Tein sen ratkaisun, koska elämäntilanteeni on sellainen, etten pysty elättämään lastam enkä kantamaan sitä, saati sitten synnyttää.
Itse tein abortin lääkkeillä, eikä se ollut sen kummempim kokemus, vaikka ensin pelkäsin todella paljon.
Itse tein abortin lääkkeillä, eikä se ollut sen kummempim kokemus, vaikka ensin pelkäsin todella paljon.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Itsellä on sama kokemus, olin jo etukäteen miettinyt että jos joskus tarvin aborttia sen tulen tekemään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jos ehkäisy pettää. Asia hoitui mukavasti ja asiallisesti omassa sairaalapiirissäni. Kukaan ei moralisoinut eikä syytellyt. Hermoilin oikeastaan enempi sitä että joku alkaa kettuilemaan tai on ilkeä, kuten olen joskus kuullut. En jännittänyt enkä pelännyt muuten, koska potilasohjeissa asia kerrotaan tosi tarkasti, kipuja tietty oli, mutta niiden kanssa pärjää kipulääkkeillä. Mutta tosi positiivinen juttu oli että henkilökunta on niin mukavaa.
Jotenkin en vaan pidä mitenkään muutamaa jakautunutta solua ihmisenä, vaikka siinä tietenkin sikiön potentiaalinen varustus onkin. Siitä on vielä pitkä matka henkilöksi ja tietoiseksi olennoksi. Onhan siemenessäkin valmis koodattuna kaikki mitä se tarvii, mutta ei kaikista siemenistä kehity kasvia. Ihmiseksi kutsumiseen tarvitaan ihmisen keho, hermosto ja kehittynyt aivotoiminta. Niitä ei vielä munasolulla ja siittiöllä ole, eikä myöskään alkiolla. Tunnen, että olisi aivan toinen asia tehdä abortti joskus myöhäisillä raskausviikoilla, kun estää soluja kehitttymästä sikiöksi, joka on lähes elinkelpoinen kohdun ulkopuolella. Ei niitä viikkorajoja ole hatusta vedetty.
En minäkään. Kadun raskaaksi tuloa.
"Kadun raskaaksi tuloa. "
Siihen voikin ite aina vaikuttaa.
Ei välttämättä, jos ehkäisy pettää niinkuin minulla kävi :D
Oli vielä niin sinnikäs itu että tuli e-pillereiden läpi.
pointti olikin. Miten voi katua sellasta mihin ei oo voinu edes vaikuttaa?
Katua vois ehkä seksiin ryhtymistä ja riskin ottoa, mutta että raskaaks tulemista...
....tämä blondi käy hieman hitaalla :'''D , nyt vasta tajusin sarkasmin tuossa aiemmassa.. krhmn, pistetäänkö sen piikkiin etten ollut vielä herännyt kunnolla? ;)
Joo tosiaan, ei sitä raskaaks tulemista oikein voi katua kun sille ei ihan hirveästi mitään mahda, e-pillereiden pettämisestäkään ei seuraavana päivänä tiedä että voisi ottaa jälkiehkäisyn, ja pidemmissä parisuhteissa harvemmin kondomia käytetään.
"Kadun raskaaksi tuloa. "
Siihen voikin ite aina vaikuttaa.
-----
Tuskinpa sentään aina. Ajatellaanpa raiskattuja ja hyväksikäytettyjä. He ei ole voineet vaikuttaa asiaan. Myös toivotun raskauden joutuu vaan joskus keskeyttämään, jos mielii itse vielä jäädä eloon.
En minäkään kadu, mutta hymiötä en kyseisen toteamuksen perään pistäisi.
Olen kyllä surullinen, että jouduin ei-toivotun raskauden ja abortin kokemaan. Se oli raskas prosessi. Raskauden alettua abortti oli kuitenkin minulle selkeä ratkaisu. Siitä on nyt kolme vuotta, eikä sitä ratkaisua ole vielä tarvinnut katua. Mitään traumaakaan siitä ei jäänyt. Surua tunnen kyllä, kun kyseistä episodia elämässäni ajattelen, mutta sen kanssa pystyn elämään, kuten muidenkin elämässäni vastaan tulleiden surujen kanssa.
Sama täällä. Aborttimuisto on yksi muistojen joukossa. Sitä voi muistella ihan kuten muitakin tapahtumia. Tilanteet oli niin pahoja tehdä muitakaan ratkaisuja tuolloin. Tosin abortin jälkeen mulle tapahtunut niin paljon, etten pidä lainkaan abortttia pahimpana asiana, mitä itselle on tapahtunut. Mieheni sairaus ja kuolema oma työttömyys ja sairaus on paljon pahempia asioita kestää enkä ole niistä selvinnyt mutta niidenkin kanssa on pakko elää. Kun ihmiselle tulee rankkoja juttuja eteen, jää ne vähemmän rankat jutut isompien jalkoihin, tulee suurempaa mietittävää, miten selviäisi. Mustan huumorin vitsi on, että jos suret jotain asiaa, laita liian pienet kengät jalkaan. Tai jos jalka menee poikki, unohtuu hammassärky.
'pointti olikin. Miten voi katua sellasta mihin ei oo voinu edes vaikuttaa?
Katua vois ehkä seksiin ryhtymistä ja riskin ottoa, mutta että raskaaks tulemista...'
Joo, tätä hain siis tuolla 'kadun raskaaksi tuloa' -viestilläni. Mutta, vaikka oiski käyttäny esim. hormonaalista ehkäisyä, niin ainahan ois voinu myös käyttää samalla kondomia, ja näin vieläkin pienentää raskauden mahdollisuutta. Kadun siis sitä etten käyttäytynyt nii että en olisi tullut raskaaksi. Itse aborttia en ole katunut päivääkään.