Elikkäs olen tässä viimeaikoina huomannut, että poikaystäväni menee aina riitatilanteissa lukkoon, minä selitän ummet ja lammet mikä vaivaa ja poikaystävä ei tiedä mitä sanoa, hän ei pakene paikalta, mutta esim seuraavana päivänä välttelee näkemistä. Olemme olleet yhdessä vajaan vuoden, emmekä asu yhdessä. Meillä oli kesällä aika paha kriisi, mikä johtui poikaystäväni teoista. En ole vieläkään kunnolla päässyt tuosta yli ja poikaystävä on sanonut pelkäävänsä, että jätän hänet aina kun otan asian puheeksi. Itselläni on vielä hieman vaikeuksia luottaa häneen tuon kriisin takia ja pelkään, että jotain tapahtuu taas. Olen sellainen ihminen että puhun aina jos joku vaivaa, koska muuten en pysty olemaan normaalisti. Minua ei auta yhtään, että poikaystävä pakenee tilannetta. Ymmärrän toisaalta myös sen että tilanne on jo puitu läpi eikä poikaystävällä ole enää mitään "uutta" sanottavaa. Olisko silti liikaa vaadittu että tulisi riidan jälkeen käymään ja toisi vaikka suklaata, tai ei välttämättä tarvisi tuoda kuin itsensä ja halata, varsinkin kun riidan alkuperäinen syy on hänen tekonsa.. Hän ei oikein osaa puhua omista tunteistaan, ainakaan hankalissa asioissa, sanoo että miettii vaan illat tätä tilannetta, ja pelkää että jätän, olisi kiva jos puhuisi minulle. Hän on edellisessä suhteessaan ollut koko ajan varpaillaan epäluotettavan naisen takia, teki kaikkensa pitääkseen naisen, järjesti matkoja ja toi kukkia yms, mutta silti jätti. Kuulostaa varmaan tosi itsekkäältä mutta miksei minun eteeni sitten voi tehdä kaikkeaan, vaan piiloutuu, jos vielä pelkää että jätän. En silti usko että hän haluaisi erota, puhuu niin innoissaan yhteen muuttamisestakin, mutta itse en ole vielä valmis.
Mies välttelee jos olen suuttunut
29
1811
Vastaukset
- sano fazer
voisi kyllä tuoda suklaata.
sano että tuo suklaata! - silvuBlee
Juu-u, meille tuli just tommosen takia ero kesällä; mies meni lukkoon, kun tuli kinastelutilanne - tai riita - ja monesti hän myös pakeni paikalta ja oli "kadoksissa". Sitten tuli takas kuin mitään ei ois tapahtunut.
Huoh, kyllä se niin on, että höyryt päästetään kunnolla pihalle, ja se on siinä: en ole pitkävihanen, mutta tommonen pakoilu ja piiloilu teki kahta kauheammin hallaa suhteelle; kaikki viha ja raivohan pakkautu meikäläisessä kun ei voitu kerralla asioista puhua. Ja eihän ne minnekään katoa, vaikka mies menee piiloon pariksi päiväksi.
Ei ois auttanu suklaatakaan enää meikäläiselle tua.. enkä ees suklaasta tykkää. - Oma käytös syyniin
Mietipä näitä ihan ajatuksella ja tosissasi, nuori nainen:
Miksi mies, jonka sinä syyllistät yhä vieläkin jostain virheestä jonka hän teki kuukausia sitten, palkitsisi sinut riitojen päätteeksi kukkaislla tai suklaalla?
Käyttäydytkö sinä mielestäsi reilusti, kun nostat jatkuvasti päivänvaloon sen yhden menneisyyden virheen, niin että teille syntyy riitoja siitä johtuen?
Onko sinun mielestäsi oikeutettua pitää miestä syytetyn penkillä tasan niin kauan, että itse uskallat vihdoin käsitellä loukatut tunteesi ja antaa hänenlle anteeksi?
Miksi sinun on niin vaikeaa haluta antaa anteeksi rakastamallesi ihmiselle hänen virheitään?
Ja sitten kun olet noita miettinyt ja ymmärtänyt niissä olevan syy-seuraus-suhteen, muuta oma asenteesi. Ennen kuin on lian myöhäistä.
Parisuhteen ongelmiin on AINA kaksi syyllistä, aina.- 3+16
Enpä ole tuota ihan noin ennen tajunnukkaan.. kiitos siis silmien avaamisesta. On minulle sanottu ettei kannata enää vanhoja juttuja jauhaa, mutta jotenkin se yksi virhe oli niin suuri ja pyyhkäsi maton jalkojen alta, että oon kai jotenki aatellu ettei pidä päästää liian helpollakaan. Pitää vaan nyt toivoa ettei oo jo liian myöhäistä ja puhua ja asettua miehenkin asemaan ja muuttaa omia ajattelutapoja jos jatkossa vanhat jutut meinaa tulla mieleen.
ap - Eksää pukkaa
Ei todellakaan ole AINA kahta syyllistä! Jos toinen on normaalisti ja toinen alkaa haukkumaan toista, ei siinä ole syypää ongelmaan kukaan muu kuin se haukkuja, jolle tavalliset pikkuasiat ovat hirveä ahdistuksen aihe. Mihin ihmeeseen tämä toinen, haukuttu ihminen on silloin syyllinen?
