Puolisoni erosi 4 vuotta sitten. Seurustelumme aikana ex-vaimo soitteli kymmenittäin tappouhkauksia minulle ja tyttärelleni, kävi rikkomassa paikkoja kotonani ja riehumassa työpaikallani. Tältä osin tilanne on onneksi rauhoittunut. Mutta edelleen jatkuvat ongelmat mieheni ja hänen lastensa tapaamisissa. Äiti on kieltänyt lapsia tapaamasta isäänsä, koska hänelle tulee siitä pahamieli. Itkemällä, uhkailemalla, vaatimalla ja manipuloimalla, hän saanut lapset toimimaan jo neljä vuotta tahtonsa mukaisesti. Lastenvalvojasta ei apua ole ollut ja perheneuvolaan hän ei ole suostunut mieheni kanssa menemään. Tilanne on totaalinen patti, josta kärsivät eniten lapset. Mieheni on aivan toivoton ja masentunut, kun apua ei tule mistään ja ex-vaimon käytöstä ei edes aika korjaa.
Ex-vaimo on ilmoittanut kirjallisesti ja suullisesti useita kertoja, että hänen tärkein elämäntehtävänsä on vaikeuttaa ex-miehensä elämää ja tähän suunnitelmaan kuuluu estää miehen ja lasten tapaaminen. Uhkauksissaan hän on jopa sanonut, että tietää keinot miten saa ex-miehensä hengiltä henkiselläväkivallalla.
Tuntuu ettei isillä ole mitään oikeuksia! Onko joku ollut vastaavassa tilanteessa? Mistä apua?
Ex-vaimo on ilmoittanut kirjallisesti ja suullisesti useita kertoja, että hänen tärkein elämäntehtävänsä on vaikeuttaa ex-miehensä elämää ja tähän suunnitelmaan kuuluu estää miehen ja lasten tapaaminen. Uhkauksissaan hän on jopa sanonut, että tietää keinot miten saa ex-miehensä hengiltä henkiselläväkivallalla.
Tuntuu ettei isillä ole mitään oikeuksia! Onko joku ollut vastaavassa tilanteessa? Mistä apua?
Vastaukset 48
Vanhimmat
Ihmisen elämä on rajallinen. Mielestäni ei tulisi kiusata itseään riitelemällä lapsista. Jos ilmiselvästi häiriintynyt ex-puoliso yrittää tehdä elämästänne helvetin, lopettakaa lasten tapaamiset. Kun lapset varttuvat, kiinnostuvat he isästäänkin. Silloin on oikea hetki lähestyä heitä. Toivon sydämestäni, että osapuolilla järkeä riittäisi toimimaan lasten parhaaksi.
Kannattaa jättää varatut miehet rauhaan
Ensinnäkin, tuo kuullostaa todella mahdottomalta, että joku tulisi kotiasi rikkomaan sekä riehumaan työpaikallesi! Tuota et usko itsekään.
Toiseksi miten voit olla äitipuoli, kun lapset eivät ole isällään? Sitäpaitsi lapsilla on äiti, kellään ei ole kahta äitiä.
Kolmanneksi, jos ex puoliso reagoi voimakkaasti miehensä nykyiseen elämäntilaan, kyseessä ei voi olla kuin se että olet vienyt häneltä miehen ja lapseltaan isän.
Äidit eivät manipuloi lapsiaan isää vastaan, vaan sen tekevät nämä nykyiset isin tyttöystävät.
Äidit suojaavat lapset ikäviltä olosuhteilta, koska rakastavat lapsiaan.
sori vaan mutta joudun herättämään sinut todellisuuteen:
kyllä tuollaista tapahtuu ja vielä aika paljon.
ja kyllä lapsilla nyt vain on äiti- ja isäpuolia, pidit sinä siitä tai et.
kolmaskaan argumentti ei pidä paikkaansa. olen nähnyt tilanteita joissa bioäiti on lähtenyt kävelemään ja silti terrorisoi entistä puolisoa ja tämän perhettä. hyvin tavallista varsinkin naisille. sitä kun on vaikea uskoa että ex ei jää itkemään perään ikuisiksi ajoiksi. ja varsinkin jos itsellä on menossa päin mäntyä.
jotkut äidit manipuloivat lapsiaan. samaa tekevät jotkut isien tyttöystävät.
rakkaudesta en tiedä, mutta kaikki äidit eivät suojele lapsiaan.
HERÄÄ JO!!!!
Ja lapsilla ei voi olla mitään puolikkaita! Onko sullakin kaikki tuttavat puolikkaita? Hei haloo, sanotko sää lapselles et meneppäs isin ja sen puolikkaan luokse nyt? Puolikas mummi, puolikas vaari, ym. aika käsittämätöntä. Puolikas koti, jos lapsi on siellä sun täällä.
