open palkka ja työaika

Niin ovat. Olin kerran kauppiksessa jossa oli sote saman katon alla. Me läksimme kesäkuun alussa lomille, soten porukat jäivät pitämään palavereja vielä pariksi viikoksi. Olikohan niillä tasan 8 viikon kesätauko.

Opetan kieliä yläkoulussa ja olen kanssasi kovasti samaa mieltä siitä, että tuntisuunnitelmissa todellakin on otettava huomioon ryhmien erilaisuus.

Minulle tuottavat lisäksi erityistä päänvaivaa yleisopetuksen ryhmiin integroidut erityisoppilaat. Heille pitää usein olla vähän eri tuntiohjelma ja erilaisia tehtäviä kuin muulle ryhmälle. Myös sanakokeet ja isot kokeet pitää heille ajatella ja tehdä erikseen. Tästä ekstrahommasta ei saa mitään korvausta eikä minulla milloinkaan ole koulunkäyntiohjaajaa tai erityisopettajaa työparina luokassa.

Olen sekä opettaja, että opettajan kanssa naimisissa. Itse teen kotona töitä n. 10-15h viikossa, mutta en oikein osaa edes mieltää sitä työnteoksi.

n43yt4y4ebn kirjoitti:

Olen sekä opettaja, että opettajan kanssa naimisissa. Itse teen kotona töitä n. 10-15h viikossa, mutta en oikein osaa edes mieltää sitä työnteoksi.

Mitä se sitten on jos ei töitä? Harrastus? Huvia? Eikö siis kotona tehty työ ole työntekoa? Muuttuuko se työnteoksi vasta työpaikalla fyysisesti istuen?

minulla ei ainakaan ole työpistetyä töissä, ei omaa konetta eikä kaikkia kirjoja työpaikalla. Mieluummin sujnnittelen ne kotona, jossa on tuttu kone ja ohjelmat, joilla hoidan työt nopeammin kuin paikassa, jossa joku koko ajan keskeyttää, koneet toimivat miten toimivat, jos vapaita koneita edes on... Jos tekisin kaikki työt koulussa, en saisi puoliakaan tehdyksi...

Työ ei muutu miksikään vaikka työaikasysteemi muuttuisi. Tunteja pidetään ja kokeita korjataan kuten ennenkin. Työtä olisi edelleen lukukausien aikana paljon ja muuna aikana vain vähän.

Kokonaistyöaika voisi olla esim. sellainen kuin sosiaali- ja terveysalan opettajilla. Se on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika (keskimäärin 36,25 tuntia viikossa). Opettajan tehtävistä osa on sellaisia, joiden tekeminen toimistotyöajan sisällä on vaikeaa sekä osa sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä noudatettavasta työajasta. Työaikaan lasketaan sitten kaikki sekin työ, mitä nyt tehdään oppituntien ja yhteissuunnitteluajan ulkopuolisena aikana. Lukuvuodessa on töitä vähän yli tai alle 1600 tuntia ansaitun vuosiloman pituudesta riippuen. Työajan käyttö suunnitellaan etukäteen, sitä seurataan ja ylimenevistä tunneista maksetaan lisätyökorvaus (1.8.2014 lukien). Vuosiloma on samanpituinen kuin muillakin kunnan työntekijöillä eli syysloman, joululoman ja hiihtoloman ja kesäkeskeytyksen päivät eivät ole kaikki vuosilomapäiviä. Toisaalta edelliseen viitaten oppilaiden loma-aikoina ei tarvitse aina kuitenkaan olla läsnä työpaikalla.

Kokonaistyöaika voisi olla myös sen tapainen kuin ammattikorkeakoulujen opettajilla. Työaika on 1600 tuntia lukuvuodessa, joista 400 tunnin osalta opettaja saa valita tehtävän työn ajan ja paikan. Vapaaviikkoja on yhteensä 12. Opettajalle vahvistetaan ennen työkauden alkua työaikasuunnitelma. Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työaikasuunnitelmaa, tehdään se poistamalla tai vaihtamalla opettajalle määrättyjä töitä ja tehtäviä. Työaikasuunnitelmaa muutetaan myös silloin, kun opettajalle määrätään lisätehtäviä. Lisätunneista maksetaan korvaus.

lankaa kirjoitti:

Työ ei muutu miksikään vaikka työaikasysteemi muuttuisi. Tunteja pidetään ja kokeita korjataan kuten ennenkin. Työtä olisi edelleen lukukausien aikana paljon ja muuna aikana vain vähän.

