Tällä palstalla on vilissyt jos jonkinmoista määritelmää siitä, että minkälainen on narsisti. Sekä ihan asiapitoisia määritelmiä, että hieman humoristisempia, vaatetukseen, aurinkolaseihin, menopeleihin ynnä muihin vastaaviin yksittäisiin asioihin kiinnittyviä heitontapaisia.
Mutta miten narsisti puhuu?
Olen tässä fyysisessä todellisuudessa huomannut mieleni askartelevan ehtotapaisen puheen parissa. Mielestäni juuri ne narsistisemmat antavat ymmärtää, että jos olisit toisenlainen, saattaisin jopa pitää sinusta.
Jos olisit, jos tekisit, jos vaan.. Onko niin, että narsistisempi nimenomaan antaa ymmärtää jättämällä kuitenkin puheestaan tuon ehtotapaisuuden pois ja onko niin, että ehtotapaisuus puheessa olisikin mahdollinen merkki siitä, että toinen ei todellakaan voi olla narsisti?
Itse en osaa nähdä eroa siinä, annetaanko ymmärtää ja jätetään sanomatta vai sanotaanko suoraan. Merkitys usein on selkeä silloin kun sellaiseen merkitykseen törmää.
Normaalimmassa keskustelussahan ehtotapaisuus antaa toiselle mahdollisuuden myös kieltäytyä. "Veisitkö roskat?" - "En."
Pahimmillaanhan ehtotapaisuuteen kytkeytyy suoranainen kehoitus/käsky toimia ehdotetulla tavalla. Asiassahan ei ole mitään erityistä mikäli asia on perusnormaali pyyntö.
Jokin tässä asiassa on jäänyt askarruttamaan mieltäni, enkä osaa avata sitä, että mikä se on, joka mieltäni askarruttaa..
Miten narsisti puhuu?
51
1565
Vastaukset
Otit muuten sellaisen jutun esille, jota ei kai ole juurikaan aiemmin käsitelty.
Kirjoitin tuossa yltille juuri hyväksyvästä tai hyljeksivästä mahdollisuudesta. Asiaa voisi tarkastella sitäkin kautta.
Toinen nopeasti mieleeni muistuva seikka on se, että narsistin kanssa ollessaan uhri itse saattaa alkaa käyttää tuota ehtomuotoa suhteessa toiseen enemmän. Silloin se mielestäni kuvaa sitä epävarmuutta, jonka tuntee suhteessa olevan koko ajan olemassa; mistään asiasta ei voi olla varma. Tavallaan antaa tilaa toiselle vastata asioihin provosoimatta, mutta odottaa täyttääkö toinen niitä omia odotteita vai ei. Miten narsisti sitten suhtautuu mahtomuotoon, onkin mielenkiintoista nähdä. Hän nimittäin saa vapaat kädet ilmaisulle (ja teoille).
Tämä aluksi, nyt on mentävä, harmi. Eikä siihen sisälly potentiaalia. :(- miebie
Mahtomuoto :) Täällä ainakin oppii roppakaupalla uusia sanoja ja sanontoja, joita ei ole tullut edes ajatelleeksi olevan olemassa.
- ek ei kirjautunut
miebie kirjoitti:
Mahtomuoto :) Täällä ainakin oppii roppakaupalla uusia sanoja ja sanontoja, joita ei ole tullut edes ajatelleeksi olevan olemassa.
Niin, mahtomuoto. Sillä on ehkä hienoinen painoarvo kuin ehtomuodolla, vaikka potentiaalia kumpikin tarkoittaa. Ainakin siellä periferiassa jossa kouluni kävin, oli yksi synoonyymi tuolle konditionaalille.
Täsmennän edelliseen kommenttiin vielä; kysyvä mahtomuoto. Ei esittävä ehtomuoto.
Nyt taitaa olla jo kiire (itselleen mahdollisuuden tai porsaanreiän antava tiedostettu juttu, jota voi laiminlyödä vain siksi, että pitää jotain muuta juttua kiireellisempänä). Just tämän takia olen armoton myöhästelijä.
Puheestakin selviää monelaisia asioita. Jos ei koskaan käytä esim. ehtotapaa tai mainittua mahtotapaakaan, kertoo se ainakin siitä, ettei puhuja ehdollista yhtään mitään, eli on aina täysin varma siitä, mitä ikinä sanookin.
Jos epäilyksiä olisi (huom!), käytettäisiin ehtotapaa. Mahtotapa on enemmänkin todennäköisyyden ilmoittamista, eikä yhtä 'laimea' kuin ehtotapa. Molemmat ovat kielioppimme tapaluokkia.
Jos ehtotavan tilalla käyttää tositapaa sanoma kyllä vääristynee.
Näin se vaan on.
Sitä en tiedä, voiko suoraa liitäntää asettaa ehtotavan puuttumiselle ja narsismille, mutta ainakin se paljastanee, ettei puhuja epäile omia sanojaan. Mitä vähemmän ehtotapaa, sen enemmän joutuu käyttämään tositapaa. Miksi, jokainen ehtapaa karttavan olisi syytä selittää, miksi näin on.
Mutta kyllä puhuttu ajatus tai kirjoitettu teksti voi narsistinkin paljastaa. Ainakin jos uskoo tutkijoita.- miebie
:D Suonette hetkisen, mun on pakko hieman googlettaa tuota kielioppia, meinaan nyt kiinnostus virisi ihan huippuunsa :)
Kiitos kuitenkin teille molemmille, pidän siitä kun mieleni alkaa tosissaan askarrella jonkin parissa, mikä näin syksyn keskellä ja talven keskellä ei aina ole itsestään selvää, että se askartelisi yhtään minkään parissa.
Tietenkin, mikäli teillä on laittaa ihan suoria esimerkkejä mahtotavasta ja tositavasta ja ehtotavasta, että miten ne poikkeavat toisistaan, sekin olisi hyvä. Mulla meni ainakin kielioppiosasto ihan solmuun.
Varmaankin olen törmännyt edellä mainitun kaltaisiin kielellisiin konstruktioihin, mutta en osaa suoriltaan kuin tuon konditionaalin, jolle siis tuo ihana suomenkielinen nimi oli minulle ihan uusi tuttavuus, mutta myös omalla tavallaan hyvinkin selkeä ja kuvaava kun sitä miettii.- miebie
Korj. Syksyn keskellä ja talven kynnyksellä..
Tositapa: Liikut.
Ehtotapa: Liikkuisit.
