uskoo että kävisit täällä. Ei mustakaan uskois. Ei todella.
Sä nyt vaan liikutit mieltäni sen verran että tässä
Sä nyt vaan liikutit mieltäni sen verran että tässä
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Näin on. En usko et täällä olisit... Jotenkin vaikea uskoa, et ikävöisit...
Mun sähköpostit on ollu sulle vähän erilaisia mitä tänne sulle laitellu, se on kai se kun täällä ei voi varmuudella kenellekkään oisoitaa viestejä niin sitä on jollain tapaa vapautuneempi. Tietysti sua kirjoittaessani mietin, ei siitä ole epäilystäkään ja sinulle myös vaikka niitä suoraa osoitakkaan.
Tän mä allekirjoitan kyllä. Sähköpostit on asiallisia ja niissä ei oo mitään luvatonta ollut...samoin olen itse tänne kirjoitellut ;)
Voitko laittaa ihan samaa tekstiä sähköpostiin vai mikä pidättelee?
Vaikken sua kunnolla tunnekaan, niin kaikista ihmisistä vähiten uskoisin juuri meidän täällä olevan. Ja siltikin ollaan ja tiedetään.
kun ei enää osaa kirjoittaakaan. Mut tunnistaa kohta täällä siitä, että kaikki on vähän sinne päin ;)
Onks sul lukihärö vai muuten vaan sinne päin-ihmisiä...? :)=
Syntymävikana liikaa vauhtia, kai ;)
Oukkei, varo ettet törmäile pahasti ;D ( tai ainakaa satuta ittees siinä tohinassa )
No miten sen nyt ottaa - aikamoinen törmäystäystyrmäys on ikään kuin henkisellä puolella tapahtunut, mutta tyrmäys kuitenkin tavallaan positiivisessa mielessä :D
Isolle murulle
Sulla on väärä määrä tähtiä, ja taidat myöskin olla nainen :)
Hän tuksin multa täällä tuollaista pyytäisi.
Hahhahhaa, sorry ei voi estää hihhhihhii... kaikki on kuitenkin hänelle ...hohhhohho.
Täällä on törmätty hohhohhooo ja tunnistettu haahhahhaaa hoh hoh niisk buaahhaahaa.
Nii-in Jotkut voittaa lotossa ja toiset ei :D
Tahtoisinpa kuulla, onko kukaan täysin varmasti tunnistanut täällä ketään ilman erikseen sopimista. Itsekin ollut lähes varma, mutta koska todellisuus on erilainen irl kuin täällä, en todella tiedä.
Kerronpa nyt oman tarinani, kun satun olemaan kirjoitustuulella ja tässä on hetki aikaa.
Mulle kävi niin, että päädyin tänne sattumalta, ja oman tilanteeni takia satunnaisesti sitten kirjoittelinkin. Tää oli mulle semmoinen purku- ja vertaistukipaikka. Sitten alkoi näyttää kummasti siltä, kuin se mun kaipailemani olis täällä myös. Sain jotenkin niin osuvia vastauksia tietyillä nimimerkeillä tai tietyillä irl-viittauksilla. Koska näihin ei tosiaankaan voi luottaa ja olen semmoinen, että haluan saada mieltä vaivaavat asiat pois päiväjärjestyksestä mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, kysyin häneltä heti kun seuraavan kerran nähtiin, että ollaanko törmäilty netissä. Vastaus oli ei.
Tulipahan sekin asia selväksi ja olin jo "jäähdyttelemässä", kun alkoi näyttää siltä, että ei ole todellista, onko hän nyt sitten kuitenkin ilmaantunut tänne. En sitten malttanutkaan lopettaa, mutta meni aika pitkään, ennen kuin varmuudella täällä tunnistettiin toisemme.
Olen kyllä joskus täältä lukenut, että jotkut olisi erikseen sopineet täällä kirjoittelevansa. Me ei sovittu ja itse asiassa tästä pitäis päästä eroon, mutta...
