Miksi sinulle oli niin helppoa minut sivuuttaa. Sitä vain en ymmärrä, miksi sitten vielä kaipaat. Koko ajan olet kaivannut....valitan, mutta tiedän sen.
Kyllähän minä sen tiedän
Rakastan silti
26905
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
En ymärrä kans selaisia ihmisiä
2 sinkkua vai eronneita ?
Mistä päättelet et oon sut sivuttanut?
Ja jos näin tulkitset, mistä voit päätellä, että sua kaipaisin????
Ja jos silti rakastat, miksi et kerro sitä mulle?
oletatte että vieraat ihmiset teitä kaipais tai rakastais ja vielä vähemmän miten ne semmosia kertois tuntemattomille ihmisille? miten noin voi vastata?
elämäntapa. Nämä anonyymit viestit on ainoa " mille " puhutaan ja tulos on tässä.
Että puhutteko te itse tälle ihmiselle? Jos ette niin älkää odottako että teille puhuttaisiin sen kummemmin.
Jos keskellä yötä kysellään näin tietämättä keneltä kysellään niin tuskin se antaa
ihmisestä sellaista kuvaa jolle haluaisi kovasti jutella.
Miettikää aina molemmin puolin asioita.
miksi sinä et kerro mitään hänelle vaan möliset täällä keskellä yötä muiden kanssa?
kerro ihmeessä.
Niin helppoa että tuntui siltä kuin sydäntä revittäis irti ja tätä jatkui monta vuotta.
Luulet tietäväsi. Minä kaipaankin, muttet koskaan saa tietää sitä varmaksi.
kun se on sulle täysin vieras immeinen.
Valitan, mutta minun tietoni on varma.
Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma.
Tuota tunnustamista olen miettinyt, tuntuu aika säälittävältä ettei uskalla kertoa suoraan tunteistaan. Toki siinä on muitakin puolia, kuten että eipä se varmaan olisi sopivaa, ja se saattaisi olla hänelle kiusallista, eikä se mitenkään merkityksellistäkään olisi. ...Silti, ikävää tuntea olevansa pelkuri, aivan kuin minussa olisi jotain häpeällistä. Mutta ehkäpä on ihan tervettä vähän hävetä, ja yrittää välttää nolaamasta itseään tai ketään muutakaan enää tämän enempää.
Miksi se kiusallista olisi.
No onhan se nyt kiusallista, jos joku puolituttu, jota et edes tunne ja jota et ikinä ole itse ajatellut siinä mielessä, alkaa lähetellä jotain hyöryisiä rakkauskirjeitä. Mitä ihmettä sellaiseen voi vastata, niin ettei loukkaisi kovasti muttei myöskään missään nimessä tule yllyttäneeksi? "Kiitosta vaan, mutta tunne ei ole molemminpuolinen, ja kuten varmaan tiedät, olen varattu, joten..."? Ja alkaa jännittää että olikos tämä nyt tässä, vai mitä se on vielä vailla? Mitähän se oikein kuvitteli että tapahtuisi? Ja mitä sosiaalisesti outoa se seuraavaksi aikoo? Kuinkahan kaheli se on, miten kauan se hautonut tätäkin ideaa? Onko sillä mitään omaa elämää, stalkkaakohan se mua enemmänkin? Pitäiskö kertoa puolisolle, mutta mitä tästä voi sanoa? Pitäiskö alkaa kaiken varalta pitää puhelinta äänettömällä? jne.
"jaa miksi?" voi vastata viesteihin "ei kiinnosta" vai onko kuitenkin mukava ottaa vastaan höyrypäisiä rakkausviestejä??? Jostain se kimmoke on tullut viestien lähettämiseen, ei kukaan tostavaan ala toiselle rakkausviestejä lähettämään.
Parempi se on vastaa vaikka et ei kiinnosta tjs, ku olla vastaamatta..
Siis tietenkin pitää heti sanoa että ei kiinnosta. Ettei ehdi alkaa kuvittelemaan mitään.
Sivusta. Pistit pahan, omasta puolestani olen pahoillani. Tahdon vaan sanoa, että älä pelkää enään. Anteeksi aiheuttamani mielipaha.
Hyvä yritys, mutta väärä osoite, koska mä en tunne ketään höyrypäätä, enkä kyllä ketään pelkääkään. :) Kunhan yritin eläytyä siihen miltä ei-toivottu kiinnostus ehkä tuntuisi, ettei tulisi itse tehtyä mitään tyhmyyksiä... Ootko sä se "häiritty" vai "häirinnyt" osapuoli?
"Jostain se kimmoke on tullut viestien lähettämiseen"
Ootko ihan varma tosta? Mä olen alkanut ajatella että ehkä mielikuvitus ja halu uskoa ovat jossain ihmisissä niin voimakkaita, että he näkevät ihastuksen merkkejä siellä missä niitä ei ole. Ja monilla julkkiksillahan on yksi tai useampikin pakkomielteinen ihailija perässään, ja tuskin ne stalkkaajat omasta mielestään on kaheleita tai hoidon tarpeessa. Eli mistä sitä tietää vaikka olis itse ihan yhtä harhainen? Ei kai mistään...
Miksi et itse ota yhteyttä jos olet huomannut että kaipaan?
Haluatko vain lukea jonkun sinua kaipaavan, vai etkö halua edes olla yhteydessä?
Tällaisia päiviä vaan tulee eteen itsellekin. Mieli yhtä harmaa kuin ulkoilma.
No en nyt ihan tuohon ap:n tilanteeseen voi eläytyä, kun olen vähän yksipuolisessa hirressä tässä omassa ikävässäni.
Sattuu vain tekstissäsi silmiin yksi juttu, joka on hiukan kuin minun suustani joskus mainittu.
Halitan siis siksi sinua ap näin virtuaalisesti ja toivon onnellista ratkaisua.
Ehkä sä et tiedä todellisia syitä siihen sivuuttamiseen. Sinussa ei välttämättä ollut mitään vikaa, ehkä jopa päinvastoin, lisäksi olin sinä päivänä saanut kauhean uutisen enkä yksinkertaisesti voinut kohdata ketään (nämä syyt nyt oli siis vaan mun omasta tilanteestani...)
Mikä sun tilanteesi sitten onkaan, se kannattaa selvittää niin ei jää kaivelemaan.
Jos olisit hän, jota kaipailen, niin sinähän se olet sivuuttanut minut koko ajan! Kidutat sillä, että jätät minut kokonaan huomiotta, vaikka tiedät tunteeni. Sadistiko olet?
Ehkäpä yks S on päätellyt ettei jotakuta kiinnosta ja yrittää säilyttää itsekunnioituksen rippeet. Ihan sun vuoro nyt sitten seuraavan kerran vavata peli... Lakkaisikin kiinnostamasta tulis uni.. ja rauhoittuks nää levottomat jalat