Joensuun alueellisen jätelautakunnan kokous 31.10.2013
Pykälä Otsikko
87 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
88 Pöytäkirjan tarkastajien valinta
89 Joensuun aluellisen jätelautakunnan jätetaksa 1.1.2014 alkaen
90 Joensuun alueellisen jätelautakunnan osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2013
91 Viranhaltijapäätökset
92 Merkintöjä
Osallistuja Tehtävä
Kolehmainen Pekka puheenjohtaja
Hallikainen Tarja jäsen
Ronkainen Antti jäsen
Laasonen Jenni jäsen
Arponen Teemu jäsen
Nylund Pertti jäsen
Piiparinen Kirsi jäsen
Piippo Eila jäsen
Kettunen Anna jätehuoltosuunnittelija
Salminen Tiina pöytäkirjanpitäjä
Pykälä Otsikko
87 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
88 Pöytäkirjan tarkastajien valinta
89 Joensuun aluellisen jätelautakunnan jätetaksa 1.1.2014 alkaen
90 Joensuun alueellisen jätelautakunnan osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2013
91 Viranhaltijapäätökset
92 Merkintöjä
Osallistuja Tehtävä
Kolehmainen Pekka puheenjohtaja
Hallikainen Tarja jäsen
Ronkainen Antti jäsen
Laasonen Jenni jäsen
Arponen Teemu jäsen
Nylund Pertti jäsen
Piiparinen Kirsi jäsen
Piippo Eila jäsen
Kettunen Anna jätehuoltosuunnittelija
Salminen Tiina pöytäkirjanpitäjä
Vastaukset 10
Vanhimmat
Joensuun alueellinen
jätelautakunta
§ 79 26.09.2013
Joensuun alueellinen
jätelautakunta
§ 89 31.10.2013
Joensuun aluellisen jätelautakunnan jätetaksa 1.1.2014 alkaen
JATELK 26.09.2013 § 79
Kunnan on jätelain 78 §:n mukaan perittävä järjestämästään jätehuollosta jä temak
sua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset.
Mak suil la tulee kattaa kustannukset täysimääräisinä. Jätehuollon kustannukset
muo dos tu vat mm. jätteen kuljetus- ja käsittelypalveluista, ekopisteverkoston ja
muun jätehuoltoa palvelevan infrastruktuurin rakentamisesta ja ylläpidosta, vaaral
li sen jätteen vastaanotosta ja käsittelystä, jäteneuvonnasta, jätteen lop pu käsit
te ly pai kan tai -laitoksen käytöstä poistamiseen ja jälkihoitoon va rau tu mi ses ta
se kä jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävien hoidosta. Jä te mak suil la tulee
varautua myös pitkän aikavälin investointeihin, joita kunnan la ki sää tei sen jäte
huol to vel vol li suu den hoitamiseksi tarvitaan.
Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa ja maksuilla on mahdol
li suuk sien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vä hen tämi
seen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Maksuissa tulee pyrkiä
ai heut ta mis pe ri aat teen toteuttamiseen. Osa jätemaksusta voidaan kerätä kiinteä
nä perusmaksuna. Perusmaksulla voidaan kattaa jäteneuvonnasta, jät teenkul
je tus re kis te rin ylläpidosta ja hallinnollisista kustannuksista sekä vaarallisen
jät teen jätehuollosta ja ekopisteverkoston perustamisesta ja ylläpidosta kun nalle
aiheutuvat kustannukset.
Joensuun alueellisen jätelautakunnan yhteistoimintasopimuksen ja jä te lau takun
nan johtosäännön mukaan jätelautakunta hyväksyy toimialueelleen jä te taksan.
Jätelain 79 §:n mukaan jätemaksun perusteita ovat mm. jätteen laji, laatu,
mää rä ja noutokerrat. Perusteena voi olla myös esimerkiksi kiinteistön käyt tötar
koi tus tai kiinteistöllä asuvien henkilöiden lukumäärä. Kerättäessä pe rus maksua
perustuu se kiinteistöllä asuvien henkilöiden lukumäärään, kiinteistön käyttö
tar koi tuk seen tai muuhun vastaavaan perusteeseen. Lain mukaan jätemaksun
pe rus teis ta määrätään tarkemmin kunnan hyväksymässä jätetaksassa.
Jätetaksan rakenteen ja maksuperusteiden ehdotetaan säilyvän sa man kal tai si na
ku lu vaan vuoteen verrattuna. Jätemaksu koostuisi vuonna 2014 kiinteästä pe rusmak
sus ta sekä järjestetyn jätteenkuljetuksen maksusta.
