Suomessa on lukuisia paikannimiä jotka päättyvät ua- kirjaimiin. Ne näyttävät pääasiassa sijoittuvan Pyhäjoki – Oulujoki väliselle kaistalle, joka kaista kyseisiä nimiä sisältävänä jatkuu aina Venäjän rajalle saakka. Tällä kaistalla esiintyy sellaisia paikannimiä kuin Lentua, Mainua, Jormua, Uljua, Rokua, Nuojua, ja Alpua. Kaistan ulkopuolella sijaitsee muutama suuremman paikkakunnan nimi, kuten Lapua ja Ranua, sekä Venäjän puolella mm. Uhtua. Saman kaavan mukaisia pienempien paikkojen nimiä ovat Ylä-Savossa esimerkiksi Paisua ja Kiltua.
Erikoista näille nimille on se, että niiden ”runko” on lähes aina vain yhden tavun mittainen ja se, että nimillä ei nykysuomessa ole mitään tunnettua merkitystä. Ainoat mieleen tulevat jotain selvästi merkitsevät nimet ovat Luusua ja Tanhua. Sekin tuntuu hieman erikoiselta, että nämä nimet eivät näytä toistuvan paikkakunnalta toiselle siirryttäessä, kuten monilla muilla paikannimillä on tapana. Onkohan tutkittu, että mistä kielestä nämä nimet ovat peräisin, tai ovatko ne vain vanhaa suomen kieltä?
Erikoista näille nimille on se, että niiden ”runko” on lähes aina vain yhden tavun mittainen ja se, että nimillä ei nykysuomessa ole mitään tunnettua merkitystä. Ainoat mieleen tulevat jotain selvästi merkitsevät nimet ovat Luusua ja Tanhua. Sekin tuntuu hieman erikoiselta, että nämä nimet eivät näytä toistuvan paikkakunnalta toiselle siirryttäessä, kuten monilla muilla paikannimillä on tapana. Onkohan tutkittu, että mistä kielestä nämä nimet ovat peräisin, tai ovatko ne vain vanhaa suomen kieltä?
Vastaukset 22
Vanhimmat
G. Verdiltä tunnetaan "kolmen kovan R-oopperan" sarja Raviaatta, Rupatuuri ja Rikoletto. Viimeksimainitussa on keskeinen tenorirooli sellaisella suuruudella kuin Mantuan herttua. Lieneekö ollut pyhä- vai oulujokisia aatelisia tämä Federico II Gonzaga?
Mantuan joka tapauksessa unohdit (sinänsä mielenkiintoiselta ja ansiokkaalta) listaltasi.
Kuunnelkaamme Luciano Pavarottia (1935–2007) Mantuan herttuan roolissa:
http://www.youtube.com/watch?v=8A3zetSuYRg
Ja Halsuaakaan ei tainnut olla. Kuitenkin ihan kunta!
Asiaan. En itse yritä kehitellä väkinäistä huumoria, joten totean, että kyse on saamenkielen vaikutuksesta. Ainakin sana luusua on mainittu tässä saamenkielisiä sanalainoja käsittelevässä tekstissä:
http://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_hakkinen.pdf
Linkki on muuten täyttä asiaa.
Turun saaristossa on Velkua, vt23:n varrella Kankaanpäässä on Hapua.
Tämä poikkeaa aloittajan viestistä, mutta aloin vain pohtia tällaistakin asiaa.
Suomessa kun on paljon myös sellaisia paikkakuntia, joiden suomenkielisen nimen viimeinen tavu loppuu tuplavokaaliin:
Espoo, Porvoo, Sipoo,
Aitoo, Inkoo, Korppoo,
Putaa, Laukaa, Keuruu,
Vantaa, jne
Onkohan muita paikkauntien nimiä kuin Virrat, mikä on monikkomuodossa?
Missä sijaitsee Putaa-niminen paikkakunta?
Käsittääkseni se on lempinimi paikkakunnalle Hauki- ja/tai Pihtipudas.
http://www.tornio.fi/index.php?p=Putaankoulu
Okei, mutta siinä kappaleessa "Huomenta Suomi" mainittu Putaa sopii Nelostien osuudelle Pihtipudas, Konginkangas, Laukaa tultaessa pohjoisesta kohti Jyväskylää.
Mainitsemasi Putaa on kaupunginosa Torniossa, tiedän. Haukipudas sijaitsee Oulun pohjoispuolella.
Nuo paikkakuntien nimet taipuvat sijamuodoissa tapaan
Haukipudas : Haukiputaan
Pihtipudas : Pihtiputaan
Toisaalta tunnetaan esimerkiksi SM-seiväshyppääjä, EM-mitalisti Rauli Pudas (uran huippuvaiheet 1970- ja 1980-lukujen vaihteen tienoilla). Hänen sukunimeään on ollut tapana taivuttaa
Pudas : Pudaksen
Yleissanana pudas taipuu kuten Haukipudas ja Pihtipudas:
”Pudas on joen tai virran osa, joka erkanee pääuomasta ja palaa siihen toisaalla.
Yksinkertaisimmassa tapauksessa saari tai kari synnyttää putaan. Toisaalta pudas voi virrata erillään useita kilometrejäkin.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pudas
>Mainitsemasi Putaa on kaupunginosa Torniossa, tiedän.