Kokonaistyöaika voisi olla esim. sellainen kuin sosiaali- ja terveysalan opettajilla. Se on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika (keskimäärin 36,25 tuntia viikossa). Opettajan tehtävistä osa on sellaisia, joiden tekeminen toimistotyöajan sisällä on vaikeaa sekä osa sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä noudatettavasta työajasta. Työaikaan lasketaan sitten kaikki sekin työ, mitä nyt tehdään oppituntien ja yhteissuunnitteluajan ulkopuolisena aikana. Lukuvuodessa on töitä vähän yli tai alle 1600 tuntia ansaitun vuosiloman pituudesta riippuen. Työajan käyttö suunnitellaan etukäteen, sitä seurataan ja ylimenevistä tunneista maksetaan lisätyökorvaus (1.8.2014 lukien). Vuosiloma on samanpituinen kuin muillakin kunnan työntekijöillä eli syysloman, joululoman ja hiihtoloman ja kesäkeskeytyksen päivät eivät ole kaikki vuosilomapäiviä. Toisaalta edelliseen viitaten oppilaiden loma-aikoina ei tarvitse aina kuitenkaan olla läsnä työpaikalla.

Kokonaistyöaika voisi olla myös sen tapainen kuin ammattikorkeakoulujen opettajilla. Työaika on 1600 tuntia lukuvuodessa, joista 400 tunnin osalta opettaja saa valita tehtävän työn ajan ja paikan. Vapaaviikkoja on yhteensä 12. Opettajalle vahvistetaan ennen työkauden alkua työaikasuunnitelma. Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työaikasuunnitelmaa, tehdään se poistamalla tai vaihtamalla opettajalle määrättyjä töitä ja tehtäviä. Työaikasuunnitelmaa muutetaan myös silloin, kun opettajalle määrätään lisätehtäviä. Lisätunneista maksetaan korvaus.

Lue lisää

Työ ei muutu miksikään vaikka työaikasysteemi muuttuisi. Tunteja pidetään ja kokeita korjataan kuten ennenkin. Työtä olisi edelleen lukukausien aikana paljon ja muuna aikana vain vähän. 
----
Kyllä työ muuttuisi. Kokonaistyöaika tarkoittaisi sitä, että jos se on esim. 8-16, silloin kello 16 loppuu työnteko, on kokeet tarkistamatta tai ei. On huomisen tunnit suunnittelematta tai ei, koska työnantaja ei maksaisi ylityökorvauksiakaan. Kokonaistyöaika ei vain sovi peruskouluun monestakin syystä. Luokanvalvojien kokonaistyöaika? Vanhempien tapaamiset, neuvottelut? Se mikä toimii ammattikoulussa ja muissa toisen ja korkeamman asteen kouluissa ei toimi lasten kanssa. Sen tietää jokainen, joka on työskennellyt peruskoulussa, että kokonaistyöaika tarkoittaisi katastrofia. Koulusta tulisi virasto, jossa puolet asioista jää tekemättä...

Sen sijaan opettajien palkkausta ja palkanperusteita tulisi uudistaa tälle vuosituhannelle. Palkat perustuvat liituleukaopetukseen, jossa ei mekaanista kirjoituskonetta kummempaa välinettä tunnettu. Koulu on nykyisin täynnä tekniikkaa ja ooettajien oletetaan tuntevan ja osaavan kaikki. Mutta mikä pahinta, opettajien myös oletetaan tekevän kaikki esitykset, älytaulusovellukset kuin tyhjästä itsestään. Älytauluista on tullut lähinne rasite kuin hyödyllinen väline. Materiaalia ei niille juurikaan tuoteta alakoulun ensimmäisiä luokkia ylemmille luokille ja materiaali jota on älytauluohjelmassa tarjolla, joista sitte kasataan palapelin tavoin epämääräinen kyhäelmä, on englanniksi. Maahantuojat eivät vaivaudu edes suomentamaan sovelluksia.

