En aluksi ajatellut, että tämä olisi perfektionismia, vain sellaista pikku "nysväämistä" joka kuuluu luonteeseeni, mutta nyt tää on vähän karannut käsistä ja tämä vaikuttaa kaikilla elämäni aspekteilla: tässä on pieni kuvaus arkipäivästäni:
Aamulla laittautumiseen menee puolisen tuntia (meikki), jonka vuoksi joudun heräämään joka aamu aikaisin, meikkaaminenkin menee usein pikkutarkaksi nysväämiseksi. Takin vyö pitää olla täydellisellä rusetilla, pahimmillaan päällyvaatteiden (takin, huivin, kenkien) pukemiseen menee n. 10min.
Täydellisyyden tavoittelusta johtuvat paineet laukaisee mulla usein paniikkihäiriön, henkeä ahdistaa, painon tunne rinnassa, hikoiluttaa, pelottaa.
Asiat kuten läksyjen kuulustelu, pistarit ja ennen kaikkia kokeet aiheuttavat kamalat paineet. (Tässä on itketty viimeisten 3:n kurssitodistuksen vuoksi joissa keskiarvo tuli 8.2-8.3.) Minulle on tullut melkein täysin mahdotonta syödä muiden ihmisten (kuin tuttavieni) nähden. Tästä syystä olen joskus skipannut kouluruokailun kokonaan, ja mutustanut äärettömän hiljaa myslipatukkaa wc:ssä.
Kun teen muistiinpanoja, ja tunti on loppumaisillaan ja joudun hutaisemaan ne, uusin yleensä kaiken joka ei miellytä silmää myöhemmin kotona.
Teen tilapäivitystä facebookkiin: tarkistan sanamuodot, sanajärjestyksen, kirjoitusvirheet ja asiasisällön kymmeniä kertoja ja lasken usein kirjaimet, koska haluan olla varma ettei kirjoitusvirheitä tms. ole. Sama kuvien kanssa.
Ilta toimet menevät kutakuinkin normaalisti, koska kotona luotettavassa seurassa en ota niin kamalasti paineita täydellisyydestä.
En halua aloittaa terapia rumbaa, voinko työstää ongelmaa kotona?
Aamulla laittautumiseen menee puolisen tuntia (meikki), jonka vuoksi joudun heräämään joka aamu aikaisin, meikkaaminenkin menee usein pikkutarkaksi nysväämiseksi. Takin vyö pitää olla täydellisellä rusetilla, pahimmillaan päällyvaatteiden (takin, huivin, kenkien) pukemiseen menee n. 10min.
Täydellisyyden tavoittelusta johtuvat paineet laukaisee mulla usein paniikkihäiriön, henkeä ahdistaa, painon tunne rinnassa, hikoiluttaa, pelottaa.
Asiat kuten läksyjen kuulustelu, pistarit ja ennen kaikkia kokeet aiheuttavat kamalat paineet. (Tässä on itketty viimeisten 3:n kurssitodistuksen vuoksi joissa keskiarvo tuli 8.2-8.3.) Minulle on tullut melkein täysin mahdotonta syödä muiden ihmisten (kuin tuttavieni) nähden. Tästä syystä olen joskus skipannut kouluruokailun kokonaan, ja mutustanut äärettömän hiljaa myslipatukkaa wc:ssä.
Kun teen muistiinpanoja, ja tunti on loppumaisillaan ja joudun hutaisemaan ne, uusin yleensä kaiken joka ei miellytä silmää myöhemmin kotona.
Teen tilapäivitystä facebookkiin: tarkistan sanamuodot, sanajärjestyksen, kirjoitusvirheet ja asiasisällön kymmeniä kertoja ja lasken usein kirjaimet, koska haluan olla varma ettei kirjoitusvirheitä tms. ole. Sama kuvien kanssa.
Ilta toimet menevät kutakuinkin normaalisti, koska kotona luotettavassa seurassa en ota niin kamalasti paineita täydellisyydestä.
En halua aloittaa terapia rumbaa, voinko työstää ongelmaa kotona?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.