Hei.
Tilanteeni tämä. Olen ainoa lapsi ja isäni kuollut vuonna 1992, jolloin olin 17 -vuotias. Vanhemmillani oli paritalo kolmio, josta äitini on vaihtanut jo asuntoa 3 kertaa pienempään eli nykyinen asunto ei ole enään sama missä asuimme, kun isäni kuoli.
Tällä hetkellä äitini asuu kaksiossa. Omistan siis äitini kanssa asunnosta 1/2 kuolleen isäni osuuden.
Äitini asuu miesystävänsä kanssa omistusasunnossa ja kuulin vasta nyt, että äitini on myynyt sen pois ja ostamassa asumisoikeusasuntoa itselleen ja miesystävälleen.
Mietin eikö minulta pitäisi kysyä lupaa asunnon myyntiin ja mikä on minun omistusosuus, jos äitini myy asunnon pois ja ostaa tilalle paljon halvemman. Silloinhan jää rahaa "ilmaan" asunnosta paljonkin, josta kai kuuluisi puolet minulle?
Löysin juuri 12.12.2005 kirjatun kauppakirjan, jossa olen myynyt osuuteni asunnosta äidilleni 35 000 eurolla. En vain itse muista, että olen tälläistä sopimusta tehnyt. 2.11. 2005 syntyi lapseni ja muistan, että äitini pyysi allekirjoitusta paperiin, joitta hänen olisi helpompi hoitaa asuntoon liittyviä kokouksia ilman, että tarvitsee minun allekirjoitusta aina olla pyytämässä. Enkä tosiaankaan ole saanut tuolloin tililleni 35 000, kun lapseni oli juuri 1 kk ikäinen. Tuntuu että tilaani käytetty hyväksi, kun juuri syntynyt lapsi ja äitini johtanut minua harhaan, koska sanonut allekirjoituksen syyksi sen että helpompi hoitaa yhtiökokouksia kun ei tarvitse aina pyytää allekirjoitusta.
On todella petetty olo ja mietin onko tuollainen kauppakirja voimassa edes, jos en ole saanut rahoja ja en todella ole tajunnut, että myyn tuolla 35 000 (jota en ole edes saanut) pois osuuteni n. 180 000 asunnosta. Ja miten oma äiti voi tehdä näin lapselleen, joka juuri saanut vauvan. Onko tuollainen kauppakirja pätevä, kun en ole edes silloin saanut tililleni 35 000?
Kiitos vastauksistanne jo etukäteen. Olen todella itkenyt ja tuntuu pahalta, että 17 -vuotiaana menetti isänsä ja nyt tajuaa, että oma äitikin voi olla noin julma uuden miesystävänsä kanssa. Eli olen menettänyt käytännössä äitinikin tälläisellä julmuudella.
Tilanteeni tämä. Olen ainoa lapsi ja isäni kuollut vuonna 1992, jolloin olin 17 -vuotias. Vanhemmillani oli paritalo kolmio, josta äitini on vaihtanut jo asuntoa 3 kertaa pienempään eli nykyinen asunto ei ole enään sama missä asuimme, kun isäni kuoli.
Tällä hetkellä äitini asuu kaksiossa. Omistan siis äitini kanssa asunnosta 1/2 kuolleen isäni osuuden.
Äitini asuu miesystävänsä kanssa omistusasunnossa ja kuulin vasta nyt, että äitini on myynyt sen pois ja ostamassa asumisoikeusasuntoa itselleen ja miesystävälleen.
Mietin eikö minulta pitäisi kysyä lupaa asunnon myyntiin ja mikä on minun omistusosuus, jos äitini myy asunnon pois ja ostaa tilalle paljon halvemman. Silloinhan jää rahaa "ilmaan" asunnosta paljonkin, josta kai kuuluisi puolet minulle?
