Pari kyssäriä ois mulla, elikkäs:
Kuinka aktiivisia ovat? Olen ihastunut tuohon ulkonäköön (ja siis lukenut ettei ne olisi yhtä aktiivinen kuin esim. simskut) mutten haluaisi mitään energiapommia vaan sellaisen osallistuvan seurallisen ja hellyyden kipeän kissan :)
Eli saisi olla osallistuva eikä mikään sohvakoriste, mutta ei sinkoile katossa kuiteskaan.
Sopiiko koirakotiin? Vaikka yksillöllistä tietenkin niin onko kokemusta? Meillä siis kaksi whippettiä ja lähinnä tässä vaan mietiskelen ja haaveilen :)
Hintahaarukka n.?
Niin ja tartteeko kissakaverin?
Ja anteeks jos on vähän huonoselkosta tekstiä näin illalla käyn aika hitaalla :)
Kuinka aktiivisia ovat? Olen ihastunut tuohon ulkonäköön (ja siis lukenut ettei ne olisi yhtä aktiivinen kuin esim. simskut) mutten haluaisi mitään energiapommia vaan sellaisen osallistuvan seurallisen ja hellyyden kipeän kissan :)
Eli saisi olla osallistuva eikä mikään sohvakoriste, mutta ei sinkoile katossa kuiteskaan.
Sopiiko koirakotiin? Vaikka yksillöllistä tietenkin niin onko kokemusta? Meillä siis kaksi whippettiä ja lähinnä tässä vaan mietiskelen ja haaveilen :)
Hintahaarukka n.?
Niin ja tartteeko kissakaverin?
Ja anteeks jos on vähän huonoselkosta tekstiä näin illalla käyn aika hitaalla :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä oikein olet lukenut, että nämä viehkeät kaunokaiset ovat erittäin aktiivisia ja kaipaavat virikkeitä. Toki kaikki kissat niitä kaipaavat, mutta ainakin meillä kyllästytään helposti ja silloin saa kyytiä vessapaperirullat :) Myös muiden vastaavien rotujen tapaan nämä kisulit ovat erittäin puheliaita ja oikeita kokoperheen lemmikkejä, koska rakastavat osallistua ihan kaikkeen, mitä muutkin perheenjäsenet tekee. Jos hankit kissan pentuna, niin kyllä nämä oman seurallisuutensa ansiosta sopeutuvat hyvin koiriin, kunhan koiratkin kohtelevat kisua kunnolla. Tuskin on mitenkään pakollista ottaa kissakaveria, kun kodista löytyy muitakin lemmikkieläimiä, mutta jos itämainen olisi tuloilla ainoaksi, se vaatisi ihan extrapaljon ihmisten huomiota. Erityisen ihania sydänten sulattajiahan nämä karvapallerot ovat, sillä ainakin meillä ei ole mamman sylin voittanutta ja välillä saa ihan keksimällä keksiä puuhastelua, ettei vain ja ainoastaan syliin pääsyä vaadita :) Se mitä hintahaarukkaan tulee, niin nämä pitkäkarvaisethan on vielä suhteellisen uusi muunnelma Suomessa ja ovatkin lyhytkarvaisia serkkujaan hintavampia. Toki myös värillä on väliä, sillä esim hopea täplikäs on harvinainen vielä tämän harvinaisen rodunkin sisällä. Etsiskellessäni itselleni sopivaa itämaista, törmäsin pentueisiin, joiden hinta vaihteli välillä 800 - 1500, kasvattajasta, väristä ja tottakai pennun tasosta riippuen. Ei ole kuitenkaan kissaa euroihin katsominen, sillä itämaiset tietävät mistä narusta kiskaista, kun kyse on hurmaamisesta.
Kiitos vastauksesta! :) Meillä on kyllä kaksi maailman ihaninta koiraa ja kissa kyllä saisi arvoistaan kohtelua mikäli joskus sellaisen ottaisimme.
Kissamaailma on minulle aivan uusi ja erillaisia rotuja katsellessani ovat itämaiset vaikuttaneet aivan ihanilta! Hinta ei tietenkään olisi este juuri sen oikean rodun valitsemisessa vaan tärkeintä olisi minulle löytää juuri se oikea rotu joka sopii meidän perheeseen.
Kissa tulisi saamaan valtavasti huomiota ja rakkautta mutta kestääkö niin aktiivinen rotu yksin 7-8 tuntia päivässä?
Harvempi kasvattaja taitaa edes myyjä neloskategorian kissoja yksin koska ne tosiaan ovat aktiivisia ja tarvitse tekemistä sekä seuraa. Koira ei ole sama kuin kissa, kissoilla on kissojen jutut. Esimerkiksi peseminen, jahtaaminen ja vierekkäin nukkuminen.
Kyllä minusta kaksin on parempi kuin yksin, etenkin näin sosiaalisen rodun kanssa.
Okei no täytyy tuumailla sitten sitä kahden kissan vaihtoehtoa tai miettiä ei niin aktiivisia rotuja :) Mutta lähinnä tässä vasta mietiskelen kissan ottamista.