Ihmettelen tässä kun minua on neuvottu ohittamaan toiset koirat räyhääjäkoirani kanssa hihna löysällä??? siis miten ihmeessä voin ohittaa toiset koirat hihna löysällä jos omani syöksyy rähisten toista koiraa kohti...???? ymmärrän kyllä että hihnan kiristäminen viestii koiralle omistajan epävarmuudesta mutta jos hihna on löysällä niin koiranihan syöksyy saman tien naamani edestä toiselle koiralle räyhäämään.....
Toisen koiran ohittamiseen saatu neuvo ihmetyttää.....
apuva3
174467
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Hihna löysällä tarkoittaa, ettei se kiristä kaulapantaa. Oikeasti siis merkitystä ei ole hihnalla vaan kaulapannalla.
Lisääpä siihen saamaasi neuvoon ja sen käyttöön että otat koiran ajoissa vierellesi. Ja sitten pyrit pitämään sen hihnan siinä vierellä kulkiessa niin löysällä ettei kiristä pantaa kuten rusettirinta sanoi. Samanaikaisesti kun koira yrittää singota kohti, sano koiralle että "älähän mene,... pääset ottamaan käyntikortin jäljestä kohta... malta hetki...". Kestää vähän aikaa mutta koirasi ennenpitkää uskoo sen, kun et tee ohituksesta mitään showta. Ohituksen jälkeen voit päästää melko pian koiran haistamaan toisen jälkiä.
Jos koirallasi on tapana ottaa kierroksia jo kaukaa ja hermoilla, niin se oikea hetki vierelle ottoon on heti kun itse näet sen toisen ja koirallasi ei ole vielä aavistustakaan tulijasta. Koiralle puhumisesta lähestymisen aikana on hyötyä sillä se hajauttaa koiran huomion myös sinuun. Kun vielä kerrot sen toisen koiran nimen, vaikka keksityn, niin se vaikuttaa kuin olisit tilanteen herra koska tunnet sen toisen.
Hyvä kikka rauhoittaa ohitustilanteita jossa myös vastapuoli alkaa meuhkata on osoittaa sanoja myös vastapuolen koiralle, "joo-joo, ota iisisti vaan john, me ollaan vaan ohikulkumatkalla..." tmv. Yllättävän toimivaksi havaittu. Myös niissä tilanteissa kun oma koira on jo saatu rauhalliseksi ohituksissa, mutta vastaan tulevasta näkee eleistä mitä on tulossa... Itse käytän tuota vieläkin usein vaikka ohitukset meneekin hienosti, ainakin pääosin että osoitan sanani sille räyhäävälle naapurihaukulle. Jos/kun uusi koiruus ilmestyy alueellemme ja näemme useammin, niin suht.pian ne puhumalla rauhoittuu ja joistakin tulee sitten ihan hyviä kamuja tolle.
Vaikeaahan se onkin ainakin aluksi pitää löysällä, mutta tuosta neuvosta jää aina sanomatta se, että hihnan pitää olla myös lyhyellä. Silloin koira ei saa otettua niin kovasti vauhtia ja pääse sinkoamaan toisen luo. Eli siis - hihna lyhellä mutta löysällä ja koira vierellä. Tällöin koiraa voi myös "ohjata" omalla ruumiilla vähän tienlaitaa kohti kaartaen ohi toisista.
Nämä neuvot kyllä toimii isompien koirien kaa, ne on helpompi saada hallintaan remmilöysällä kun remmin voi pitää lyhyellä ja kropalla estää. Mutta pieni koira on niin alhaalla että remmi on pidempi ja liikkeet vikkelämpiä ja alhaalla, joten jalkatoiminta estämiseksi pitää olla vikkelää ja tasapaino kunnossa. Lisäksi ison koiran kohdalla joskus jos koiran aivot jumittuu pian rähjään mielialaan, niin pieni herätys, pökkäsy sormilla kylkiluille, herättää koiran rauhottumaan ja kuuntelemaan, Mutta pikkukoiran kylkeen on ihmisen kädellä liian pitkä matka ja pöykkäys tulee sen sadaosa sekunnin liian myöhään. Tämä on mielestäni suurin syy että räyhääviä pikkukoiria on enemmän kuin räyhääviä isoja. Lisäksi moni ei ole pikkukoiran kanssa niin tiukkana käytösasioissa kuin isompien kanssa ollaan.