Mahtotapa: Liikkunet.
Käskytapa: Liiku!
Siinähän nuo...Vain kahteen voisi halutessaan laittaa kysymysmerkin perään. Ehtotapaa käytetään myös asian kohteliaisuuskeinona;"Odottaisitko vähän?" rinnastettuna käskytapaan; "Odota vähän!" En ymmärtänyt, miten ehtotapaan liittyisi käsky, kun käskytapa on asia erikseen.- miebie
iewuska kirjoitti:
Tositapa: Liikut.
Ehtotapa: Liikkuisit.
Mahtotapa: Liikkunet.
Käskytapa: Liiku!
Siinähän nuo...Vain kahteen voisi halutessaan laittaa kysymysmerkin perään. Ehtotapaa käytetään myös asian kohteliaisuuskeinona;"Odottaisitko vähän?" rinnastettuna käskytapaan; "Odota vähän!" En ymmärtänyt, miten ehtotapaan liittyisi käsky, kun käskytapa on asia erikseen.Sitä juuri tarkoitin, että olen itse ainakin törmännyt sellaiseen, että ehtotapaa käytetään kaunisteltuna ja suoranaisena käskynä, eikä sellaisenaan, pyynnön sisältävänä ja mahdollisuuden kieltäytymiseen antavana muotona.
Tosiaan, tuo tositapa on ihan tosi. Siis sen pitäisi perustua toteen, havaitun ja tietämisen kautta todettuun toteen, muuten se sisältää mahdollisuuden väärään väitteeseen..
Minulle on auennut ihan uusi ja ennestään tuntematon maailma!! Siis nuo nimet ja nimitykset antavat juuri nyt tavallaan tosi paljon. - miebie
miebie kirjoitti:
Sitä juuri tarkoitin, että olen itse ainakin törmännyt sellaiseen, että ehtotapaa käytetään kaunisteltuna ja suoranaisena käskynä, eikä sellaisenaan, pyynnön sisältävänä ja mahdollisuuden kieltäytymiseen antavana muotona.
Tosiaan, tuo tositapa on ihan tosi. Siis sen pitäisi perustua toteen, havaitun ja tietämisen kautta todettuun toteen, muuten se sisältää mahdollisuuden väärään väitteeseen..
Minulle on auennut ihan uusi ja ennestään tuntematon maailma!! Siis nuo nimet ja nimitykset antavat juuri nyt tavallaan tosi paljon.Ja se ehtotavan käyttö käskynä on tullut ilmi juuri silloin kun ei ole tajunnut toisen todellakin haluavan minun vaikkapa liikkuvan kun hän on tokaisuut, että liikkuisit. Kun olenkin jäänyt paikoilleni, on seurannut loukkaantumista siitä, että en ole liikkunut, vaikka hän nimenomaan sitä pyysi.
Se ylimitoitettu loukkaantuminen on omalla tavallaan paljastanut sen, että oli olemassa vain yksi oikea vastaus, vaikka kielellisestihän asia ei ole ihan niin. Ja jos ei saa tarkempaa ohjeistusta toiselta, mahdollisuudet ovat oman itsen ja toisen lukemisen varassa. Jossa olen aika huono.
Väärän vastauksen antaminen toisen ehtotapaan luo kyllä pitkään jatkuessaan hyvän pohjan epävarmuudelle ja ylimitoitetulle toisen "kuuntelulle". Siitä saattaa seurata sellainen "Mitäköhän tuo nyt haluaa" - pelkosätkyily, joka taas on omiaan luomaan pohjaa vaikka ja mille.
Eikä niistä sen enempiä, mennyttä elämää, suurelta osin, vaikka osa epävarmuudesta toisten tarkoitteita kohtaan onkin jäänyt. Mikä luo tosielämässä aina tietynlaisia jännitteitä kommunikaatiotilanteisiin ja toisinaan ylikompensaatiota omaan kommunikaatioon kun yrittää varmistamalla varmistaa, että toinen ei vaan ota minun ehtotapakäyttämääni samanlaisena käskynä, jollaisena olen sitä itse joskus oppinut pitämään. - nainen
iewuska kirjoitti:
Tositapa: Liikut.
Ehtotapa: Liikkuisit.
Mahtotapa: Liikkunet.
Käskytapa: Liiku!
Siinähän nuo...Vain kahteen voisi halutessaan laittaa kysymysmerkin perään. Ehtotapaa käytetään myös asian kohteliaisuuskeinona;"Odottaisitko vähän?" rinnastettuna käskytapaan; "Odota vähän!" En ymmärtänyt, miten ehtotapaan liittyisi käsky, kun käskytapa on asia erikseen.movet movet movet
- miebie
Niin siis, EK tarkoitit, että potentiaali siis on tuo mahtotapa suomenkieliseltä nimeltään..
Ja potentiaali on tuo lienee, ollee, tullee muotoinen verbi, ja tuossahan tuo olikin laitettuna iewuskalla tekstiin esimerkiksi.
Nämä asiat lienevät selviä sellaisille, jotka ovat kielioppituntinsa istuneet hereillä ja olisivat tosi selkeitä sellaisille, jotka eivät olisi lintsanneet kielioppitunneiltaan. :)
Käytän itse aika usein tuota mahtomuotoa. Jostakin syystä olen hyvin mieltynyt siihen."Nämä asiat lienevät selviä sellaisille, jotka ovat kielioppituntinsa istuneet hereillä ja olisivat tosi selkeitä sellaisille, jotka eivät olisi lintsanneet kielioppitunneiltaan. :)"
Minä olen ainakin opiskellut suomen kielen alkujaan vieraana kielenä, eli se ei ole äidinkieleni.- Ok... uurastuksesi
iewuska kirjoitti:
"Nämä asiat lienevät selviä sellaisille, jotka ovat kielioppituntinsa istuneet hereillä ja olisivat tosi selkeitä sellaisille, jotka eivät olisi lintsanneet kielioppitunneiltaan. :)"
Minä olen ainakin opiskellut suomen kielen alkujaan vieraana kielenä, eli se ei ole äidinkieleni."opiskellut suomen kielen alkujaan vieraana kielenä, eli se ei ole äidinkieleni. "
Ok... uurastuksesi on tuottanut tulosta : ). - miebie
iewuska kirjoitti:
"Nämä asiat lienevät selviä sellaisille, jotka ovat kielioppituntinsa istuneet hereillä ja olisivat tosi selkeitä sellaisille, jotka eivät olisi lintsanneet kielioppitunneiltaan. :)"
Minä olen ainakin opiskellut suomen kielen alkujaan vieraana kielenä, eli se ei ole äidinkieleni.Olen kuullut väittämän, että vieraan kielen kielioppi on aina helpompi tavallaan ottaa haltuun ja oman kielen kielioppi saattaa jäädä sivuun ja vähemmälle huomiolle tai tuottaa suurempi vaikeuksia, koska kaikki sujuu ikään kuin luonnostaan.
