Olemme perheen kanssa hankkimassa koiraa.Ongelmana on, että mistä koira hankitaan. Koira tulisi ihan vain perhekoiraksi, lenkkikaveriksi ja muuten vain seuralaiseksi. Olemme katsoneet netistä seropeja ja myöskin ihan kasvattajilta.Emme vain haluaisi maksaa yli 1000 euroa ihan vain seuralaiskoirasta, kun emme halua mitään näyttelykoiraa. Emme myöskään haluaisi ostaa epäluotettavaa koiraa netistä miltään pentutehtailijalta. Mistä löytäisi siis luotettavan seropin tai halvan rotukoiran?
seropi vai rotukoira
werry
8422
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
itellä on rotukoiria ja seropeja sillä ei ole mielestäni niinkään merkitystä. enemmän vaikuttaa itsellä koiranhankinnassa koiran sukutausta ja niiden sairaudet, luonteet.
eri roduissa on erilaisia sairauksia jotka on voimistunut kun koirasta on yritetty jalostaa jotain haluttua piirrettä ja samalla ollaan voimistettu myös perinnöllisiä sairauksia.
oli rotukoira tai ei käy katsomassa pentuja kasvattajalla niin näet niiden olot ja emon (jos pentujen isä on oma niin myös sen) ja näin pystyt tutustumaan pennun vanhempiin ja kasvattajaan.joskus emo suojelee kyllä kovin pentujaan niin ei voi kovin läheltä seurata emon ollessa pennuillaan mutta ainahan emoa voi ulkoiluttaa joku omistajista jollon voi katsoa pentuja lähemmin.
Sekarotuiset ihan kivoja, Keski- ja Pohjois-Suomesta saa ihan järkevään hintaankin. Merkityksellistä kyllä on, mitä rotuja seropin taustalla on. Perhekoiraksi soveltumattomia ovat yleensä kovaluonteiset, yliaktiiviset ja hermoheikot.
Älkää nyt ainakaan mitään akita-sakemannimixiä ottako. Lempeiden, rauhallisten rotujen sekoitus on varmin.
Miettikää myös koiran kokoa ja sitä, millaiset metsästys yms vaistot sillä on. Vaikuttaa eläimen kanssa elämiseen aika paljon.
Miksi mun silmään on osunut alle 1000e rotukoiria :D
Ei sillä mutta oma kantani on että ensi koira mielellään kasvattajalta ja seuraava koira seropina/kodinvaihtajana. Se ensi koiran kanssa vietetty aika ja vaiva voi lyödä nilkkaan jos ei saa puhelimen päässä tukea, tätä saa ikäväkseen lukea kun luovutaan nuoresta koirasta ''ajanpuutteen'' vuoksi.
Selatkaa vielä läpi ja nyt meinaa itse katsoin ed. siellä oli alle 1000e koiria joukossa :D
http://www.lemmikkipalstat.net/cgi-bin/apula/apula.pl?4
Kunhan ette nyt mitään vaativaa laumanvartijaa ota tms. :)
No ei se puhelintuki kyllä mitenkään olennainen osa koiranpitoa ole. Terve järki ja muutaman koirakirjan opiskelu antaa kyllä valmiudet pärjätä koiran kanssa.
Luopumisilmoitusten määristä päätellen sitä järkeä ei vain tahdo olla. En nyt voi uskoa että ''yhtäkkiä'' on tullut allergia tai ajanpuute. Koiran kun ottaa niin kantaa vastuun loppuun asti jos ei tähän ole valmis niin on otamatta yksinkertaisesti.
Jokainen päättää ihan itse ne kriteerit, millä koirasta luopuu. Jos sinulla ei elämässä ole muuta sisältoä kuin koira, ei se tarkoita että muillakin on sama tilanne.
Jännä miten ennenkin on koira voinut olla elämässä mukana ylä ja alamäet. Miksi ei voi miettiä puolta vuotta pidemmälle tai ostaa vanhempaa koiraa joka on elämänsä ehtoolle käymässä? Ihmiset kierrättää nykyään koiria ihan liikaa ja tiedän yhden vuosikaan joka on jo 7 kodit käynyt läpi, arvaa lohdutaako uutta kotia tietoa että oli parempaa tekemistä (7x)? Siinä on työtä alkaa luomaan niin sekaisin olevalle koiralle luottamusta kun mitä useampi koti on koti on takana sitä vaikeampaa se on. Kylmyys ja välinpitämätömyys tuntuu olevan myös valloillaan kun vanhaa kotia ei kiinnosta jos koira on niin päästään pyörällä että joudutaan armolla lopetamaan tai sitten kehdataan jälkikäteen soittaa perään saako tulla käymään vaikka oltiin sen 1,2,3 vai miten se meni koti?
Pitäisi sen verta tiedostaa jos ottaa useampaa kertaan kodin vaihtaneen koiran ettei enää enempää vaihtoja tulisi. Meinasi sylettää kun mulle tultiin tarjoamaan koiraa joka oli pelastettu huonoista oloista ja vuosi oli kodilla mennyt saada koira luottamaan heihin. Ensin tehdään suuri työ luottamuksen eteen ja sitten nakataan kuin heitto pussi uuteen paikkaan. Kysyin syytä luopumiseen enkä saanut mitään järkevää muuta kuin että sä vaikutaisit vaan hyvältä että voisitko ottaa tämän (ei vain jaksa kiinnostaa enää).