Ei, vaan tuokin Tornion kaupunginosa on nimeltään Pudas.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pudas_(Tornio)
Koulun nimessä ”Putaan koulu” esiintyy oikeaoppinen taivutusmuoto siitä.
>> Toisaalta tunnetaan esimerkiksi SM-seiväshyppääjä, EM-mitalisti Rauli Pudas (uran huippuvaiheet 1970- ja 1980-lukujen vaihteen tienoilla). Hänen sukunimeään on ollut tapana taivuttaa
Pudas : Pudaksen
Yleissanana pudas taipuu kuten Haukipudas ja Pihtipudas Pudaksen. Miksei sitten saman tien Pudas --> Pudasin?
Urheilutoimittajien äidinkielentaito on tunnetusti sieltä syvältä.
Kielen asiantuntijoiden mukaan nimi, joka on myös yleiskielen sana, pitää taivuttaa yleiskielen mukaisesti. Siis "Rauli Putaan".
Kielen asiantuntijoiden kanta on tiedossani. Nuo asiantuntijat uivat monesti vastavirtaan, jos valtavirtauksena pidetään mediaa, heidän ”opettamiaan” kansan syviä rivejä ja nimenkantajia itseään.
Eilen olin kuulevinani TV:n uutistenlukijan suusta oikeaoppisen taivutusmuodon taivutusmuodon ”Esa Longan”. Kyseinen henkilö, valtakunnansovittelija Esa Lonka, käyttää kuulemma itse muotoa ”Lonkan” ja on toivonut samaa medialta. Tässä muodossa korvani oli tottunut tuon nimen aikaisemmin radiosta ja televisiosta kuulemaan.
Tiedossani on Siika-niminen henkilö, joka taivuttaa itse nimeään ”Siikan”. Ainakin hänen työyhteisönsä on mukautunut taivuttamaan samoin.
Ristiriita käytännön ja kielen asiantuntijoiden mielipiteen välillä on valitettava mutta tosi.
>> Eilen olin kuulevinani TV:n uutistenlukijan suusta oikeaoppisen taivutusmuodon taivutusmuodon ”Esa Longan”. Kyseinen henkilö, valtakunnansovittelija Esa Lonka, käyttää kuulemma itse muotoa ”Lonkan” ja on toivonut samaa medialta.
Olen oikaistu.
>On tietysti mahdollista, että muistan väärin.
On hyvinkin mahdollista, että muistat oikein. Esa Lonka on saattanut aikaisemmin toivoa taivutusmuotoa ”Lonkan”, mutta sitten lieventää kantaansa kuultuaan kieliasiantuntijoiden taholta tulleesta kritiikistä.
Taivutusmuoto ”Lonkan” olisi tietenkin oikea, jos nimi olisi Lonkka.
Eipä taida kuntia olla, mutta takavuosina tuntui kivalta, kun konnari junassa kulkiessaan totesi; "seuraavana Leukaluut". Siurossa oli tuon niminen seisake.
Oulussa on Höyhtyä-niminen kaupunginosa. Kaikki etuvokaaleja.
On myös Etu- ja Taka-lyötty, jotka tahtoo vääntyä löytyiksi Jaakko Löytyn nimeä mukaillen.
Kertooko se jotain näiden ua-loppuisten paikannimien kielellisestä alkuperästä, että niiden runko-osassa ei ilmene suomen kielelle ominaisia ä ja ö kirjaimia?
Tosin niitä sisältäessään sanan viimeinen kirjain taitaisi muuttua a: sta ä:ksi.
Tuossa ylempänä esiintyy paikannimi Höyhtyä, mutta sen kaltaiset eivät oikein kuulu tähän avauksessa esiin nostettuun kategoriaan, koska sanan runko-osa on pitkänpuoleinen.
ua-nimen loppuosassa viittaa järveen tai ainakin veteen. Jotkut nimet on johdettavissa suoraan vanhaan kolttasaameen. Tällainen nimi on esim. Mainua. Vanhalla kolttasaamella nimen etuosa ( mai-, maid) merkitsee majavaa ja nimen loppuosa kertoo, että kysymys on järvestä. Eli Mainuan järvi on suoraan käännettynä majavajärvi. Kajaanin lähellä on varsin suuri järvi nimeltään Nuasjärvi. Ruotsinkieliset kartoittajat eivät tunteneet nua-sanan merkitystä, mutta lisäsivät kuitenkin varmuuden vuoksi s-kirjamen . Varsinainen kukkanen on sakasankielisissä kartoissa esiintyvä paikannimi Nuasjärvisee (= järvi-järvi-järvi)
Yhdessä vaiheessa karttojen tekijät tietämättömyyksissään ja ymmärtämättömyyksissään antoivat monille paikoille ja alueille ihan uudet mitäänsanomattaomat nimet. Kaipa tuohon liittyi myös laiskuutta eikä selvitetty millä nimillä mikäkin kulki kansan suussa, niinhän oikea tieto olisi ollut mahdollista saada.
Esim. Kainuu siirtyi kauas pois alkuperäiseltä paikaltaan nykyisen Perämeren pohjukan ympäristöstä ja Kainuunmerestä tuli Perämeri. Pohjanlahti oli ennen Raumanmeri jne.
Kalix näkyy joissain kartoissa olevan suomennettuna Kainuu mutta ei se enää tarkoita samaa kun silloin aikoinaan.