Jos opetat fysiikkaa ja/tai kemiaa, saat ns. demokorvauksen 1h neljää ryhmää kohti. Eli demona 15minuutin korvaus per ryhmä, opettajan tekemistä ja valmistelemista kokeista. Nykyään opettajat eivät vain tee niitä demoja, vaan työt tekevät oppilaat. Demokorvaus pitäisi korvata työkorvauksella ja tästä maksettava valmistelukorvaus pitää vastata valmisteluihin käytettävää aikaakin. 4 ryhmää kohta vähintään 2h. Kukaan opettaja pysty 15minuutissa valmistelemaan oppilastöitä ryhmälle, keräämään tavarat, valmistelemaan aineet ja vielä sikvoamaan lopuksi sen, mitä oppilaiden jäljiltä aina jää. Vastaavasti fyke varaston ylläpidosta saatava 1h korvaus on sekin perujaan historiasta, kun opettajat esittelivät demoja. Helppohan se on tunnissa viikossa hoitaa muutaman opettajan aineet kuntoon, mutta nykyään kun aineet on tehtävä koko koululle, oppilaille! On eri asia tunnissa valmistaa liuokset 4 opettajalle kuin 300 oppilaalle. Onneksi kuitenkin aineenopettajat tietävät tämän eivätkä jätä kaikkia valmisteluja fykevaraston vastaajalle yksin... Onko kukaan opettaja koskaan ihmetellyt, miksi fyke ooetgajia näkee niin harvoin välitunneilla tai opettajanhuoneessa läsnä? Tässä selitys, jos ei ole välituntivalvontaa, aika menee töitä tehtäessä... Turha itkeä ja aina valittaa siitä, kun fyke opettajille maksetaan demokorvauksia "turhasta", jota saa yhtenään kuulla opettajilta, joilla on oma luokkatila eikä tuntivalmisteluja välitunnein, ennen koulua tai päivän jälkeen... Luulen, että nämä ammattivalittajat jo itkisivät siitä, jos joutuisivat joka tunti vaihtamaan luokkatilaa... Saati, että joutuisivat vielä valmistelmaan kaikki välitunnit, hyppärit ja muuna aikana välineitä kasaan, kiikutgamaan niitä luokasta toiseen ja oppitunnin jälkeen palauttamaan ne vielä takaisin paikoilleen.



Palkkausta toki on turha odottaa uudistettavan, kun ei ole enää varaa edes koulukirjoihin...

ettäNäin kirjoitti:

Työ ei muutu miksikään vaikka työaikasysteemi muuttuisi. Tunteja pidetään ja kokeita korjataan kuten ennenkin. Työtä olisi edelleen lukukausien aikana paljon ja muuna aikana vain vähän. 
----
Kyllä työ muuttuisi. Kokonaistyöaika tarkoittaisi sitä, että jos se on esim. 8-16, silloin kello 16 loppuu työnteko, on kokeet tarkistamatta tai ei. On huomisen tunnit suunnittelematta tai ei, koska työnantaja ei maksaisi ylityökorvauksiakaan. Kokonaistyöaika ei vain sovi peruskouluun monestakin syystä. Luokanvalvojien kokonaistyöaika? Vanhempien tapaamiset, neuvottelut? Se mikä toimii ammattikoulussa ja muissa toisen ja korkeamman asteen kouluissa ei toimi lasten kanssa. Sen tietää jokainen, joka on työskennellyt peruskoulussa, että kokonaistyöaika tarkoittaisi katastrofia. Koulusta tulisi virasto, jossa puolet asioista jää tekemättä...

Sen sijaan opettajien palkkausta ja palkanperusteita tulisi uudistaa tälle vuosituhannelle. Palkat perustuvat liituleukaopetukseen, jossa ei mekaanista kirjoituskonetta kummempaa välinettä tunnettu. Koulu on nykyisin täynnä tekniikkaa ja ooettajien oletetaan tuntevan ja osaavan kaikki. Mutta mikä pahinta, opettajien myös oletetaan tekevän kaikki esitykset, älytaulusovellukset kuin tyhjästä itsestään. Älytauluista on tullut lähinne rasite kuin hyödyllinen väline. Materiaalia ei niille juurikaan tuoteta alakoulun ensimmäisiä luokkia ylemmille luokille ja materiaali jota on älytauluohjelmassa tarjolla, joista sitte kasataan palapelin tavoin epämääräinen kyhäelmä, on englanniksi. Maahantuojat eivät vaivaudu edes suomentamaan sovelluksia.