Ihmisillä on nimi, ja koska se puolikas ei ole lapselle mitään sukua, se ei voi olla äiti nimikkeen alla missään nimessä.
kenenkään miestä ei voi viedä vastoin tahtoaan. Kyllä siihen kaksi tarvitaan.
Vaimosta erotaan, ei lapsista.
Miten nämä ex-puoisot saa ymmärtämään, että ovat ihan tavallisia "ämmiä" ei yhtään sen enempää.
Puusilmäinen lauseesi "äidit eivät manipuloi lapsiaan isää vastaan"... kertoo kaiken siitä kuka manipuloi lapsiaan.
Herää tähän päivään.
siis kyseessähän henkilö joka on puoliksi lapsen äiti tai isä. meinaatko ihan tosissaan että jos lapsi asuu yli puolet elämästään vaikkapa isäpuolen luona niin he ovat vain kämppäkavereita???? tyhmäkö olet? ilman muuta kun ollaan ja oletään perheenä yhdessä niin kaikille tulee perheessä omat roolit. jos olen oman lapsen äiti niin samalla myös mieheni lasten.
sinullahan ei ollut asiasta käytännön kokemusta? kuinka siis voit olla niin varma asiastasi? miksi sitten lapset sanovat tilanteen niin vaatiessa minua äitipuoleksi?
nyt varmaan järkytyt kamalasti kun sanon että pidän näitä mieheni lapsia kyllä ihan "omina" eli en tee eroa heistä syntymän perusteella.
mieheni lapset mm. perivät minut tasa-arvoisina oman lapsen kanssa.
ja ihan varmasti olen näille lapsille läheisempi kuin mummot ja muut sukulaiset.
ja lapsi ei todellakaan ole SIELLÄ SUN TÄÄLLÄ! jestas kuinka kaukana olet todellisuudesta.
taidat jauhaa tätä nyt vain jänkäämisen takia. toivotaan että näin on. jos et niin toivottavasti et koskaan joudu eron ja näiden kysymyksien eteen koska sinusta tulisi todella rasittava ex...
jo kokonainen tältä palstalta sinne kokonaisten palstalle! Anna ihmisten keskustella rauhassa asioistaan.
Tiedoksesi ex puolisot on hirveitä katkeria ämmiä.
Minulla on myös kokemusta yhdestä joka tuli kotiimme kaksi kertaa riehumaan.
Kukaan ei ole välttämättä vienyt keneltäkään mitään. Vaan kyseessä on sairas ihminen, joka tarvitsisi pikaisesti hoitoa.
Taidat itse olla katkera exä.
olen ehdottomasti samaa mieltä Milli!!! vaikkakin enemmänkin haluttas sanoa mutta enpäs viitsi vaivautua tollasen takia...
Ei me kaikki ex-vaimot riehuta ja manipuloida;)
Sitäpaitsi ihmettelen,miten nykyset miehenne (uusvaimoilla siis)ovat kyenneet koskaan rakastumaan sellasiin lumppuihin?Oletteko ihan varmoja,ettei miehenne rakastu aina samantyyppisiin naisiin..?
Myönnät että olet itse lumppu...Mulla ja mun miehen exällä ei ole mitään yhteistä...
Ajatteletko, että kun on kerran tehnyt väärän valinnan, olisi niin tyhmä, että valitsisi uudelleen samanalisen puolison ja tekisi saman tyhmyyden. Eiköhän kerrasta opi, jos on elänyt pirttihirmun kanssa.
Onko kukaan koskaan tavannut miestä, joka on kaapattu onnellisesta avioliitosta-viety pakolla. En usko. Liitossa on jotain pahasti vialla, jos ero tulee ja mies lähtee. Parisuhde on kahden kauppa.
Avio/avoerossa ei koskaan erota lapsista vaan puolisosta. Tämän kun kaikki muistaisivat olisi monella lapsella helpompaa. Ajatelkaa lapsen parasta vaikka kuinka olisitte katkeria. Ei ole lapsen syy, että vanhemmat eroavat
No niin tässä se taas tuli! Exät ovatkin niitä kauheita... mutta mistä se johtuu? Exät ovat olleet hyviä äitejä ja vaimoja vielä silloin ennenkuin nämä kotkat hyökkäsivät. Sitten alkoi se show joka ei lopu.
Tottakai jokainen puolustaa omiaan.
Enkä käsitä mikä hinku näillä kotkilla on tehdä näistä äideistä ja vaimoista pahoja, menisivät itseensä.
Sorry vaan, en ole exä, joten nyt taisit pettyä pahemman kerran. Mutta yritä kestää se että toisilla on asiat niin hyvin, että ei tarvi alkaa etsiä uusia epämääräisiä suhteita ja rikkomaan toiseten perheitä.
