Olis kyllä herkullinen tilanne :D Pyytäisin ensin anteeksi kun viimeksi sillain livistin paikalta. Ja toivon, että miehen itsetuntoa hivelisi kun kertoisin hänen olleen niin komea, että sai minut niin hämilleni. Siitä saatais hyvät naurut ja rento ilmapiiri jatkolle.
0Äänestä
Uskoisin että
Murtuisin, itkisin.
Itkisin kaiken vuosien mittaan kertyneen mielipahan joka vyöryisi hyökyaallon lailla ylitse.
Kaiken koetun perusteella hän haukkuisi ja ajaisi pois.
0Äänestä
miksi1
ajaisin pois?en ajaisi.
0Äänestä
huomenta
voi v.... taas pyytäisin anteeksi (mokia)
0Äänestä
villi veikkaus )
muutama sekunti ja sellainen sessio olis päällänsä ettei mitään rajaa ).
Olisin valmis juttelemaan ja juttelisinkin mielelläni.
0Äänestä
Tapahtuisi tämä
Taivas aukeaisi. Näin uskon.
0Äänestä
uskon1
minäkin
0Äänestä
uskookunkokee
Tulisi hengenahdistusta. Sitä paitsi jonkun pitäisi lukita meidät jonnekin. Mitä sitten tekisin? Ehkä hyperventiloisin tai sitten tökkisin häntä varovasti jollakin kättä pitemmällä.
0Äänestä
Jos jos...
pispis...
0Äänestä
huijahainehermot
Ihan totta, alkais kusettamaan kybällä :))
0Äänestä
jotaintuollaistasano
Minä sanoisin kai että: olet ihastuttaavn näköinen nainen ja että haluaisin tutustua sinuun enemmänkin.
0Äänestä
pitkä hiljaisuus
Kumpikin niin jääräpäinen ettei tapahtuisi mitään kun molemmat odottaa että toinen aloittaa puhumisen.
0Äänestä
näinsemenee
No, me yleensä höpötellään mukavista asioista ja naureskellaan tyhmille jutuillemme. Katsellaan "salaa" ja rehellisesti toisiamme, vahingossa saattaa joskus jalka tökätä toisen jalkaa ja voi sitä sähköä, minkä se saa aikaan. Mutta mitään tunnelätinää ei kummankaan suusta pääse, ei varmasti ;) ( vaikka tykkään niin, että pää halkEe kohta ). Huoks.
0Äänestä
joku nainen jostain
Puhuminen on niin pirun vaikeaa minulle. Mutta jos hän istuisi nyt minua vastapäätä voisin kiivetä hänen syliinsä istumaan kahareisin ja suukotella hellästi, mutta päättäväisesti huulia, kasvoja, kaulaa, korvia. Lopulta huulemme löytäisivät toisensa ja uppoutuisimme syvälle pitkään suudelmaan. Kätemme sivelisivät malttamattomina toistemme vartaloita...No niin taas. Yritetään sitä puhumista sitten jossain kohtaa.
0Äänestä
epätoivoinenko
Hän vain höpöpttäisi ja höpttäisi kunne minulta menisi hermot ja sanoisin jotain mitä ei missään nimessä pitäisi sanoa.
0Äänestä
että että
Eli saisit siis vain seksisuhteen. harva mies jättää väliin itseään tarjoilevaa naista. nais sua ja sit sen kiinnostus lopahtais.
0Äänestä
en tietenkään
En mitään.
0Äänestä
Ihmisen ikävä
Kysyisin ensin onko hänestä sopivaa että avaudun ajatuksistani, joita minulle on noussut tämänä 7 kk:n etäisyyden jälkeen vai onko hänestä parempi että pysymme vain tiukasti työrooleissamme.
0Äänestä
roolit pois
olisi ainakin minusta sopivaa ,aika on kypsä.
0Äänestä
jokun
Punastuisin ja sössöttäisin.
0Äänestä
awesef
Ainoastaan jos hän tulis käymään niin minä olisin aivan normaalisti kuten kelle tahansa tutulle joka tulis käymään. Jos vaan jossain muualla tavattais niin en sanoisi mitään ja välttelisin katsetta.
0Äänestä
jokupelkkänainen
Yrittäisin puhua.
