Mikä on seminaarityö?

-pihalla-

Otsikossa pääkysymys. Mutta tehdäänkö tuo työ milloin, onko kaikissa tiedekunnissa, yliopistoissa? Liittykö se jotenkin graduun, kandiin vai mihinkä? Jyväskylässä terveystieteitä opiskelen ekaa vuotta.

9

5880

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Semmat iha revasta

      Kandiseminaari ja proseminaari(gradu) ainakin, lisäksi useita kurssiseminaareja. Eli laadit esitelmän jostain aiheesta ja esität sen seminaarilaisille. Kandissa- ja proseminaarissa teet tukimuksen ja esittelet sen. Muut seminaarilaiset opponoivat, eli arvioivat seminaarissa työtäsi. Seminaarissa myös keskusstellaan aiheestasi. Ihan paskaa puuhaa

    • austerism1

      Seminaarikurssit ovat pienryhmissä toteutettavia kursseja.

      Kuten ed. kirjoitti, niin nykyisin on kandin teon yhteydessä seminaarikurssi. Lisäksi syventävissä opinnoissa on yleensä seminaarikurssi(t) ja vielä gradun yhteydessä (oppiaineesta riippuen) on graduseminaari.

      Itse opiskelin ja valmistuin reippaasti ennen tutkinnonuudistusta. Tein pääaineessa (englanti) kolme eriaiheista proseminaarikurssia (~nykyinen kandikurssi) - kaksi vaadittiin, mutta oli motivaatiota, joten tein kolme. Lisäksi syventävissä opinnoissa oli kaksi syventävien seminaarikurssia eri aiheista. Lisäksi tein laajassa sivuaineessa kandiseminaaria vastaavan proseminaarin. Lopuksi oli vielä sitten gradun yhteydessä graduun liittyvä seminaarikurssi.

      Itse tykkäsin seminaarikursseista. Niissä tosiaan esitellään oma työ ja luetaan ja opponoidaan muiden töitä. Seminaarit ovat mielestäni yliopisto-opintojen ydintä. Akateemisen kirjoittamisen ja mahdollisten menetelmäkurssien ohella juuri seminaareissa oppii kaikkein parhaiten sitä, mitä yliopistossa pohjimmiltaan on tarkoitus oppia - tutkimuksen tekoa, raportointia ja tutkimuksesta keskustelua.

      • Pentti Lopputentti

        "Itse tykkäsin seminaarikursseista. Niissä tosiaan esitellään oma työ..."

        Niitä seminaaritöiden esittelytilaisuuksia latistaa usein tämä yliopisto-opiskelussa yleinen lintsaamisilmiö. Osanottajat laskelmoivat, kuinka paljon on mahdollista olla poissa ja ovat sitten maksimimäärän.

        Toinen lieveilmiö on yleinen mukavuudenhalu. Nykyajan ihmiset pääsevät aikuisikään niin vähin ponnisteluin, ettei heillä ole kokemusta itsensä todellisesta likoon laittamisesta. Mikä ei ole kivaa, se jätetään tekemättä. Kun sitten seminaaritöistä pitäisi käydä yhteistä keskustelua, usein paljastuu, ettei opponentin lisäksi juuri kukaan muu ole vaivautunut esitettävään työhön syventymään, saati siitä keskustelunaiheita kehittelemään. Tätä passiivisuutta taas on opettajan vaikea sanktioida ja se tiedetään.

        Mistä huomaa, että ruotimisvuorossa oleva osanottaja ei ole työtä kunnolla edes lukenut, paljastuu alkukommentista: "Tämähän on ihan mielenkiintoinen... "


    • austerism1

      "yleinen lintsaamisilmiö"

      Niin, totta. Omalla kohdalla ryhmistä ei kyllä pahemmin lintsattu vaan muistan, että väki kävi aika tunnollisesti seminaari-istunnoissa.

      "yleinen mukavuudenhalu"

      Tottahan tämäkin. Yleensä kuitenkin jopa "surkeimmallakin" kommentoijalla oli edes jotain sanottavaa vaikkapa työn lähteistä ja esim. niiden merkitsemisestä, jos ei sisältöön ollut perehtynyt.

      • Pentti Lopputentti

        "Omalla kohdalla ryhmistä ei kyllä pahemmin lintsattu..."