Ei tätä kannata käyttää minään toisen tavoittelupaikkana ja huonosti tää mihinkään yhteyden pitoonkaan soveltuu. Parhaiten toimii ihan yleisenä keskustelupaikkana, jossa väillä kehkeytyy tuntemattomien kanssa kivoja ja mielenkiintoisia keskusteluja, tai sitten hauskaa kuhan-vaan-läpänheittoa. Joskus koko paikka on täynnä roskaa ja veetuilua. Itsehän me palsta tehdään, kukin omalla tyylillään ja millon milläkin mielialalla.
Itse en tiedä varmaksi -en ole koskaan kysynyt. Joskus on tunnistavinaan ja useampia asioita osuu ja kolahtaa nappiin, mutta silti en tiedä.
Kannattaisko sitten kysyä? Ainakin, jos asia vaivaa. Sillä tavalla sen saa parhaiten selville. Mun luonteelle ei vaan sovi ikuinen ihmettely ;). Enkä edes kauheasti nolostunut, enempi mua vaan nauratti se siinä tilanteessa. Toisaalta, hän suhtautui siihen asiaan niin kivasti, että siksikään en mennyt kauhean vaikeaksi.
Kiitos kun kerroit. Tunnistitte kuitenkin sitten myöhemmin toisenne, kun hän jo tiesi etsiä sinua täältä. Vielä kun olisi joku tarina sellaisista ihastuneista, jolla ei olisi ollut mitään hajua siitä, että toinen täällä kirjoittelisi ja olisivat varmuudella tunnistaneet.
Sanoin kyllä hänelle silloin, että mäkin häivyn :D. Joten ei voinut olla varma. Mutta siis tosielämän kautta vinkki tuli. En kyllä sanonut, missä, mutta ei kai tuohon kauheasti mielikuvitusta vaadittu...
Luulenpa, että tuommoiset kumpikin itekseen tulee tänne ja sitten tunnistaa on tosi harvinaisia. Tosi harva täällä edes viitsii laittaa mitään tunnistettavaa, tai jos jotain koittaa kysyä, ei vastaa tai joku muu vastaa.
Ei täällä kannata aikaa tuommoiseen toisen etsimiseen käyttää. Paljon paremman vaikutuksen tekee ja nopeammin saa asiat etenemään tai ainakin jollain tavalla ratkeamaan, kun ottaa toiseen oikeasti yhteyttä. Aikaansa täällä vain hukkaa, jos sillä mielin tänne tulee. Jos tulee ihan vaan keskustelemaan, se on eri juttu sitten.
Mutta nyt poistun pyhien viettoon, johan tässä taas tulikin... :)
Mäkin saattasin sanoa noin, että ei olla törmäilty, koska en pidä tätä minään varsinaisena yhteydenpitopaikkana. Ajatteletko muuten, että hän on täällä sun takia? Vai jonkun toisen tai muuten vain? Koska sekin saattas selittää, että sanoo ei, jos joku muu kysyy.
Mielenkiinnosta vain kysyin, kun tästä tunnistamisesta ap. kirjoittaa. Tosiasiassahan ihminen ottaa yhteyttä toista kautta jos todella yhteyden haluaa.
Kyllä niin tapahtui. Jutut oli sen verta tarkkoja, että 99,9 % tunnistus, mutta sehän vaan pahens tilannetta eikä avittanut. Ei onnistuttu sitten reaalissa.
Joskus kaipilemani siteerasi seuraavana päivänä sanasta sanaan, mitä olin tänne edellisenä iltana kirjoittanut.
Hätäpäissäni olin kuin en olisi ymmärtänyt mistä puhe.
Moni asia olisi varmasti mennyt toisin, jos olisin uskaltanut myöntää.
Mulle taas kävi niin, että aloin löytämään palstalta kirjoituksia, jotka olivat osittain suoria kopioita sähköposteistani eräälle naiselle.
Asia jäi vaivaamaan niin paljon, että lopulta oli pakko kysyä olimmeko kenties vierailleet samoilla saiteilla? Vastaus oli: "Ehkä?"
