Erikoisia paikannimiä

Esa Pajunvesa

Suomessa on lukuisia paikannimiä jotka päättyvät ua- kirjaimiin. Ne näyttävät pääasiassa sijoittuvan Pyhäjoki – Oulujoki väliselle kaistalle, joka kaista kyseisiä nimiä sisältävänä jatkuu aina Venäjän rajalle saakka. Tällä kaistalla esiintyy sellaisia paikannimiä kuin Lentua, Mainua, Jormua, Uljua, Rokua, Nuojua, ja Alpua. Kaistan ulkopuolella sijaitsee muutama suuremman paikkakunnan nimi, kuten Lapua ja Ranua, sekä Venäjän puolella mm. Uhtua. Saman kaavan mukaisia pienempien paikkojen nimiä ovat Ylä-Savossa esimerkiksi Paisua ja Kiltua.

Erikoista näille nimille on se, että niiden ”runko” on lähes aina vain yhden tavun mittainen ja se, että nimillä ei nykysuomessa ole mitään tunnettua merkitystä. Ainoat mieleen tulevat jotain selvästi merkitsevät nimet ovat Luusua ja Tanhua. Sekin tuntuu hieman erikoiselta, että nämä nimet eivät näytä toistuvan paikkakunnalta toiselle siirryttäessä, kuten monilla muilla paikannimillä on tapana. Onkohan tutkittu, että mistä kielestä nämä nimet ovat peräisin, tai ovatko ne vain vanhaa suomen kieltä?

19

1661

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Sparafucile

      G. Verdiltä tunnetaan "kolmen kovan R-oopperan" sarja Raviaatta, Rupatuuri ja Rikoletto. Viimeksimainitussa on keskeinen tenorirooli sellaisella suuruudella kuin Mantuan herttua. Lieneekö ollut pyhä- vai oulujokisia aatelisia tämä Federico II Gonzaga?

      Mantuan joka tapauksessa unohdit (sinänsä mielenkiintoiselta ja ansiokkaalta) listaltasi.

      Kuunnelkaamme Luciano Pavarottia (1935–2007) Mantuan herttuan roolissa:
      http://www.youtube.com/watch?v=8A3zetSuYRg

    • sanojen tausta

      Asiaan. En itse yritä kehitellä väkinäistä huumoria, joten totean, että kyse on saamenkielen vaikutuksesta. Ainakin sana luusua on mainittu tässä saamenkielisiä sanalainoja käsittelevässä tekstissä:

      http://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_hakkinen.pdf

      Linkki on muuten täyttä asiaa.

    • 2+15

      Turun saaristossa on Velkua, vt23:n varrella Kankaanpäässä on Hapua.

    • ihmettä kerrakseen

      Tämä poikkeaa aloittajan viestistä, mutta aloin vain pohtia tällaistakin asiaa.
      Suomessa kun on paljon myös sellaisia paikkakuntia, joiden suomenkielisen nimen viimeinen tavu loppuu tuplavokaaliin:
      Espoo, Porvoo, Sipoo,
      Aitoo, Inkoo, Korppoo,
      Putaa, Laukaa, Keuruu,
      Vantaa, jne

      Onkohan muita paikkauntien nimiä kuin Virrat, mikä on monikkomuodossa?

      • suydgfvgfer

        Missä sijaitsee Putaa-niminen paikkakunta?

        Käsittääkseni se on lempinimi paikkakunnalle Hauki- ja/tai Pihtipudas.



      • suydgfvgfer
        ich_bin kirjoitti:

        http://www.tornio.fi/index.php?p=Putaankoulu

        Okei, mutta siinä kappaleessa "Huomenta Suomi" mainittu Putaa sopii Nelostien osuudelle Pihtipudas, Konginkangas, Laukaa tultaessa pohjoisesta kohti Jyväskylää.

        Mainitsemasi Putaa on kaupunginosa Torniossa, tiedän. Haukipudas sijaitsee Oulun pohjoispuolella.


      • Seipääntaivuttelija
        suydgfvgfer kirjoitti:

        Missä sijaitsee Putaa-niminen paikkakunta?

        Käsittääkseni se on lempinimi paikkakunnalle Hauki- ja/tai Pihtipudas.

        Nuo paikkakuntien nimet taipuvat sijamuodoissa tapaan

        Haukipudas : Haukiputaan
        Pihtipudas : Pihtiputaan

        Toisaalta tunnetaan esimerkiksi SM-seiväshyppääjä, EM-mitalisti Rauli Pudas (uran huippuvaiheet 1970- ja 1980-lukujen vaihteen tienoilla). Hänen sukunimeään on ollut tapana taivuttaa

        Pudas : Pudaksen

        Yleissanana pudas taipuu kuten Haukipudas ja Pihtipudas:

        ”Pudas on joen tai virran osa, joka erkanee pääuomasta ja palaa siihen toisaalla.