Oma avoliitto kaatui juuri siihen, että kaikki asiani ja koko elämäni haukuttiin läpikotaisin, minulle puhuttiin usein vain tiuskimalla jo suhteen alussa aivan mitättömien asioiden vuoksi (kuten "väärä" ohjelma koneella käytössä---> sättimistä, huutoa) Jouluvalotkin olivat väärät ja vanhempani ja koulutukseni mitättömiä.
Kukkien ja suklaan tuominen anteeksipyynnön merkkinä ei hyvänen aika sentään ole mikään "palkinto". Mistä se on muka palkinto? Siitä, että lakaisee loukkaukset maton alle ja antaa jonkun kohdella itseään huonosti? Hullua olisi suostua puhumattoman ja asioita selvittämättömän tyypin kynnysmatoksi ja normaalia rauhallista elämäähän ei voi siinä tapauksessa ajatellakaan.
Itse heitin ukon tuomat kalliit lahjat ihan suoraan menemään kun olin saanut tarpeeksi haukkumisesta. Ei siinä mitkään kalliit lahjat eikä mitkään muutkaan lahjat auta, jos toinen tarpeeksi kovaa töpeksii. Kaikkea ei voi antaa anteeksi, ei ainakaan vuosien haukkumista tai väkivaltaa. Miksi pitäisi antaa anteeksi esimerkiksi tuollaisia asioita? Voi sitä muullaisenkin ihmisen kanssa olla kuin haukkuja-arvostelijan, jolle toisen elämä kokonaisuudessaan on arvoton ja hän myös näyttää sen.
Ei virheitä tekevää ihmistä voi rakastaa kovin pitkään, jos mitään muutosta käytökseen ei tule. Muutostakaan ei tarvitse jäädä odottamaan kuin hetkeksi, sillä sen on tapahduttava heti. Rakastaako virheitä tekevä ja niitä selittämään kykenemätön sinua, hyvä aloittaja?
Sen tietää itse, voiko antaa anteeksi. Sen syyllisen, eli töpeksijän tulevasta käytöksestä riippuu kaikki mitä tuleman pitää. Jos se ei muutu ja selitystä ei tule, suosittelen heittämään lahjat pois ja hommaamaan uuden ukon, joka osaa kunnioittaa ja kohdella oikealla tavalla, eli hyvin. Jos sinusta esimerkiksi väitetään valheita, miksi jatkaisit sellaisen ihmisen kanssa seurustelua? - b pulassa
Eksää pukkaa kirjoitti:
Ei todellakaan ole AINA kahta syyllistä! Jos toinen on normaalisti ja toinen alkaa haukkumaan toista, ei siinä ole syypää ongelmaan kukaan muu kuin se haukkuja, jolle tavalliset pikkuasiat ovat hirveä ahdistuksen aihe. Mihin ihmeeseen tämä toinen, haukuttu ihminen on silloin syyllinen?
Oma avoliitto kaatui juuri siihen, että kaikki asiani ja koko elämäni haukuttiin läpikotaisin, minulle puhuttiin usein vain tiuskimalla jo suhteen alussa aivan mitättömien asioiden vuoksi (kuten "väärä" ohjelma koneella käytössä---> sättimistä, huutoa) Jouluvalotkin olivat väärät ja vanhempani ja koulutukseni mitättömiä.
Kukkien ja suklaan tuominen anteeksipyynnön merkkinä ei hyvänen aika sentään ole mikään "palkinto". Mistä se on muka palkinto? Siitä, että lakaisee loukkaukset maton alle ja antaa jonkun kohdella itseään huonosti? Hullua olisi suostua puhumattoman ja asioita selvittämättömän tyypin kynnysmatoksi ja normaalia rauhallista elämäähän ei voi siinä tapauksessa ajatellakaan.
Itse heitin ukon tuomat kalliit lahjat ihan suoraan menemään kun olin saanut tarpeeksi haukkumisesta. Ei siinä mitkään kalliit lahjat eikä mitkään muutkaan lahjat auta, jos toinen tarpeeksi kovaa töpeksii. Kaikkea ei voi antaa anteeksi, ei ainakaan vuosien haukkumista tai väkivaltaa. Miksi pitäisi antaa anteeksi esimerkiksi tuollaisia asioita? Voi sitä muullaisenkin ihmisen kanssa olla kuin haukkuja-arvostelijan, jolle toisen elämä kokonaisuudessaan on arvoton ja hän myös näyttää sen.