        Varmaan vaihtelua esiintyy eri yliopistojen, tiedekuntien ja opettajien kesken. Mutta kun yliopistossa ollaan luistettu siitä porukan yhteishenkeä ylläpitävästä arvostelumenettelystä, että siihen niputettaisiin osallistuminen, tehtävät ja tentti, niin silloin pinnarit hyötyvät. Yliopistossahan arvostelussa noteerataan vain tämä viimeksi mainittu eli tentti tai seminaareista seminaarityö. Enpä huomannut, että härskeinkään lintsari olisi arvostelussa kärsinyt.

        Sitten miesopiskelijana huomasin sellaisen ilmiön, että mitä paremman näköinen naisopiskelija oli kyseessä, sitä enemmän hän lintsasi. Melko pian aloimme kavereiden kesken vitsailla, kun vaikkapa luentosarjan avaukseen ilmaantui tavallista paremman näköinen naisopiskelija, että tuo ei täällä tule paljon vanhenemaan. Valitettavasti arvio osui lähes aina oikeaan.

        Hyvännäköiset naisihmiset ovat jo nuoresta pitäen huomanneet, että heitä kohdellaan "silkkihansikkain" ja tätä piirrrettä käytetään nykyään härskisti hyväksi. Ja eihän se sievä pää pysy sievänä, jos sitä tavallisten lajitovereiden tapaan kuormittaa.

        Ei kai se hyvännäköisten naisten harrastama lintasaus taida täysin kiellettyäkään olla, mutta kyllähän se pahasti rapauttaa muiden tunnollisten opiskelijoiden motivaatiota ja kasvattaa heidän taakkaansa pitää yhteisiä kuvioita toimivina.


    • nokellit

      No liirum teidän hyvännäköisillenne. Miten hyvännäköisyys määritellään? Missä vedetään raja?
      Sain itse seminaarista ihan hyvän numeron, en ollut kertaakaan poissa ja olen vanha kurttu. Joku tietysti voisi vedota sisäiseen seksikkyteeni, mutta vedotkoon.
      Tuskin keski-ikäiset kurttuproffat kovasti lämpenevät hyväpeppuisten pikkulikkujen perään. Sillä sitä ne 25:t ovat meidän vanhojen mielestä. Lapsi mikä lapsi. Omalla kurssillani se ainoa pikkupeppu, joka vain katseli ikkunasta ja karsi kaksihaaraisiaan, keskeytti ihan omaa tyhmyyttään.

      • Altti Mielenmaltti

        "Miten hyvännäköisyys määritellään? Missä vedetään raja?"

        Johan se tuolla ylempänä nyrkkisääntönä määriteltiin: Mitä enemmän naisopiskelijalla on vara lintsata, sitä paremmannäköinen hän lajitoverien ja oman käsityksensä mukaan on. Ja ei miesopiskelijaa keljuta se, että näitä hyvännäköisia naisopiskelijoita on olemassa tai että saavat helpolla hyviä arvosanoja, vaan se, etteivät he saavu säännöllisesti luentosaleihin ja seminaareihin mielopiskelijoiden ihailtaviksi.

        Tuokin on totta, että myös vanhat kurtut voivat saada seminaarista hyviä arvosanoja, mutta harvassa tapauksessa yhtä vähällä vaivannäöllä, kuin nämä pyöreäpyllyiset ja uhkeapoviset kanssasisarensa.

        Eikä siinä hyvännäköisyydessä sinänsä mitään pahaa ole. Huonoa siinä vain on tämä nykyinen suhtautumistapamme, jossa hyvännäköisyyttä palvotaan. Muut joutuvat kantamaan taakkaa heidän edestään.

        Jos et ymmärrä mitä tarkoitan, niin ajattelepa mitä siitä tulisi, jos kakille hyväksyttäisiin yhtä runsas luennoilta ja seminaareista lintsaaminen ja kaikki saisivat tästä lintsaamisesta huolimatta yhtä hyviä arvosanoja, mitä hyvännäköiset saavat.

        Eihän siellä luentosalissa silloin olisi juuri ketään, eikä tenttivastauksissa pian juuri mitään sisältöä.


