Kunnioittaminen vs arvostaminen

Kunnioittaa voi toista, vaikka hänen tekemisensä eivät miellytä tai ole oman tahdon mukaisia. Arvostaminen on sitten sama juttu kun toinen tekee asioita, jptka ovat mielesi mukaisia.

Mä nään kunnioituksen enemmän sellaisena ei niin henkilökohtaisena kuin arvostamisen. Sä arvostat sulle läheistä ihmistä ja kunnioitat sulle esim. roolimallin asemassa olevaa ihmistä, sulla saattaa olla ihminen jota sä sekä kunnioitat että arvostat. Saatan tietysti olla väärässä.

Kunnioittamisen näen yleismaailmallisempana, lähtökohtaisesti kaikkiin ihmisiin kohdistuvana. Kunnioitan esimerkiksi ihmisten yksityisyyttä, tuttujen sekä tuntemattomien parisuhteita, vieraita vastaantulevia ihmisiä, joille olen kohtelias, vanhuksia jne.

Arvostamiseen on jo latautunut enemmän henkilökohtaisia mieltymyksiä ja arvomaailmaa. Siten ihmisiä, joita arvostan, lienee vähemmän kuin ihmisiä, joita yleisesti kunnioitan.

Ja minäkin voin olla väärässä.

Kunnioittaminen varmaan liittyy toisen rajoihin ja toisen kunnioittamiseen persoonana, arvostaminen varmaan ihailua enemmän.Myös se ettei juorua tai puhu paskaa joka kerta kun voi on noita kahta.Toisen mielipiteitä voi joko kunnioittaa tai ei, kunnioittaa ettei riko toista, arvostaminen on myös lähimmäisen rakkautta

Kunnioittaa voi, vaikka ei arvostaisi, mutta arvostaa ei voi, jos ei samalla myös kunnioita.

Kunnioitusta näkyy ulos, arvostus tuntuu sisällä.

Se on siinä!

Harvaa ihmistä voi kunnioittaa, useampaa voi arvostaa.

Itse en kunnioita ketään, arvostan Kekkosta, Sibeliusta, väätäistä ja pasasta.

Arvostaminen ja kunnioitus ovat kuin saman perheen jäseniä. Kunnioitus on arvostamisen isoveli.

Kunnioittaminen on minulle sitä, että vaikka toisella olisi esim. jotain minun mielestäni ihan hölmöjä tapoja, niin mä voin kunnioittaa, että se nyt on hänen juttunsa ja antaa sen olla. Jos kyse on sellaisesta, joka ei varsinaisesti mitään vahinkoa aiheuta, mutta musta se on vaan tyhmää, niin kunnioitan ja annan olla. Kunnioitan toisen oikeuttaa päättää omista asioistaan ja hän minun oikeuttani, yhdessä sovituissa rajoissa. Kunnioittaminen on mulle sellanen perusjuttu, jonka nyt pitää vaan toimia.

Arvostus on taas minulle sitä, että vaikkapa pidän siitä, että toinen toimii tietyllä tavalla. Mä arvostan sitä, että minun mieheni on siisti, eikä sotke. Se on asia, josta pidän hänessä todella paljon. Voin arvostaa toisen käytöstä tai ajatuksia tai arvoja jne. Asiat, joita arvostan, nostavat hänen arvoaan minun silmissäni.

Kunnioitus yleensä ansaitaan tekemällä jotain arvostus on taas jotain mikä tulee taas sitä kautta ettei arvostele toista tai tämän menneisyyttä