Murehdin ja pelkään jatkuvasti että mitä kaikkea mahdollisesti joudun tulevaisuudessa tekemään. Käyn melkein jatkuvasti kaikkia mahdollisia asioita läpi päässäni ja mietin miten selviydyn mistäkin asiasta. Siitä seuraa kamala jatkuva ahdistus enkä tunne rentoutuvani hetkeksikään. Ainakin ne hetket jolloin tunnen oloni edes hieman rennoksi ovat todella harvassa. En tiedä mitä tehdä kun terapiastakaan ei ole ollut apua. :(
Asioiden jatkuva murehtiminen ja ahdistus
11+12
4235
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei sinun tarvitse pelätä eikä murehtia, luovuta kaikki taakat Jeesukselle Kristukselle.
http://www.youtube.com/watch?v=Es6nMwui6cg
Jeesus sanoi:
27. Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.Joh14
http://www.youtube.com/watch?v=fvVfPyserJM
Sun pitää yrittää miettiä syytä sille että miksi ajattelet noin... Ja oppia ymmärtämään ne pelot. Vain se voi auttaa... Ei lääkkeet, tai auttaahan ne hetkellisesti, sen aikaa kun niitå syöt
..
En tiedä onko tästä mitään apua mutta...
Jokin aika sitten tietty tilanne aiheutti minulle ahdistusta, lopulta kävi niin että ahdistuin jo tähän tilanteeseen mahdollisesti etäisestikin liittyvien asioiden ajattelusta. Tilanne helpottui huomattavasti, kun hyväksyin asian. Päättelin että en voi asialle juuri mitään tehdä ja tilanteen kanssa on vain opittava elämään. Tämä tarkoitti esimerkiksi sitä, että ennen ahdistusta aiheuttavaa tilannetta saatoin esimerkiksi vetäytyä joksikin aikaa yksinäisyyteen tai vaihtoehtoisesti yritin olla muiden ihmisten seurassa ja unohtaa koko asian-mikä milloinkin tuntui parhaalta ratkaisulta.
Sinun tilanteesi on tietysti aika erilainen ja laajempi. Ymmärrys voi auttaa, eli se että tietää, miksi ajattelet noin. Olethan näitä syitä saattanut jo terapiassakin pohtia ja olet saattanut löytää vastauksia tai sitten et. Toisinaan liika miettiminen voi kuitenkin olla myös haitallista. Olisiko sinun mahdollista yrittää hyväksyä tilanne edes ajoittain (vaikka se ihan varmasti on todella rasittava ja väsyttävä)? Pystyisitkö ajattelemaan, että nämä ajatukset ovat vain yksi osa sinua, ne eivät tee sinusta huonompaa tai parempaa ihmistä kuin muista.
Pystyisikö näitä ajatuskulkuja jotenkin katkaisemaan? Onko jokin sellainen tekeminen, joka vähentää tällaisten asioiden miettimistä (kävelyllä käynti, tv:n katselu, musiikinkuuntelu tms) edes hetkellisesti. Saisit ainakin hetken aikaa rauhoittaa ajatuksesi.
Onko menneisyydessäsi jotain kokemusta, johon voisit mietteitäsi verrata. Esim " selvisin joskus siitä ja siitä asiasta, joten selviydyn varmasti tästä nyt ajattelemastani asiastakin, se aikaisempi kokemus oli varmasti hankalampi ja selvisin siitä joten selviydyn tästäkin".
Jos yhtään lohduttaa, niin voin sanoa, että olen huomannut että ihmisillä on taipumus selvitä aina jotenkin vaikeissakin paikoissa. Ei ehkä tyylipuhtaasti ja hienosti, mutta selvitään kuitenkin. Ja eikö vain, joka kerta kun menet illalla nukkumaan voit todeta että taas selvisit yhdestä päivästä. Toivottavasti vähitellen löydät rauhanhetkesi.
Toivottavasti tässä oli jotain sinulle hyödyllisiä ajatuksia.
Tsemppiä ja kepeämpää mieltä sinulle!