Jos opetat fysiikkaa ja/tai kemiaa, saat ns. demokorvauksen 1h neljää ryhmää kohti. Eli demona 15minuutin korvaus per ryhmä, opettajan tekemistä ja valmistelemista kokeista. Nykyään opettajat eivät vain tee niitä demoja, vaan työt tekevät oppilaat. Demokorvaus pitäisi korvata työkorvauksella ja tästä maksettava valmistelukorvaus pitää vastata valmisteluihin käytettävää aikaakin. 4 ryhmää kohta vähintään 2h. Kukaan opettaja pysty 15minuutissa valmistelemaan oppilastöitä ryhmälle, keräämään tavarat, valmistelemaan aineet ja vielä sikvoamaan lopuksi sen, mitä oppilaiden jäljiltä aina jää. Vastaavasti fyke varaston ylläpidosta saatava 1h korvaus on sekin perujaan historiasta, kun opettajat esittelivät demoja. Helppohan se on tunnissa viikossa hoitaa muutaman opettajan aineet kuntoon, mutta nykyään kun aineet on tehtävä koko koululle, oppilaille! On eri asia tunnissa valmistaa liuokset 4 opettajalle kuin 300 oppilaalle. Onneksi kuitenkin aineenopettajat tietävät tämän eivätkä jätä kaikkia valmisteluja fykevaraston vastaajalle yksin... Onko kukaan opettaja koskaan ihmetellyt, miksi fyke ooetgajia näkee niin harvoin välitunneilla tai opettajanhuoneessa läsnä? Tässä selitys, jos ei ole välituntivalvontaa, aika menee töitä tehtäessä... Turha itkeä ja aina valittaa siitä, kun fyke opettajille maksetaan demokorvauksia "turhasta", jota saa yhtenään kuulla opettajilta, joilla on oma luokkatila eikä tuntivalmisteluja välitunnein, ennen koulua tai päivän jälkeen... Luulen, että nämä ammattivalittajat jo itkisivät siitä, jos joutuisivat joka tunti vaihtamaan luokkatilaa... Saati, että joutuisivat vielä valmistelmaan kaikki välitunnit, hyppärit ja muuna aikana välineitä kasaan, kiikutgamaan niitä luokasta toiseen ja oppitunnin jälkeen palauttamaan ne vielä takaisin paikoilleen.



Palkkausta toki on turha odottaa uudistettavan, kun ei ole enää varaa edes koulukirjoihin...

Lue lisää

Nimimerkin lankaa kuvaamissa työaikajärjestelmistä kumpikaan ei edellytä sitä, että opettaja istuu koululla kuin toimistotyöntekijä. Se ei edes ole mahdollista ainakaan vanhemmissa yläkoulurakennuksissa, koska niissä monen opettajan ainoa työtila on opettajienhuoneen tuoli.

Vuosityö- ja kokonaistyöajassa työaikaan lasketaan kaikki työ, mitä opetttaja tekee. Välitunnit eivät ole työajan ulkopuolista aikaa. Ne ovat osa oppituntia jo nykyjärjestelmässäkin.

Peruskoulun opolla on vuosityöaika, Siinä on opon työstä johtuva viikon työaika kesäkeskeytyksen ajalla ja se huono puoli, että lisätyötä ei voi olla eli vuosituntimäärää ei voi ylittää. Opojen työaika taitaa toteutua niissä kouluissa, joissa opo ja rehtori suunnittelevat ja opon työt ja seuraavat tuntien kertymistä lukuvuoden aikana. Voisin kuvitella, että vuosityöaika voidaan sovittaa muillekin peruskoulun opettajille, mutta ei ilman lisätyökorvauksia.



OAJ:n "kanta" http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti/Page/juttusivu&cid=1351276519632&juttuID=1355755370763

Minä olen aina ymmärtänyt, että kokoelmien hoitotyöstä maksettava korvaus on sitä varten, että kokoelmienhoitajaksi nimetty tekee liuokset ym. kokoelmienhoitohommat oppituntien ja välituntien ulkopuolisena aikana. Meillä lasketaan, että hoitajan yhden ylitunnin korvaus vastaa keskimäärin 1,5 tuntia/työviikko. Jos koulussa ei makseta kokoelmien hoidosta, niin niitä ei sitten hoideta, vaan kukin opettaja hoitaa tarvitsemiaan tarvikkeita kuten muutakin koulun tarpeistoa eli pitää tavarat järjestyksessä ja tekee itse omat liuoksensa. Demo-korvaus korvaa sitä, että ei pysty hoitamaan niitä töitä välitunnilla. Ovtessissä jopa sanotaan, että demo-tunnit pitää merkitä opettajan työjärjestykseen. Demo-korvausta ei voi jättää maksamatta.