Olen sitä mieltä että jos ei vasten tahtoa viedä, mutta jos tarpeeksi kauan nämä vapaat naiset keikistelee ja tyrkyttää itseään, niin kyllä siinä saattaa perheellinen isi mennä retkuun.
Ja kyllä ne isit sitten lähestulkoon jättää/hylkää lapsensakin, kun alkaa se uusi vapaamman miehen elo, jossa lapset eivät ole koko ajan elämässä mukana.
Jos nämä vapaat naiset jättäisivät varatut miehet heti alkuunsa rauhaan, ei tälläisiä soppia syntyisi. Sen verran täytyis naisilla olla ylpeyttä ja ajatella miten paljon he tuottavat kärsimystä ihmisille joita asia myös koskee, sillä siinä voi olla montakin ihmistä, joilla elämä menee mullinmallin.
Kyllä se turvattu perhe-elämä on kuitenkin se paras vaihtoehto lapsille, jossa ei vaihtuisi alinomaa nämä naispuoliset ihmiset, ne kun tuppaa sotkemaan vähän useamman miehen elämän.
Omille lapsilleni olen opettanut kunnioitusta toisia kohtaan, anteeksi antoa, ja hyväksyntää, sillä kukaan ei varmasti ole täydellinen. Mutta se että lähtee loikkimaan suhteesta toiseen, pilaa oman ja muiden ja varsinkin lasten elämän.
eipä teillä tällä palstalla ainakaan ole huumorintajua.Taitaa olla kova paikka teille. Onneksi omalla ex-miehelläni on ollut järkeä niin exän ja uudenkin valinnassa.Sillä jos on exät katkeria täällä,niin kyllä ne uusvaimojenkin kirjotukset karseita.
Ja miehissä ei ole koskaan vikaa tai syytä?
Yritetään välttää turhia yleistyksiä.
Asiasta toiseen:Hyvin usein sitä rakastuu samantyyppiseen ihmiseen,vaikkei se ole tietoista.
niin,ettei erota lapsista.Itsellä on
yhteishuoltajuus exän kanssa ja olisi tosi
ihanaa kun lapset voisivat olla joskus
isällään.Mutta kun ei,tulevat kuulemma
liian kalliiksi.Ovat olleet isällään 3 kertaa
vuoden aikana.suurin ongelma taitaa olla uuden
"äitipuolen" ja lasten liian pieni ikäero.
Exän uusi on 13 v vanhempi kuin vanhin lapsi ja
tuntuvat molemmat olevan murrosiässä.Toivon
tosiaan ,että exän uusi kasvaisi aikuiseksi
ja antaisi lapsille ja isälle rauhan tavata
toisiaan.
Juttelin tuon uuden kanssa ennen lopullista
eroa ja kysyin,että oletko ihan varma ,että
haluat miehen .jolla on 3 lapsen elarit
ja eikö kannattaisi etsiä omanikäinen ja
vapaa mies.Ei käynyt.piti saada juuri se mies.
Isä antoi viimeksi tavatessaan lapset taskurahaa
lapsille,mutta ne piti antaa salassa,ettei
uusi puoliso suutu.Ja kun teini-ikäinen tyttö
kiukutteli ruokapöydässä ,suuttui uusi kun ei
hänen keitoksistaan tykätä.Eihän se oikein
ole kiukuta,mutta eiköhän se ole isän asia
hoitaa kiukuttelu ja selvittää asia siellä.
Ei pitäisi tuo kalleus ja murrosikäisen käytös
vaikuttaa siihen saako isä ja lapset toisiaan
tavata.Lapsilla on kuitenkin iso ikävä isäänsä.
Minä en itse jaksa olla katkera,vaikka pitkä
ja hyvä liitto särkyikin,elämä on liian lyhyt
siihen.Uuden puolisoni exä tuntuu olevan todella
katkera ja kiusaa nykyistäni lapsen kautta.
Kasvakaa nyt hyvät kiusaajaexät ja kiusaajauusiot
aikuisiksi ja keskittykää elämään omaa elämäänne.
Elämä valuu hukkaan entisessä roikkuessa!
Aivan, nämä ns.uudet naiset kun kuvittelevat olevansa niin fiksuja!
Totaalisia perheenrikkojia ne ovat, mutteivät pysty sitä myöntämään, vaikka sisimmässään sen tietävät.
Samat sanat, mun miehenikin on sieltä järkipäästä, eikä ole koskaan lähtenyt noiden pimujen matkaan, vaikka tyrkyllä ovat olleet. Perhe on rakkaampi kuin seikkailu onnettomien tytsyjen kanssa.
Kaikkein naurettavampaa on se että ne kuvittelevat olevansa jotain äitejä toisten lapsille, ihan tosta vaan. Yks kaks mies kapakasta, ja sitten hää onkin jo miehen lasten äiti?! Sitä ei voi ymmärtää. Ei ne lapsetkaan mitään ääliöitä ole.