Oletko huomannut tuollaista oman äidinkielesi suhteen?
Itselleni on esimerkiksi englannin tunneilta jäänyt täysin selviöksi epäsäännölliset verbit mutta esimerkiksi suomen suhteen minulla ei ole hajuakaan, että voisiko joitakin suomen verbejä jopa sanoa epäsäännöllisiksi taivituksensa suhteen. miebie kirjoitti:
Olen kuullut väittämän, että vieraan kielen kielioppi on aina helpompi tavallaan ottaa haltuun ja oman kielen kielioppi saattaa jäädä sivuun ja vähemmälle huomiolle tai tuottaa suurempi vaikeuksia, koska kaikki sujuu ikään kuin luonnostaan.
Oletko huomannut tuollaista oman äidinkielesi suhteen?
Itselleni on esimerkiksi englannin tunneilta jäänyt täysin selviöksi epäsäännölliset verbit mutta esimerkiksi suomen suhteen minulla ei ole hajuakaan, että voisiko joitakin suomen verbejä jopa sanoa epäsäännöllisiksi taivituksensa suhteen.Aoin juuri vastata tuohon edelliseen tämän; vieraan kielen kielioppi oli helpompi oppia, eli kyllä huomasin, että näin oli. Tosin olen asunut Suomessa ja puhunut suomea jo kymmeniä vuosia. Puheessa edelleen kuuluu vieras aksentti, josta olen yrittänyt pyrkiä pois.
Joskus sanat katoavat minulta vieläkin. Äkkiä en muista jotain sanaa suomeksi, enkä edes äidinkielelläni, joka muutoinkin on jäänyt hyvin vähälle puhumiselle.
Tässä kirjoittaessa voi aina tarkistaa tekstinsä, vaikkakin teen varsinkin sanojen taivutusten kanssa välillä aivan järkyttävästi virheitä. Puhuessa ei voi samalla tavalla tarkistella, joten virheitäkin sattuu enemmän.
Kaikki slangisanat ja muut murrejutut ovat minulle äärimmäisen hankalia ymmärtää.- miebie
iewuska kirjoitti:
Aoin juuri vastata tuohon edelliseen tämän; vieraan kielen kielioppi oli helpompi oppia, eli kyllä huomasin, että näin oli. Tosin olen asunut Suomessa ja puhunut suomea jo kymmeniä vuosia. Puheessa edelleen kuuluu vieras aksentti, josta olen yrittänyt pyrkiä pois.
Joskus sanat katoavat minulta vieläkin. Äkkiä en muista jotain sanaa suomeksi, enkä edes äidinkielelläni, joka muutoinkin on jäänyt hyvin vähälle puhumiselle.
Tässä kirjoittaessa voi aina tarkistaa tekstinsä, vaikkakin teen varsinkin sanojen taivutusten kanssa välillä aivan järkyttävästi virheitä. Puhuessa ei voi samalla tavalla tarkistella, joten virheitäkin sattuu enemmän.
Kaikki slangisanat ja muut murrejutut ovat minulle äärimmäisen hankalia ymmärtää.Oh, sinullakin on siis kokonainen uusi maailma odottamassa jos mielenkiinto sattuu heräämään :) Murteet.. ja slangi..
Hyvin olet kirjoittanut, eivät ole ainakaan minun mielestäni nuo taivutukset sulla mitenkään pieleen menneitä. En sitten tiedä, että miten tuo tarkistus toimii, jos vaikka suomea laittaa tietokoneen tarkistamaan, että huomaako ohjelma kaiken, mikä mahdollisesti menee pieleen.
Niin. Omasta mielestäni on osa persoonallisuutta se puhetapakin, enkä itse näe haittaa toisen aksentista. En sitten tiedä ovatko suomalaiset noin yleensä kuinka aksenttiystävällisiä vai suhtautuvatko puhujan aksenttiin varauksella tai jopa epäluuloisesti. miebie kirjoitti:
Oh, sinullakin on siis kokonainen uusi maailma odottamassa jos mielenkiinto sattuu heräämään :) Murteet.. ja slangi..
Hyvin olet kirjoittanut, eivät ole ainakaan minun mielestäni nuo taivutukset sulla mitenkään pieleen menneitä. En sitten tiedä, että miten tuo tarkistus toimii, jos vaikka suomea laittaa tietokoneen tarkistamaan, että huomaako ohjelma kaiken, mikä mahdollisesti menee pieleen.
Niin. Omasta mielestäni on osa persoonallisuutta se puhetapakin, enkä itse näe haittaa toisen aksentista. En sitten tiedä ovatko suomalaiset noin yleensä kuinka aksenttiystävällisiä vai suhtautuvatko puhujan aksenttiin varauksella tai jopa epäluuloisesti.En ole huomannut mitään erityisiä reaktioita aksentista. Saattaa se jossain päin Suomea olla niinkin.
Työhaastattelut ovat ainoita, joihin ei ulkomaille viittaavilla nimillä ja syntymäpaikoilla millään tahdo päästä - kun siis papereista suoritetaan esivalinta. Joskus on joku sanonutkin, että "ai, sä oletkin suomalainen", kun olen alkanut puhua. Siitä voisi päätellä, että mielikuva luodaan joksikin ihan muuksi pelkän nimen perusteella ja epäilemättä se ainakin joskus on työpaikan saamisen este, vaikka muuten olisikin kelvollinen ja pätevä.
Aika paljon meitä muualla syntyneitä pyörii täällä netin eri palstoilla. Olen tavannut todella monia.- miebie
iewuska kirjoitti:
En ole huomannut mitään erityisiä reaktioita aksentista. Saattaa se jossain päin Suomea olla niinkin.
Työhaastattelut ovat ainoita, joihin ei ulkomaille viittaavilla nimillä ja syntymäpaikoilla millään tahdo päästä - kun siis papereista suoritetaan esivalinta. Joskus on joku sanonutkin, että "ai, sä oletkin suomalainen", kun olen alkanut puhua. Siitä voisi päätellä, että mielikuva luodaan joksikin ihan muuksi pelkän nimen perusteella ja epäilemättä se ainakin joskus on työpaikan saamisen este, vaikka muuten olisikin kelvollinen ja pätevä.
