Päivärutiinit?

Rutiinit on just sitä, että samat asiat tapahtuu joka päivä. Syödään, puetaan, leikitään, pestään. Kunhan nämä elintärkeet jutut on kunnossa, en hirveesti stressais. Oon nyt äitiyslomalla vauvan ja kolme veen kanssa ja jonkinlainen rutiini on. Ei mikään kellon tarkka, mut kuitenkin.. Aamulla heräillään 7-9 välillä, syödään aamupala, puetaan, leikitään, ulkoillaan.. Puolen päivän kieppeillä syödään kevyesti, vauva nukkuu päiväunet, isompi leikkii ja minä hoidan pyykit yms ja laitan neljäksi ruuan kun mies tulee kotiin. Sitten katsotaan telkkaria, siivoilen, käydään kaupassa jos tarvii, käydään suihkussa tai saunassa. Sit iltapala, hampaiden pesu, iltasatu ja nukkumaan noin 20-21. Vauva tekee itse omat rutiininsa jotka pyörii lähinnä nukkumisen ja syömisen ympärillä että siitä ei kannata isommin murehtia :) Ja ne vauvankin aikataulut muuttuu kasvaessa.. Meillä on vieläkin välillä iltoja ettei meinaa millään saada pienintä nukkumaan. Sit katotaan telkkaria ja mennään nukkumaan kunhan vauva väsähtää. On vaan mentävä vauvan ehdoilla vaikka iltapesut yms ois hyvä pyrkiä tekemään aina suht samoihin aikoihin. Onnea odotukseen!

Kuka nyt mitään rutiineita mihinkään tarvitsee? Jokainen päivä menee niinkuin menee, aamulla herätään ja illalla käydään nukkumaan. Siinä välissä tapahtuu eri asiat miten tapahtuu mihin kellonaikaan nyt sattuu sopimaan. Omalla painollaan vain.

Käsitän rutiinit tässä niin, että samat tietyt asiat toistuvat joka päivä, mutta siinä on tarpeen mukaan joustoa että mihin aikaan ne tehdään. Ei se ole niin minuutin tai välttämättä tunninkaan päälle. Tulee vain turhaa stressiä, jos yrittää suunnilleen minuuttiaikatauluttaa arkensa kotona lasten kanssa ja homma ei sitten menekään ihan niin kuin Stromsössä.

Osa lapsista on tietysti sellaisia että heillä toimii parhaiten jos on kellontarkat rutiinit. Osa perheistä on "boheemimpia" ja asiat hoituvat kyllä, mutta aikataulu on rennompi. Kuulumme itse jälkimmäiseen ryhmään. Hyvin on mennyt näinkin pian 3-vuotiaan esikoisen kanssa. Perheeseen syntyy pian toinen lapsi, ja hänen kanssaan elämä on tietysti aluksi sellaista kuin miten se parhaiten menee. Ei voi tietää etukäteen saadaanko hyvin ja säännöllisesti nukkuva ja syövä lapsi vai jotain ihan muuta.

On rutiinit, mutta ei toki nyt ihan minuutin tarkkoja. Saattaa heittää puolella tunnilla, jostain hyvästä syystä jopa tunnilla. Minulla on lapset 2v ja 5v.

Meidän kotipäivä (tarhassa ovat, ja siellä sama rytmi. Esimerkiksi ennen tarhaan menoa olis viimeistään hyvä, että lapsella on se turvallinen rutiini, jotta sopeutuu hyvin tarhaan.)

6.30-7 heräillään. Pisut ja pesut, pukemiset yms.
8 kieppeillä aamupala
11 jälkeen lounas
12-13 nuorempi nukkuu päikkärit
14-15 välipala
17 maissa päivällinen
19.30 jälkeen iltapala, iltapesut, iltasatu
20.15 jälkeen unille.

Näiden väleissä sitten tehdään mitä milloin, sään, innostuksen, mielihalujen, kyläilyjen yms, mukaan. Kuitenkin niin, että ehdin keskittyä ihan lapsiinkin välillä, eivätkä vaan tylsisty ilman mielekästä puuhaa. Vanhempi toki jo kaipaakin omaa aikaa, mutta nuorempi on enemmän sellainen, jota täytyy ohjata järkevän tekemisen pariin, esim askarrella yhdessä, leikkiä kotista yms...

