Mitä tapahtui? Meillä oli ikäänkuin sokkotreffit. Ei mitään odotuksia. Ensivaikutelma oli.. Ok, ihan kiva tyylikäs mies, ei mitään sydämentykytystä tullut. Nyt.. Paljon myöhemmin.. Ikävissä.
muistatko ensitapaamisenne?
naiselta miehelle
27865
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Tuo kuvaus sopii 90% ensitreffeistä joten ei paljon kerro kenestä kyse lie?
Ekaa kertaa näimme 1v 7kk sitten. Tähän naiseen kolahti se mies heti.
Siitä asti tunteet olleet siinä miehessä. Vaikken häntä saanutkaan. Ikävä.
Missä näitte ekan kerran?
Yli vuosi sitten hän vain ilmestyi oveni taakse. :D Jalat lähti alta ensi katseesta.
En unohda sitä koskaan, voin sen jo nyt varmaksi sanoa. Hyvää yötä "kulta".
Rakas!
yök yök
se on kullittelijakin liikenteessä.
näyttänytkin.
osaa.
Muistan. Mietin silloin, mitä tuo ihminen voi haluta minusta. Yli vuosi mennyt ja samaa mietin edelleen.
Miten voisin unohtaa? Minua vietiin kuin uuhta narussa. Hämmennyin ja puraisin narun poikki ja pakenin. Nyt jo muistelen kohtaamistamme hymyn kera. Ehkä tässä kävi molemmille niin kuin parhaaksi on. Ehkä.
Muistan ihana, viehettävä nainen. Käteltiin, koin valtavan valoilmiön/verkon. Sen jälkeen mikään ei ole kuin ennen. Ainoastaan suurta rakkautta, kaipausta ja ikävää Mitä tämä on, kestänyt jo 10 vuotta. Täytyy olla merkitystä.Ihana nainen, jokin sanoo, että vaimoksi. En panisi pahaksi, on sen verran ihana nainen.Jos tunnistat tai näet, kommentoi.
Ihana! 10 vuotta ja ette ole edes yhdessä?
Ei ole edes kätelty :(
Ei nämä mulle ole koskaan.
Mitä vittua minä näitä edes luen.
En, mutta viimeisen.
Paikkeilla näin ensimmäisen kerran kauneimman naisen koskaan
kaupan takahuoneessa.siitälähtien ollut ihastunut,viimevuosina rakastunut...
Kun oppinut paremmin tuntemaan.ehkä joskus vielä yhdessä,kuka tietää..:)
Muistan. Ne silmät ja kokonaisuus. Kerta kerralta tunne vei syvemmälle jonnekin täysin tuntemattomaan. Mitä enemmän yritin järkeillä, ei sovi mulle, niin sitä syvemmällä taas olin. Mieletön tunnekokemus. En unohda varmaan koskaan. Ihana mies. Mutta mennyt mies.
Muistan. Ihana nainen. Hän ei vaan tainnut ymmärtää tarkoitustani. Olen aina tukena tarvittaessa.
Taisin "antautua" heti ekalla kerralla kun oltiin enemmän kaksin. Minkäs sille mahtoi, silloin muinoin elin tunteella enkä järjellä. Ehkä vähän vieläkin. Piirre josta en oikeastaan halua edes eroon, sanokoot muut mitä vaan. :)
Arkena kun hän aluksi yritti iskeä, en ollut järin kiinnostunut. Pidin häntä tyhmänä hönttinä joka iskee jokaista vastaantulijaa. Ja muutenkin hän oikeastaan kuvotti minua aluksi. :D mutta sittenpä se muuttui. Niin, tässä sitä ollaan.
Millä lailla kuvotti, miten kuvotuksen jälkeen asiat voi niin paljon muuttua?
Kun vietin hänen kanssaan kahden aikaa, niin rakastuin. Mutta sosiaalisissa tilanteissa hän oli vähän päällepäsmäri. Rakkaudella sanoin kuvotuksen. :)
ai jaa, mun korviin kuvotus-sanaa ei voi sanoa rakkaudella.
Henkisellä tasolla hän kuvotti minua, kun pidin häntä tyhmänä. ( minua kuvottaa tyhmät ihmiset) no, sitten tajusin että hän vaikuttaa tyhmemmältä kuin olikaan, ja sisältä hän oli ihana ihminen, ei se sama jota tuntui silloin esittävän. (Oli silloin nuori). Ihastuin myös hänen itsevarmuuteensa, päättäväisyyteen. En ollut helpostilähestyttävä. Toki hän oli komeakin. Nyt tosin vaikuttaa siltä että hänestä on tullut nyhjäävämpi.. Haamu entisestä?
Miksei jotain hellittelynimiä kuvotuksen sijaan. Hänelle sanoisin jos mun omani olisi vaikka näitä: kultu, rakas, muru, mussu, söpis, suloinen, vastustamaton, nallukkaiseni, elämäni rakkaus, henkeäsalpaava, ajatusteni vangitsija, ihanan herkullinen, sydämeni valtaaja, komistus, satumainen ilmestys, aurinkoni ja päivieni valo ym. niin hyvää, ettei sanotuksi tahdo saada. Kaikkea superhyvää sanoisin :)
Minä kyllä muistan ikuisesti kun näin hänet ensimmäistä kertaa. Hän oli kaupassa töissä. Mitkä silmät ja mikä olemus.Jäin jotenkin niihin silmiin kiinni. Enpäs ole sellaista koskaan aikaisemmin kokenut että muutamassa sekunnissa lähtee jalat alta. Muistan kääntyneeni katsomaan vielä ovelta että oliko tuo ihminen totta, ja olihan hän siellä. En usko että hän muistaa minua, mutta minä kyllä muistan.
Muistan...