Tämä yhteiskunta on ihan läpimätä. Minulla isänä ei ole mitään oikeuksia lapsiin eron jälkeen eikä ketään kiinnosta lasten oikeus nähdä isäänsä. Yleinen mielipide on että joka toinen viikonloppu la-su on riittävä aika lasten nähdä isäänsä.
Tilanne on se että vaimo ja minä erottiin vuosi sitten. Siitä asti ex-vaimo on uhannut että vie lapset kokonaan, ero oli minun haluama ja vaimo olisi halunnut jatkaa. Meillä on ollut sopimus että lapset on mulla joka toinen viikonloppu lauantai aamusta sunnuntai iltaan ja sen lisäksi yhden arkiyön, illasta aamuun viikolla. Nyt ex-vaimo keksi että arki-ilta/yö pitää saada pois, kun on lapsille liian raskasta (vit*t on!) varasi ajan lastenvalvojalle ja sai tahtonsa läpi. Lastenvalvoja ei mua kuunnellut yhtään, kirjasi paperin vain ex-vaimon toiveiden mukaisesti ja minulta nimi alle ja heippa. On kuulemma maan tapa toi joka toinen viikonloppu, sen pitää riittää.
Onko tämä reilua? Mulla ei ole tässä maalmassa enää mitään kun lapsetkin viedään. Minusta jo se edellinen joka toinen viikonloppu ja yksi arki-ilta oli liian vähän ja nyt sitäkin vähää otettiin pois.
Voiko tässä enää tehdä mitään kun lastenvalvojat ja ex sanelee ehdot?
Tilanne on se että vaimo ja minä erottiin vuosi sitten. Siitä asti ex-vaimo on uhannut että vie lapset kokonaan, ero oli minun haluama ja vaimo olisi halunnut jatkaa. Meillä on ollut sopimus että lapset on mulla joka toinen viikonloppu lauantai aamusta sunnuntai iltaan ja sen lisäksi yhden arkiyön, illasta aamuun viikolla. Nyt ex-vaimo keksi että arki-ilta/yö pitää saada pois, kun on lapsille liian raskasta (vit*t on!) varasi ajan lastenvalvojalle ja sai tahtonsa läpi. Lastenvalvoja ei mua kuunnellut yhtään, kirjasi paperin vain ex-vaimon toiveiden mukaisesti ja minulta nimi alle ja heippa. On kuulemma maan tapa toi joka toinen viikonloppu, sen pitää riittää.
Onko tämä reilua? Mulla ei ole tässä maalmassa enää mitään kun lapsetkin viedään. Minusta jo se edellinen joka toinen viikonloppu ja yksi arki-ilta oli liian vähän ja nyt sitäkin vähää otettiin pois.
Voiko tässä enää tehdä mitään kun lastenvalvojat ja ex sanelee ehdot?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Riippuu siitä mikä teidän välimatka on. Ainahan pitäs ajatella lasten parasta. Jos asutte lähellä toisianne niin tuntuu kyllä oudolta tuo päätös.
Yhteishuoltajuus on mielestäni paras lapselle ero tilanteessa. Asiat voi mennä uusiksi kun lapsi täyttää 12v.
Vaadi perusteluita ole valmis tekemään sen töitä että saisit enemmän nähdä lapsiasi.
Ei ole kovin pitkä välimatka. Autolla 10 minuuttia. Ja meillä molemmilla on auto käytössä. Lapset vielä tarhaikäisiä, ja tarha on sopivasti noin puolimatkassa kummankin luota. Siinä mielessä tällä hetkellä viikko-viikko toimisi mielestäni hyvin mutta miten enää saisin sopimusta muutettua?
Lastenvalvoja tai ex ei voi pakottaa sinua muuttamaan sopimusta. Miksi allekirjoitit sen? Minusta ihmisten pitää saada suunsa auki, silloin kun asiasta päätetään, eikä valittaa jälkeen päin kun on hiljaa asian sopimuksen hyväksynyt. Miksi et yksinkeratisesti sanonut EI, minä en halua muuttaa sopimusta. Kysyt mitä voi tehdä. Nyt sinulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin viedä asia oikeuteen, ja taatusti tuomari kysyy, miksi allekirjoitit sopimuksen, jota et hyväksy. Joten tuskin se oikeudessa muuttuu, mutta voit syyttää vain itseäsi.
"Joten tuskin se oikeudessa muuttuu, mutta voit syyttää vain itseäsi."..just joo. Pommin varmasti muuttuu, koska tämä toimintatapa oli se alkuperäinen. Itse tekisin näin, että jos mennään oikeuteen asti, niin vaatisin viikko-viikko systeemiä, se kun on nykyään todella yleinen.