Aika paljon meitä muualla syntyneitä pyörii täällä netin eri palstoilla. Olen tavannut todella monia.Ensimmäiset työhakemukset voisi kyllä ihan hyvin nykyisin laittaa jo nimettöminä ja syntymäajattomina.
Varsinkin kun kovasti yritetään pitää monissa paikoissa yllä imagoa, että minkäänlaista syrjintää ei harrasteta. - Haastattelukutsut
miebie kirjoitti:
Ensimmäiset työhakemukset voisi kyllä ihan hyvin nykyisin laittaa jo nimettöminä ja syntymäajattomina.
Varsinkin kun kovasti yritetään pitää monissa paikoissa yllä imagoa, että minkäänlaista syrjintää ei harrasteta.Haastattelukutsut ovat tarpeeksi laajoja. Mukaan kutsutaan varmasti niitä, jotka eivät ikänsä puolesta tule paikkaa saamaan...
- Olet varma tuosta
Olet varma tuosta. Tai. Olet varma tuosta? Suomenkielessä ei oikeastaan ole mahdollisuus osoittaa intonaatiolla kysymystä, mutta ehkä ilmeellä. Kirjoitellessa sitten onkin vaativampaa, joskus ehkä mahdotontakin erottaa kirjoittajan lopullista tarkoitusta...
- miebie
Intonaatiokirjoitus olisi omiaan :)
- dgh 56 uswutrTTT
OIetko varma tuosta?, öö mikä on intonaatio, miksi kysymys pitäisi intonoida
Olethan varma
onko varma - awesr 3883hjjhh
dgh 56 uswutrTTT kirjoitti:
OIetko varma tuosta?, öö mikä on intonaatio, miksi kysymys pitäisi intonoida
Olethan varma
onko varmaolet nyt IHAN varma, korostaisin ihan sanaa
- Löysin intonaatiota
Löysin intonaatiota koskevan artikkelin. Tuossa esimerkissä, jota ilmeisesti suomenkielessä aika-ajoin kokeillaan, ei ihan selkeästi muovata kysymyslausetta, mutta sinnepäin.
http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Nouseva intonaatio leviää suomen kieleen/1135250240805- miebie
:) Tuo tekstitetty puhenäyte oli aika aktivoiva. Piti kokeilla lukea ääneen kirjoituksen mukaan ja täytyy myöntää, että sillä tavalla selkeä tuo nousevan intonaation merkkaaminen tekstiin oli, että jotenkin sai lukijana kiinni siitä.
Itsellä käväisi mielessä, että jos tekstin saisi aaltoilemaan näytöllä viivasuoran rivin sijaan..
Tuo, että poliitikot välttävät intonaation käyttöä, se on kyllä tullut huomattua. Se selittää oikeastaan omalla kohdalla sen, että ei jaksa keskittyä asiasisältöön koska se puhe on usein aika tasaista tykytystä. Ei tosin kaikilla, mutta useilla. - KKRrr^'43255hy hhaqe
Narsistin intonaatio on aina itsensä korostuksessa, pitäähän vierus pyötienkin kuulla kuinka hienot vaatteet narsissilla on ja kuinka suosittu hän on
Äkkiseltään heittäisin tuohon...
miten narsisti puhuu, että hän nimenomaan käyttää paljolta tuota ns. tositapaa, eikä jätä vaihtoehtoja joko/tai, että ikäänkuin hänen "totuutensa" on se ainoa totuus
Tuo mahtotapa oli minullekkin uusi käsite ja miellyn siihen oitis, pidän sitä jotenkin positiivisempana kuin ehtotapaa...Kuullostaahan mahdollisuus aina positiivisemmalta kuin ehdollisuus...
konditionaalista tuli mieleen yks Ännäni lauseista, jonka muistan selkeäsi olleen tuossa muodossa...hän joskus suhteemme loppuvirttä soitellessa sanoi, että "sinä voisit olla sellainen ihminen jonka kanssa voisi olla kiva jutskata pitempäänkin"
Johon vastasin, että tottakai voidaan olla ystäviä vielä senkin jälkeen, vaikka suhteemme päättyisikin, tarkoittaen että vaikka emme enää tapaile...
Tässä kun mietin niin toki tuo hänen sanomansa oli ristiriidassa sitten sen kanssa, millä lauseella hän sittten päätti suhteemme sen jälkeen kun tein selväksi etten halua tavata häntä "siinä mielessä", jolloin hän totesi, että "ku mä oon mikä oon niin ei mulla ole aikaa eikä kiinnostusta ihmisiin, joista ei ole mitään hyötyä"- miebie
Tuon on mielestäni juuri sitä ehtotavan "väärinkäyttöä". Hän käytti sanoja 'voisit olla' ja teki selväksi, että et ole, koska et taipunut hänen tahtoonsa?
- 12+1=13
miebie kirjoitti:
Tuon on mielestäni juuri sitä ehtotavan "väärinkäyttöä". Hän käytti sanoja 'voisit olla' ja teki selväksi, että et ole, koska et taipunut hänen tahtoonsa?
"Johon vastasin, että tottakai voidaan olla ystäviä vielä senkin jälkeen, vaikka suhteemme päättyisikin, tarkoittaen että vaikka emme enää tapaile..."
Mikä suhde? ettehän seurustellut?
Eli siis olitte kavereita ja suhteen päätymisen jälkeekin olitte kavereita, jotka eivät tapaile? miebie kirjoitti:
Tuon on mielestäni juuri sitä ehtotavan "väärinkäyttöä". Hän käytti sanoja 'voisit olla' ja teki selväksi, että et ole, koska et taipunut hänen tahtoonsa?
"Tuon on mielestäni juuri sitä ehtotavan "väärinkäyttöä". Hän käytti sanoja 'voisit olla' ja teki selväksi, että et ole, koska et taipunut hänen tahtoonsa?"
Noh, mitä lie tarkoittanut, jonkinlainen toisenlainenkin ajatuskuvio minulla kyllä on tuosta tullut tämän palstailun myötä...
Mutta tuossa kun noita ehto/mahto/potentiaali juttuja selailin, törmäsin juurkin lie, lienee sanaankin, jota olen huomannut käyttäväni täällä paljon,joka näyttää olevan olla verbin ehto/mahto muoto...