Kyllä sä lehmä kohta olet exä, jos jatkat noiden mielipiteiden jakelua.
Kapsahtaa pilkka omaan nilkkaan mites sitten suu pannaan.
Tai vaihtoehtoisesti alat itse petturiksi voi sun mies raukkaa.
Sä olet kauheampi kuin kukaan exä!
Kuin nii? Jos mä jatkan mielipiteiden jakelua täällä, miten se vaikuttaa mun perhe-elämään?
Voi kuule, aina elämässä on vaikeuksia, mutta niiden yli pääsee selvittämällä ne eikä jättää muhimaan ja paisumaan.
Petturiksi mun ei tarvi, mistään mä en löydä parempaa miestä. Ollaan sentään oltu yhdessä niin kauan, että tuskin muistan.
Kauheus ei ole mielipiteiden mittari. Voin olla raaka asioiden suhteen ja tiukka, mutta ihmisenä ihana!
Tuntuu kuin viisasti elänyt äiti ym ajattelisivat, että miehet ovat aivottomia olioita, joita viedään kuin pässiä narussa. Ei ketään voi viedä mihinkään vaikka kuinka keikisteltäisiin. Eihän miehellä ole mitään tarvetta mennä retkuun, jos kotona on asiat hyvin. Sehän olisi silkkaa tyhmyyttä.
Jos mies on niin tyhmä, että lähtee keikistelijän mukaan ilman kotiongelmia, ei hänestä ole koskaan ollutkaan aviomieheksi
Ihmisenä "ihana" monet jotka luulee itsestään liikoja yleensä eroaa. Koska ovat yleensä niin sokeita ettei huomaa, että miehellä on uusi realistinen nainen.
Joten hanki elämä..:-)
Mulla oli lapsena kirja nimeltä MilliPilli! Se kertoi tytöstä, jolla oli ongelmia itsensä kanssa. Kenenkään kanssa se ei tullut toimeen, aina oli kiusaamassa toisia lapsia ja kotona äksyili.
Lopulta sillä ei ollut enää kavereita, kun kukaan ei tahtonut leikkiä sen kanssa, kun väänsi ja käänsi asiat aina tahallaan väärinpäin ja lopulta myös itseään vastaan...
Mä luulin et se oli satu, mutta se taisikin kertoa juuri sinusta!
Loistava huumoria sulla rakkaani pusi pusi.
Muista nyt ihmeessä todellisuuden ja tarun ero.
Kirjoituksestasi päätellen taisin osua arkaan paikkaan vai mitä kultaseni? Suukkoja!
Mä en kuulu tuollaisiin naisiin, joten saat etsia heidänlaisiaan muualta!
Voi voi sinua. Mikä sulla oikein mättää????
Paha on olla, niin paha, että pitää täällä jotenkin kiillottaa kilpeä ja julistaa paremmuutta? Miksi? Vai mikä sinulla on?
Ei kannata vastata, ettei sinulla ole mikään ja olet vain tuohtunut kun ihmisiä kohdellaan väärin ja toiset naiset vievät perheeltä isiä (siis vaimolta miehiä) ja että lapset kärsivät. Kyllä sinulla nyt jokin muu on vinossa. Ja aika pahasti.
Kerro. Voimme ehkä auttaa. Ehkä et halua apua, mutta voisit sitä kyllä tarvita. Kaikella ystävyydellä.
Ajattelin vaan kertoa, etteivät ne äidit aina niin enkeleitä ole...
Kun aloin seurustella mieheni kanssa, hänen avioerostaan oli aikaa kaksi vuotta.En siis vienyt häntä vaimoltaan. Kuitenkin tämä nainen vihaa minua yli kaiken -ja tekee aivan käsittämättömiä asioita! Meidä tapauksessamme kyseessä on todellinen uusio-helvetti, sillä kummallakin on aikaisemmista liitoista kaksi lasta. Minun ex-mieheni kanssa meillä on aivan toimivat välit ja lapset ovat isällään yhteisten sopimusten mukaan.
Toisin on mieheni lasten laita! Äiti ikävä kyllä myrkyttää lasten mieliä isäänsä vastaan. Onpa tyhmyyksissään sanonut lapsilleen, että isä on tehnyt lapset äidilleen kiusaksi -ja että hänen vartalonsa on mennyt lapsista pilalle, eikä hän siksi saa koskaan miestä. Isällähän tietysti naisia riittää... Katkeruus on valtava! Hän syyttää isää milloin mistäkin. Lapset eivät saa olla minun kanssani silloin kun mieheni on töissä -josta johtuen tapaamisia on liian harvoin. Ostamamme vaatteet menevät roskikseen. Lapset (muka) sairastuvat meillä syömästään ruuasta.. Lista on loputon.