Se ei todennäköisesti muutu siksi, että vanhemmat ovat juuri aiemmin muuttaneet sopimusta ap:n kertomalla tavalla. Eli mitä ap vastaa tuomarin kysymykseen, miksi hän tuo asian oikeiuteen, kun juuri itse suostui tapaamisten vähenemiseen? Viikko -viikko systeemissä ei ole mitään vikaa minunkaan mielestäni. Mutta olisi siellä lastenvalvojan luona kannattanut ottaa se puheeksi, eikä allekirjoittaa sopimista, jossa tapaamiset vähenevät. Allekirjoituksesi tarkoittaa että suostut vähenemiseen, että se on sinusta ok. Jos ei olisi ollut ok, et olisi allekirjoittanut.
Olen samaa mieltä miksi allekirjoitit sopimuksen jos et pidä sitä hyvänä, exsäni kanssa väännettiin huoltajuudesta kaksi vuotta kättä. Ja sitten hän laittoi sen oikeuteen eikä hän voittanut siinäkään mitään. Vain valmisteleva istunto pidettiin, jossa vain elatusmaksua pudotettiin. Vie oikeuteen !! Et voi muuta..
Niin, en tiedä enää itsekään miksi allekirjoitin. Ehkä se kahden tunnin väittely ex-vaimon kanssa vain väsytti niin että en enää ajatellut järkevästi. Takana raskas työpäivä ja sitten vielä lastenvalvojalla käynti siihen päälle.
Jälkeenpäin tietysti sitten tajusin että ei olisi pitänyt allekirjoittaa. Nyt suoraan sanottuna vain vitu*taa ja uskallan tunnustaa että myös itkettää aivan saatan*sti. Ei taida kohta lapset edes muistaa isäänsä ja viikonloppuisin itkevät äitin luo kun isä tuntuu vieraalta.
On todella tyhmä olo tällä hetkellä. Ehkä se sitten on niin että tyhmästä päästä kärsii loppuikänsä. Nyt vain tuntuu että siitä kärsii eniten lapset. Vaikka itsestä tuntuu todella pahalta niin ei kai se lapsillekaan voi hyvästä olla etteivät isääsä näe?
tuntuu olevan hermo sen verran kireellä, että ...ei mikään ihme, jos laspilla raskasta olla ...
Saat sopimukseen muutoksen asianajajan ja käräjäoikeuden kautta, antaa mennä vaan :)
Niin, semmoista se on kun ei osata olla aikuisia. kun muut ihmiset alkavat määrittää toisten asioita, aina jompikumpi kärsii, myös ne lapset.
Jos aikuiset itse osaisivat sopia, ei tarvitsisi niitä viranomaisia. Nehän on viimekädessä siinä sitten jos puolisot eivät keksenään pysty sopimaan.
Vaimo halusi jatkaa, sinä halusit erota. Sait mitä halusit. Ole tyytyväinen. Onnea valitsemallesi tielle. MUISTA: Sinä HALUSIT erota.
Vi**u kun oot ääliö. Sen sait mitä tilasit. Muista olla onnellinen nyt.
Miksi sitten ku äiti haluaa erota ja isä haluaa lapset itselleen lähihuoltajuuteensa niin se ei suomessa onnistu millään jos vain vähänkin se äidille ei sovi?
VI**U kun oot ÄÄLIÖ!!!
Jaa, että jatkaa olisi pitäny ja anteeksi antaa, kun vaimo petti. Miksi kaikki tällä palstalla on aina äidin puolella, oli tilanne mikä oli aina isä/mies on se paha.
No, tilannepäivitystä sen verran, että varasin oma-aloitteisesti uuden ajan lastenvalvojalle ja vaadin sopimuksen muutosta. Onneksi oli myös tällä kertaa valvoja minun puolella, nyt on pitkä viikonloppu joka toinen vkl ja sen lisäksi 2 yötä viikolla. Kyllä tämä tästä.
Ei muuta, kuin tsemppiä sulle!! Itsekin olen eronnut mies. Tai siis exä otti eron, kun oli ensi pidemmän aikaa pelannut selän takana ja yritti saada minua ottamaan eroa. Siinä mielessä meni hyvin, että exä uuden miehen hurmiossaan ei osannut ajatella rationaalisesti ja huoltajuuskuviot saatiin sovittua suht kivuttomasti fifty/fifty. Sain jopa toisen lapsen lähivanhemmuuden. Tai no olihan se lähdössä ensin lapset mukanaan lähemmäs uutta miestään ja kotiseutuaan, mutta onneksi järki voitti hänelläkin, mikä on lasten etu.