Ei virheitä tekevää ihmistä voi rakastaa kovin pitkään, jos mitään muutosta käytökseen ei tule. Muutostakaan ei tarvitse jäädä odottamaan kuin hetkeksi, sillä sen on tapahduttava heti. Rakastaako virheitä tekevä ja niitä selittämään kykenemätön sinua, hyvä aloittaja?
Sen tietää itse, voiko antaa anteeksi. Sen syyllisen, eli töpeksijän tulevasta käytöksestä riippuu kaikki mitä tuleman pitää. Jos se ei muutu ja selitystä ei tule, suosittelen heittämään lahjat pois ja hommaamaan uuden ukon, joka osaa kunnioittaa ja kohdella oikealla tavalla, eli hyvin. Jos sinusta esimerkiksi väitetään valheita, miksi jatkaisit sellaisen ihmisen kanssa seurustelua?Mutta kun oikeasti se että riitoihin tarvitaan aina kaksi koskee normaaleja ihmisiä,ei narsisteja,luulotautisia tai muita luonnehäiriöisiä. Se pitää sisällään ajatuksen että henkilö a on tehnyt jotain henkilö b:n mielestä parisuhteeseen negatiivisesti vaikuttavaa.Jos henkilö b:llä on ongelmia ottaa palaute vastaan,miettiä sitä ja perustella oma näkökantansa tai tajuta virheensä ja pyytää anteeksi,voidaan olettaa että henkilö b:llä on tähän joku muu taustasyy tai ongelma.
- yksinkertaista
Ei ole AINA.Käy lastentarha uudelleen. Jos Pekka kaataa sankollisen hiekkaa Oton päälle se on Pekan vika.
- Virheetön
Onpas hullu väite tuo kaksi syyllistä. Se joka tekee virheen, on tehnyt virheen ja se on korjattava. Luuleeko virheen tekijä, että hän niitä virheitään saa tehdä ilman seurauksia, vai mistä tässä on kysymys?
Virheen tekijän on oltava pahoillaan. Tämä on faktaa.
Ennen virheen tekemistä voi jokainen valita, kannattaako:
a) jättää virhe tekemättä
b) tehdä virheensä ja kärsiä seuraukset
Aika yksinkertaista. Kumma että tämä ei joidenkin kalloon sovi. Sitten ihmetellään, miksi toinen ei anna anteeksi tai anteeksi antaminen kestää kauan. Mitä siinä tarvii valittaa, kun on itse sen virheen tehnyt?
Kun teit virheen, kai muistit, että et välttämättä saa sitä ollenkaan anteeksi, varsinkaan jos et ymmärrä pyytää? Jos et pyydä, sekin on virhe. Siinä kuilussa aletaan sitten ruikuttamaan, että "ei ole reilua"? EI OLE REILUA?? Olitko itse reilu kun virheesi teit? Mietipä sitä. Jätä virheet tekemättä, niin se on kuule molemmille reilua, eikä tarvitse itkeä.
- jdyujbsun
Kaikille ihmisille puhuminen ei ole helppoa.
Jospa kokeilisitte molemmat, eikä vain poikaystäväsi, muuttaa jollain tavoin käyttäytymistä?
Esim. Älä paasaa ja kuulustele, vaadi tiettyä käytöstä, ja poikaystäväsi vois yrittää availla suutaan.
Jos asioiden setviminen ei kasvotusten onnistu, niin kirjoittakaa toisillenne kirjeitä, jollon molemmat voi rauhassa purkaa tuntemuksia.
Olen ainenkin itse huomannut että miehet menee helposti riitatilanteessa lukkoon, ja tuo paasaava päällekäyminen ei auta asiaa... vaan rauhallisesti, rauhallisesti, vaikka kuinka kiukuttaa. Riidoissa on kuitenkin aina kaksi osapuolta, ja se riitelemisentaitokin pitää oppia...- hvvghvv
Korjaus/selvennys.. tohon yhteen kohtaan, jäi vaan toi älä sana vahingossa pois. Alussen piti mennä näin;
Älä vaadi tiettyä käytöstä, - Aikuistukaa
On se poikaystävä osannut loukatakin, niin kas kummaa kun puhetaito katoaa jos pitäisi asiaa korjata jotenkin. Mitähän siinä riidan selvittämisessä pitäis odotella niin erityisesti joidenkin mielestä?
Riita ei selviä selvittämättä, oli kuinka paljon osallistujia tahansa ja mikähän siinä puhumattomuudessa on tämän poikaystävän mielestä järkevää? Toista voi vissiin loukata ihan mielin määrin ja kaikki pitää vaan sietää? Voi voi mitä kynnysmattoa siinä pitäis esittää kellekään? Kysyy suoraan asiansa ja jos ei tule vastausta, kundi menemään. Ei huonosti käyttäytyvistä ääliöistä tarvitse välittää. Ei nekään susta välitä!
