Naimisiin mennessäni oli saanut juuri lahjoituksena vanhemmiltani asunto-osakkeen. Vanhempieni mielestä oli tarpeen tehdä avioehto, jonka mukaan aviomiehelläni ei ole oikeuta omaisuuteeni, eli siis tuohon asunto-osakkeeseen. Miehelläni ei ollut mitään omaisuutta tuolloin, joten avioehto on yksipuolinen.
Siitä on nyt yli 50 v. Asunto on myyty, ja pari seuraavaakin. Meillä on keskinäinen testamentti, jonka mukaan omaisuus jää toisen hallintaan. Seuraavat asunnot ja muut on hankittu molempien nimiin.
Monissa muutoissa minulle jäänyt dokumentti on jossakin "hyvässä tallessa". Se kuitenkin vietiin aikanaan eteenpäin - en muista minne, mutta virallinen papreri siitä siis tuli. Asian hoiti toinen todistajista, joka oli asianajaja.
Miten jommankumman kuoleman jälkeen avioehtoon tulisi suhtautua?
Jos se löytyy esim. perinnönjaon jälkeen, eikä siitä kukaan ole mitään tiennyt, niin mitä sitten?
Jos en löydä papperia laatikoistani, miten menettelen.
Siitä on nyt yli 50 v. Asunto on myyty, ja pari seuraavaakin. Meillä on keskinäinen testamentti, jonka mukaan omaisuus jää toisen hallintaan. Seuraavat asunnot ja muut on hankittu molempien nimiin.
Monissa muutoissa minulle jäänyt dokumentti on jossakin "hyvässä tallessa". Se kuitenkin vietiin aikanaan eteenpäin - en muista minne, mutta virallinen papreri siitä siis tuli. Asian hoiti toinen todistajista, joka oli asianajaja.
Miten jommankumman kuoleman jälkeen avioehtoon tulisi suhtautua?
Jos se löytyy esim. perinnönjaon jälkeen, eikä siitä kukaan ole mitään tiennyt, niin mitä sitten?
Jos en löydä papperia laatikoistani, miten menettelen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tehkää uusi avioehto.
Avioehto tulee rekisteröidä maistraatissa, jotta se tulee voimaan. Sieltä siis löytyy. Asianajakin ehkä osaa toimeksiannostaan jotain kertoa.
Pitäen huomiossa mahdollisuuden että "avioehdolla" virheellisesti tarkoitat lahjakirjassa olevaa avio-oikeuden poissulkevaa ehtoa, niin silloin lahjakirja tai sen kopio tai muu selvitys sen sisällöstä tulisi löytyä jostakin. Näyttötaakka on ehtoon vetoavalla.
Jos perintö on virheellisesti jaettu ennen ositusta, niin asian korjaaminen voi tapauksesta riippuen olla hyvinkin hankalaa. Kuitenkin puolisolle tehdyn testamentin tapauksessa merkitystä on lähinnä verotukseen eli suuria huolia ei ymmärtääkseni ole vaikka koko ehto unohtuisikin.
Sain käsityksen, että on todella tehty avioehto - ja se löytyy, kuten on kerrottu, maistraatista.
Avioehdon voi kumota eli palauttaa avio-oikeuden molemminpuoliseksi uudella avioehdolla.
Kuten myös on kerrottu, avioehdon vaikutus tulee esiin toisen puolison kuoltua toimitettavassa perintöverotuksessa, jolloin perillisen verorasitus voi sen ansiosta kasvaa. MUTTA.
Et kerro oleellista seikkaa eli sitä, onko teillä lasta. Jollei ole, leski ilman testamenttia perii puolisonsa. Kun kerrot, että leski testamentin mukaan saisi omaisuuden vain hallintaansa, niin onko lesken oikeutta supistettu siten, että omaisuuden omistusoikeus määrätty muulle taholle? Jos teillä on lapsia, lapset perivät vanhempansa ja leski - ilman testamenttiakin - saisi elinaikaiseen hallintaansa (lähtökohtaisesti) yhteisen kodin ja siinä olevan asuntoirtaimiston. Jollei lapsia ole, leski siis ilman testamenttia saisi vainajan jäämistön omistukseensa, ei vain hallintaansa.
Avioehdon merkitys tulee esiin omaisuuden osituksessa (joka toimitetaan lesken ja perittävän lasten välillä) tai lesken pesän jaossa (joka, jos lapsia ei ollut, toimitetaan lesken kuoltua tämän perillisten ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken). Ilman avioehtoa molemmissa lähtökohtana on varojen puolittaminen osapuolten kesken. Avioehto, varsinkin yksipuolinen, voi johtaa siihen, että jaossa poiketaan puolittamisesta.
Uusi avioehto, joka tulee voimaan maistraattiin jätettynä, voi olla esimerkiksi tällainen:
Avioehtosopimus
Me allekirjoittaneet aviopuolisot sovimme keskenämme, että meillä tästä lähin molemminpuolisesti on avio-oikeus kaikkeen toistemme omaisuuteen.
Takahikiällä 2.11.2013
Maija M Matti M
Todistavat:
XX YY
Meillä on kaksi lasta.
Nykyinen omistuasunto on molempien nimissä, mutta jos jompikumpi jää yksin, on se myytävä ja muutettava pienempään ja helppohoitoisempaan asuntoon.
Mitä avioehdolla on merkitystä meidän tapauksesamme?
Eipä ns. omaisuutta muuta oikein ole kuin molempien nimissä oleva asunto-osake.
Jos ja kun asunto myydään, niin jatkuuko asunto-oikeus uudessakin asunnossa, joka on ehkä suurin piirtein saman hintainen kuin se josta leski muuttaa pois?
Olen ymmärtänyt, että leskelle jää asunto-oikeus siihen asuntoon,jossa on puolisonsa kanssa asunut, mutta jos tilanne muuttuu, on perillisillä oikeus saada osuutensa myyntihinnasta.