Kokoelmien hoitotyö ja demonstraatiokorvaus ovat olleet aina erillisia tehtäviä ja korvauksia.

lopso kirjoitti:

Nimimerkin lankaa kuvaamissa työaikajärjestelmistä kumpikaan ei edellytä sitä, että opettaja istuu koululla kuin toimistotyöntekijä. Se ei edes ole mahdollista ainakaan vanhemmissa yläkoulurakennuksissa, koska niissä monen opettajan ainoa työtila on opettajienhuoneen tuoli.

Vuosityö- ja kokonaistyöajassa työaikaan lasketaan kaikki työ, mitä opetttaja tekee. Välitunnit eivät ole työajan ulkopuolista aikaa. Ne ovat osa oppituntia jo nykyjärjestelmässäkin.

Peruskoulun opolla on vuosityöaika, Siinä on opon työstä johtuva viikon työaika kesäkeskeytyksen ajalla ja se huono puoli, että lisätyötä ei voi olla eli vuosituntimäärää ei voi ylittää. Opojen työaika taitaa toteutua niissä kouluissa, joissa opo ja rehtori suunnittelevat ja opon työt ja seuraavat tuntien kertymistä lukuvuoden aikana. Voisin kuvitella, että vuosityöaika voidaan sovittaa muillekin peruskoulun opettajille, mutta ei ilman lisätyökorvauksia.



OAJ:n "kanta" http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti/Page/juttusivu&cid=1351276519632&juttuID=1355755370763

Minä olen aina ymmärtänyt, että kokoelmien hoitotyöstä maksettava korvaus on sitä varten, että kokoelmienhoitajaksi nimetty tekee liuokset ym. kokoelmienhoitohommat oppituntien ja välituntien ulkopuolisena aikana. Meillä lasketaan, että hoitajan yhden ylitunnin korvaus vastaa keskimäärin 1,5 tuntia/työviikko. Jos koulussa ei makseta kokoelmien hoidosta, niin niitä ei sitten hoideta, vaan kukin opettaja hoitaa tarvitsemiaan tarvikkeita kuten muutakin koulun tarpeistoa eli pitää tavarat järjestyksessä ja tekee itse omat liuoksensa. Demo-korvaus korvaa sitä, että ei pysty hoitamaan niitä töitä välitunnilla. Ovtessissä jopa sanotaan, että demo-tunnit pitää merkitä opettajan työjärjestykseen. Demo-korvausta ei voi jättää maksamatta.

Kokoelmien hoitotyö ja demonstraatiokorvaus ovat olleet aina erillisia tehtäviä ja korvauksia.

Lue lisää

Ymmärtäminen ja todellisuus ovat kaksi eri asiaa. Tietenkin työajan ulkopuolella pitää niitä demovälineitä yms laittaa kasaan, mutta kun... Koulussa on useampi mujkin fyke-opettaja jokantarvii niitä välineitä muille ryhmille. Siksi välitunnit menee aina tavaroiden keräämisessä ja takaisin palauttamisessa.

Ei yksi tuntiviikossa riitä 400 oppilaan koulun oppiaiden liuosten valmistamiseen, varaston järjestyksen ylläpitoon jne.

Pitkä kesäloma on sitä varten että ehtii tehdä muita töitä jotta ei kuole talvella nälkään.

Öö, tuota missä sulla on opetusta 30-40 tuntia viikossa? Ihan hullu rytmi! Ammattiopistossa ammatillisella opettajalla voisin jotenkin kuvitella tuon tuntimäärään, mutta muualla en. Itse olen erityisluokanopettaja yläluokilla ja minulle tarjottiin 30 tuntia viikossa. En millään voi ottaa niitä vastaan edes dollarinkuvat silmissä, koska en pystyisi sellaista tuntimäärää järkevästi ja laadukkaasti hoitamaan. Oppilaat ansaitsevat hyvää opetusta ja minun pitää ajatella jaksamistani.

Tämä "Aineopettaja" on varmaan useimman opettajan totuus. Suvivirren viimeinen säkeistö kun kevätjuhlassa alkaa, opettajien autojen perävalot näkyy jo risteyksessä menossa.