Tästä on jo mennyt muutama vuosi, enkä itse ole täällä notkunut muutakuin silloin tällöin lueskelemassa, eikä hänenkään enää tarvitse. Kommentoinpa vaan, kun aihe oli mielenkiintoinen.
Vinkkinä muuten teille kaikille, että jos olette puheväleissä kaivattunne kanssa esim. isommassa porukassa, niin ottakaa palstailu esiin puheenaiheissa ikäänkuin yleisellä tasolla...Voi olla, että jos kiinnostusta on, niin tänne hakeutuu...
pitäs tänne johdatella? Jos kerran on puheväleissä ja näkee niin eikö niitä asioita voi siellä hoitaa? Kummallista teineilyä, jos ei suutaan sen vertaa auki saa, vaan pitää joku saada tänne pelleilemään, varsinkin kun hyvin tietää, ettei täällä mikään selviä. Edessä ne samat kohtaamiset ja jutut on irl, vaikka kuinka täällä olis.
Nyt päästiinkin mieliaiheeseeni, josta voisin kirjoittaa pitkänkin esseen, mutta nyt toiset toiminnot odottavat, joten aivan lyhyesti:
On toki totta, että jos on puheväleissä, niin silloinhan ei tarvitsisi käyttää palstaa välikappaleena. Joskus vaan puheenaiheet ovat niin arkoja, ettei niistä suoraan puhuminen onnistu, silloin tällainen kanava voi toimia hyvin.
Kun myöhemmin juttelimme näistä asioista, hän kertoi palstailun olevan ajatustenpurkupaikka, jonne voi päästellä tunteensa ulos. Niinhän se on, tunteista kertomista ikäänkuin toisessa persoonassa. Palstan toimivuudesta välikappaleena kertoo myös se, että saimme lopulta puhuttua asiat myös kasvotusten, kun ne oli ensin täällä "pohjustettu".
Uskon myös, että palstalla on paljon toisiakin sellaisia, jotka ovat säännöllisessä kanssakäymisessä kaivattunsa kanssa, mutteivat saa irl asioita etenemään?
Sitten tämä toinen, itseäni aina askarruttanut paradoksi. Jotenkin näistä kirjoituksista saa sen vaikutelman, että jokainen on aivan varma kohteensa tänne vastailevan, mutta jos olisi mahdollisuus oikeasti tunnistaa/tunnistautua, niin tulee täydellinen hiljaisuus. Onko se niin, ettei kukaan halua unelmansa särkyvän ja siksi ei haluakaan tietää?
Nyt on pakko mennä...Moi moi!
Et usko itsekään paskaasi krakkeri.
Siis sinulla ja hänellä ei ollut ennestään tietoa, että toinen on täällä?
Miten voi olla vain 0,01 % epävarmuus?
Itsekin olen täältä joskus lukenut jonkun olevinaan hyvän vinkin, että vihjaisepa kautta rantain toiselle, että tämmöinen palsta on olemassa. Kuulostaa hiukan ääliömäiseltä. Jos on oikeasti muutenkin tekemisissä, olisi parhautta hoitaa ne asiat muulla konstilla.
Rakastuminen tekee ihmeitä - hieman höpöjäkin juttuja:)
Jos vaan saisi suoraan näyttää tän kaiken...
No musta ei ainakaan ikinä uskois että täällä olen, mutta olenpahan vaan ollut jo parin kuukauden ajan.
Tulin etsimään miestä etsintäkuulutuspalstalle ja täällä purkamaan ajatuksiani aiheesta. Tunsin olevani vähän hukassa ja keinot oli vähissä.
En tiedä onko se mies täällä, tuskin on. Mutta jos nyt niin ihmeellisesti kävisi, että hän lukee näitä juttuja täällä niin olishan se kiva saada varmuus.
Tässä tilanteessa ei hänellä ainakaan ole mitään hävittävää tai hävettävää.
tarviiko hänen täällä ollakkaan?
viereen mieluumin ottaisin, jos vain haluaisi. en tänne palstalle, enkä ole itsekään täällä jäädäkseni.