        Yksinkertaisimmassa tapauksessa saari tai kari synnyttää putaan. Toisaalta pudas voi virrata erillään useita kilometrejäkin.”

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Pudas


      • Seipääntaivuttelija
        suydgfvgfer kirjoitti:

        Okei, mutta siinä kappaleessa "Huomenta Suomi" mainittu Putaa sopii Nelostien osuudelle Pihtipudas, Konginkangas, Laukaa tultaessa pohjoisesta kohti Jyväskylää.

        Mainitsemasi Putaa on kaupunginosa Torniossa, tiedän. Haukipudas sijaitsee Oulun pohjoispuolella.

        >Mainitsemasi Putaa on kaupunginosa Torniossa, tiedän.

        Ei, vaan tuokin Tornion kaupunginosa on nimeltään Pudas.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Pudas_(Tornio)

        Koulun nimessä ”Putaan koulu” esiintyy oikeaoppinen taivutusmuoto siitä.


      • Seipääntaivuttelija kirjoitti:

        Nuo paikkakuntien nimet taipuvat sijamuodoissa tapaan

        Haukipudas : Haukiputaan
        Pihtipudas : Pihtiputaan

        Toisaalta tunnetaan esimerkiksi SM-seiväshyppääjä, EM-mitalisti Rauli Pudas (uran huippuvaiheet 1970- ja 1980-lukujen vaihteen tienoilla). Hänen sukunimeään on ollut tapana taivuttaa

        Pudas : Pudaksen

        Yleissanana pudas taipuu kuten Haukipudas ja Pihtipudas:

        ”Pudas on joen tai virran osa, joka erkanee pääuomasta ja palaa siihen toisaalla.

        Yksinkertaisimmassa tapauksessa saari tai kari synnyttää putaan. Toisaalta pudas voi virrata erillään useita kilometrejäkin.”

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Pudas

        >> Toisaalta tunnetaan esimerkiksi SM-seiväshyppääjä, EM-mitalisti Rauli Pudas (uran huippuvaiheet 1970- ja 1980-lukujen vaihteen tienoilla). Hänen sukunimeään on ollut tapana taivuttaa

        Pudas : Pudaksen

        Yleissanana pudas taipuu kuten Haukipudas ja Pihtipudas Pudaksen. Miksei sitten saman tien Pudas --> Pudasin?

        Urheilutoimittajien äidinkielentaito on tunnetusti sieltä syvältä.

        Kielen asiantuntijoiden mukaan nimi, joka on myös yleiskielen sana, pitää taivuttaa yleiskielen mukaisesti. Siis "Rauli Putaan".


      • Seipääntaivuttelija
        Hakro kirjoitti:

        >> Toisaalta tunnetaan esimerkiksi SM-seiväshyppääjä, EM-mitalisti Rauli Pudas (uran huippuvaiheet 1970- ja 1980-lukujen vaihteen tienoilla). Hänen sukunimeään on ollut tapana taivuttaa

        Pudas : Pudaksen

        Yleissanana pudas taipuu kuten Haukipudas ja Pihtipudas Pudaksen. Miksei sitten saman tien Pudas --> Pudasin?

        Urheilutoimittajien äidinkielentaito on tunnetusti sieltä syvältä.

        Kielen asiantuntijoiden mukaan nimi, joka on myös yleiskielen sana, pitää taivuttaa yleiskielen mukaisesti. Siis "Rauli Putaan".

        Kielen asiantuntijoiden kanta on tiedossani. Nuo asiantuntijat uivat monesti vastavirtaan, jos valtavirtauksena pidetään mediaa, heidän ”opettamiaan” kansan syviä rivejä ja nimenkantajia itseään.

        Eilen olin kuulevinani TV:n uutistenlukijan suusta oikeaoppisen taivutusmuodon taivutusmuodon ”Esa Longan”. Kyseinen henkilö, valtakunnansovittelija Esa Lonka, käyttää kuulemma itse muotoa ”Lonkan” ja on toivonut samaa medialta. Tässä muodossa korvani oli tottunut tuon nimen aikaisemmin radiosta ja televisiosta kuulemaan.

        Tiedossani on Siika-niminen henkilö, joka taivuttaa itse nimeään ”Siikan”. Ainakin hänen työyhteisönsä on mukautunut taivuttamaan samoin.

        Ristiriita käytännön ja kielen asiantuntijoiden mielipiteen välillä on valitettava mutta tosi.


      • Seipääntaivuttelija kirjoitti:

        Kielen asiantuntijoiden kanta on tiedossani. Nuo asiantuntijat uivat monesti vastavirtaan, jos valtavirtauksena pidetään mediaa, heidän ”opettamiaan” kansan syviä rivejä ja nimenkantajia itseään.