Mieheni lapset ovat aivan ihania! "Isin tyttöystävä" ei tässä tapauksessa lyö kapuloita rattaisiin. Ketään en ole varastanut keneltäkään,ketään en myrkytä ketään vastaan. Siksi minua loukkaakin kun lasten äiti haukkuu minua tyhmäksi lehmäksi -minun lasteni ja omien lastensa kuullen.. Missä lapsella mahtaakaan olla ne ikävät olosuhteet??
Tuo lehmä-nimitys taitaa olla aika yleinen meille isien uusille kumppaneille suunnattuna. En mäkään vienyt ketään keltään, mutta maho lehmä olen mieheni ex-vaimon mielestä. Olen joskus miettinyt, että miten asiat sitten menevät, kun mieheni ex löytää uuden miehen. Hyväksyisikö hän uuden miehensä entiseltä kumppanilta tällaista nimittelyä.... Olen päätänyt, että tästä lähtien säästän joka ainoan v....maisen tekstiviestin mitä puhelimeeni tulee mieheni exältä, koska ne ovat olleet niin käsittämättömän loukkaavia. Esim. Minulla on vaikea sairaus eikä mulla ole omia lapsia. Sillä perusteella olen lapsen ryöstäjä, enkä kuulemma tajua äitiyden syvintä olemusta, kun en itse ole "onnistunut" saamaan kuin yhden keskenmenon. Rakastan mieheni neljää lasta todella koko sydämestäni, enkä ikinä hauku heidän äitiään heille, mutta olen myös päättänyt, että mitään ylijumalan arvoa en hänelle anna edes lasten takia. Lapset asuvat meillä ja Mieheni on yksinhuotaja. Lasten äiti on narkomaani, mutta niin helvetin upea äiti omasta mielestään. Sossun määräyksellä hänellä on tietysti tapaamisoikeudet lapsiinsa.
Meillä on juuri toi tilanne mitä sanoit. Mieheni exä lähti etsimään netistä ulkomaalaista miestä itselleen ja löysikin sellaisen Ranskasta asti. Oli jo rakastunut mieheen pelkkien puhelinkeskustelujen ja chättäilyn perusteella ja kun oli tullut ensimmäisen kerran tapaamasta miestä, oli ilmoittanut miehelleen, että "haluaa avioeron, toisen miehen sperma maistuu paremmalta kuin sinun".
Muutti kahden lapsen kanssa Ranskaan ja eron jälkeen noin vuoden päästä tapasin mieheni. Olemme tällä hetkellä uusperhe, oma lapseni asuu luonamme ja miehen lapset käyvät meidän luona Suomessa aina kun exä ne päästää (ja meillä on rahaa kustantaa lasten matkat tänne).
Alussa kun tapasin mieheni, huomasin, että he olivat exän kanssa vielä henkisesti kiinni toisissaan. Mieheni oli ollut exän kanssa ns. kiltti mies joka totteli mitä vaimo sanoi. Minun kanssani mieheni on sanojensa mukaan saanut itsetuntonsa takaisin ja on erittäin topakka ja jämäkkä eikä uskoisi, että on se sama mies. Sitä se oikea kannustus ja välittäminen saa aikaan.
Aluksi exä oli tosi ilkeä ja kaikenlaisia herjausmeilejä tuli, yleensä siitä kuinka exä on huono isä yms. Nyt ne ovat vähentyneet huomattavasti ja exä totesi syksyllä, että hän alkaa nyt elämään omaa elämäänsä. Vaikka tahtoisi ajatella hänestä että ihmiset muuttuvat ja "parantavat tapansa" niin sen perusteella mitä hän on tuttavilleen sanonut suhteestaan exään ja lähtemisestään, hän oli odottanut sitä että mieheni oli jäänyt suremaan hänen ja lasten lähtöä eikä olisi saanut elää omaa elämäänsä.
Meillä on se onni, että miehen exä asuu kaukana meistä ja nykyään enää silloin tällöin tulevat harjausmeilit voi jättää omaan arvoonsa eikä hän näin ollen pysty terrorisoimaan meidän elämäämme sieltä kaukaa Ranskasta. Lisäksi hänellä on vauva uuden miehensä kanssa, joten eiköhän se saa ajatukset pois meidän elämästä.
Ennen tätä suhdetta en suurin surminkaan uskonut että noin kamalia naisia voi olla olemassa, olen aina uskonut enemmän ihmisten hyvyyteen ja siihen, että mitä olenkin kuullut, ne ovat liioittelua. Mutta nyt kun on itse kuullut ja kokenutkin jotain, ihmisten omistushalulla ja mustasukkaisuudella ei ole rajoja.
