Saako Taivaan Tulet sarjan tunnusmusiikissa käyttää toisen kappaleen nuotteja?
Taivaan Tulet sarjan tunnusmusiikissa käytetään Peltoniemen Hintrikin kappaleen nuotteja 7 kertaa peräkkäin.
Mitä tekijänsuoja tähän sanoo?
Taivaan Tulet sarjan tunnusmusiikissa käytetään Peltoniemen Hintrikin kappaleen nuotteja 7 kertaa peräkkäin.
Mitä tekijänsuoja tähän sanoo?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mahtaneeko Peltoniemen Hintrikki olla enää suojattu, joten voi olla vapaata riistaa tai niillä siihen lisenssi tai jos ei vaan kiinnosta.
Peltoniemen Hintrikin surumarssi on kaustislainen kansansävelmä. Nimensä se on saanut pelimanni Hintrik Peltoniemen mukaan. Vaikka hänellä olisikin jotain osuutta sävelmän syntyynkin, hän kuoli jo 1936 eli yli 70 vuotta sitten. Sävelmä on siis vapaasti käytettävissä.
Sanoituksia on useita, tunnetuimpana Reino Helismaan tekemä, joka on nykylain mukaan suojattu vielä vuoden 2035 loppuun. Tapio Rautavaaran tästä tekemä levytys on Toivo Kärjen sovitus ja siksi suojattu vielä 27 vuotta pitemmälle.
Lisäksi kyseisessä sarjassa on koplattu . Virsi 462 Soi kunniaksi luojan . Peräti 8 viimeistä nuottia?
Sarjan lopussa pitäisi kertoa mistä kappaleista nuotit on koplattu!
Siihen voisi olla aihetta, sillä virren on säveltänyt Jean Sibelius. Vaikka tämä on tapahtunut jo 1897, tekijänoikeudet ovat voimassa vielä vuoden 2027 loppuun asti. Vai olisiko sittenkin Ismo Alanko luonut sävelkulun, joka ehkä tarkoituksella muistuttaa kyseistä virttä olematta kuitenkaan plagiaatti?
Mitäs se tekijänsuoja sanookaan kopioinnista? Olen joskus lukenut että koplaamisessa olisi hyväksyttävä sääntö kolme kappaletta perättäistä nuottia?
Tuo Sibeliuksen kappale. Siitä on koplattu peräti 8 peräkkäistä nuottia?
Tuollaiset ”säännöt” ovat sitkeästi hengissä pysyvää perätöntä tarinaa. Niin sitkeää, että tekijänoikeusneuvoston on lausunnossaan 2002:11 pitänyt aiheellisena erikseen torjua sen:
”Helsingin hovioikeuden ratkaisussa 2.4.1969 oli kyse ’Rovaniemen markkinoilla’ -nimisen sävelteoksen siteeraamisesta. Ratkaisussa katsottiin, että uudessa sävelteoksessa neljä kertaa toistunut toisesta sävelteoksesta otettu neljän tahdin mittainen lainaus ei ollut siteerausoikeuden sallittua käyttämistä. Kyseisen ratkaisun perusteella on sittemmin päätelty, että sävelteoksen sallitun lainauksen raja olisi juuri neljä tahtia. Hovioikeus on ratkaisussaan kuitenkin vain todennut, että loukkaavaan sävelteokseen sisältyi kyseisen mittaisia lainauksia.”
Tällaisia asioita arvioidaan kokonaisharkinnassa, jossa ratkaistaan, onko teoksesta kopioitu tekijänoikeudellisesti merkityksellinen osa toiseen teokseen.