Noh, tiedostamattomasti olen sitä käyttänyt, mutta ei huono valinta, puolustanee paikkansa näissä yhteyksissä, kun monetkin narsistin mielenmaisemaan liittyvät pohdinnat ovat kyllä ehto/mahtomuotoisia, kun ei sinne toisen pään sisään voi mennä...12+1=13 kirjoitti:
"Johon vastasin, että tottakai voidaan olla ystäviä vielä senkin jälkeen, vaikka suhteemme päättyisikin, tarkoittaen että vaikka emme enää tapaile..."
Mikä suhde? ettehän seurustellut?
Eli siis olitte kavereita ja suhteen päätymisen jälkeekin olitte kavereita, jotka eivät tapaile?"Mikä suhde? ettehän seurustellut?
Eli siis olitte kavereita ja suhteen päätymisen jälkeekin olitte kavereita, jotka eivät tapaile? "
jahas vai tämmöstäkin taas...
juu ei seurusteltu, mutta suhteita on olemassa muunkinlaisia kuin seurustelusuhteita...tuossa joitain määritelmiä suhteesta...
Määritelmät
Substantiivit
1 asioiden välinen keskinäinen riippuvuus ja vuorovaikutus
2 ihmisen suhtautuminen johonkin, asenne, näkökanta
(sosiologia) sosiaalinen suhde, kanssakäyminen henkilöiden välillä,
3 henkilösuhde, joka saattaa olla myös romanttinen rakkaussuhde tai seksisuhde
http://www.sanakirja.org/search.php?id=65749&l2=3
Tuosta kaverista tulee mieleen sekin, että ännäni kyllä nimitti kaveriksi häntäkin, jonka kanssa kertoi seurustelleensa vuosia...
Sitä, en tiedä voivatko kaverit mennä keskenään sänkyyn ja olla lähes päivittäin tekemisissä ilman että sitä ei voisi nimittää suhteeksi...jo pelkän kanssakäymisen perusteella...
Mitä tulee tuohon suhteen päättymiseen...niin jonkinlaista keskustelua satunnaisesti käytiin noin vuoden ajan , ännäni puolelta se lähinnä liittyi seksin vonkaamiseen...itselläni suhteen jälkipuintiin niissä yhteyksissä...mikä yhteydenpito ny reality elämässä on tyystin päättynyt...
Mutta joo, toki voin ymmärtää ettei ehkä narsisti katso mitään suhdetta itsellään kehenkään ihmiseen olevankaan...
loogisestihan sen voi ymmärtää kun ajattelee että kuka ny suhteessa ihmisiin jotka eivät ihmisinä merkitse mitään kokisi olevansakaan...esineitä koneita vaan käytetään...- miebie
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Tuon on mielestäni juuri sitä ehtotavan "väärinkäyttöä". Hän käytti sanoja 'voisit olla' ja teki selväksi, että et ole, koska et taipunut hänen tahtoonsa?"
Noh, mitä lie tarkoittanut, jonkinlainen toisenlainenkin ajatuskuvio minulla kyllä on tuosta tullut tämän palstailun myötä...
Mutta tuossa kun noita ehto/mahto/potentiaali juttuja selailin, törmäsin juurkin lie, lienee sanaankin, jota olen huomannut käyttäväni täällä paljon,joka näyttää olevan olla verbin ehto/mahto muoto...
Noh, tiedostamattomasti olen sitä käyttänyt, mutta ei huono valinta, puolustanee paikkansa näissä yhteyksissä, kun monetkin narsistin mielenmaisemaan liittyvät pohdinnat ovat kyllä ehto/mahtomuotoisia, kun ei sinne toisen pään sisään voi mennä...Hyvin puolustaa. Tietoisuus on kyllä tämän ketjun aikana jälleen kerran ottanut askelen eteenpäin tai ylöspäin.
En tiedä onko ehto- ja mahtomuotoihin tutustuminen ollut teille yhtä yllättävän avaavaa, mutta minulle tämä oli mielenkiintoa kielioppiin lisäävää ja lisämietiskelyihin innostavaa tutustumista. 12+1=13 kirjoitti:
"Johon vastasin, että tottakai voidaan olla ystäviä vielä senkin jälkeen, vaikka suhteemme päättyisikin, tarkoittaen että vaikka emme enää tapaile..."
Mikä suhde? ettehän seurustellut?
Eli siis olitte kavereita ja suhteen päätymisen jälkeekin olitte kavereita, jotka eivät tapaile?"Mikä suhde?"
Edelliseen lisäten, voisin kuvitella että sinullakin on jonkinlainen suhde minuun kirjoittajana, koska koit tarvetta mitätöidä suhdettani...
kohta 4, edellisestä suhteen määritelmästä...
suhde on myös suhtautumistapa tai kannanotto asiaan
Että jään miettimään mikä suhde sinulla on minuun/yhteenlaskutoimitukseen...sisältyykö tuohon jotain henk. koht., vaiko kateuttako että tuo yhteenlaskukin kykenee tästäkin aiheesta keskustelemaan...vaiko yritystä saada ilkeilemällä taas tämäkin keskustelu pilatuksi, kun ei itsellä ole mitään varsinaiseen aiheeseen sanottavaa...
Mutta noh, tämmöstähän tää on täällä, kuten jo todettiin...miebie kirjoitti:
Hyvin puolustaa. Tietoisuus on kyllä tämän ketjun aikana jälleen kerran ottanut askelen eteenpäin tai ylöspäin.
En tiedä onko ehto- ja mahtomuotoihin tutustuminen ollut teille yhtä yllättävän avaavaa, mutta minulle tämä oli mielenkiintoa kielioppiin lisäävää ja lisämietiskelyihin innostavaa tutustumista."En tiedä onko ehto- ja mahtomuotoihin tutustuminen ollut teille yhtä yllättävän avaavaa, mutta minulle tämä oli mielenkiintoa kielioppiin lisäävää ja lisämietiskelyihin innostavaa tutustumista. "
Noh, omasta puolestani vastaan, etten kyllä ihan näin perusteellisesti ole näihin aiemmin tutustunut ja kuten totesin tuo mahto muoto oli oudompi...
mutta nyh ylös ja ulos, käy tieni...- 3 persoona
miebie kirjoitti:
Tuon on mielestäni juuri sitä ehtotavan "väärinkäyttöä". Hän käytti sanoja 'voisit olla' ja teki selväksi, että et ole, koska et taipunut hänen tahtoonsa?