Tällä hetkellä me elämme tasaista vaihetta ja lapset ovat tulossa pääsiäisenä luoksemme. Toivotaan että exän hormoonit olisivat raskauden myötä lopullisesti muuttuneet parempaan suuntaan :)
missähän pumpulissa sinä elät tähän maailmaan mahtuu eivät kaikki käytä toimissaan järkeä olen nähnyt läheltä miten tuollainen sairaalloisen mustasukkaisen ihminen voi käyttäytyä... tyyliin levitellä uudesta puolisosta valheellisia juoruja ja käydä kadulla kohdatessaan kurkkuun kiinni....ikinä ei uskois että kukaan tekisi tuollaista mutta ihmis mieli on todella haavoittuvainen noissa tilanteissa varsinkin kun on yhteisiä lapsia...
aina täällä tapellaan olemattomista.
miksi miehesi exällä on sun numero? Vaihda salaiseen numeroon, äläkä anna sitä kaikille.
Ei ne asiat ehkä muutu... Minun mieheni exä halusi itse aikanaan erota. Itse en miestä silloin vielä tuntenut, joten en heidän perhettään hajottanut. Silti olen läskiperse, anorektikko, kusipää... Yhtään pahaa sanaa en ole miehen exästä koskaan sanonut hänelle tai lapsille, enkä ole häntä myöskään ympäri kaupunkia haukkunut, kuten hän minua. Olen lapsista välittänyt alusta asti.
Aikaa on kulunut, meillä on myös yhteinen lapsi. Se kärjisti asioita joksikin aikaa... Miehen exä ei voinut sietää sitä ajatusta. Koko tämän ajan mieheni exällä on itselläänkin ollut puoliso. Ei siis ole kyse siitä, että hän olisi katkera yksinäisyyden takia!
Miehen lapset ovat vuoroviikoin äitinsä tai meidän luona. Lasten äiti on haukkunut lapsille myös lasten isää. No, kaikki haukkumisesa hän tekee kasvotusten tai puhelimessa. Ei koskaa suostu kommunikoimaan tai sopimaan mitään sähköpostilla tai tekstareilla, koska niistä jäisi merkinnät ylös... Ei siis ole mitään todisteita tästä tilanteesta! Jos olisi, olisimme jo ilmoittaneet poliisille.
Oletustilanne.Lapsesi ottaisikin puolisokseen naisen,jolla on jo lapsi.Syntyisi vaikka yhteinenkin lapsi ja kun siis mummopuolia tai muitakaan puolia ei olisi,niin miten toimisit?Pitäisikö tämän ulkopuolisen lapsen lähteä pois kotoaan,kun menet tapaamaan sitä OMAA lapsenlastasi,koska ulkopuolisia ei suvaita.
Minullakin oli aluksi hankaluuksia miehen ex- vaimon kanssa. Vaikka olivat jo eronneet, kun tapasin mieheni, ja entisellä vaimolla oli jo uusi mieskin, niin silti hänellä otti erittäin koville mieheni ja minun suhde. Tuli myöskin kotiini riehumaan; haukkumaan ja hakkaamaan! Ja toi vielä lapsetkin mukanaan. Että kyllä maailmassa voi olla kaikenlaisia ihmisiä. Ja todellakin puhelinhäirintä, tekstiviestit sekä keksittyjen juorujen puhuminen oli aivan omaa luokkaansa. Kestin sen kaiken. Mieheni tuella. Aika parantaa paljon. Myöskin riehaantuneen ex:n. En lähtenyt samaan leikkiin lainkaan mukaan. Tosin sen jälkeen, kun kävi kotonani riehumassa, ilmoitin, ettei hänellä ole kotiini mitään asiaa. No tosiaankin ajan myötä kaikki muuttui paremmaksi. Onneksi hän ei rajoittanut lasten ja isän tapaamisia. Puuttui kyllä erittäin paljon elämäämme. Etenkin sellaisissa asioissa, joihin lapset eivät liittyneet ollenkaan. Voin siis jotenkin käsittää miltä sinusta ja miehestäsi tuntuu.
Nykyisin olemme ihan hyvissä väleissä mieheni ex:n kanssa. Sydänystäviä emme ole, mutta pystymme sopimaan asioista ja keskustelemaankin asiallisesti.
Miehesi ex:llä on ilmeisesti enemmän kuin isoja ongelmia. Etenkin tuo lasten käyttäminen ja samalla heidän oikeuksiensa tallaaminen on alhaista. 4 vuotta on pitkä aika. Miten katkera ihmisen täytyykään olla???? Tsemppiä teille kaikille!
kannattaisiko kääntyä asianajajan puoleen? haette lapset oikeuden kautta teille asumaan. ja rikosilmoitusta vaan tekemään jos häritsee kotirauhaa tai vainoaa tms.
raaka peli vaan. kukaan ei saa tehdä tuollaisia toiselle. onpa jokunen bio oppinut läksynsä kun on joutunut oikeuteen pahoinpitelystä..
tilanne on jatkunut niin kauan että sanoisin että huoltajuuden hakeminen on melkeinpä velvollisuutenne lapsia kohtaan.
jos toiminta on tuollaista teitä kohtaan niin eipä kotonaakaan todennäköisesti ole kauhean tasapainosta elämää.
paljon haleja sinulle ja yritä kestää.