        Eilen olin kuulevinani TV:n uutistenlukijan suusta oikeaoppisen taivutusmuodon taivutusmuodon ”Esa Longan”. Kyseinen henkilö, valtakunnansovittelija Esa Lonka, käyttää kuulemma itse muotoa ”Lonkan” ja on toivonut samaa medialta. Tässä muodossa korvani oli tottunut tuon nimen aikaisemmin radiosta ja televisiosta kuulemaan.

        Tiedossani on Siika-niminen henkilö, joka taivuttaa itse nimeään ”Siikan”. Ainakin hänen työyhteisönsä on mukautunut taivuttamaan samoin.

        Ristiriita käytännön ja kielen asiantuntijoiden mielipiteen välillä on valitettava mutta tosi.

        >> Eilen olin kuulevinani TV:n uutistenlukijan suusta oikeaoppisen taivutusmuodon taivutusmuodon ”Esa Longan”. Kyseinen henkilö, valtakunnansovittelija Esa Lonka, käyttää kuulemma itse muotoa ”Lonkan” ja on toivonut samaa medialta.


      • suydgfvgfer
        Seipääntaivuttelija kirjoitti:

        >Mainitsemasi Putaa on kaupunginosa Torniossa, tiedän.

        Ei, vaan tuokin Tornion kaupunginosa on nimeltään Pudas.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Pudas_(Tornio)

        Koulun nimessä ”Putaan koulu” esiintyy oikeaoppinen taivutusmuoto siitä.

        Olen oikaistu.


      • Seipääntaivuttelija
        Hakro kirjoitti:

        >> Eilen olin kuulevinani TV:n uutistenlukijan suusta oikeaoppisen taivutusmuodon taivutusmuodon ”Esa Longan”. Kyseinen henkilö, valtakunnansovittelija Esa Lonka, käyttää kuulemma itse muotoa ”Lonkan” ja on toivonut samaa medialta.

        >On tietysti mahdollista, että muistan väärin.

        On hyvinkin mahdollista, että muistat oikein. Esa Lonka on saattanut aikaisemmin toivoa taivutusmuotoa ”Lonkan”, mutta sitten lieventää kantaansa kuultuaan kieliasiantuntijoiden taholta tulleesta kritiikistä.

        Taivutusmuoto ”Lonkan” olisi tietenkin oikea, jos nimi olisi Lonkka.


    • qwerty

      Eipä taida kuntia olla, mutta takavuosina tuntui kivalta, kun konnari junassa kulkiessaan totesi; "seuraavana Leukaluut". Siurossa oli tuon niminen seisake.

    • Oulun Gona

      Oulussa on Höyhtyä-niminen kaupunginosa. Kaikki etuvokaaleja.

      • lyötty löytty

        On myös Etu- ja Taka-lyötty, jotka tahtoo vääntyä löytyiksi Jaakko Löytyn nimeä mukaillen.


    • Sampo Sammio

      Kertooko se jotain näiden ua-loppuisten paikannimien kielellisestä alkuperästä, että niiden runko-osassa ei ilmene suomen kielelle ominaisia ä ja ö kirjaimia?

      Tosin niitä sisältäessään sanan viimeinen kirjain taitaisi muuttua a: sta ä:ksi.

      Tuossa ylempänä esiintyy paikannimi Höyhtyä, mutta sen kaltaiset eivät oikein kuulu tähän avauksessa esiin nostettuun kategoriaan, koska sanan runko-osa on pitkänpuoleinen.

    • Anonyymi

      ua-nimen loppuosassa viittaa järveen tai ainakin veteen. Jotkut nimet on johdettavissa suoraan vanhaan kolttasaameen. Tällainen nimi on esim. Mainua. Vanhalla kolttasaamella nimen etuosa ( mai-, maid) merkitsee majavaa ja nimen loppuosa kertoo, että kysymys on järvestä. Eli Mainuan järvi on suoraan käännettynä majavajärvi. Kajaanin lähellä on varsin suuri järvi nimeltään Nuasjärvi. Ruotsinkieliset kartoittajat eivät tunteneet nua-sanan merkitystä, mutta lisäsivät kuitenkin varmuuden vuoksi s-kirjamen . Varsinainen kukkanen on sakasankielisissä kartoissa esiintyvä paikannimi Nuasjärvisee (= järvi-järvi-järvi)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      43
      3037
    2. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      61
      3021
    3. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      42
      2387
    4. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      31
      1873
    5. Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.

      Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      83
      1798
    6. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      25
      1729
    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      48
      1586
    8. Mihin hävisi

      Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä
      Iisalmi
      79
      1307
    9. On jo heinäkuun viimeinen päivä.

      En taida nähdä sinua koskaan.
      Rakkaus ja rakastaminen
      39
      1270
    10. Lähtikö korvat

      puhtaaksi vaikusta?
      Tuusniemi
      79
      1090
    Aihe