Mun ex.s. usein kysyi: kuka (nimeni) on? ja monesti sanoi : voisit olla loppuelämäni nainen. monesti käytti myös näitä sanoja kun suuttui: jos(nimensä) tekisi niin ja jos (nimensä) sanoisi niin ,niin kaikki olisi hyvin, aina kaikki on (nimensä) syytä! kuin pikku lapsen riitely puhetta! tämä ihminen siis usein käytti omaa nimeään! toisteli paljon, hyvä (nimensä) sanaa!
- nainen
12+1=13 kirjoitti:
"Johon vastasin, että tottakai voidaan olla ystäviä vielä senkin jälkeen, vaikka suhteemme päättyisikin, tarkoittaen että vaikka emme enää tapaile..."
Mikä suhde? ettehän seurustellut?
Eli siis olitte kavereita ja suhteen päätymisen jälkeekin olitte kavereita, jotka eivät tapaile?
- vihdoin vapaa
En osaa rakentaa näistä esimerkeistä mitään sääntöjä, mutta tässä joitain tapauksia:
1) Ex tokaisin kerran, että "Jos käyttäisit seksikkäitä alusvaatteita, ehkä joskus tahtoisin panna sinua". Taustaa: olen sopusuhtainen ja kaikki alusvaatteeni ovat naisellisia ja viehättäviä. Toki jos ex toivoi jotain pornoleffan kuvastoa, niin joutui pettymään. Ex taas oli sairaalloisen lihava. Veikkaan, että tuontyyppisillä lausahduksilla hän mollaamalla minua halusi kohentaa omaa itsetuntoaan, joka ylipainon ja impotenssin (ja lapsuuden kokemusten) vuoksi on heikko.
2) Ex puhui minusta positiiviseen sävyyn joskus silloin, kun olimme sukulaisten ja ystävien parissa. Tässä hänen motiivinsa oli kiillottaa omaa kilpeään ja antaa itsestään kuva rakastavana ja huomaavaisena miehenä. Kotona ylisanoja ei liiennyt.
3) Kaksoissidosviestintä. Vaikea selittää. Puhutaan esim. ensin jotenkin "rakastavasti" ja juuri kun luulee saaneensa kohteliaisuuden, vedetään matto alta ja sanotaan jotain, mikä kumoaa edellisen ja on loukkaavaa. Tyyliin: "Sinulla on tosi kaunis pusero... peittää hyvin roikkuvat allisi". Tätä viestintää oli todella paljon.
http://narsistienuhrientuki.yhdistysavain.fi/tietoa/julkaisut/pia-kaulio/__new_page_-171272/- miebie
Tuosta ensimmäisestä esimerkistäsi muistuu mieleeni muutamat hetket elämästäni kauan, kauan sitten. Sain kuulla, että jos olisin laihempi, kun olen niin läski...
Tajusin vuosia myöhemmin, että olin jo tuolloin alipainoinen. Joidenkin vanhojen vaatteiden, jotka myöhemmin kiristivät ja puristivat, muistan roikkuneen päälläni ja tippuneen yltäni ilman vyötä.. - nainen
miebie kirjoitti:
Tuosta ensimmäisestä esimerkistäsi muistuu mieleeni muutamat hetket elämästäni kauan, kauan sitten. Sain kuulla, että jos olisin laihempi, kun olen niin läski...
Tajusin vuosia myöhemmin, että olin jo tuolloin alipainoinen. Joidenkin vanhojen vaatteiden, jotka myöhemmin kiristivät ja puristivat, muistan roikkuneen päälläni ja tippuneen yltäni ilman vyötä..mistäpä moinen keksintö
- Minua ei ulkonäk.
Minua ei ulkonäköni arvosteleminen loukkaisi. Erittäin suuren lommon habitukseensa sensijaan saisi arvostelija, vähän riippuen tietysti siitä, miten sanoo ja mitä.
Henkilö, joka alkaa suhteessa arvostelemaan kumppanin ulkonäköä, on niin suuri ääliö, ettei suuremmasta väliä. Jos minun tarvitsisi valita kahden välillä, toinen olisi muuten hieno ihminen, mutta arvostelisi ullkonäköäni, ja toinen narsisti-psykopaatti, niin valitsisin hetkeäkään empimättä jälkimmäisen.
Ehkä normaaleissakin ihmisissä on sellaisia, jotka tavallaan laittavat valtavan paljon painoa ulkonäölle, näkyy kääntäen niin, että ovat kiinnostuneita ulkonäön vuoksi. Sellainen kiinnostus on plus miinus eimitään.
Ulkonäköä saa kehua tosissaan vasta sitten, kun on muuten läpäissyt seulan. Rakastettu on aina kaikkein kaunein. Jos tuohon tulee muutos, suhde on loppu. - Jan-87928346364
Ihan mielenkiintoinen keskustelu. Narsisteja kuten muunlaisiakin ihmistyyppejä on paljon erilaisia ja erityyppisiä. Esim. kaikki narsistit eivät ole menestyviiä vaan osa heistä on varsinaisia luusereita ja toisten nurkissa asuvia. Kieliopilla et mielestäni narsistia huomaa koska narsistin keinot ovat niin monimuotoisia että vain mielikuvitus on rajana. Psykologit tekevät näille narskuille 20 kysymyksen listan jonka täyttämisen on sekin helppo feikata. Läheskään kaikkia narsisteja ei saa edes psykologit testeineen selville. Täästä syystä ajattelen et "narsisti" kortti vedetään aivan liian helpoisti esille jopa 15min. ravintolakeskustelun jälkeen. Se on kuin muotisana nykyään.
Mukavaa syksyä kaikille! :) - hyihyihyihuhuhuhuu
Hervanta on narsistien kehto !! siellä asuu muutama jotka pitävät muita täysin juntteina ja itseään maailman napana !! koska ovat "pyörineet maata,maailmaa.." lähinnä ihmettelevinä juntteina ja ovat itsensä mielestä "taviksien joukossa niin erinomaisen parhaita" että oksat pois !! eräs mainitsi kotisivuillaankin "SYNTYNYT HELSINGISSÄ" (???!!!!) kissankorkuisin kirjaimin... hah,se synnytystapaus Hgissä johtui siitä että synnyttäjänarsisti oli mielentila-tutkimuksissa Lapinlahdessa,eli hullujenhuoneella !!