Ihminen, jolla ei ole vara menettää toista, ei ensinnäkään käyttäydy ääliömäisesti. Riitatilanteen osapuolten lukumäärällä ei ole mitään merkitystä sen kannalta, etteikö aikuinen ihminen osaisi käytöstään selittää, kun näkee ja kuulee itse loukanneensa toista. Sadistista olla selvittämättä ja puhumatta asioista kun ne voisi siten saada pois päiväjärjestyksestä. Mikä siinä on niin vaikea asia tajuta? Loppuis varmaan se paasaaminen vanhoista asioistakin nopeammin. Onko kukaan tajunnut kokeilla tätä?
Jos se puhetaito oikeasti häipyy riidan tullen, suosittelen sanomaan moimoi-hyvästit "rauhallisesti, vaikka kuinka kiukuttaa". ;) - totuus tai ulos
Aikuistukaa kirjoitti:
On se poikaystävä osannut loukatakin, niin kas kummaa kun puhetaito katoaa jos pitäisi asiaa korjata jotenkin. Mitähän siinä riidan selvittämisessä pitäis odotella niin erityisesti joidenkin mielestä?
Riita ei selviä selvittämättä, oli kuinka paljon osallistujia tahansa ja mikähän siinä puhumattomuudessa on tämän poikaystävän mielestä järkevää? Toista voi vissiin loukata ihan mielin määrin ja kaikki pitää vaan sietää? Voi voi mitä kynnysmattoa siinä pitäis esittää kellekään? Kysyy suoraan asiansa ja jos ei tule vastausta, kundi menemään. Ei huonosti käyttäytyvistä ääliöistä tarvitse välittää. Ei nekään susta välitä!
Ihminen, jolla ei ole vara menettää toista, ei ensinnäkään käyttäydy ääliömäisesti. Riitatilanteen osapuolten lukumäärällä ei ole mitään merkitystä sen kannalta, etteikö aikuinen ihminen osaisi käytöstään selittää, kun näkee ja kuulee itse loukanneensa toista. Sadistista olla selvittämättä ja puhumatta asioista kun ne voisi siten saada pois päiväjärjestyksestä. Mikä siinä on niin vaikea asia tajuta? Loppuis varmaan se paasaaminen vanhoista asioistakin nopeammin. Onko kukaan tajunnut kokeilla tätä?
Jos se puhetaito oikeasti häipyy riidan tullen, suosittelen sanomaan moimoi-hyvästit "rauhallisesti, vaikka kuinka kiukuttaa". ;)Aivan.Jos tiliä tehdään,silloin vastataan.Katsois sekin poikaystävä enemmän mafiasta kertovia ohjelmia,tajuais jotain...
- hfjojj
hvvghvv kirjoitti:
Korjaus/selvennys.. tohon yhteen kohtaan, jäi vaan toi älä sana vahingossa pois. Alussen piti mennä näin;
Älä vaadi tiettyä käytöstä,Tietyn käytöksen rajat ja odotukset asettaa parisuhde.Jos ei siihen kykene panostaa kannattaa olla yksin ja antaa toisen ettiä parempi.
- voi vaatia
hvvghvv kirjoitti:
Korjaus/selvennys.. tohon yhteen kohtaan, jäi vaan toi älä sana vahingossa pois. Alussen piti mennä näin;
Älä vaadi tiettyä käytöstä,Aluksi voi vihjailla mutta kyllä voi vaatiakin.Parisuhde on kompromisseja.Etenkin vahingollisen toiminnan muutosta pitää vaatia.
- kuurupiiloo
niin, entäs nyt sitten kun taisi olla liian myöhäistä :/ Poikaystävällä oli jotenkin "napsahtanut" tämän viime riidan jälkeen kun jauhoin vanhoja, eikä enää tiedä mitä haluaa, sen takia välttelikin. Hän ei osannut itsekään sanoa miten kaikki katosi yhtäkkiä, ei oikein enää tiedä tulevaisuudesta vaikka välittääkin minusta kuulemma paljon.
Tässä on myös takana se, että tapasimme kun hänen ja exän erosta oli alle kuukausi, heillä oli pitkä suhde takana. Tiesin tämän ja pelkäsinkin että olen vaan laastari, mutta meillä molemmilla oli niin suuret tunteet ettei malttanut jarrutella. meillä ei oikeastaan ollut tapailuvaihdetta, alettiin melkein samantien seurustelemaan, tunteet vei. Poikaystävällä ei siis missään vaiheessa ole ollut mahdollisuutta käsitellä vanhaa eroa. Keskusteltiin ja tultiin siihen tulokseen että miehen olis pitänyt olla kauemmin yksin eron jälkeen. sovittiin, että otetaan nyt iisimmin, käydään ns treffeillä ja tapaillaan, poikaystävä ei halunnut erota tai tapailla muita, haluaisi että saadaan tää selvitettyä ja voisi jatkaa minun kanssa.
