Liesituulettimen lamppu

Lieden kytkentä, kevi nollajohtimena

70/80-luvulla rakennettu rivitalo. Lieden kytkentää tutkailin, ja se oli tehty näin: Keskukselta seinän kytkentärasiaan tulee kolme vaihetta ja nolla. Ei suojamaata. No, seinärasiasta sitten kumikaapeli liedelle niin, että vaiheet ja nolla meni lieteen. Lieden omassa "kytkentärasiassa" on nolla ja suojamaa (siis lieden runko) laitettu hyppylangalla yhteen. Liesi siis nollattu siellä. Tähän asti kuulostaa että kaikki ok. Mutta outoa tuossa oli se, että kumikaapelissa nollajohtimena lieden ja seinärasian välillä oli käytetty kevi-johdinta. Kumikaapelin sininen oli jätetty käyttämättä vaikka tarjolla olisi ollut, Onko tuo ollut muinoin käytäntönä, vai kenties jonkun asentajan aivopieru käyttää keviä nollajohtimena? Vai eikö sillä aikanaan ollut niin väliä? Kun eikös ainakin nykyään kevi ole varattu vain ja ainoastaan suojamaan käyttöön, ei mihinkään muuhun missään tilanteessa?

Loisteho moottoreissa

Onko loisteho vain sähkömoottorin huonosta rakenteesta johtuvaa siirtojohtimissa edestakaisin kulkevaa tehoa. Sitä tehoa joka varastoituu magneettikenttään mutta sitä ei saada hyödynnettyä moottoria pyörittäväksi tehoksi. Se mikä saadaan ankkurilta magneettikentässä ulos on pätöteho ja loppu loisii? Eli vielä tarkennus, jos johtimen kaikki magneettikenttä saataisiin ankkurille ei loistehoa synny?

Jakorasia?

Rintamamiestalossa olen purkanut lämmityskattilan pois ja myös kaikki säiliöt yms, myös vanhan lämminvesivaraajan poistin, lämminvesivaraaja on kolmen 10 A sulakkeen takana, johtona menee kellariin 2.5mm2 johdin. Kellaritiloihin tarvitsisi lisää mm. pistorasioita, voiko nyt vanhan lämminvesivaraajan johtimen ottaa käyttöön asentamalla johtimeen jakorasian ja siitä saman vahvuisella johtimella betoniseinän läpi toisen tilaan johon tulisi pistorasia ja myös mahdollisesti valaistus?