Rehtorit on liian lepsuja. Opettajat ovat virassa, eivät työsopimussuhteessa, jossa työ(aika)asioista pitää neuvotella ja sopia. Virassa pelataan yksipuolisilla määräyksillä.

Opettaja voidaan kutsua töihin (niinäkin päivinä) kun hänellä ei ole tunteja. Jostain syystä monilla opettajilla on sellainen käsitys, että heillä on vapaapäivä kun ei ole opetusta tai että kotiin voi lähteä heti kun tunnit loppuu.

Opettajan laskennallinen loma alkaa vasta 16.6. - siihen asti rehtori voisi teettää töitä. Siitäkään alkaen se ei ole lomaa, on vain opetuksetonta aikaa. Opettajat eivät ole vuosilomalain piirissä, paitsi ne kokonaistyöajassa olevat.

henkilöstösihteeri kirjoitti:

Tämä "Aineopettaja" on varmaan useimman opettajan totuus. Suvivirren viimeinen säkeistö kun kevätjuhlassa alkaa, opettajien autojen perävalot näkyy jo risteyksessä menossa.

Rehtorit on liian lepsuja. Opettajat ovat virassa, eivät työsopimussuhteessa, jossa työ(aika)asioista pitää neuvotella ja sopia. Virassa pelataan yksipuolisilla määräyksillä.

Opettaja voidaan kutsua töihin (niinäkin päivinä) kun hänellä ei ole tunteja. Jostain syystä monilla opettajilla on sellainen käsitys, että heillä on vapaapäivä kun ei ole opetusta tai että kotiin voi lähteä heti kun tunnit loppuu.

Opettajan laskennallinen loma alkaa vasta 16.6. - siihen asti rehtori voisi teettää töitä. Siitäkään alkaen se ei ole lomaa, on vain opetuksetonta aikaa. Opettajat eivät ole vuosilomalain piirissä, paitsi ne kokonaistyöajassa olevat.

Lue lisää

Peruskoulun opettajan työpäiviä ovat
1) perusopetuslain ja asetuksen mukaiset oppilaiden työpäivät
2) 3 opettajatyöpäivää eli vesopäivät
3) enintään kaksi lisätyöpäivää, joista maksetaan erillinen korvaus.

Jos rehtori aikoo ruveta määräämään opettajia töihin kesällä muuten kuin välittömästi lukuvuoden alussa tai lopussa em. veso- tai lisätyöpäiviksi, niin se ei käy ilman, että siitä tehdään paikallinen sopimus, johon tarvitaan se toinenkin osapuoli. (OVTES osio A 32 §)

Ainoastaan peruskoulun opolla on velvollisuus työskennellä kesällä viikon verran yhteisvalintatöissä.

henkilöstösihteeri kirjoitti:

Tämä "Aineopettaja" on varmaan useimman opettajan totuus. Suvivirren viimeinen säkeistö kun kevätjuhlassa alkaa, opettajien autojen perävalot näkyy jo risteyksessä menossa.

Rehtorit on liian lepsuja. Opettajat ovat virassa, eivät työsopimussuhteessa, jossa työ(aika)asioista pitää neuvotella ja sopia. Virassa pelataan yksipuolisilla määräyksillä.

Opettaja voidaan kutsua töihin (niinäkin päivinä) kun hänellä ei ole tunteja. Jostain syystä monilla opettajilla on sellainen käsitys, että heillä on vapaapäivä kun ei ole opetusta tai että kotiin voi lähteä heti kun tunnit loppuu.

Opettajan laskennallinen loma alkaa vasta 16.6. - siihen asti rehtori voisi teettää töitä. Siitäkään alkaen se ei ole lomaa, on vain opetuksetonta aikaa. Opettajat eivät ole vuosilomalain piirissä, paitsi ne kokonaistyöajassa olevat.

Lue lisää

Opettajan laskennallinen vuosiloma ei ole mikään vuosiloma. Se on virka- ja työehtosopimuksiin luotu käsite, jonka avulla opettajalle, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan, maksetaan 16.6. alkaen sairausvakuutuslain mukaiset sairaus-, äitiys-, vanhempain- ym. päivärahat, jotka maksetaan muille ihmisille heidän vuosilomansa ajan. Sitäpaitsi laskennallisen vuosiloman pituus lasketaan erilailla kuin oikea vuosiloma ja se on ammattikorkeakoulun opettajilla eri aikaan kuin muilla vuosilomattomilla opettajilla.