Tää on vaan nyt minulle aika vaikeaa pakittaa juuri kun alkoi enemmän tuntea toista ja oli tottunut toisen seuraan, mutta suostuin siihen, koska en halua erota. Voikohan ne tunteet minua kohtaan tulla takas? Kun ne lähtikin ihan yhtäkkiä, vain pari minuuttia ennen riitaa poikaystävä puhui hymyssä suin milloin muuttaisimme yhteen ja sitten aloin taas valittaa vanhoista jutuista. idiootti minä. En kuitenkaan tiiä oliko tuolla minun motkottamisella loppujen lopuksi merkitystä. Jos tämä kaikki johtuu siitä että hän ei ole käsitellyt aikaisempaa eroa, jossain vaiheessahan tän piti tulla. Järki sisällä sanoo että treffailu on hyvä juttu, tehdään yhdessä hauskoja juttuja ja aloitetaan alusta, kun tää suhde on vielä muutenkin aika alussa. Sain ainakin tämän jälkeen pyyhkästyä kaikki vanhat asiat pois, ei kiinnosta enää puhua niistä yhtään. Mutta tunteet sitten pelkää että mitä jos tää vaan hiipuu, pelottaa ihan hirveästi, mutta parempi nyt ottaa vaan iisisti, itsensä tyrkyttäminen ei tässä tilanteessa varmasti ainakaan auta.
ap- soutaa huopaa
Kuule, tunteet ei häviä yhdestä riidasta tai ne ei ole kovin syviä olleetkaan!!!Jos mies syyttää tunteiden loppumisesta sinua hän on kusipää ja saa mennä. Silloi tiedät että ei olisi ollut mitään järkeä jatkaa noin itsekkään ja itsepäisen ihmisen kanssa joka ei piittaa sinun tunteistasi.
- 9+15
soutaa huopaa kirjoitti:
Kuule, tunteet ei häviä yhdestä riidasta tai ne ei ole kovin syviä olleetkaan!!!Jos mies syyttää tunteiden loppumisesta sinua hän on kusipää ja saa mennä. Silloi tiedät että ei olisi ollut mitään järkeä jatkaa noin itsekkään ja itsepäisen ihmisen kanssa joka ei piittaa sinun tunteistasi.
Ei hän minua syyttänyt. Itse ajattelin että se johtu vanhojen asioiden jauhamisesta. Mutta kyl tässä taitaa olla tuo exä syynä
Ap - oot vaan noin
9+15 kirjoitti:
Ei hän minua syyttänyt. Itse ajattelin että se johtu vanhojen asioiden jauhamisesta. Mutta kyl tässä taitaa olla tuo exä syynä
ApOli syy mikä tahansa, ethän sä sille mitään voi että poikaystävän teot söi luottamusta.Ole noin kuin susta tuntuu.
- kallion nalli
oot vaan noin kirjoitti:
Oli syy mikä tahansa, ethän sä sille mitään voi että poikaystävän teot söi luottamusta.Ole noin kuin susta tuntuu.
No nyt on ihan sama miten olen kun hän halusi erota kokonaan. Minussa ei kuulemma mitään vikaa, se riita vaan laukaisi tuon ja haluaa olla nyt vaan yksin. Ymmärrys ei vaan riitä, ei tunteet voi noin kadota. Eikä hän exääkään takas halua, haluaa olla vaan ihan yksin. En tiiä voisko olla sit pientä masennusta. En vaan usko että minussa ei olis mitään vikaa, tuntuu että hän sanoo sen vaan ettei tulis viel pahempi mieli. Harmittaa vaan ihan hirveesti.
Ap
- 52154
Mies voi olla todella alakynnessä vihaisen ja henkisesti väkivaltaisen naisen edessä. Sosiaaliset kyvyt eivät välttämättä ole niin hyvät kuin naisella ja nainen on ikäänkuin niskan päällä.
Vaihtoehdoiksi jää vältteleminen tai fyysinen väkivalta.- mees ny siitä
Jos itse sadistisesti vetäytyy ja nainen on vähän vihainen se ei ole henkistä väkivaltaa joten painus helvettiin. henkinen väkivalta on usein piilevää ja pitkäaikasta luonnehäiriöisten leikkiä,ei tilanne jossa pitäs selvittää asioita,mutta vain toinen joutuu kantaa siitä vastuun.Kyllä riidellä pitää osata ilman nyrkkejä!