Fleksissä koira pääsee tarpeilleen pusikkoon, ilman, että kuljettajan täytyy kastella kenkiään. Kätevää.
Koira on myös tyytyväinen kun ei tarvi paskoo keskelle tietä ja katsella kun omistaja kerää paskat.
Käytännössä se usein on näin.
Koira on sosiaalinen laumaeläin. Kun se odottaa kotona ihmisten touhutessa tai ollessa töissä ja menoissaan, sen päästessä vihdoiin ulos SILLÄ ON OLTAVA OIKEUS TOTEUTTAA ITSEÄÄN, ELI HAISTELLA TOISTEN KOIRIEN MERKKEJÄ ELI HAJUJA JA KOHDATA LAJITOVEREITA.
JOS EI TÄLLAINEN KOIRANPITO KÄY, EI KANNATA HANKKIA KOIRAA ELÄMÄÄN JOKA EI OLE KOIRAN ARVOISTA.
POIKKEUKSETTA KOIRAT JOTKA ON SAANEET HAISTELLA JA TUTUSTUA LAJITOVEREIHIN OVAT KILTTEJÄ JA MIELELTÄÄN TERVEITÄ. VAIKKA JOSKUS VALLATTOMIAKIN.
RAJAT ON KUITENKIN VIIME KÄDESSÄ ISÄNNÄLLÄ TAI EMÄNNÄLLÄ.
"POIKKEUKSETTA KOIRAT JOTKA ON SAANEET HAISTELLA JA TUTUSTUA LAJITOVEREIHIN OVAT KILTTEJÄ JA MIELELTÄÄN TERVEITÄ. VAIKKA JOSKUS VALLATTOMIAKIN."
Tämähän siis toimii just toisinpäin. Kaikkihan nuorena saavat tutustua muihin koiriin. Kunnes joku reagoikin hyökkäämällä kimppuun. Ja siihen loppui se sosiaalisuus, eipä enää haistella vaan rähistään...
"Kunnes joku reagoikin hyökkäämällä kimppuun. Ja siihen loppui se sosiaalisuus, eipä enää haistella vaan rähistään... "
- Tuohan riippuu kyllä tasan tarkkaan salliiko omistaja sen. Eli kuinka kyvykäs on kommunikoimaan koiransa kanssa. Kokeneelle ja ajattelukykyiselle sen hoito on helppo nakki. Kokemattomalle ja helläluontoiselle ei.
Ja suurin osa koiranomistajista on niitä hellämielisiä kokemattomia.
No oisko pikkasen kärjistettyä? Ilman fleksiä ei koiran elämä ole elämisen arvoista?
Et sitten ole elämässäsi törmännyt isoihin ja vahvoihin saalisviettisiin koiriin? Kun pitkästä fleksistä singahtaa 40 kg oravan tai cityjäniksen perään, ei mikään fleksi sitä voimaa kestä, eikä taluttajan otekaan. Että sellaista vallatonta. Fleksi myös opettaa koiran vetämään hihnassaan.
Etkä voi noin vaan tuomita mieleltään häiriintyneiksi rotuja, jotka eivät vaan tule toimeen saman sukupuolen koirien kanssa. En todellakaan haluaisi riskeerata sinun fifisi ruumiin ja psyyken terveyttä, että toisit kultsipuppelisi meidän "lauman" jalkoihin. En osaa sanoa, mitä tuumaavat, mutta kuten sanottu, turha riskeerata.
