Tee virheesi nuorena,niin sinun ei tarvitse tehdä niitä vanhana.-
Tarkoitus nyt on ,että me opetamme nyt tämän asian nuorillemme.
Kun ei tee töitä,ei tee virheitä, mehän ei töitä tehdä olemme eläkkeellä ja nautimme ystävistä- tälläkin palstalla..
Oppikaamme ei palstallakaan virheitä.
Kaikki olemme samanarvoisia.
Annetaan kaikkien kukkien kukkia.
Lopetamme jonnin joutavat kinastelut.. Kaikille kiitos!
Tarkoitus nyt on ,että me opetamme nyt tämän asian nuorillemme.
Kun ei tee töitä,ei tee virheitä, mehän ei töitä tehdä olemme eläkkeellä ja nautimme ystävistä- tälläkin palstalla..
Oppikaamme ei palstallakaan virheitä.
Kaikki olemme samanarvoisia.
Annetaan kaikkien kukkien kukkia.
Lopetamme jonnin joutavat kinastelut.. Kaikille kiitos!
Vastaukset 17
Vanhimmat
No niin on moni muukin,kyllä minä kukkapenkistäni kiskon pascakukat huitsin nevadaan, niiden paikka on tuntiolla.
Tuo Markku Aron esittämä laulu on vain iskostunut kansan ajatukseen, se kuuluu lauluun ja sanoin että on hyvät loppusoinnut, kaikesta yritetään tehdä elämänohjeita, mutta joku roti pitää olla.
No nyt jäi yksi osa jonnekin matkalle.
Eihän kukaan halua päälle heitettyä lokaa, aikansa kutakin ja sitten se heitetään takaisin.
Pitää ollan harkintaa jokaisella miten näyttää kirjallista taitoaan, eihän me avoimessa keskustelussa face to face käyttäydytä ilkeästi toisille keskustelijoille, ja heitellä ilkeitä huomautuksia.
Niinhän asia on ja se pätee jokaiseen. Enkä lähiaikoina lähdekään selvittelemään kenenkään vuosikausia kiusatun palstalaisen asiaa. Kiusatut on puolestani loppuunkäsiteltyjä.
Kaunis ajatushan kaikkien kukkien rehottamisen salliminen on, mutta eihän tarvitse antaa pasciskukkien tukahduttaa muita. Rikkaruohoina pidetyissäkin on ihan viehättäviä lajeja, esimerkiksi ruiskaunokki. Joitakin kateellisia ärsyttää naapurin kauniimmat ja erikoisemmat kukat, jotain lökäpöksyä naisellinen kaunis kukkahame .
Ostin kauppareissulla syklaaminpunaisen syklaamin, saa vähän väri-iloa sateisen harmaaseen päivään. Joulunajan avaa valkea yksinkertainen jouluruusu, ruusun nimellä, vaikka leinikkikasveihin kuuluukin. Jjoutavalle:lle ojentaisin ritarinkannuksen kukkatarhastani, mutta syys vei kukkaset. Mutta onhan jaloritarinkukka nyt ajankohtainen, sitä myydään joulun aikaan amarylliksen nimellä.
Mukavaa levittää puhdas mankeloitu liina pöydälle ja siihen syklaamiruukku...ja kun tämä' koko palsta on nimetty leppoisaksi kahvipöydäksi, katan kahvikupitkin.
Ps. onneksi huomasin näppisvirheen ajoissa, ensin kirjoitin jalorotarinkukka.
Viimeistä lausettasi jjoutava on odotettu jo yli vuosi. Lukijana vain.
Vaikka oletkin riitaa hankkimassa, en jatka. )( Vaan lähden kylille.
Hammaslääkärissä kävin, varasin aikaa niin sieltä vastattiin vajaa puolitunti on aikaa tulla Kilon hoitolaan jos ehdit. Ehdinhän minä autolla hyvinki.
Kiitoksia Ramoona Ritarinkannuksista Tosiaan enhän minä toisen puolustamisessa suurta vaivaa ole kokenut kun onhan se jokaisen velvollisuus nähdäkseni jos huomaa kohtuuttomuuksia niin sillon. Rotariki meinasi jo minusta tulla, mutta onneksi huomasit ajoissa ettei lyöty rotariksi.
ISO KALLIO kertoo taas,ennen vanhaan oli uuni ja siinä lämmin pankko,nyt
Tarvitaan hänen mielestään eduskunna hallituksen puolelle "pankkoa"mut
voi sinua Isokallio eivät heidän ikäiset edes tiedä mikä on pankko...
Sinä Merihuisku olet kultainen. kiitos sinulle ja voi hyvin.
Miksi virheitä pitäisi tehdä nuorena, saati vanhana?
Onko ne nuoruuden virheet oikeastaan virheitä. Nehän ovat opettelua elämään ja jokaisella on ollut oma tarkoituksensa. Viimeksi tuon kuopukseni 50 kanssa syvällisiä keskustellessamme totesin, että on se hyvä että sinäkin ihan molempien kantapäittesi kautta otit viimein opiksesi ja oikean polun löysit.
Tyytyväinen sanoi elämäänsä olevan.
Emme me todellakaan enää elä nuoruutemme tavoin, paljon olemme kokeneet ja oppineet ihan oikein valintoja tekemään. Se on antanut meille vakaan tavan elää ja käyttää kaikki kokemuksemme hyödyksemme. Nyt osaamme nauttia jo pienistä asioista, joita minun ei tarvitse edes luetella. Te olette ne myös kokeneet ja tiedätte.