Miten olet onnistunut omimaan miehesi lapset, niin että perivät sinut tasapuolisesti oman lapsesi kanssa ???
Mitä lasten biologinen äiti siitä tuumaa. Kai niillä lapsilla vielä semmoinen on?
Päästätkö niitä "sinun" lapsiasi koskaan tapaamaan oikeita mummoja ja ukkeja, kun sinä tunnut jo olevan läheisempi ???????
Eniten tässä kummastuttaa, että omakin lapsesi asuu sinun kanssa, eikä isänsä niin kuin sinut "muut lapset". Oletko ajattellut hommata kaikki naapurinkin lapset sinne vielä asumaan???
Vai luotatko siihen, että pärjäävät kotonaan, missä ei ehkä ole lähellekkään sinun vertaisiasi ihmeolentoja. Oletko edes maan asukas?
omimaan lapset?
eipä onnistuisi. en ainakaan usko. testamentilla olen niin määrännyt.
biolla ja minulla ei ole mitään ongelmaa keskenämme. yhdessä järjestetään isommat lasten juhlat jne. käydään koulujen tilaisuuksissa. samaan aikaan ollaan mieheni ja hänen exän yhteisen kummilapsen juhlissa jne. itseasiassa meillä on hyvin saman kaltainen huumorintaju=)
kuule, minä oikeasti välitän niistä lapsista ja tekisin hallaa jos millään panettelisin tms heidän äitiään. jossa muuten ei ole mielestäni mitään vikaa, päin vastoin. ajattelee myös lasten parasta eikä ole mikään alkoholisti tai tunnevammainen vaan ihan tavallinen kunnon ihminen.
tottakai lapset tapaavat mummoja ja tätejä ja setiä jne. mitä oikein oletat???
onko oikeasti niin ihmeellistä jos joillakin tämä homma sujuu?
vai naapurinlapsia? hah haa.
asiahan on perin yksinkertainen, siis loppujen lopuksi: kun vuosikausia asuu lapsen kanssa, on mukana joka tilanteessa ja elämän käänteessä, onko todellain niin ihmeellistä että lapseen kiintyy syvästi???
haluaisin vain tuoda tänne, missä joillakin on niin paljon ongelmia exien kanssa, viestiä siitä että kaikki voi myöskin sujua hyvin.
enkä todellakaan ole tässä yksin! eipä paljon auttaisi olla "ihmeolento" jolleivat lastemme kaikki vanhemmat (6 kpl!) voisi tehdä yhteistyötä keskenään..
Hyvä teksti.Joskus se vaan toimiikin.Meillä myös hyvät välit kaikilla osapuolilla ja olen siitä kiitollinen.
Kuulkaas nyt hyvät kanssaihmiset. Sen sijaan, että auttaisitte toista ongelmansa ratkaisussa, te vaan täällä haukutte toisia ja samalla kehutte itseänne. (etenkin kokonainen ja anonyymi ja millä muilla nimimerkeillä olet täällä kirjoitellut, varmasti olet myös Inka?) Huokaus!
Häpeisitte!
Ja sinulle, jolla on ex: n kanssa ongelmia, edes aika ei ole tuntunut parantaneen miehesi entisen vaimon käytöshäiriötä. Ongelma on ehkä psyykkinen. Sääli lapsia. Mutta jokaisella lapsella on OIKEUS tavata molempia vanhempiaan. Äärimmäisessä tilanteessa siihen voidaan pakottaa. Mikä on tietenkin erittäin ikävä tapa.
Itselläni ei ole kokemusta moisesta. Katkerasta ex- vaimosta on kokemusta, sekä omana itsenäni, että myös sen katkeruuden kohteena olemisesta. Molemmissa tapauksissa aika paransi mielettömästi. Ja myös terve järki. Toivon teille kaikkea hyvää. Miehellesi terveisiä, että koittaa vaan jaksaa selväpäisenä. Puhukaa puhukaa puhukaa ja puhukaa keskenänne! Se auttaa myös, ainakin selväjärkisenä pysymisessä.
Ja nämä haukkuvat koirat täällä eivät pure, muista se! Toivottavasti et ole mieltäsi pahoittanut vielä lisää. Taitavat olla itse vielä niin eronsa runtelemia, että haluavat edes jossain yrittää päteä ja purkaa omaa pahaa mieltää ja ahdistustaan. Täällä sellainen on helppoa, saa anonyymisti tykittää täysillä asioita ja ajatuksia, joita ei toivottavasti oikeassa elämässä kehtaisi edes tuoda julki.
ja neuvoista Mimmille, äiti ja uudelle, Reinolle ja hmm:lle. Ilmeisesti emme ole ainoita, joilla on ongelmallinen ex. En olisi koskaan voinut uskoa, että tällaista tapahtuu muualla kuin elokuvissa, ellen olisi elänyt tätä helvettiä.