- Lilja
Oikeuttaako seurustelushde määrittämään narsistisuuden riittävässä määrin vai tarvitaanko siihen ihan oikeaa parisuhdetta ja yhdesssäasumista? Äänestän jälkimmäistä. Seurustelun aikana ei vaan voi tuntea toisen tapoja niin läpikotaisin.
"Oikeuttaako seurustelushde määrittämään narsistisuuden riittävässä määrin vai tarvitaanko siihen ihan oikeaa parisuhdetta ja yhdesssäasumista? Äänestän jälkimmäistä"
Noh, tuon määritelmäsi/jakosi kannalta sitten se "ilkeä narsisti" on vain parisuhteitten ongelma, ja se narsisti ei sitten olisikaan narsisti esim. työpaikalla/muissa ihmissuhteissa...
Ihan en ny ole kanssasi samaa mieltä tuosta jaosta...kun en ajattele niinikään, että kaikki eksät on narsisteja...ajattelisin, että narsisti on narsisti riippumatta ihmissuhteen laadusta...Jos googletat asiaa, löydät paljon kuvauksia narsisteita esim. työpaikoilla...- Mikä oikeuttaa
Mikä oikeuttaa ja mitä? Ei tuohon mitään oikeutusta voi kukaan yksittäinen ihminen mistään anoa. Minun mielestäni tiiviissä suhteessa paljastuu asioita, jotka muuten eivät tule näkyviin. Työpaikalla näkyy yhdet asiat ja parisuhteessa toiset. Muunkinlaisessa suhteessa merkit näkyvät, mutta täytyy osata sitten jo tulkita. Eli tieto pitäisi tulla jostain muualta. Narsisti on peittelyn mestari nimittäin... Jos ikinä on mahdollista, hän aina ilmoittaa läheisimmäksi ihmiseksi jonkun muun kuin sinut, siten hänellä on aina joku läheinen, jonka avulla hän naamioituu toiseksi kuin on.
Aínoastaan kunkinhetkinen lähipyöritettävä herää kauheaan todellisuuteen sitten aikanaan. Ja pitkäaikaiset työkaverit.
- nainen
huomasin että mtv logo muuttunut samantyylinen kuin alkonlogo
- hoksaa
Humoristisemman määritelmän sivuraiteelle eksyneenä kysyn, miten puhuisi narsisti joka on menettänyt kyvyn puhua, tai jolla on puheentuottamisongelma? Kirjoitusvälineitä ei olisi, eikä viittomakielikään olisi hallussa.
Kuvittele että koettaisin saada sinut ymmärtämään, että ymmärrän sinun liikkuvan, että sinun tulisi liikkua, että toivon että liikkunet, että nyt liikettä niin kuin olisi jo.. ja kaikki tämä elekieltä pantomiimia viuhtomalla ja mikroilmeitä ja muita naaman kurtisteluita apuna käyttäen. :D
Lyömättömällä logiikallani jonka ylittää vain suunnaton vaatimattomuuteni väitän että narsisti-määritelmä on laitettava täysin uusiksi. Uusi määritelmä on; 'hän joka puhuu sellaista mitä uhri ei halua kuulla'
Ja palstamaailmassa; 'hän joka kirjoittaa mitä uhri ei halua lukea'
Ja, anteliaskin kun olen, tarjoan kaikille virtuaalikaffet, virtuaalileivosten kera.
*hörps* ;)Mutta tuossahan olisi oikeasti tolkkua.
Mitä olisikaan kommunikointi ilman puhetta? Olisi huomattavan helpompaa selvittää yhteenkuuluvuuden tunne tai sen puute, jos huulet olisi nitojalla napsuteltu kiinni. Tunteet olisi pakko osoittaa kosketuksin, ilmein ja elein. Ja miten huomattava osa tuosta nonverbaalisesta käyttäytymisestä tuleekin selville, mitä toinen oikeasti tuntee tai ajattelee. Minusta tuota voisi sanoa potentiaalin fyysiseksi olomuodoksi: antaa nimenomaan mahdollisuuden tai... voihan sen jättää käyttämättä.elisakettu kirjoitti:
Mutta tuossahan olisi oikeasti tolkkua.
Mitä olisikaan kommunikointi ilman puhetta? Olisi huomattavan helpompaa selvittää yhteenkuuluvuuden tunne tai sen puute, jos huulet olisi nitojalla napsuteltu kiinni. Tunteet olisi pakko osoittaa kosketuksin, ilmein ja elein. Ja miten huomattava osa tuosta nonverbaalisesta käyttäytymisestä tuleekin selville, mitä toinen oikeasti tuntee tai ajattelee. Minusta tuota voisi sanoa potentiaalin fyysiseksi olomuodoksi: antaa nimenomaan mahdollisuuden tai... voihan sen jättää käyttämättä."Olisi huomattavan helpompaa selvittää yhteenkuuluvuuden tunne tai sen puute, jos huulet olisi nitojalla napsuteltu kiinni. Tunteet olisi pakko osoittaa kosketuksin, ilmein ja elein. Ja miten huomattava osa tuosta nonverbaalisesta käyttäytymisestä tuleekin selville, mitä toinen oikeasti tuntee tai ajattelee."
Niin jonkin verran tuohonkin aiheeseen on tullut tutustuttua kun tekee työtä ihmisten parissa...yrittäen pohtia asiaa siltä kannalta, että toivottavaa olisi että olemus/kosketus ja puhe pyrkisivät olemaan samansuuntaiset...kuin myös tilanteissa joissa sanat menettävät merkityksensä...
Helpompaa tuo tunteiden ymmärtäminen ilman sanoja on ihmisten kesken jotka tuntevat toisensa, erityisesti juurkin lähisuhteissa...
esimerkkini viikonlopulta kun tapasin tyttäreni, keskustelumme oli aika pintapuolista, kunnes jossain kohta iltaa, kun seisoimme keskellä ihmisjoukkoa vierekkäin, minulle tuli äkisti tarve koskettaa häntä käsivarteen, hän katsahti minua, sanoi,"kyllä mä tierän, niin mäkin sua"...asia tuli ymmärretyksi/tunne jaettua vaikka itse en sanonut sanakaan...
Mutta se mitä ny tässä haen on se, että jo aiemmin olen lukenut että nonverbaalisella viestinnälläkin voidaan valehdella tai se voidaan tulkita väärin...tuon jo aiemman ajatukseni tueksi ny sitten hain taas linkin/itseäni viisaampien puhetta ikäänkuin todisteeksi ettei asia ole ihan itse keksimäni...