Mutta tuohon äitien hyysäämiseen lastenvalvojalla ja lastensuojelussakin. Valitettavasti olen joutunut itsekin tähän törmäämään. En nyt ala sen tarkemmin selostamaan, miten lastensuojelu tähän liittyy muuten, kuin että jouduin tekemään lastensuojeluilmoituksen. Se oli ensimmäinen ja ainoa minun tekemäni, mutta kävi ilmi että exä oli niissä merkeissä ollut samalla sosiaalityöntekijällä aiemminkin. Isällehän ei tietysti oltu kerrottu mitään. No jälkeenpäin ajateltuna koko tilanne sosiaalitoimistossa oli täysi farssi ja lastensuojelu sai minun mielessä nimityksen äidinsuojelu. Jos roolit vaihdettaisiin minun ja exän välillä kaikessa tapahtuneessa, niin huoltajuus olisi mennyt 100% varmuudella täysin äidille ja tapaamiset lasten kanssa olisi varmaankin valvottuja. Pakotin itseni ajattelemaan, että on kuitenkin parempi, että lapsilla on molemmat vanhemmat huolehtimassa ja ajan kanssa se vakauttaisi myös exän elämää. Terapiasta sain sen vellan lohtua, että yksikin vakaa vanhempi riittää luomaan lapsille turvallisuuden tunteen, vaikka toinen vanhemmista olisikin "epävakaa".
Näin jälkeenpäin ajateltuna kaikki on mennyt parhainpäin erosta huolimatta. Toisen lapsen lähivanhemmuus ei anna sijaa kummallekkaan vanhemmalle alkaa sooloilemaan omiaan. En nyt ole tässä vetämässä päälleni mitään sankarin viittaa, mutta tiedän ja tunnen toimineeni oikein. Lastenvalvojalla oli aluksi vähän kanssa äidinetumeininki, mutta kun tilanne alkoi vähän valottua lastenvalvojalle, ei käsittelyssä ollut mitään ongelmaa. Exäkin taisi lopulta tajuta lasten ja oman edun. Nyt kun pöly on laskeutunut ja arki alkanut molemmissa talouksissa rullaamaan omalla painollaan, on jo helpompi hengittää. Välit exän kanssa on kunnossa ja lapsiin liittyvät asiat saadaan hoidettua todella joustavasti. Välillä vähän turhankin joustavasti, liekö sitten kaipailee takaisin?? Ja näkyy ja kuuluu se myös lasten käyttäytymisessä ja jutuissa. No ehkä siihen vaikuttaa, että se suuri rakkaus, joka rikkoi meidän perheen ei ollutkaan niin suurta ja mahtavaa. Jännä juttu, että salasuhde kesti pidempään, kuin se varsinainen suhde eron jälkeen.
Mutta kaikenkaikkiaan, kannattaa pitää puolensa huoltajuusasioissa. Kuullostaa varmasti itsekkäältä "pitää puoliaan", mutta se on meidän vanhempien tehtävä pitää niitä lasten puolia. Lapsilla on oikeudet ja meillä vanhemmilla velvollisuus huolehtia niistä. Se, että toinen vanhemmista yrittää estää toista kasvattamasta lapsiaan on vain kahden aikuisen kinastelua tilanteissa, joissa molemmat vanhemmat ovat kykeneviä tahoillaan lapsista huolehtimaan.
Ei kai.No mun ex ja mä sovittiin asiat keskenämme eli suullisesti.On menty näin monta vuotta.Ei olla parhaimmat kaverit mutta lasten takia harvoin riidellään.Eiks oo ihmeellistä?
Ota yhteys oikeusaputoimistoon ja pidä huoli oikeuksistasi. Yhteishuoltajuudessa asioista sovitaan YHDESSÄ. Jos ei onnistu, viranomaisten tulee tukea sinun ja lasten riittäviä tapaamisia. Viikonloppuisäksi ei ex voi pakottaa!
Jatkan: Sinulla on oikeus tuntea kuten tunnet, ja jos mietit jotain tekemääsi päätöstä ja haluat arvioida/sopia sen uudelleen, se varmasti onnistuu. Oikeusaputoimisto
Maan tapa my ass, sillä ei kukaan "ammattilainen" voi perustella yhtään mitään. Asioista sovitaan PERHEKOHTAISESTI, eikä ole huono, vaan hyvä asia, että tahdot osallistua lasten elämään enemmän.
Tiedoksi, että tuomarit eivät koskaan määrää viikko/viikko-systeemiä! Se vaatii yhteistyökykyä ja jos oikeudessa jo ollaan, niin välit eivät ole riittävän hyvät vuoroviikkoasumiseen. Näin sanoi oma asianajajani.
Väärä kuva isistä
7.12.2009 19:42 7.12.2009 19:42
Keskisuomalaisessa 26.11. kerrotaan Markku Salon kirjasta narsistista häiriötä sairastavien käyttäytymisestä oikeudessa. Salon kokemusperäisesti lähestymää aihetta tutkin tieteellisesti vieraannuttamisoireyhtymää (PAS) koskevassa väitöskirjassa. Olen suorittanut kasvatustieteen, aikuis- ja lastenpsykiatrian kurssit ja minulla on 20 vuoden kokemus vaikeista lapsiasioista.
