On esitetty sellainen mahdollisuus tuottaa nestemäsiä polttoaineita, että selluloosan suurimolekyyliset sokerit pilkotaan ja käytetään alkoholiksi.
No, tuli mieleen, että Suomessahan on valtavat turvevarat ja turve sisältää selluloosaa. Siksi kysynkin: Onko nestemäisten polttoaineiden valmistaminen turpeesta alkoholia tuottamalla kilpailukykyistä tähän pyrolyysimenetelmään verrattuna?
Jos olisi, niin silloinhan turvetta voitaisiin alkaa nostaa paaleina kosteana, ja päästäsiin näistä vesistöjä kuormittavista jyrsin- ja palaturpeen nostomenetelmistä eroon.
Turpeen selluloosa
Veikko Latvaleikko
9
261
Vastaukset
http://www3.lut.fi/webhotel/teke/kklemola/Virtanen-kirjallisuustyo.pdf
Ongelma ei ole sinänsä kemiallinen, koska selluloosan hydrolyysi toimii ja tapahtuu. Kyse on vain siitä, ettei se tapahdu taloudellisesti kannattavalla tavalla. Itse lähtöaineselluloosan osuus kokonaiskustannuksista ei vaikuta ratkaisevalta, joten vaikka turve olisi hieman halvempaa kuin jätepaperi tms., ei se ehkä ole riittävä etu.
Biokemiallinen ehkä muodostuu ongelmaa siitäkin, että selluloosaa pilkkova pöpö tykkää myös syödä sen sokerin ja etanolia tulisi lopputuotteeksi vain niukkahappisissa olosuhteissa, joissa ei ehkä sitten se hydrolyysin vaatima energiakaan olisi kovin hyvin tarjolla. Ei nyt ainakaan turvesoilla esiinny luonnollisia etanolilähteitä.
Eihän sitä turvetta sitten tarvitsisi nostaa ollenkaan, jos se saataisiin jollain tavoin käymään? Imuputkitusta vain suohon, että ei viinat karkaa veden mukana ja märkä turve pöhisemään.- Veikko Latvaleikko
"selluloosaa pilkkova pöpö tykkää myös syödä sen sokerin"
No, tuota eiko sen selluloosan sokereiksi pilkkomisen voisi teettää jollakain muulla keinoin, kuin mikrobin avulla? Muistuu mieleen sellainen aine kuin entsyymi.
Täytyyhän niihin Suomen turvesoihin sisältyä valtavasti hiilivetyjä, kun on arvioitu niiden energiasisällön olevan samaa luokkaa, kuin Norjan öljyvarat pumppauksen lähtötilanteessa. Nyt niiden hyödyntämisestä ollaan suosiolla luopumassa, kun turpeen polttokelpoisena nostaminen pilaa vesistöjä. Ojitetuilla soilla turve saa tämän valinnan tuloksena itsestään mädäntyä. Norjalaiset vain eivät luopuneet öljyvarojensa hyödyntämisestä edes yllä leijuvan ympäristökatastrofiuhan takia.
Jos alkaisi nostaa turvetta suoraan kosteina paaleina, ei vesistöt pilaantuisi. Pitäsi vain keksiä toimiva keino muutta ne paalit käyttökelposeksi energiaksi. Veikko Latvaleikko kirjoitti:
"selluloosaa pilkkova pöpö tykkää myös syödä sen sokerin"
No, tuota eiko sen selluloosan sokereiksi pilkkomisen voisi teettää jollakain muulla keinoin, kuin mikrobin avulla? Muistuu mieleen sellainen aine kuin entsyymi.
Täytyyhän niihin Suomen turvesoihin sisältyä valtavasti hiilivetyjä, kun on arvioitu niiden energiasisällön olevan samaa luokkaa, kuin Norjan öljyvarat pumppauksen lähtötilanteessa. Nyt niiden hyödyntämisestä ollaan suosiolla luopumassa, kun turpeen polttokelpoisena nostaminen pilaa vesistöjä. Ojitetuilla soilla turve saa tämän valinnan tuloksena itsestään mädäntyä. Norjalaiset vain eivät luopuneet öljyvarojensa hyödyntämisestä edes yllä leijuvan ympäristökatastrofiuhan takia.
