.google.com/search?gs_ssp=eJzj4tZP1zcsSclILjA3NWC0UjaoMDGzNDJISjEzTU1JNLA0M7cyqDC2NEmzMLc0T01KNko29eJPzTm8JDs7NTWvODExK7EEAIXcFMU&q=eläkkeensaajat&oq=eläkkensaajat&aqs=chrome.1.69i57j46i10i175i199j0i10j46i10i175i199j0i10l5.7364j0j4&sourceid=chrome&ie=UTF-8
Niillä on kivaa toimintaa, kuka vain voi liittyä, jos haluaa seuraa ja aktiivisuutta elämäänsä.
Uusi yritys
https://www.ekl.fi/
EKL:llä on siis piiriyhdistyksiä ympäri Suomen.
EKL ottaa kantaa asioihin esim. kiinteistöveron korotuksiin
Ei koroteta enää kiinteistöveroa
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry huomauttaa, että kiinteistöveron korotus nostaa aina asumisen hintaa ja on suhteellisesti ankarampi pienituloisille kuin suurituloisille.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalon mukaan (Ylen kuntavaalien puheenjohtajatentti 24.5.) kiinteistöveron nosto on ensisijainen vihreiden ajama veronkorotus.
- Kiinteistövero on tasavero, joka rasittaa pienituloisia kaikkein rajuimmin. Tätä veroa arvioitaessa ei oteta huomioon verovelvollisen tuloja, varallisuutta tai maksukykyä. Veron korottamisen seurauksena asuminen kallistuu niin omistusasunnoissa kuin vuokra-asunnoissa asuvilla, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Simo Paassilta.
Vuonna 2015 Pellervon taloustutkimuksen tekemän selvityksen mukaan omakotitaloasujat maksavat enemmän kiinteistöveroja kuin asunto-osakeyhtiöissä asuvat. Kiinteistöveron arvo on suhteellisesti ankarampi pienituloisilla kuin suurituloisilla ja määrällisesti eniten kiinteistöveroja maksavat 45-74 –vuotiaat.
- Edellä mainitusta selvityksestä kävi ilmi sekin, että kiinteistöverojen osuus asuntokunnan ansioista on suhteellisesti korkein yli 75-vuotiailla. Tämän veron korottaminen ei tue ollenkaan sitä yleistä tavoitetta, että ikääntyneen pitää voida asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, päättää puheenjohtaja Paassilta.