Löysin juuri 12.12.2005 kirjatun kauppakirjan, jossa olen myynyt osuuteni asunnosta äidilleni 35 000 eurolla. En vain itse muista, että olen tälläistä sopimusta tehnyt. 2.11. 2005 syntyi lapseni ja muistan, että äitini pyysi allekirjoitusta paperiin, joitta hänen olisi helpompi hoitaa asuntoon liittyviä kokouksia ilman, että tarvitsee minun allekirjoitusta aina olla pyytämässä. Enkä tosiaankaan ole saanut tuolloin tililleni 35 000, kun lapseni oli juuri 1 kk ikäinen. Tuntuu että tilaani käytetty hyväksi, kun juuri syntynyt lapsi ja äitini johtanut minua harhaan, koska sanonut allekirjoituksen syyksi sen että helpompi hoitaa yhtiökokouksia kun ei tarvitse aina pyytää allekirjoitusta.
On todella petetty olo ja mietin onko tuollainen kauppakirja voimassa edes, jos en ole saanut rahoja ja en todella ole tajunnut, että myyn tuolla 35 000 (jota en ole edes saanut) pois osuuteni n. 180 000 asunnosta. Ja miten oma äiti voi tehdä näin lapselleen, joka juuri saanut vauvan. Onko tuollainen kauppakirja pätevä, kun en ole edes silloin saanut tililleni 35 000?
Kiitos vastauksistanne jo etukäteen. Olen todella itkenyt ja tuntuu pahalta, että 17 -vuotiaana menetti isänsä ja nyt tajuaa, että oma äitikin voi olla noin julma uuden miesystävänsä kanssa. Eli olen menettänyt käytännössä äitinikin tälläisellä julmuudella.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kahdeksan vuoden jälkeen peräät kolmekymppisenä tekemäsi kaupan voimassaoloa! Et maininnut onko nimesi kauppakirjassa vai äidillesi antamassa valtakirjassa ja onko kauppakirjassa maksuehtoa vai onko kauppahinta kuitattu maksetuksi kauppakirjan allekirjoituksella?
Käy näyttämässä kauppakirja lakimiehelle, mutta pahaltahan tuo vaikuttaa.
Niin..
En ole silloin tiennyt mihin laitan nimeni, kun uskoin, että se helpottaa yhtiökokouksissa käymistä. Kuka uskoisi, että oma äiti olisi noin laskelmoiva.
En edes muista sen kauppakirjan olemassaoloa, kuin vasta nyt kun näin sen ja mielikuvani on että se tehtiin siksi, että äitini olisi helpompi käydä yhtiökokouksissa, ettei tarvitse nimeä aina pyytää minulta. Olin juuri kk. aiemmin allekirjoituksesta saanut lapsen ja kahden aiemman lapsen synnytyksen jälkeen olen saanut voimakkaan masennuksen.
Jatkoa.. Näköjään nimeni on tuossa kauppakirjassa. Ja maksuehdot kohdassa lukee: Maksuehdot: kaupanteko tilaisuudessa.
En tiedä mitä se sitten tarkoittaakaan
Se siitä, eipä taida olla mitään tehtävissä. Kauppakirjassa on myös allekirjoitustasi todistamassa olleiden todistajien nimet. Kun oma muistamisesi on noin valikoiva, niin kyseleppä todistajilta kun äitiin taitaa luottamus rakoilla.
>>Näköjään nimeni on tuossa kauppakirjassa.
Hei.
Kiitos kovasti vastauksistanne.
Tuossa kauppakirjassa ei ole todistajia ja tuokin paperi minkä löysin sattumalta kellarista on vain kopio.
Minulla ei ole edes alkuperäistä missään. Se alkuperäinen ilmeisesti äidilläni, mutta siinäkään ei siis ole todistajia.
Niin, kai niitä asuntokauppojakin voi tehdä muistamatta tehneensä tai laittaa allekirjoituksensa sattumanvaraisiin asiakirjoihin. Sanoisin että sinua on huijattu sangen onnistuneesti. nix nax yllä jo antoi toimenpidesuosituksen, mutta aika heikolta näyttää.
Tässä kaiketi asunto-osakehuoneistosta kyse, jolloin kauppa on pätevä ilman todistajia. Kiinteistökaupassa tarvittaisiin paitsi silloin kun myy osuuden kuolinpesästä.
Et sitten huomannut mitään outoa näinä vuosina veroilmituksessa, koska onhan se omaisuuserä siellä pitänyt käsitellä, vai kuinka?
