Niin, mua jotenkin "syrjitään" tai "hyljeksitään" siellä.esim.kukaan ei haluu tehdä mun kaa mitään ryhmä töitä luokassa, esim.ope sano yhelle pojalle että mene tuon luokse, hänellä ei ol paria(tarkotettiin mua), niin se oli silleen että "en vitus kyllä mee ton ihme tyypin kaa...)se johtuu siitä, että oon aina hiljaa ja mua ei tunneta kunnolla enkä ees oo niin kaunis verrattunu luokan kauniimpiin ja suositumpiin tyttöihin...tää on oikeesti tosi masentavaa, sitte esim.luokan eessä joudun yksin pitämään esitelmää ja kaikki huutelee että"ei kuulu mitää", tää ei ole kivaa, onneks enään puol vuotta 9 luokkaa,sitten pääsen vapauteen tästä paskasta!!ja ruokailut istun muuten yksin..
oon hyljeksitty koulussa...
vittuuntunut saatana
285
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Toi on tosi tuttua, ite en oo enää peruskoulussa mutta kyllä muistuu kunnolla mielee toi huutelu ja muu paska, mut muista et sit ku haet uutee opiskelupaikkaa nii valitse sit se mist iha varmasti tykkäät ettet joudu kestää samaa paskaa viel toiset kolme vuotta ja muista et älä ikinä alistu tai masennu liikaa sillä tää maailma on iha perkelee iso ja jokaselee ihmiselle o tääl paikka mihi kuuluu :)
Omaan kolme " kaveria ", eivät ne minulle enään ole kavereita, joilla tilanne oli aivan sama, mutta kun he eivät antaneet periksi sille ja nousivat aina vain pystyyn he pääsivätkin esteen yli.
Taas kun minä, vieroonnuin entistä enemmän ja muuti lopulta yksin 200km päähän kaikista tutuista koulun perässä, jotta saisin uusia kavereita, mutta olen hiljainen, stressaan puhua ja rupean änkyttämään paniikin omaisesti jos minulle tullaan yhtäkkiä puhumaan..
Nyt sitä ollaan yksin vieraalla paikkakunnalla, yöt menee valvoessa ja päivät nukkuessa tunnilla (en edes sinne asti pääse joka päivä). Elämä tuntuu turhalta yhtälailla. Olen koittanut käydä tutustumassa tapahtumissa uusiin ihmisiin, mutta kaikki jolle juttelen niin vetäytyvät pois..
Näin käy jos lakkaa yrittämästä, niin.. Sitten pitää elää oman huonon omatunnon kanssa omassa ryvettyneessä itsesäälissä, elämästä menee ilo.
Mutta sinulla on vielä elämä edessä, uusi mahdollisuus ysiluokan jälkeen. Pärjäile! Uskon ja kannustan sinua täällä