Koirani saavat aamuin illoin tehdä rauhallisen haistelulenkin taluttimissaan, päivällä käymme metsässä kirmailemassa ihan oman lauman kesken. Harrastetaan jälkeä, agilityä, kotitottista. Mutta fleksiä ei meille tule.
fleksi tuon kokoisella rekulla, mutta sen pitää olla se kaikkein vahvin giant-malli. Lisäksi pitää uusia kerran vuodessa jos kovasti siellä puskikossa ryynää. Mulla on juuri tuollainen turre, mutta VAIN yksi kappale. Ja hyvin jaksaa pidellä sitä vaikka kerran kiskaisi ojan pohjalle asti.
Tuota että joillakin on tuon kokoisia turreja monta kappaletta tuntuu kyllä vähän liioittelulta ja kun joidenkin järki ei sano että yksi koira kerrallaan viedään lenkille, niin lainlaatijan olisi jo kyllä syytä puuttua asiaan.
Ihmettelen myös tuota "kirmailla"-sanaa? Sinulla on siis lauma koiria, niin ethän vaan tarkoita että päästät ne keskenään sinne metsään vapaana juoksentelemaan? Älä tee niin, siihen lainlaatija on jo puuttunut ja määrittänyt koirien kiinnipitoajat. Muina aikoina toki voi mutta vain JOS omistat kyseisen metsän.
Muista että siellä liikkuu muitakin. Ihmisiä, koirakoita, marjastamassa, metsästämässä, hiihtelemässä, lenkillä sekä siellä on myös rauhoitettuja villieläimiä, jne He/ne kaikki haluavat kulkea turvallisesti ja rauhassa.
"Muina aikoina toki voi mutta vain JOS omistat kyseisen metsän. "
Ei edes omassa metsässä voi pitää tuollaisia vihaisia koiria irti, joista kerroit omistavasi.
Koira kiinni ja fleksissä pääsee liikkumaan hieman vapaammin. Tai pyörällä ajaessa vieressä saavat enemmän liikuntaa. Jos ei voimat riitä ison koiran pitelyyn, SITÄ EI SAA HANKKIA. Vihaiset koirat AINA KIINNI JA AINA OMISTAJAN HALLINNASSA OLTAVA.
No on lukutaidotonta porukkaa. Missä lukee että koirani ovat vihaisia? Ne eivät ole, vaan saalisviettisiä, kaksi eri asiaa. Koiria voi juoksuttaa metsänomistajan luvalla syksy-talviaikaan. Liikumme seuduilla, joissa ei ikinä ole ketään vastaan tullut. Ei edes riistaa. Ihan saavat rauhassa pyssymiehet hoidella sen puolen.
Koirapuistoilemme myös, mutta hihnassa koira toimii eri tavalla kuin vapaana. Tämän olen todennut myös muiden koirista.
Toistaiseksi ei laki kiellä ihmisiä omistamasta kahta koiraa. Niillä on toisistaan seuraa kun käymme päivätyössä. Luulisi kansanedustajilla olevan tähdellisempääkin pohdittavaa.
Koirakoulussa voi tavata muita ja puistossa (fiksu porukka), mun koira saa nuuskia ja mennä välillä flexi pitkällä vaan tulee pyynnöstä rinnalle kun ohitetaan muita ilman rähinää. Liinailu ym. on ok jos kotona on hiottu pohjatyö ja suhde kuntoon sillä perus nami naksutimen avulla mikä idiootin varma jopa alkavallekin. Itse olen aloitanut kotona ihan alkeista: katse. Katseella saat jo melko pitkälle ohjattu koiraa jopa lenkillä kun pyydät katse niin automaattisesti muukin keho parkeerautuu ohjaajan rinnalle.
Katseen jälkeen tulee seuraaminen, paikka, maahan, istu ja seis (hidastus komento).
Koiran koulutaminen tai pito ei ole rakettitiedettä ja perus eväillä saa luottavaisen koiran joka tekee mielellään asioita vaan saa olla koira! :)
Pikkukoiratkin ovat itsevarmempia kun saavat hyvässä porukassa tutustua isompiin ja luottavat kuitenkin omistajaansa joka tarvitaessa hoitaa homman. Luottamus ei siis katso kokoon, ikään tai sukupuoleen koirissa vaan sitä tulee hioda läpi elämän.