0Äänestä
mummmummuum
Mumisisin
0Äänestä
Naiselta hyvästit
No hei, tulin juuri, pyörin kaupoissa, ja sain oivalluksen. Ennen sitä vastaan tähän rehellisesti. Jos hän olisi vastapäätä, eikä kumpikaan voisi nousta ja vaan kävellä pois, niin veikkaan, että vähän aikaa menisi molemmilta tuijotteluun, vaikka muuta ei tähän hätään ole vieläkään ollut. Minä nimittäin en ole uskaltanut katsoa häntä montakaan sekuntia pitempää, vaikka vuosia on kulunut. Ja eiköhän Se juuri noin menisi suurinpiirtein. Jos hän siinä sanos vaikka, että ajankuluksi voitaisiin vaikka halia, koska nokatusten istutaan, eikä oikein keksitä sanomista, niin kyllä se mulle passaa. Tää nyt oli tätä. Nyt sanon, mitä oivalsin, tuolla raikkaassa ulkoilmassa. Mä jätän nämä palstat kokonaan, en käy edes lukemassa. Ei tässä ihmeempiä mulla muuta. Kiitos ja kumarrus, hienoa porukkaa täällä, mä tunnen kuitenkin, että en kuulu tänne. Elä nyt päivän kerrallaan
0Äänestä
Onnea matkaa naiselle
Jos minä olisin samassa tilassa ja tunnistaisin hänet niin moikkaisin hymyilisin hänelle kauniisti ja jos hän moikkaisi ja hymyilisi takaisin menisin hänelle juttelemaan. Olisi mukavaa jutella ja uskon että molemmille tulisi hyvä fiilis.
Se on totta että täältä käsin asiat eivät parane ja että näiden sivujen lukeminen on lähinnä ajanvietettä ei muuta. Kannattas elää siellä oikeassa elämässä ja unohtaa nämä sivut. Täällä lähinnä voi antaa mielipiteitä ei täältä ketään löydy.
Jos minä olisin samassa tilassa ja tunnistaisin hänet niin moikkaisin hymyilisin hänelle kauniisti ja jos hän moikkaisi ja hymyilisi takaisin menisin hänelle juttelemaan. Olisi mukavaa jutella ja uskon että molemmille tulisi hyvä fiilis.
Se on totta että täältä käsin asiat eivät parane ja että näiden sivujen lukeminen on lähinnä ajanvietettä ei muuta. Kannattas elää siellä oikeassa elämässä ja unohtaa nämä sivut. Täällä lähinnä voi antaa mielipiteitä ei täältä ketään löydy.
Totta on, ettei täältä ketään löydy... kokeiltu on jo vaikka mitä nyt viimeisen parin kuukauden ajan. Luovutin etsinnätkin jo, mutta lueskelen ja kirjoittelen aikani kuluksi täällä. Elän myös tuolla oikeassa elämässä; käyn treffeillä, kavereiden kans ulkona, harrastan liikuntaa jne. Mutta vaan on se yks mielessä, kuka lie sitten olikaan...
Vastaukset 30
Vanhimmat
vai kaappaisinko syliin? jää nähtäväksi.
voi ennalta tietää. Toivoahan tilannetta voi, ja toivoa tilanteelle hyvää yhteispeliä, mutta totuudenhan tietää kun sen kokee.
Olis kyllä herkullinen tilanne :D
Pyytäisin ensin anteeksi kun viimeksi sillain livistin paikalta. Ja toivon, että miehen itsetuntoa hivelisi kun kertoisin hänen olleen niin komea, että sai minut niin hämilleni. Siitä saatais hyvät naurut ja rento ilmapiiri jatkolle.
Murtuisin, itkisin.
Itkisin kaiken vuosien mittaan kertyneen mielipahan joka vyöryisi hyökyaallon lailla ylitse.
Kaiken koetun perusteella hän haukkuisi ja ajaisi pois.
ajaisin pois?en ajaisi.
voi v.... taas pyytäisin anteeksi (mokia)
muutama sekunti ja sellainen sessio olis päällänsä ettei mitään rajaa ).
http://youtu.be/KPKzOAYu7qs
Olisin valmis juttelemaan ja juttelisinkin mielelläni.
Taivas aukeaisi. Näin uskon.
minäkin
Tulisi hengenahdistusta. Sitä paitsi jonkun pitäisi lukita meidät jonnekin. Mitä sitten tekisin? Ehkä hyperventiloisin tai sitten tökkisin häntä varovasti jollakin kättä pitemmällä.
pispis...
Ihan totta, alkais kusettamaan kybällä :))
Minä sanoisin kai että: olet ihastuttaavn näköinen nainen ja että haluaisin tutustua sinuun enemmänkin.