"Vaikka tutkijat jakavatkin nonverbaalisen viestinnän funktiot hieman eri tavoin, yksimielisiä he kuitenkin ovat siitä, että nonverbaalisella viestinnällä on suuri merkitys vuorovaikutusprosessissa silloin, kun
luodaan ensivaikutelma tai tehdään henkilöstä tulkintoja
lähetetään suhdeviestejä (kuten viestitään läheisyyttä tai etäisyyttä suhteessa toiseen)
ilmaistaan tunteita
halutaan lähettää ristiriitaisia viestejä tai valehdella
viestitään valta-asetelmia tai suostutellaan toisia. (Guerrero, L. K. & Hecht, M. L. (toim.) 2008.)
Nonverbaalisen viestinnän havainnoinnissa ja tulkinnassa väärinymmärrysten vaara on suuri. Kun henkilön nonverbaalisesta viestinnästä tehdään tulkintoja, tulisi havainnoinnissa ottaa huomioon esimerkiksi vuorovaikutustilanteen kulttuurinen konteksti, vuorovaikutustilanteen osapuolten välinen suhde, yksilölliset tekijät henkilöiden viestinnässä sekä kyseisen vuorovaikutustilanteen muut erityispiirteet. Kun viestintäkontekstiin ja -tilanteeseen liittyvät tekijät otetaan tulkinnassa huomioon, voidaan päästä hieman lähemmäs totuutta – ja ainahan voi kysymällä varmistaa, oliko tulkinta vuorovaikutuskumppanin nonverbaalisesta viestinnästä oikea."
http://www.kielijelppi.fi/puheviestinta/nonverbaalinen-viestinta
Vielä jäin miettimään sitäkin, että liekö tuossakin tulkinnassa kyse omista toiveista tai ennakkoluuloista...
mutta uskoisin että ilman sen kummempaa pohtimista monikin tietää että halaamisella ja halaamisellakin on eronsa...- Hoksaa
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Olisi huomattavan helpompaa selvittää yhteenkuuluvuuden tunne tai sen puute, jos huulet olisi nitojalla napsuteltu kiinni. Tunteet olisi pakko osoittaa kosketuksin, ilmein ja elein. Ja miten huomattava osa tuosta nonverbaalisesta käyttäytymisestä tuleekin selville, mitä toinen oikeasti tuntee tai ajattelee."
Niin jonkin verran tuohonkin aiheeseen on tullut tutustuttua kun tekee työtä ihmisten parissa...yrittäen pohtia asiaa siltä kannalta, että toivottavaa olisi että olemus/kosketus ja puhe pyrkisivät olemaan samansuuntaiset...kuin myös tilanteissa joissa sanat menettävät merkityksensä...
Helpompaa tuo tunteiden ymmärtäminen ilman sanoja on ihmisten kesken jotka tuntevat toisensa, erityisesti juurkin lähisuhteissa...
esimerkkini viikonlopulta kun tapasin tyttäreni, keskustelumme oli aika pintapuolista, kunnes jossain kohta iltaa, kun seisoimme keskellä ihmisjoukkoa vierekkäin, minulle tuli äkisti tarve koskettaa häntä käsivarteen, hän katsahti minua, sanoi,"kyllä mä tierän, niin mäkin sua"...asia tuli ymmärretyksi/tunne jaettua vaikka itse en sanonut sanakaan...
Mutta se mitä ny tässä haen on se, että jo aiemmin olen lukenut että nonverbaalisella viestinnälläkin voidaan valehdella tai se voidaan tulkita väärin...tuon jo aiemman ajatukseni tueksi ny sitten hain taas linkin/itseäni viisaampien puhetta ikäänkuin todisteeksi ettei asia ole ihan itse keksimäni...
"Vaikka tutkijat jakavatkin nonverbaalisen viestinnän funktiot hieman eri tavoin, yksimielisiä he kuitenkin ovat siitä, että nonverbaalisella viestinnällä on suuri merkitys vuorovaikutusprosessissa silloin, kun
luodaan ensivaikutelma tai tehdään henkilöstä tulkintoja
lähetetään suhdeviestejä (kuten viestitään läheisyyttä tai etäisyyttä suhteessa toiseen)
ilmaistaan tunteita
halutaan lähettää ristiriitaisia viestejä tai valehdella
viestitään valta-asetelmia tai suostutellaan toisia. (Guerrero, L. K. & Hecht, M. L. (toim.) 2008.)
Nonverbaalisen viestinnän havainnoinnissa ja tulkinnassa väärinymmärrysten vaara on suuri. Kun henkilön nonverbaalisesta viestinnästä tehdään tulkintoja, tulisi havainnoinnissa ottaa huomioon esimerkiksi vuorovaikutustilanteen kulttuurinen konteksti, vuorovaikutustilanteen osapuolten välinen suhde, yksilölliset tekijät henkilöiden viestinnässä sekä kyseisen vuorovaikutustilanteen muut erityispiirteet. Kun viestintäkontekstiin ja -tilanteeseen liittyvät tekijät otetaan tulkinnassa huomioon, voidaan päästä hieman lähemmäs totuutta – ja ainahan voi kysymällä varmistaa, oliko tulkinta vuorovaikutuskumppanin nonverbaalisesta viestinnästä oikea."
http://www.kielijelppi.fi/puheviestinta/nonverbaalinen-viestinta
Vielä jäin miettimään sitäkin, että liekö tuossakin tulkinnassa kyse omista toiveista tai ennakkoluuloista...
mutta uskoisin että ilman sen kummempaa pohtimista monikin tietää että halaamisella ja halaamisellakin on eronsa...Ristiriitaisesta viestinnästä malliesimerkki on hymyileminen hämpaat irvessä. Hoh. Sellainen ihminen ei ymmärrä että kehonkieli ja mikroilmeet paljastaa hänet.
Tuo sanaton yhteys tyttäresi kanssa oli hellyttävä esimerkki luottamuksesta, huomioimisesta ja arvostuksesta. Tarkkanäköisyydestäkin. :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1079043
- 936870
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon666625Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme345581Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo665223- 553561
- 503395
- 513172
Mikko "Peltsi" Peltola teki tv-sarjan Osmo-poikansa kanssa - Downin syndrooma tuo lisäväriä
Mikko "Peltsi" Peltola ja hänen 12-vuotias poikansa Osmo karistavat kaupungin pölyt jaloistaan ja suunnistavat tv:ssä ko552977- 562962