Asiaa kouluttamisesta aihealueena:
http://www.koirakoulukompassi.com/artikkeleita/perustottelevaisuus/koirankouluttaminen/
http://koirakoulukompassi.com/artikkeleita/muut-artikkelit/naksutinkoulutus/
Itsekin tein näin kotiini tulleen aikuisen koiran hyökivän sellaisen kanssa. Eli ensin treenasin ettei vedä vaan menee aina hihna löysällä. Sitten otimme mukaan ärsykkeet eli autot koirat pyörät joita kohti hyökkäsi.
Eli hihna oli löysällä mutta tiukasti vasempaan käteeni silti sidottu jos tulee tilanne..ja bravoo ongelmat häipyivät koira oppi menemään nätisti hyökimättä koulutuksen myötä. Eli vaihdoin suuntaa aina kun veti niin kauan kun oppi.
Tää on mielestäni aina mielnkiintoinen ohje;
Vaihdetaan suuntaa, jos ohitus ei onnistu.
Hetkinen, mun logiikalla jos ohitetaan vastaantuleva koira. Ohitus ei onnistu, niin vaihdetaan suuntaa. Sillon siis lähdetään menemään samaan suuntaan kuin se ohitettava koira ?
Hmmmmm......
Sillonhan tuo oma koirani, jota opetan ohittamaan toisia koiria koska on innokas pentu ja haluaa tutustua muihin, saa itseasiassa vahvistusta toimintaansa? Pääsee sen kivan kaverin mukaan perään kävelemään.
Hmmm...
"Tää on mielestäni aina mielnkiintoinen ohje;
Vaihdetaan suuntaa, jos ohitus ei onnistu."
Ei tämä ollut ohittamiseen vaan siihen reaktioon että kun näki auton, pyörän tai koiran ihan mitä vaan niin hyökkäsi kohti. (kiltti mutta innokas jahtaaja)
Eli aluksi menin metsätiellä perusteet läpi aina kun veti niin vaihdoin suuntaan. Kun meni hihna löysällä ilman ärsykkeitä. Niin otin ne mukaan eli treenattiin ärsykkeiden kera.
Aina kun kiskoi niin vaihdoin suuntaa. :) Tosin perusteet riitti ja meni nätisti..oli mukavaa kun kahden viikon jälkeen omistaja tuli hakemaan koiransa joka ei reagoinut enään ärsykkeisiin että meneepä se kuin kaupungilaiskoira. :)
Se että vaihdan suuntaa ei tarkoita että jatkan samaan suuntaan loputtomiin vaan koira oppii ettei pääse vetämällä eteenpäin. Eli kiskoo vaihdan suuntaa, meen hetken ja käännyn takaisin jos jälleen vetää niin vaihdan suuntaa..näyttää hullulta mutta toimii. Toinen tapa on että vain pysähtyy ja odottaa että koira ei kisko kja sitten taas eteenpäin. Simppeliä :)
Ohitukset, pyörän vastaantulo sun muut meni hyvin kun koira oppi menemään hihna löysällä.
AIVAN PAKKO KIRJOTTAA!
Hienoa että ihmisillä on mielipiteitä ja keskustelun aloittajakin sai varmasti vastauksen. KOIRAN KOULUTUS ASIOISTA EI VOI KIISTELLÄ. Jokainen koira myös oppii eri tavalla!
Omalla kokemuksellani suosittelen koirakouluihin menoa, koska siellä ohitellaan muita koiria ja sen tatsin saa siellä. Luottamuksen itseensä ja koiraansa. Mielestäni hienoa että niitä on nykysin monilla paikkakunnilla. :)
Ja yks mikä oli itselleni tärkeä... EN VÄLITTÄNYT NIISTÄ MUISTA KANSSA KÄVELIJÖISTÄ :) myös koira rauhottuu.