    • Ventin Vihtori

      Yliopistoissahan ei ole useimmilla luennoilla läsnäolovelvollisuutta, joten ei niiltä poissaoleminen oikeastaan lintsaamista ole. Lintsaaminenhan on poissaolemista jostakin jossa läsnäoleminen on suorituksen hyväksymisen ehtona. Jos taas tämmöisestä on pois, ei saa hyväksyttyä suoritusta, joten silloin lintsaamisesta seuraa sanktio. Samoin seminaareissa oli ainakin taannoin takavuosina tietty minimäärä istuntoja joihin tuli osallistua. Jos ylimenevältä osalta on pois, ei se ole lintsaamista. Järkeväähän runsas poissaolo luennoilta ja varsinkin seminaareista ei välttämättä ole. Seminaareissa varsinkin voisi oppia paljonkin, jos ei muuta niin keskustelemaan ja se jos mikä olisi tärkeää. Toki se edellyttäisi sitä, että läsnäolijat perehtyisivät materiaaliin ja olisivat halukkaita asiasta keskustelemaan. Tämän toki tulisi olla itsestäänselvää, mutta eipä se vaan monestikaan taida olla.

      Olen täysin samaa mieltä edelläkirjoittaneiden kanssa siitä, että osallistumisaktiivisuuden tulisi vaikuttaa arvosteluun. Jos vaikkapa tentistä/seminaarista saa kiitettävän arvosanan, mutta osallistuminen on minimitasolla, tulisi arvosanaksi tyydyttävä jne. Semmoinen koulumainen kaikille oppitunneille osallistuminen ei kuitenkaan ole mielestäni yliopistomaailmassa tarpeellista. Varsinkin kun monilla yliopistoissa opettavilla ovat nuo pedagogiset taidot melko kehnolla tasolla ja ylipäätään motivaatio opettamiseen on varsin kehno, tutkimuspuolelle orientoituneita ihmisiä kun yleensä ovat. Luennot tuppaavat olemaan sitten sekä ikävystyttäviä että sekavia. Enemmän saattaa saada aihepiiristä irti itse perehtymällä.

      • Pentti Lopputentti

        "Yliopistoissahan ei ole useimmilla luennoilla läsnäolovelvollisuutta, joten ei niiltä poissaoleminen oikeastaan lintsaamista ole. Lintsaaminenhan on poissaolemista jostakin jossa läsnäoleminen on suorituksen hyväksymisen ehtona."

        Joo, kyllä se tilanne tarkemmin ajatellen on näin, että ei se käyttämäni "lintsata"- ilmaisu ihan oikeaan osuva ole silloin, kun ollaan poissa tilaisuuksista, joissa selkeää läsnäolovelvollisuutta ei ole.

        Mutta kyllä touhun sisältö kuitenkin lintsaamista suuresti muistuttaa, sillä nämä luennoilta tai seminaareista toistuvasti poissaolijathan ovat vapaa-matkustajia yhteisen homman mielekkäänä säilyttämisen suhteen.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta

      Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee
      Maailman menoa
      422
      1816
    2. Miksi jollain jää "talvi päälle"

      Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli
      Maailman menoa
      185
      1461
    3. Minua itkettää tämä tilanne

      Meidän pitäisi jutella. Eikö niin? Miehelle.
      Ikävä
      108
      1402
    4. Miksi koulut pakottavat

      Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja
      Maailman menoa
      144
      1341
    5. Mitkä oli suurimmat

      Syyt mihin hänessä ihastuit alussa ja pikkuhiljaa tunteiden edetessä
      Ikävä
      45
      1046
    6. Suomen Pallolitto: Tasoryhmät lasten jalkapallossa - Erätauko-tilaisuus ma 20.5.2024

      Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon keskustelua. Mitä tasoryhmät ovat ja mikä on niiden tarkoit
      Suomi24 Blogi ★
      0
      970
    7. Minulla oli tunteita

      Tein itsestäni pellen. Sait hyvät naurut ja minä 💔
      Ikävä
      63
      956
    8. Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?

      Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!
      Ikävä
      119
      913
    9. Susanne Päivärinta kirjassaan: Sannalla nousi valta päähän, Big Time!

      Päivärinta toteaa ettei ole nähnyt kenenkään muuttuvan niin totaalisesti kuin Marinin, eikä siis todellakaan parempaan s
      Maailman menoa
      93
      900
    10. Se katse silloin

      Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt
      Ikävä
      32
      886
    Aihe