- Riivatut ihmiset
Yhy yhy nainen on vihainen! No olisiko kannattanut miettiä, mitä sieltä suustaan päästää ja miettiä myös sitä omaa käytöstään noin muutenkin? Miksi luulet, että toiselle voi sanoa mitä vain, eikä siitä tule mitään seurauksia? Mieheltä tulee tekstiä kyllä silloin, kun on aika haukkua ja pitää pilkkanaan naisen asioita, mutta eipä tule enää silloin, kun on aika ne sanomiset korjata. Tämä kuviohan pätee toki myös naisiin, joilla on taipumusta pärstäänsä aukaista jokaisesta miehen tekemisestä tai sukkien asennosta. Toi luonteenlaatu on ainakin yhdellä omalla sukulaisella ja entisellä ukolla, joten tulevaisuudessa voi osata itseään varoittaa heti kun samanlainen kärtty tekee lähempää tuttavuutta. Aika nopeasti ne merkit tulee sieltä esiin ja ne on parasta uskoa todeksi eikä vaan antaa olla ja luulla, että kyllä se siitä paremmaks tulee. Ei tule. Se on nähty. Lieneekö jokin persoonallisuustyyppi? Ainakin nämä kaksi tuttua on kuin kaksi marjaa, niin samanlaiset kieroutumat ja luonne: Kaikki ahdistaa, toisten tekemisiä arvostellaan ja haukutaan jatkuvasti, ollaan kateellisia niin että savu nousee korvista, määräillään, uhkaillaan jos ei "tottele", haukutaan selän takana, irvaillaan päin naamaa, valehdellaan, keksitään tekosyitä, joiden perusteella haukkua tai syytellä. Mitä lähempänä olet tällaista henkilöä, sitä kamalammaksi kohtelu muuttuu ajan kuluessa. Lopulta olet itse aivan loppu ja saatat saada silmittömän raivarin tuollaista ihmistä kohtaan. Sen seurauksena tämä toinen yleensä suuttuu verisesti ja mykkäkoulu alkaa tai hän alkaa nyyhkimään, että "enhän minä". Sitten vielä vältellään kysymyksiä ja haukutaan lisää, se kun ei lopu koskaan, vaikka pyytäisit. Jonkinlaista kehittymättömyyttä vai lieneekö narsismia? Toisaalta taidot manipulointiin ja hyvän esittämiseen on melkoiset juuri silloin kun niitä tarvitaan etenkin vieraiden kanssa. Esitetään niin hyvää ihmistä, ystävällistä ja anteliasta oikein lässytyksen kera. Kun oma tyttö/poikaystävä/perhe kotona kärsii nyrpeästä naamasta, vähättelevistä sanoista, haukkumisesta ja valehtelusta. Kaksinaamaisuus on siis selkeää.
Onko kukaan pärjännyt tällaisen henkilön kanssa ja miten asiat on saatu toimimaan? Vai onko tällainen pitänyt jättää, kun mikään ei ole auttanut? Onko kellään kokemusta? - 19+17
Riivatut ihmiset kirjoitti:
Yhy yhy nainen on vihainen! No olisiko kannattanut miettiä, mitä sieltä suustaan päästää ja miettiä myös sitä omaa käytöstään noin muutenkin? Miksi luulet, että toiselle voi sanoa mitä vain, eikä siitä tule mitään seurauksia? Mieheltä tulee tekstiä kyllä silloin, kun on aika haukkua ja pitää pilkkanaan naisen asioita, mutta eipä tule enää silloin, kun on aika ne sanomiset korjata. Tämä kuviohan pätee toki myös naisiin, joilla on taipumusta pärstäänsä aukaista jokaisesta miehen tekemisestä tai sukkien asennosta. Toi luonteenlaatu on ainakin yhdellä omalla sukulaisella ja entisellä ukolla, joten tulevaisuudessa voi osata itseään varoittaa heti kun samanlainen kärtty tekee lähempää tuttavuutta. Aika nopeasti ne merkit tulee sieltä esiin ja ne on parasta uskoa todeksi eikä vaan antaa olla ja luulla, että kyllä se siitä paremmaks tulee. Ei tule. Se on nähty. Lieneekö jokin persoonallisuustyyppi? Ainakin nämä kaksi tuttua on kuin kaksi marjaa, niin samanlaiset kieroutumat ja luonne: Kaikki ahdistaa, toisten tekemisiä arvostellaan ja haukutaan jatkuvasti, ollaan kateellisia niin että savu nousee korvista, määräillään, uhkaillaan jos ei "tottele", haukutaan selän takana, irvaillaan päin naamaa, valehdellaan, keksitään tekosyitä, joiden perusteella haukkua tai syytellä. Mitä lähempänä olet tällaista henkilöä, sitä kamalammaksi kohtelu muuttuu ajan kuluessa. Lopulta olet itse aivan loppu ja saatat saada silmittömän raivarin tuollaista ihmistä kohtaan. Sen seurauksena tämä toinen yleensä suuttuu verisesti ja mykkäkoulu alkaa tai hän alkaa nyyhkimään, että "enhän minä". Sitten vielä vältellään kysymyksiä ja haukutaan lisää, se kun ei lopu koskaan, vaikka pyytäisit. Jonkinlaista kehittymättömyyttä vai lieneekö narsismia? Toisaalta taidot manipulointiin ja hyvän esittämiseen on melkoiset juuri silloin kun niitä tarvitaan etenkin vieraiden kanssa. Esitetään niin hyvää ihmistä, ystävällistä ja anteliasta oikein lässytyksen kera. Kun oma tyttö/poikaystävä/perhe kotona kärsii nyrpeästä naamasta, vähättelevistä sanoista, haukkumisesta ja valehtelusta. Kaksinaamaisuus on siis selkeää.