Jos alkaisi nostaa turvetta suoraan kosteina paaleina, ei vesistöt pilaantuisi. Pitäsi vain keksiä toimiva keino muutta ne paalit käyttökelposeksi energiaksi.Peruspessimismini ehkä tuli liikaa esille. Aloituksessa esitetyn ajatuksen tyrmääminen on tietenkin yhtä järkevää kuin ikkunoiden kivittäminen.
Kieltämättä turpeessa on valtava potentiaali. Edellisessä kommentissani tuli esille lähinnä se, miksei sitä ole vielä osattu hyödyntää. Ja pujahtihan tuohon virhekin. Sinänsä selluloosan hydrolyysi on termodynaamisesti edullinen prosessi. Muutoinhan sokeri pyrkisi polymeroitumaan eri prosesseissa, mitä ei taas tapahdu. Kinetiikka ei vain suosi selluloosan hydrolyysiä kovinkaan helposti.
Jos minulle annettaisiin tehtäväksi valmistaa turpeesta nestemäistä polttoainetta, niin kaiketi sitä pyrkisi metanolia valmistamaan:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Metanoli#Metanoli_polttoaineena
Vaatisi ehkä kaksi erilaista alkuprosessia: vedyn valmistus ja häkäkaasun valmistus, mutta molemmat onnistuvat jotenkin turpeesta. Edelleenkin olisi kilpailukykyinen hinta ongelmana, mutta C1-kemia sentään mahdollistaa helpommin prosessin hallinnan:
http://pac.iupac.org/publications/pac/pdf/1986/pdf/5806x0825.pdf- Veikko Latvaleikko
tuttumies kirjoitti:
Peruspessimismini ehkä tuli liikaa esille. Aloituksessa esitetyn ajatuksen tyrmääminen on tietenkin yhtä järkevää kuin ikkunoiden kivittäminen.
Kieltämättä turpeessa on valtava potentiaali. Edellisessä kommentissani tuli esille lähinnä se, miksei sitä ole vielä osattu hyödyntää. Ja pujahtihan tuohon virhekin. Sinänsä selluloosan hydrolyysi on termodynaamisesti edullinen prosessi. Muutoinhan sokeri pyrkisi polymeroitumaan eri prosesseissa, mitä ei taas tapahdu. Kinetiikka ei vain suosi selluloosan hydrolyysiä kovinkaan helposti.
Jos minulle annettaisiin tehtäväksi valmistaa turpeesta nestemäistä polttoainetta, niin kaiketi sitä pyrkisi metanolia valmistamaan:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Metanoli#Metanoli_polttoaineena
Vaatisi ehkä kaksi erilaista alkuprosessia: vedyn valmistus ja häkäkaasun valmistus, mutta molemmat onnistuvat jotenkin turpeesta. Edelleenkin olisi kilpailukykyinen hinta ongelmana, mutta C1-kemia sentään mahdollistaa helpommin prosessin hallinnan:
http://pac.iupac.org/publications/pac/pdf/1986/pdf/5806x0825.pdfEntäpä turpeen selluloosan käyttö paperin tai mahdollisesti viskoosin tuottamiseen? Eikös maailmalla tehdä paperia oljista ja muista heinäkasveista saadusta selluloosasta, miksi ei myös turpeesta?
Silloin halpaa raaka-ainetta olisi Suomessa saatavilla useiden uusien paperitehtaiden tarpeisiin, eikä tarvitseisi mennä näitä etelän eukalyptusmetsiä hyödyntämään. Halpaa se mielestäni olisi, sillä eihän sen korjaamiseksi tarvitseisi kuin järeän kaivinkoneen puomiin kiinnitetyn rehuleikkurin. Leikkurilla irrotettaisiin turvekerrostumista paaleja, kuten maanviljelijät irrottavat AIV- rehua aumoista.
Menettelyhän ei pilaisi vesistöjä, koska turpeen kosteana noston takia soita ei tarvitseisi kummemmin ojittaa, eikä tätä hienojakoista turvepölyä leviäsi ympäristöön. Veikko Latvaleikko kirjoitti:
Entäpä turpeen selluloosan käyttö paperin tai mahdollisesti viskoosin tuottamiseen? Eikös maailmalla tehdä paperia oljista ja muista heinäkasveista saadusta selluloosasta, miksi ei myös turpeesta?