Kumpikin niin jääräpäinen ettei tapahtuisi mitään kun molemmat odottaa että toinen aloittaa puhumisen.
No, me yleensä höpötellään mukavista asioista ja naureskellaan tyhmille jutuillemme. Katsellaan "salaa" ja rehellisesti toisiamme, vahingossa saattaa joskus jalka tökätä toisen jalkaa ja voi sitä sähköä, minkä se saa aikaan. Mutta mitään tunnelätinää ei kummankaan suusta pääse, ei varmasti ;) ( vaikka tykkään niin, että pää halkEe kohta ). Huoks.
Puhuminen on niin pirun vaikeaa minulle. Mutta jos hän istuisi nyt minua vastapäätä voisin kiivetä hänen syliinsä istumaan kahareisin ja suukotella hellästi, mutta päättäväisesti huulia, kasvoja, kaulaa, korvia. Lopulta huulemme löytäisivät toisensa ja uppoutuisimme syvälle pitkään suudelmaan. Kätemme sivelisivät malttamattomina toistemme vartaloita...No niin taas. Yritetään sitä puhumista sitten jossain kohtaa.
Hän vain höpöpttäisi ja höpttäisi kunne minulta menisi hermot ja sanoisin jotain mitä ei missään nimessä pitäisi sanoa.
Eli saisit siis vain seksisuhteen. harva mies jättää väliin itseään tarjoilevaa naista. nais sua ja sit sen kiinnostus lopahtais.
En mitään.
Kysyisin ensin onko hänestä sopivaa että avaudun ajatuksistani, joita minulle on noussut tämänä 7 kk:n etäisyyden jälkeen vai onko hänestä parempi että pysymme vain tiukasti työrooleissamme.
olisi ainakin minusta sopivaa ,aika on kypsä.
Punastuisin ja sössöttäisin.
Ainoastaan jos hän tulis käymään niin minä olisin aivan normaalisti kuten kelle tahansa tutulle joka tulis käymään. Jos vaan jossain muualla tavattais niin en sanoisi mitään ja välttelisin katsetta.
Yrittäisin puhua.
Mumisisin
No hei, tulin juuri, pyörin kaupoissa, ja sain oivalluksen. Ennen sitä vastaan tähän rehellisesti. Jos hän olisi vastapäätä, eikä kumpikaan voisi nousta ja vaan kävellä pois, niin veikkaan, että vähän aikaa menisi molemmilta tuijotteluun, vaikka muuta ei tähän hätään ole vieläkään ollut. Minä nimittäin en ole uskaltanut katsoa häntä montakaan sekuntia pitempää, vaikka vuosia on kulunut. Ja eiköhän Se juuri noin menisi suurinpiirtein. Jos hän siinä sanos vaikka, että ajankuluksi voitaisiin vaikka halia, koska nokatusten istutaan, eikä oikein keksitä sanomista, niin kyllä se mulle passaa. Tää nyt oli tätä. Nyt sanon, mitä oivalsin, tuolla raikkaassa ulkoilmassa. Mä jätän nämä palstat kokonaan, en käy edes lukemassa. Ei tässä ihmeempiä mulla muuta. Kiitos ja kumarrus, hienoa porukkaa täällä, mä tunnen kuitenkin, että en kuulu tänne. Elä nyt päivän kerrallaan
Jos minä olisin samassa tilassa ja tunnistaisin hänet niin moikkaisin hymyilisin hänelle kauniisti ja jos hän moikkaisi ja hymyilisi takaisin menisin hänelle juttelemaan. Olisi mukavaa jutella ja uskon että molemmille tulisi hyvä fiilis.
Se on totta että täältä käsin asiat eivät parane ja että näiden sivujen lukeminen on lähinnä ajanvietettä ei muuta. Kannattas elää siellä oikeassa elämässä ja unohtaa nämä sivut. Täällä lähinnä voi antaa mielipiteitä ei täältä ketään löydy.
Totta on, ettei täältä ketään löydy... kokeiltu on jo vaikka mitä nyt viimeisen parin kuukauden ajan. Luovutin etsinnätkin jo, mutta lueskelen ja kirjoittelen aikani kuluksi täällä.
Elän myös tuolla oikeassa elämässä; käyn treffeillä, kavereiden kans ulkona, harrastan liikuntaa jne. Mutta vaan on se yks mielessä, kuka lie sitten olikaan...