Onko kukaan pärjännyt tällaisen henkilön kanssa ja miten asiat on saatu toimimaan? Vai onko tällainen pitänyt jättää, kun mikään ei ole auttanut? Onko kellään kokemusta?Itseasiassa kun tässä ei oo ikinä ollu riitaa mistään muusta kun vanhoista jutuista ja ne vanhat jutut liitty miehen exään. Kaikki on muuten ollu täydellistä ja sehän täs hatmittaaki. Ois varmaan pitäny osata pitää mölyt mahassa kun asia oli jo käsitelty. Siltikään en ymmärrä miten tunteet voi vaan napsahtaa pois.
Ap - erikoinen niputus
Riivatut ihmiset kirjoitti:
Yhy yhy nainen on vihainen! No olisiko kannattanut miettiä, mitä sieltä suustaan päästää ja miettiä myös sitä omaa käytöstään noin muutenkin? Miksi luulet, että toiselle voi sanoa mitä vain, eikä siitä tule mitään seurauksia? Mieheltä tulee tekstiä kyllä silloin, kun on aika haukkua ja pitää pilkkanaan naisen asioita, mutta eipä tule enää silloin, kun on aika ne sanomiset korjata. Tämä kuviohan pätee toki myös naisiin, joilla on taipumusta pärstäänsä aukaista jokaisesta miehen tekemisestä tai sukkien asennosta. Toi luonteenlaatu on ainakin yhdellä omalla sukulaisella ja entisellä ukolla, joten tulevaisuudessa voi osata itseään varoittaa heti kun samanlainen kärtty tekee lähempää tuttavuutta. Aika nopeasti ne merkit tulee sieltä esiin ja ne on parasta uskoa todeksi eikä vaan antaa olla ja luulla, että kyllä se siitä paremmaks tulee. Ei tule. Se on nähty. Lieneekö jokin persoonallisuustyyppi? Ainakin nämä kaksi tuttua on kuin kaksi marjaa, niin samanlaiset kieroutumat ja luonne: Kaikki ahdistaa, toisten tekemisiä arvostellaan ja haukutaan jatkuvasti, ollaan kateellisia niin että savu nousee korvista, määräillään, uhkaillaan jos ei "tottele", haukutaan selän takana, irvaillaan päin naamaa, valehdellaan, keksitään tekosyitä, joiden perusteella haukkua tai syytellä. Mitä lähempänä olet tällaista henkilöä, sitä kamalammaksi kohtelu muuttuu ajan kuluessa. Lopulta olet itse aivan loppu ja saatat saada silmittömän raivarin tuollaista ihmistä kohtaan. Sen seurauksena tämä toinen yleensä suuttuu verisesti ja mykkäkoulu alkaa tai hän alkaa nyyhkimään, että "enhän minä". Sitten vielä vältellään kysymyksiä ja haukutaan lisää, se kun ei lopu koskaan, vaikka pyytäisit. Jonkinlaista kehittymättömyyttä vai lieneekö narsismia? Toisaalta taidot manipulointiin ja hyvän esittämiseen on melkoiset juuri silloin kun niitä tarvitaan etenkin vieraiden kanssa. Esitetään niin hyvää ihmistä, ystävällistä ja anteliasta oikein lässytyksen kera. Kun oma tyttö/poikaystävä/perhe kotona kärsii nyrpeästä naamasta, vähättelevistä sanoista, haukkumisesta ja valehtelusta. Kaksinaamaisuus on siis selkeää.
Onko kukaan pärjännyt tällaisen henkilön kanssa ja miten asiat on saatu toimimaan? Vai onko tällainen pitänyt jättää, kun mikään ei ole auttanut? Onko kellään kokemusta?Ääh sä yhdistät liikaa asioita samaan tyyppiin. Mun ukko arvostelee kyllä kaikkee kuten miten päin on haarukat ja miten paska oli elokuva johon hänet vein, miten helpompi kun en ole auton kyydissä, miten paljon häntä aamulla ensimäiseksi vain vituttaa, miten paska idea oli laittaa seinätapetteja, miten paljon olen taas syönyt jääkaapesta jogurtteja, mutta hän ei uhkaile erolla vaan mä uhkailen kun menee hermo!