Mimmi ehdotti asianajajan puoleen kääntymistä. Olemme itsekin sitä miettineet, mutta olemme ajatelleet sen olevan lapsille rankkaa ja pahentavan tilannetta ex:n mielentilan tietäen. Onko kellään kokemusta oikeusprosesseista?
Lapsista on ikävä taistella, mutta jotainhan tälle tilanteelle on pakko tehdä. Lapset reagoivat todella voimakkaasti äitinsä käytökseen. Kuten joku kirjoittaja epäilikin eivät olot lasten kotona ole häävit, mitä vanhemmat lapset ovat joskus kertoneet. Mutta pakkohoitoonkaan kun ketään ei saa.
Mieheni on välillä antanut periksi ja ollut pakolla vaatimatta lasten tapaamista, mutta tällöin asia on käännetty niin ettei hän välitä. Lapsille on kerrottu ettei isä halua tavata.
Hmm... en pahoita mieltäni katkerista höpötyksistä ja epäasiallisista vastauksista täällä. Nahkani on paksuuntunut ilkeyksille jotka kohdistuvat minuun. Kiitos siitä puolison ex:lle
Niin turhaa siitä stressiä ottaa itselleen ollessaan vain puolikkaana perheessä ja siitä että lapset rakastavat omaa äitiään enemmän,kuin puolikkaita tai edes haluavat heitä nähdä.
Leiki vain omille lapsille äitiä, ettei tarvi muiden elämään sotkeutua.
... ilman hankaluuksia. Niin, totuus on joskus todellakin tarua ihmeellisempää. Myös siinä negatiivisessa mielessä. Joskus jonkun ihmisen käytös lyö kertakaikkiaan ällikällä ettei siihen oikein osaa edes reagoida.
Korostan teille, että isälläkin on oikeuksia, ei pelkkiä velvollisuuksia (kuten myös äideillä). Yksi isän oikeus on saada tavata lapsiaan. Siinä ei varmasti tehdä pahaa lapselle.
Minulla ei ole kokemusta oikeusprosessista näissä huoltajuus- tai tapaamiskiistoissa. Itseäni kyllä ex raivopäissään uhkasi oikeuteen haastamisella (oli silloin pahat elatusmaksuriidat), ja se toppasi siihen, kun lupasin lähteä käräjille. Otin selvää asioista, kävin puhumassa asianajajan kanssa. Ja lupasin hakea yksinhuoltajuuden itselleni. Se riitti silloin exälleni. Eipä sen jälkeen ole tarvinnut riidellä enää mistään. Kai hän oletti minun vain kauhusta jäykkänä odottavan kotona sormet ristissä ja päivittelevän asiaa. Ja kun oikeasti huomasikin minun olevan ihan tosissaan, niin tuli ilmeisesti hänelle "pupu pöksyyn". Voisitte ehkä tehdä samoin. Mutta oikeasti, silloin olin itse valmis taistelemaan lapseni ja asiani puolesta ja myös viemään sen loppuun saakka, sitä tahtoa varmaan myös löytyy teiltä.
"....kävi rikkomassa paikkoja kotonani ja riehumassa työpaikallani. " heh.. siis kävi sun työpaikalla ja kotona???? Heh, melkoinen on sun mielikuvitus, tai oot nähny unta.
Oot sairas... pientä rajaa sentää hyvä ihminen... on vähän liian paksua...että tuli kotiin ja sun työpaikalle..... heh melkoinen perhsoona pitää olla ,että tulee riehuun työpaikalle!!!!
Herää ja pyydä anteeksi.
Voi kunpa tietäisitkin mitä voi katkera ja erokriisissä oleva ihminen tehdä.Mutta useimmat kuitenkin tasaantuu ja lauhtuu,mutta valitettavasti ei kaikki.
Kuvaavaa on yksi juttu,jonka luin,sepitetty tarina,mutta osuva.
Juuri eronnut nainen näkee puistossa exmiehen uuden ystävänsä kanssa istuvan nurmella.Raivostuu ja yrittää ajaa pariskunnan päälle autolla,mutta ei osu.Kysyttiin juuri eronneilta ihmisiltä,mitä itse tekisitte siinä tilanteessa ja usea vastasi,että yrittäisi ajaa uudestaan ja osua,,,
Hurja provo!! heh... katkeran suolaista satua ja tarinaaaaaa
Säälittävää on se että sinun pitää laittaa kaksi heh..heh viestiä peräkkäin samaan kirjoitukseen.