Salon kirja on hyvä siltä osin, kun hän kertoo persoonallisuushäiriöistä ja niiden vaikutuksista asianosaisten käytökseen oikeusprosesseissa yleisesti. Siihen sisältyy kuitenkin oikeusturvaa vakavasti vaarantavia näkemyksiä.
Pääosin vanhempien eron jälkeisissä oikeusjutuissa on Salon mukaan häiriöisistä noin 90 prosenttia miehiä ja vain 10 prosenttia naisia. Tämän hän itsekin myöntää poikkeavan huomattavasti psykologisten ja psykiatristen tutkimusten tuloksista. Salon mukaan miesten häiriöt johtavat oikeudenkäynteihin, naisten häiriöt jostain kummallisesta syystä eivät. Perustelut eivät vakuuta.
Svenn Torgersenin ym. vuonna 2001 julkaiseman tutkimuksen mukaan persoonallisuushäiriöitä esiintyy naisilla ja miehillä suunnilleen saman verran, naisilla hieman enemmän. Miehillä on enemmän antisosiaalisia, passiivis-aggressiivisia ja vaativia persoonallisuuksia, naisilla riippuvaisia ja epävakaita persoonallisuuksia.
Vieraannuttavilla äideillä on usein epävakaa persoona, josta naiset eri tutkimusten mukaan kärsivät kaksi kertaa niin usein kuin miehet. Tästä syystä häiriöistä kärsivien naisten osuus katkerissa huoltokiistoissa voi nousta noin 2/3:aan, miesten osuuden ollessa 1/3. Käsitys saa tukea Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan 42 prosenttia pidempien huoltokiistojen asianosaisperheistä on lastensuojelun asiakkaita.
Olen Jurisprudentiassa 2007 osoittanut, että kyse on aina yksin lasten kanssa asuvista äideistä, jotka ovat omien mielenterveys- ja päihdeongelmiensa vuoksi joutuneet lastensuojelun asiakkaiksi. Riitelykierteeseen osallistuvista naisista 42 pros. on siis selvästi ongelmaisia. Kun asianosaisissa on myös terveitä, miten kuvioon sopii, että häiriintyneitä miehiä olisi yhdeksän kertaa enemmän kuin naisia?
Salon käsitys siitä, ketkä sairastavat persoonallisuushäiriöitä, on ratkaisevasti vääristynyt. Hän tehnyt havaintoja ainoastaan mutu-tuntumalla. Käsittääkseni hän usein avustaa isistä lapsia tahallaan vieraannuttavia äitejä, joiden häiriöitä Salo ei välttämättä tajua.
Sen sijaan hän saattaa mennä mukaan asiakkaanaan olevan naisen häiriöön siten, että yhdessä tämän kanssa projisoi eli heijastaa sen vastapuoleen, joka todellisuudessa on terveempi kuin entinen kumppaninsa. Vastapuolen väittäminen, ehkä perusteetta häiriöiseksi on kätevää, mutta sellaisia luihuja tekniikoita käyttävän asiamiehen pohdintoja ei pitäisi kohottaa yleiselle tasolle luulottelemalla asiantuntemusta.
ANJA HANNUNIEMI oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Tuusula
------------------- .
Avioerolasten vuoroasuminen ei ole edelleenkään yleistä Suomessa. Ruotsissa jo neljä kymmenestä avioerolapsesta asuu puoliksi äidin ja isän luona.
Vuoroasuminen on kuitenkin kovaa vauhtia kasvamassa Suomessam, vaikka valtaoisa lapsista jää yhä äidille.
Yle uutiset 27.11.2013.
http://yle.fi/uutiset/avioerolasten_vuoroasuminen_ei_ole_edelleenkaan_yleista_suomessa/6957531
------------
Miksette siirtäneet sitä yhtä iltaa omalta viikoltasi perjantaihin? On ihan normaalia, että viikonloppu alkaa perjantaina tarhan tai koulun jälkeen ja päättyy sitten vaikka maanantaiaamuna siihen, että viet lapset tarhaan tai kouluun. Asioita voi järjestellä ilman kiukuttelua. tällä tavalla ei tule yhtään lisää vaijhtoja ja isä saa todellisuudessa monta tuntia lisää yhteistä aikaa lasten kanssa.
Eikä kannata mennä allekirjoittamaan mitä ei ole sopinnut. Lastenvalvoja ei voi päättää mitään yksin, hän vaan vahvistaa lasten vanhempien päätöksen. Päätökset tekee sitten raastuvanoikeus jos sinne on mentävä.
maan tapa? koko ajan yleistyy viikko-viikko asuminen.. meilläkin oudosti joka toinen viikonloppu perjantaista (tarhasta) maanantai aamuun (tarhaan).