Kuvittelet varmaan itse olevasi helvetin täydellinen jos et avaa suutasi ikinä mistään ja milloinkaan, pidät hermosi mutta mä olen inhimillinen ja mulla TODELLA palaa käämit ton ukon kanssa ja silloin mä uhkaan erolla koska se on ainut mikä saa toiminnan vähäks aikaa loppumaan. - pointti
erikoinen niputus kirjoitti:
Ääh sä yhdistät liikaa asioita samaan tyyppiin. Mun ukko arvostelee kyllä kaikkee kuten miten päin on haarukat ja miten paska oli elokuva johon hänet vein, miten helpompi kun en ole auton kyydissä, miten paljon häntä aamulla ensimäiseksi vain vituttaa, miten paska idea oli laittaa seinätapetteja, miten paljon olen taas syönyt jääkaapesta jogurtteja, mutta hän ei uhkaile erolla vaan mä uhkailen kun menee hermo!
Kuvittelet varmaan itse olevasi helvetin täydellinen jos et avaa suutasi ikinä mistään ja milloinkaan, pidät hermosi mutta mä olen inhimillinen ja mulla TODELLA palaa käämit ton ukon kanssa ja silloin mä uhkaan erolla koska se on ainut mikä saa toiminnan vähäks aikaa loppumaan.No tollasesta varmaan palaaki jos valittaa ihan kaikesta.
- 52154
mees ny siitä kirjoitti:
Jos itse sadistisesti vetäytyy ja nainen on vähän vihainen se ei ole henkistä väkivaltaa joten painus helvettiin. henkinen väkivalta on usein piilevää ja pitkäaikasta luonnehäiriöisten leikkiä,ei tilanne jossa pitäs selvittää asioita,mutta vain toinen joutuu kantaa siitä vastuun.Kyllä riidellä pitää osata ilman nyrkkejä!
Asioista voi myös keskustella ilman mitään turhaa draamaa, huutamista, riitelyä ja mykkäkoulua ja syyllistämistä. Pakkoko se on alkaa riehumaan?
- Aikuinen
erikoinen niputus kirjoitti:
Ääh sä yhdistät liikaa asioita samaan tyyppiin. Mun ukko arvostelee kyllä kaikkee kuten miten päin on haarukat ja miten paska oli elokuva johon hänet vein, miten helpompi kun en ole auton kyydissä, miten paljon häntä aamulla ensimäiseksi vain vituttaa, miten paska idea oli laittaa seinätapetteja, miten paljon olen taas syönyt jääkaapesta jogurtteja, mutta hän ei uhkaile erolla vaan mä uhkailen kun menee hermo!
Kuvittelet varmaan itse olevasi helvetin täydellinen jos et avaa suutasi ikinä mistään ja milloinkaan, pidät hermosi mutta mä olen inhimillinen ja mulla TODELLA palaa käämit ton ukon kanssa ja silloin mä uhkaan erolla koska se on ainut mikä saa toiminnan vähäks aikaa loppumaan.Juuri tuommosen ukon heitin pihalle. Ei osannut muuta kuin valittaa ja syytellä, haukkua ja lyödä. Pahoillaan ei kuulemma hänen tarvinnut olla ollenkaan. Sitten ihmetteli kun en antanut anteeksi! Kirjoitteli vieläpä jonkun kirjeen sitten kun ei enää muuhun kyennyt, oli vissiin haukkumisen aiheet lopussa. Oli kirjeessä sitten tunnustanut, että oli ollut huono poikaystävä eikä tiennyt syytä haukkumiseen. Mutta hei, mun elämä jatkuukin ilman sitä huonoa poikaystävää nyt!
- 10 + 19
Miksi haluat tuollaisen petturin ja luimistelijan kanssa viettää enää päivääkään?
- 6+13
Jaa'a. Kai ne on ne tunteet. Kaikki oli meidän välillä muuten niin hyvin ja luulen että ite ajoin hänet ihan ahdistuneeks. Jotenki kai sitä haluis vielä kokeilla miten sujuu kun itse sain kaikki vanhat jutut tällä nollattua enkä syyttelis enää.
Ap
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 881174
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1511006Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll13691En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse48687Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli287685- 60674
Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107660En oikeastaan usko että sinä tai kukaan
Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt42604Viime yönä mietin paikkoja luonnossa, missä olen kulkenut
kävellyt ja ikävöinyt, ja ollut niin yksin. Monet kerrat. Ne palauttavat mieleeni sinut ja sen, kuinka kipeää on se kaip57602Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?35575