Sä vaan haaveilet rakkaudesta

Miksen haaveilisi? Olenhan reilusti alle 100 vuotias. Tässä iässä sitä vasta haaveileekin. Ikävöi nuoruuttaan. Miten olis helppoa elää, jos sais alotttaa tämän kaiken alusta näillä tiedoilla ja taidoilla. Keskittyä vain siihen olennaiseen.

mistäs tiedät?

Tähän vois olla minulle...joten yritän selittää asiaa analysoijamiehen näkökulmasta...totta kai mies yrittää hallita edes jotain elämässään...se mistä se johtuu voi johtua myös siitä että hänen elämänsä ollut niin hallitsematonta että sitä on pakko yrittää ohjastaa edes jotenkin.

Ainakin mun tapauksessa analysoin itseni ulos rakkaudesta koska huomaan että toisella ei ole tahtoa kontrolloida omia tuntemuksiaan ja hakea tasapainoa joten tunne siitä miten siinä lopulta kävisi muuttuu tuskalliseksi KOSKA omat tuntemukset ovat nii vahvat...ehkä se on sitten sitä jota sä nimität että "et pystyisi koska et voi hallita mitä mä tunnen" tyyppiseksi diipadaapaksi.
Haluut sää jättää oman rakkautesi arpakuution varaan? sekö on se sinun ideaalisi? Kattoo mitä seuraa spontaanisti ku tiedät että se seuraava jännäjani tai panopasi on kyttäämässä sua ihan just vaikka treffit ei tän analysoijamiehen kanssa menis nappii ja antasit sille pakit?
Miltäköhän siitä analysoijamiehestä sitte tuntuis? typerältä?

analysoijamiehiäkin on erilaisia. oma analysointia johtuu siitä etten osaa haaveilla mistään ja en pidä edes treffeillä käymisestä. pakkohan niitä asioita kuitenkin on etukäteen käsitellä kun ei ole koskaan kokenut rakkautta ja on huomannut että haaveilu on turhaa. yks keino on sitte tämä sinun selvästi halveksima analysointisi.

joku analysoijamies kuten mäkin voi vaikuttaa kontrolloivalta ulospäin, mutta tosiasiassa haluis heittää joskus vapaalle. ongelma on vain että teihin spontaanileideihin ei voi luottaa laisinkaan ja lopputulos on tosiaan arpakuution varassa.

se ei ole kaikista niin hauskaa kuin sinusta.