Silloin halpaa raaka-ainetta olisi Suomessa saatavilla useiden uusien paperitehtaiden tarpeisiin, eikä tarvitseisi mennä näitä etelän eukalyptusmetsiä hyödyntämään. Halpaa se mielestäni olisi, sillä eihän sen korjaamiseksi tarvitseisi kuin järeän kaivinkoneen puomiin kiinnitetyn rehuleikkurin. Leikkurilla irrotettaisiin turvekerrostumista paaleja, kuten maanviljelijät irrottavat AIV- rehua aumoista.
Menettelyhän ei pilaisi vesistöjä, koska turpeen kosteana noston takia soita ei tarvitseisi kummemmin ojittaa, eikä tätä hienojakoista turvepölyä leviäsi ympäristöön.No nyt ollaan jo sillä kintaalla, että patentti- ja rahoitusanomukset vetämään ...
"Tavallinen" turve, eli pääosin rahkasammalesta muodostunut massa ei ole oikea lähtöaine paperin tai tavanomaisen selluloosan valmistukseen, koska se turpeen hiilihydraattiosa on pääosin hemiselluloosaa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Hemicellulose
Paperin tekeminen hemiselluloosasta lienee samantapaista kuin paperin tekeminen tärkkelyksestä, joka sekin on polymeerinen hiilihydraatti. Siis ei onnistune. Lisäksi aiemmassa käymisprosessissakin juuri hemiselluloosan monenlaiset monosakkaridit tuottavat ongelmaa, kun jokainen vaatii oman pöpönsä tms.
Vaan onhan sellaistakin turvetta kuin tupasvillaturve, jossa on pitkäkuituista selluloosaa vain vähän hajonneena. Olen miltei varma, että siitä saisi tehtyä paperia, vaan en pysty sanomaan, olisiko maailman edullisinta paperia. Ympäristönäkökohtana märkää turvetta ei ennen prosessia tarvitsisi kuivata, joten vesistöhaitat jäisivät vähäisemmiksi(*, samoin tietenkin pölyhaitatkin. Paha vaan, kun EU on kääntynyt siihen uskoon, että turve on fossiilista, jolloin tuotetulle paperille langetettaisiin jokin rangaistus päälle.
*) Toki se turpeen vesi lopulta menisi johonkin lähivesistöön, vaan onhan sellutehtaissa aina jätteenkäsittelyjärjestelmät.
Tupasvillapaperin valmistuksessa olisi etuna puupohjaiseen se, ettei energiaa vaativaa hiertämistä tarvittaisi. Vaikea äkkipäätä sanoa, tulisiko turvefraktioiden erottelusta isompaa kustannusta.
- tiedäsittenmiten
Turve imee vettä moninkertaisesti painoonsa nähden. Ei kannattaisi vettä alkaa
rahtaamaan auton säiliöissä, joten sinne suolle se olisi suurin osa jätettävä.
Mutta voisi onnistuakin keruu jonkin ponttoonialustan päältä ilman ojitustakin.
Jäljelle jäisi todennäköisesti tekojärviä sorsien ym. rypypaikoiksi.
Suoturvehan kasvaa n. 10 m³ / ha , joten uusiutuvaa se on. Lobbaajat on vaan olleet eri leirissä, kun on jaettu hiilivero-osituksia.
Peltokasveista hamppu voisi olla ihan käypänen myös sellunkeittoon.- Veikko Latvaleikko
"Mutta voisi onnistuakin keruu jonkin ponttoonialustan päältä ilman ojitustakin."
Mutta kun suuri osa maamme soista ojitettiin 70-luvulla, niin ei niitä enää tarvitse kuin veto-ojia syventämällä parantaa nostokuntoon. Luonnontilaisuutensa ne ovat jo menettäneet.
Minä olen yrittänyt lanseerata sellaista turpeen nostomenetelmää, että rehuleikkurin tyyppisellä laitteella nostettaisiin paaleja ja ne läjitettäisiin korkeisiin aumoihin kuivumaam vuosikausiksi, kun laitettaisiin ensin tämä kosteuden kestävä paperi auman päälle, joka nykyään levietään risukasojen suojaksi. Paalit haketettaisiin sitten jälkikäteen; joko poltto tai muuta tarvetta varten, kuten hakkuuualueiden kannoille ja risuille nykyään tehdään. Ei siis tarvitseisi uusia koneita, vaan nämä samat hakkurit voisi pienin muutoksin homman hoitaa, kuin myös jo olemassa olevat koneketjutkin.