Koettu on ja kestettykin. Tosin joskus ontuenkin. Katleijan sanontaan, että "olemme kokeneet ja oppineet ihan oikeita valintoja tekemään." Niin...kyllä, kyllä mutta vielä sitä virheillekin on parasta tilaa jättää. No, eihän se lauseesi tarkkaan lukien vahingon vaaraa pois jättänytkään.
Jjoutava, joutavoinen, sellaiseksi itsensä nimennyt, ei mikään joutava ollutkaan. Asioihin tarttui ihan tomerasti ja sitkeydellä. Jjoutava on loppusanansa sanonut, sitäkin kunnioitan. Ehkä moni muukin kuin joku ymmämuu.
Murteessa muuhaiskekoa sanottiiin "kusiaispesäksi." Niitähän on metsän kätköissä. Vaikka kusiaispesä äkkipäätään tuntuu halventavalta nimitykseltä - niin minustakin kun olen hiukan oppia saanut - menettelee nimi kuitenkin tunnusmerkkinä.
Minusta kusiaiset ovat hyvinkin kunnioittavia eläviä. Niitä on enemmän kuin ihmisiä ja ovat myös kokeneempiakin, koska laji on ihmistä vanhempi. Kusiaisilla on erinomainen elämänmuoto, ei ne tupruttele saasteita ja osaavat rakentaa
kotonsa luonnon tarvikkeista ja ihmeellisen taitavasti. Ehkä heidän yhteiskuntajärjestelmänsä on osin vahanaikainen. koska niillä on kuningatar, kuhnurit rakastajattarina ja siittäjänä, työläiset rakentavat ja ruokkivat, sotilaat vartioivat vihollisilta ja joissain hommissa on päällysmiehiäkin. Näinhän se on suunilleen ihmisilläkin. Eikä kusiaisten kuningattarella sen suurempaa virkaa olekaan, kunhan syö ja huolehtii suvun jatkumisesta. Ulkoilemaan ei pääse, vartijat pitävät siitä huolen.
Koko jutun ituhan on siinä, että kuinka hyvin keon elämä toimii. Ne tuhannet työläisetkin antavat täyden panoksen kantamalla kortensa kekoon, tekevät etsintämatkoja ja jos suuri saalis löytyy, etsijä rientää vilistäen ilmoittamaan joukoille, yhteishenki pelaa. Jotkut viisaat ovakin päätelleet, että kusiaisilla on kollektiivinen, yhteen koottu äly joka toimii.
Niihän se periaatteessa on ihmisilläkin, tosin nykyään vajavaisena. Ei kukaan, ei rikas, eikä viisas pärjää yksin. Kyllä siinä on työmuurahaiset tuottamassa, rakentamassa ja ruokkimassa mukana.
Usein kun olemme vaatimattomia, sanomme, että mehän olemme vain muurahaisia täällä ja muurahaisen sanan painolla. Minä kunnioitan muurahaisia ja heidän viisauttaan.
Siksi nikissäni on muurahaispesä.
Tulee mieleen tuosta ynnämuun kusiaisista 60 luvun alku. meillä oli kaksi mopoa ja kaksi poikaa , kesäisin ajeltiin telttailemassa, kummallakin poika takana ja vähän evästä sekä teltta. Rannalla ollessamme kuulimme nuorimman pojan huutavan, äiti äiti täällä on paljon luojan pienia "kusiaisia". Nimi oli pojalle tuttu, kun vaimoni eno oli kirjoittanut näytelmän, Luojan Pienet Kusiaiset. Eno kävi usein meillä ja me hänen luonaan.
Kyllähän sitä itsekkin pojankloppina tuli laitettua kuorittu koivunoksa kusiaispesään ja sitten nuoltiin sitä risua.
Katleija puhuu nuoruuden opeista. Itse sanoisun siihen, kaikkea katuu, vaan ei nuorena naimista. Me olemme olleet naimisissa yli 56 vuotta eikä yhtään kaduta.
Nyt elämme päivän kerrallaan.
Nyt on pimee ja sataa, ei voi muuta sanoa, kuin antaa sataa.
Late Vaan.
Pimeää syys-aamua kaikille,pitkät vielä on pimiä. Voitais tän harmaan ajan nukkua kuin karhu ja herätä sitten kirkkaaseen kevät aamuun.
Minulla on sellainen tunne,että pimeästä johtuu varmaan meidän negatiiviset
kirjoituksetkin. Koetetaan kestää ja yritetään sielun sopukoista etsiä vaikka
väkisin iloisia asioita,muistellaan vaikka nuoruutta. Ystäviä tarvitaan, niitä
ei koskaan ole liikaa..
Valonsäteitä olen yrittänyt levittää mustaan maisemaan
jokapäiväisessä elämässäni, ja LIVESSÄ se onnistuukin.
Iloa ja reippautta näihinkin 7-kymppisten "leppoisiin kahvipöytiin"!
Elikkäs hampaat irvessä hymyillään, jos siihen on tarvetta niin siitä vaan.4
Ihmisellä tunteet ja niitä on lupa käyttää!
Harvinaisen hyvin tämä ketju on lutviutunut siistiksi sanoiksi.. Voi kunpa meillä olisikin näin hyä mieli ainainen..
Tunnen kyllä iltaa kohden olevan hiukan pökerrykssä,kun monet voimakkaat särkylääkkeet joutunut nielemään.
Nytpä katselen vähän telkkaria ja sitten saunaan ...heipä vaan hevat.