Miehet ei tee muuta kuin sen, että homma pyörii. Tunnolliset naisopet suunnittelee tunnit huolella ja välittää oppilaista... Ovat työssä kutsumuksesta eivätkä palkan takia.

Opettajan ei ole pakko lähteä sijaiseksi tunnittomana päivänä. Häntä ei voi ilman suostumustaan määrätä hoitamaan toisen opettajan virkaa edes hyppytunnillaan. Sen sijaan kokouksiin, vanhempainiltoihin, teemapäiviin ym. vuosisuunnitelmassa vahvistettuihin tapahtumiin opettajan pitää osallistua myös tunnittomana päivänä.

Nykyisinä kireinä aikoina ei kannata pyytää päteviä opettajia sijaistamaan. Sijaisrekisteristä löytyvä epäpätevä tulee halvemmaksi.

Opetusvelvollisuustyöaikaa tekevää opettajaa ei voi määrätä tekemään töitä kesäkeskeytyksen aikana, ellei siitä ole etukäteen sovittu Kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksessa määrätyllä tavalla.

http://content.opettaja.fi/epaper/20130531/#
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2010_18/147933.htm

Ei missään oikeasti voi olla noin asioista pihalla olevaa henkilöstösihteeriä. Mutta sehän onkin vain nimimerkki.

Joo; nää on tällaisia laskeskelijoita. Ite kun oon tehnyt vakkarin sijaisuuksia, niin kesälomien korvaukset menee aina vakkarille. Vaikka palkka pitäisi mennä sille, kuka on lukuvuoden työt tehnyt. Kerrankin yhen reksin raskaana oleva tytär valittiin sijaiseksi olisko ollu ihan muutaman pvn töis, minä sitten sijaisen sijaiseksi ja kesälomakorvaus sitten tälle reksin tyttärelle...

Jos rehtori, johtaja tai muu henkilö rupeaa pitämään kokouksia ennalta ilmoittamatta, niihin ei tarvitse osallistua, jos on este. Kokoukset eivät voi kestää iltamyöhään, koska muuten käytettävissä oleva yhteissuunnitteluaika ei riitä muiden tehtävien tekemiseen.

Fiksu johtaja suunnittelee lukuvuoden/kauden alussa yhteissuunnitelutehtäviin kuuluvat työt ja kokoukset yhteistyössä opettajien kanssa. Silloin kaikki tietävät jo lukukauden alkaessa, milloin kokoukset ovat ja mitä muita tehtäviä he joutuvat tekemään yt-ajan puitteissa lukukauden aikana.

Ainoa poikkeus on jokin äkillinen erittäin vakava tapaus, jonka takia on pakko pitää palaveria ihan heti. Silloin pitää tehdä kaikkensa, että saisi lapset johonkin hoitoon siksi aikaa.

Unohtui kertoa, että aina kun sijaista tarvitaan, meiltä kysytään asiaa. Aina voi kieltäytyä ja itsekin olen useasti kieltäytynyt. Ketään ei rangaista kieltäytymisestä. Lisäksi toisen opettajan sijaisuudesta omalla työajalla, saa sitten erikseen sijaisuuspalkan. Teen sitten suunnitelmat illalla kotona, jos en päivällä ehdi sijaisuuden vuoksi, mutta saanhan siitä korvauksenkin sitten.

Hahhah. Hyvä provo. Mutta vastaan kuitenkin, jos oikeasti käsität noin väärin. Jos olet hoitoalalla, jäät ylitöihin etkä saa siitä korvausta, sinua on kusetettu. Siitä tässä oli nyt kyse.

JOO; olen huomannut hyvin itsetietoista sakkia. Eivät mistään malttaisi mitään maksaa.

Opetat kirjoitti:

Hahhah. Hyvä provo. Mutta vastaan kuitenkin, jos oikeasti käsität noin väärin. Jos olet hoitoalalla, jäät ylitöihin etkä saa siitä korvausta, sinua on kusetettu. Siitä tässä oli nyt kyse.

Lue lisää

Et ymmärtänyt; opet saa palkkaa tehdessää toisen open työt. Hoitusut ei saa palkkaa tehdessään toisen työt eli kun joku on kipee, niin sairaat pitää silti hoitaa sillä vajaamiehityksellä eikä siitä saa extraa. Olet tyhmä opeksi.