Kyselisin tuntemuksianne, jos odotatte leikkausta.
Kuinka aikaisin saitte tietää operaatiopäivän?
Kuinka tieto on vaikuttanut teihin ja läheisiinne?
Miten suhtaudutte leikkaukseenne?
Itselläni ei ole vielä varmaa tietoa ajankohdasta, mutta olisin kovin kiitollinen kommenteistanne, koska tarvitsisin tuekseni - juuri niitä.
KIITOS ja ONNEA kaikille kohtalotovereille!
Kuinka aikaisin saitte tietää operaatiopäivän?
Kuinka tieto on vaikuttanut teihin ja läheisiinne?
Miten suhtaudutte leikkaukseenne?
Itselläni ei ole vielä varmaa tietoa ajankohdasta, mutta olisin kovin kiitollinen kommenteistanne, koska tarvitsisin tuekseni - juuri niitä.
KIITOS ja ONNEA kaikille kohtalotovereille!
Vastaukset 7
Vanhimmat
hei
mihin leikkaukseen olet menossa
sydänleikkaukseenko
Juuri siihen ja pelottaa...
toinen kerta ja nyt kyllä vähän pelottaa....
hei juna
itse olin noin viisi vuotta sitten
avosydänleikkauksessa voin sanoa että
pelotti ajatus joutua noin isoon
leikkaukseen lähinnä pelkäsin että jos en
herääkkään mutta leikkaus meni loppujen
lopuksi suunnitellusti mutta siinä
tuli kumminkin komplikaatiooita ja
jouduttiin uudestaan viemään
leikkaussaliin mutta siitä sitten selvittiin
noin vuoden verran meni ennen kuin oli
toipunut kunnolla eli kyllä se toipuminen
oman aikansa vie äläkä suotta pelkää
kyllä ne siellä hyksissä hommansa osaa
onnea leikkaukseen lokakuussako sinut
leikataan jos saa kysyä niin mistä viasta
kysymys minulta itseltäni korjailtiin sydän
läppiä
Heippa!
Minulla on tahdistaja, valmiiksi jo laajentunut eteinen, ja mitraaliläppä on leikkauksen kohde.
Vikani on synnynnäinen, mutta paheni vasta viimeisten viiden vuoden aikana (olen 47 -v).
Vuoteen -99 olin ilman "apuja".
Kiitos vastauksestasi - rattoisaa syksyä Sinulle!
mulla on leikkaus joulun jäkeen ja jos se ei onnistu niin minä ehkä kuolen eli se ehkä jää mun vikäksi jouluksi mä oon ihan onneton olen kotona ja kirjoitan enkä tee muuta kuin makaan se johtuu mun sydämmestä kirjoittakaa mulle jotain piristävää niin jaksan elää jooko ole käynyt lukion olen nyt 24 olen ylioppilas enkä käy töissä tämän takia
Olet todella pelottavan kokemuksen edessä - MUTTA ethän Sinä ole pelkuri, joten et myöskään ole "häviäjä"!
Minäkin pelkään - ihan tajuttomasti, kun lääkärit eivät itsekään tiedä, koska operoidaan...
Sovitaanko niin, että pidetään toisiamme "henkisesti kädestä"!?
Rukoilen puolestasi!