Lakioppaissa vieläkin mainitaan kaupan pätevyyden ehdoksi kaksi todistajaa, jotka myös allekirjoittavat kauppakirjan. Onko oppaat siis vanhaa tietoa ja mihin perustuen?
Referoipa tänne tuollainen maininta kaupan pätevyyden ehdosta, kun on kysymys irtaimen kaupasta. Missä lakioppaassa ko. maininta löytyy, ja millä sivulla?
Oppaasi ovat höpöpuhetta.
Aika syyntakeeton ja/tai tyhmä pitää olla, jos tuollaiseen paperiin nimensä sutaisee.
Appeni kuolinpesässä tuhertaa myös leski.
Hän sai puhuttua pesänjakajan sekaisin ja hän luovutti hallintaoikeuden nojalla leskelle tuottoa täysmääräisesti mutta verot ja makut jäi pesälle, no nyt käräjillä käsitellään tämän pesänjakajan aiheuttamia vahinkoja kuolinpesälle.
Tämä lesken huijaus jatkuu myös pesän jaon jälkeen.
Tuli myyntiin merkintäoikeuksien myyntiä joista leski kiristi osalta perillisiltä (lapsiltaan) myyntityoton itselleen.
Nyt myöhemmin leski meinaa että perillisten tulee maksaa yhteisvastuullisesti myyntitulosta maksuunpantu vero.
Onneksi olen ohjeistanut omia lapsiani että tämä ahne piru ei ole päässyt kusettamaan heitä.
Niin...
Olin juuri kk. ennen allekirjoitusta saanut lapsen. Ja ilmeisesti luotin äitiini liikaa ja laitoin nimen sen kummemmin lukematta paperia. Tuntuu tosi hölmöltä, mutta näin olen tehnyt. Koska en muistanut koko paperin olemassaoloa, ennenkuin löysin sen kellarista.
Varasin ajan oikeusaputoimistoon, koska opiskelen tällä hetkellä ja varani eivät riitä lakimieheen nyt heti.
Pahaltahan se tuntuu tajuta, että oma äiti voi olla näin julma ainoalle lapselleen.
Enpä tosiaan ymmärrä, miksi sinua täällä mollataan, kun äitisi on toiminut rikollisesti. Ei itsellenikään tulisi mieleen, että äiti huijaisi tuollaisessa asiassa. Tosin kyllä jouduin taistelemaan osuudestani isän kanssa hänen myydessään äidin ja isän kotia.
Ahneus menee kaiken edelle. Tuo on tosin jo niin häikäilemätön vanhemmaksi, että lieneekö joku tunnepuolen sairaus. Sano ensin äidillesi pahasti ja heti perään hyvästi.
Ja tuo allekirjoittamasi paperikin pas..ka paperin arvoinen mikäli et sitä itse ole allekirjoittanut. Ja ethän sinä ole, ethän? Siis et, hyvä.
Ja näinköhän se on rakas äitisi väärentänyt paperin ja syyllistynyt johonkin mistä häntä voit syyttää. Toivotaan parasta sinulle.
Kusettajille omaa lääkettä vaan.
Perintöosuutesi on perunkirjoituksessa mainitun arvoinen. Äitisi olisi pitänyt pyytää asuntojen vaihtoon suostumuksesi. Onko maksanut vuokraa sinun osuudestasi? Ei tarvitse ottaa oikeusaputoimiston juristia, vaan voi ottaa kenet tahansa ja pyytää maksutonta oikeuskäsittelyä, kannattaa valkata ja kysellä useammalta, kykeneekö hoitamaan.
Yhtiökokoukseen tarvitaan asioiden hoitamiseen äänestyksiin vain valtakirja.
Jos muuttaa asumisoikeusasuntoon niin asunto ei ole myydessä oikein minkään arvoinen joten kaikki onkin käytännössä tuhlattu. On korkea aika vaatia omasi pois.
"Onko maksanut vuokraa sinun osuudestasi?" Mitä tuolla tarkoitat? Jos leskellä on hallintaoikeus, ei perijällä ole oikeutta saada leskeltä vuokraa.