Sinulle on tulossa vauva, joten ihan heti ei sama rytmi toimi. Se muotoutuu lapsen mukana. Meidän rytmi edustaa sellaista valtavirtaa, jota toteutetaan hyvin monessa perheessä (ainakin minun tuntemista) sekä tarhassa.

Ihan ensi viikkoina vauvan kanssa ei ehkä tarvitse miettiä muuta, kuin että opettaa lapselle koska on yö ja koska päivä. Eli yöllä nukutaan ja päivällä seurustellaan (sen verran kun nyt vauva jaksaa ylipäätään hereillä olla...) Yöllä siis ei pissavaippoja vaihdella ja kakatkin vain hiljaa hämärrässä valaistuksessa. Syötetään vain jos on todella tarvetta, ei muuten.

Mutta sitten kun lapsi kasvaa, ruokailuihinkin on hyvä tulla säännönmukaisuutta. Esimerkiksi kun lapselle tulee hampaita, ei voi enää syöttää tai juottaa ihan milloin sattuu. Vauvoillakin on hammaslääkärin mukaan ollut reikiä...:( Veikkaan että sellainen säännöllinen rytmi ruokailuihin muodostuu valtaosalla n. 4-6kk iässä.

Minulla esikoinen oli jo laitoksella ihan kellontarkka syömisistään. 5 minsan tarkkuudella tiesin, että pojalla on maitojano. Päivällä se oli 3 tunnin välein ja yöllä joi kerran. Yösyönti jäi pois jo 3kk iässä, eli aika nuorena.

Kuopus oli vähän erilainen, ja säännöllinen rytmi piti opettaa, että elämästä tuli sujuvampaa, myös lapselle. Epäsäännöllinen nälkä kun aiheutti tyttöselle vatsavaivoja. Kun hänkin sitten alkoi syömään säännöllisesti muutaman kk iässä, rauhoittuivat yötkin hiljalleen.

Sellaista hikipinko asennetta ei kannata ottaa, että painikoi 10 minsan takia. Tai että tietää etukäteen koska urheillaan ja koska askarrellaan, sillä kyllä asioihin vaikuttaa elämässä moni asia.

Ilman mitään rytmiä elämästä tulee kuitenkin raskasta kaaosta. Niitä esimerkkejä varmasti moni löytää lähipiiristäänkin... Yhdellä tuttavaperheellä ei ole mitään järjestelmällisyyttä tai aikataulua kahden lapsensa kanssa. Toinen vauva, toinen ekalla koulussa. Koululaisella on läksyt usein tekemättä, koska ilman rutiinia ne unohtuu. Lapset syövät milloin sattuu. Vieraita ei kiinnosta käydä, kun ei asiat kuitenkaan mene sovitusti (esimerkiksi yhteinen tuttava meni kylään sovitusti klo 16 niin joulutortut olivat pöydässä siinä kaaoksessa vasta klo 19... öh.), kämppä on kuin läävä kun ei ole rutiinia mihinkään kotihommiin, koska elämässä ei ole rytmiä, reissuihin lähteminen on aina kaoottista, vanhemmat kokevat että ei ole aikaa mihinkään ja ovat väsyneitä... Surullista seurattavaa.

Ja silti sanovat, että ei aikatauluja tarvita... Sokeita omille ongelmilleen. Super nanny vois vierailla heillä.;)

Rutiinit ovat sitä varten, että ne tekee elämän helpommaksi elää lasten kanssa. Ilman tiettyjä rutiineja, kuten nukkuminen, ruokailu, ulkoilu, pesut, iltatoimet lapsista tulee hiukka arkoja, levottomia, ja häiriintyneitä.
Mutta rutiineiden kanssa on myös opittava jonkinlaiseen joustavuuteen, kun ympäröivät elämäntilanteet muuttavat arjen kulkua esim. sairaus, elämänmuutos, surutyö yms.

Esikoiseni on nyt 1v4kk. Rutiinit synty itsestään, ruokailut muuttui jo imetysvaiheessa kellon mukaan tapahtuviksi (lapsi söi jostain syystä aluksi 6kertaa ja sitten 5 kertaa päivässä tismalleen samaan aikaan rintaa ja niihin yhdistin sitten soseet kun sen aika tuli). Päivärutiinit muodostu myös itsestään, oli itselle helppoa kun tiesi millon muksu nukkuu ja millon leikkii eikä lapsi väsynyt kiukkuavaksi asti. Nyt odotan toista lastani ja vähän jännittää miten rutiinit muuttuu toisen lapsen myötä.