Hanketta on yritetty torpata väittämällä, ettei turve kuiva paaleissa. No, eihän se nopeasti kuivakaan, mutta olisihan niitä vara pitää ilmavissa aumoissa vaikka kymmenen vuotta, kun ylijäämää alkaa kertyä.
Nykyisellä jyrsinturpeeseen painottuneella menetelmällä turpeen nosto jää kosteina kesinä tavoitteistaan ja koko alan maine on mennyt, koska menettely tuottaa vesistöjä pilaavaa hienojakoista turvepölyä. Siksi on vaarassa käydä niin, että koko valtava kansallisvarantomme jää hyödyntämättä ja saa rauhassa mädäntyä aloilleen. Nytkin turpeen polttoa ollaan monena talvena kompensoitu ulkomaista kivihiiltä polttamalla, koska turvetta ei olla saatu tarpeeksi nostettua.
- tiedäsittenmiten
Kunnostusojituksen luvat on jo entistä tiukemmassa, mutta kai niitä vielä myönnetään.
Ojittamattomia soitahan ei saa ojittaa.
Turve imee kosteutta kuin pesusieni, mutta voisi onnistua riittävä kuivatus esim.
puristamalla hydraulisesti vesi pois nostovaiheessa ja jatkamalla kuivatusta
aumassa lyhyemmän aikaa. Syyssateet kastelee turvekasat aina uudelleen,
jos yrittää kuivattaa niitä monen vuoden aikana. Kuivimmillaan kasat olisi toisaalta alkukesästä.
Kotimaisen polttoaineen käyttöä vähentää myös älytön koplaus; turpeen haittaveron korotuksen vaikutus energiapuun tuen pienenemiseeen, saastuttavimman ve:n eli kivihiilen käytön lisääntymisen eduksi.- Veikko Latvaleikko
"Syyssateet kastelee turvekasat aina uudelleen,
jos yrittää kuivattaa niitä monen vuoden aikana."
No eihän se sade kastele, jos pinoaa vaikkapa kaksi tai kolma paalia rinnakkain, viisikymmentä peräkkäin ja kuusi metriä korkeaan pinoon. Paalien väliin sen verran rakoa, että tuuli puhaltaa läpi. Minä lähdin siitä oletuksesta, että paaleissa turve pysyy tiiviissä nipussa irrottamisen jälkeenkin, kuten AIV-rehukin paalina aumasta irrotettuna pysyy. Kai niitä paaleja jonkin verran voisi tiiviiksi puristaakin, mutta se puristevesi taitaa sitten taas olla likaista ja siitä tulisi uusi ongelma.
Tiedä sitten, toimiiko koko idea käytännnössä. Mutta kehitelkääpä muut eteenpäin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Veroaste on Suomessa viitisen prosenttiyksikköä liian matala
Veropohjaa on rapautettu käytännössä koko kulunut vuosituhat, jonka vuoksi valtion menoja on jouduttu rahoittamaan velka882513- 671455
Kyläkauppias ajoi kännissä töistä kotiin
Ei edes kallis auto estä humalassa ajamista, vaikka luulisi alkolukko olevan sellaisessa jo vakiovarusteena. https://ww841388EU komissio - EU-elpymisrahoja voidaan käyttää TILAPÄISESTI väärin!
Espanja ohjasi miljardeja euroja – Nyt EU-komissio teki yllättävän paljastuksen Skandaaliksi noussut Espanjan EU-rahoje111202- 81923
Kiitos upeasta palvelusta kukkamyyjä
Kiitos sinulle upea kaunis kukkamyyjä Kuhmon torilla 🌹 Upea iloinen asenteesi ja kaunis hymysi pelasti päiväni ❤️ Jäi19910Miehet trikoissaan
On se kauhian näkköistä, kun miehet tiukossa trikkoissa juoksentelloo ja mulukku paestaa trikkoijjen läpi. Kahtokkee pe34785Ratikka Turkuun
Ei hyvä. Ja syy on siinä , kukaan ei osaa suunnitella oikeaa reittiä. Pitää huomioide, kiskoja sijaintia ei voi muutta102781- 54773
- 30706