Perusmaksu on edelleen jaettavissa kolmeen osaan: perusosaan, jä te lau ta kun taosaan
ja kuntaosaan. Perusosalla katetaan jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n tuot tamien
yhteisten palveluiden (mm. ekopisteverkoston ylläpito, vaarallisen jätteen
vas taan ot to ja käsittely, jäteneuvonta) kustannukset. Jätelautakuntaosalla ka tetaan
alueellisen jätelautakunnan toiminnan kustannukset. Kuntaosalla voi daan
kat taa vain niitä kuluja, joita kunnalle aiheutuu jätelain 32 §:n mukaisen jä te huollon
järjestämisvelvollisuuden perusteella tuotetuista palveluista, jotka ovat ta sapuo
li ses ti kuntalaisten käytettävissä ja joita kunnallinen jä te huol to yh tiö ei kunnan
ja yhtiön välisen sopimuksen mukaan järjestä (esim. risujen vas taan ot to).
Pe rus mak sun perusosa ja lautakuntaosa ovat kaikissa kunnissa yhtä suu ret, mutta
mahdollisesti kerättävän kuntaosan suuruus vaihtelee kunnittain.
jatkuu
jatkuu
Järjestetyn jätteenkuljetuksen maksu muodostuu joko jäteastioiden tyh jen nyksis
tä jätelajin, astiakoon ja tyhjennyskertojen perusteella (kiinteistöittäinen jätteen
kul je tus) tai kiinteästä sekajätteen aluekeräyspisteen käyttömaksusta.
Astiakohtaiset tyhjennysmaksut vaihtelevat kuntien välillä. Tämä johtuu siitä,
et tä jätteenkuljetus on kilpailutettu kunnittain ja kuljetusmaksu on eri kunnissa
eri suuruinen. Jätteenkäsittelymaksu on sama kaikkien lautakunnan kuntien
osal ta. Jätehuoltomääräyksistä poikkeavan keräysvälineen, sen sijainnin tai muiden
tyhjennysolosuhteiden perusteella voidaan laskuttaa lisämaksuja. Alue keräys
pis teen käyttömaksu on kuluvana vuonna ollut samansuuruinen lau ta kunnan
kunnissa Ilomantsia lukuun ottamatta.
Jätetaksa valmistellaan jätelautakunnan viranhaltijoiden ja kunnallisen jä te huolto
yh tiön yhteistyönä. Kuluvan vuoden jätehuollon kustannusten muo dos tu mis ta
ja maksukertymää on seurattu ja sen pohjalta arvioidaan voimassa olevan tak san
on nis tu mis ta sekä mahdollisia muutostarpeita. Myös vireillä oleva jä te huol lon
pal ve lu ta son määritteleminen ja mahdolliset palveluverkostoon teh tä vät muutok
set vaikuttavat taksan valmisteluun.
Taksavalmistelussa pyritään jätemaksujen mahdollisimman suureen yh te näi syyteen
lautakunnan alueella. Taksarakenteen ja maksuperusteiden yh te näis tä minen
kaikkien kuntien osalta on tarkoituksenmukaista.
Tyhjennyshintoihin, käsittelymaksuihin ja lisämaksuihin ehdotettavat muu tokset
perustuvat jätehuollon järjestämisen kustannusten muutoksiin. Kunnilta on
pyy det ty esitykset perusmaksun kuntaosan suuruudesta jätelautakunnan yh teistoi
min ta so pi muk sen mukaisesti. Lautakuntaosa lasketaan jätelautakunnan talous
ar vi oon perustuen.
Taksan rakenteesta ja periaatteista on tarpeen käydä keskustelua lau ta kun nas sa
val mis te lun tässä vaiheessa. Näin taksaa valmistelevilla jätelautakunnan vi ranhal
ti joil la on mahdollisuus laskea tarvittaessa eri vaihtoehtoja ja huomioida lauta
kun nan ohjeistus taksan laadinnassa.
Valmistelija ja lisätiedot: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen
Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus:
Jätelautakunta käy jätetaksaa koskien keskustelun ja evästää viranhaltijoita taksan
valmistelussa.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
jatkuu
jatkuu
JATELK § 89
Jätetaksan mukaisten jätemaksujen kertymällä on katettava jätehuoltoyhtiön
kus tan nuk set kunnallisen lakisääteisen yhdyskuntajätehuollon hoitamisessa. Jäte
lau ta kun ta voi jätelain sallimissa puitteissa määritellä mak su po li tii kan ja pe rittä
vien maksujen nimikkeet, kohteet ja suuruuden, mutta ei voi hy väk syä lail li sesti
taksaa, jolla ei katettaisi yhtiön toimintaa jätelain, yh tiö jär jes tyk sen ja osa kasso
pi muk sen nojalla. Lisäksi jätemaksuilla pitää kattaa myös jä te lau ta kun nan toimin
nan kustannukset.
Muutokset vuoden 2013 jätetaksaan verraten
Taksaluonnoksessa jätelain 32 §:n perusteella kunnan järjestämisvelvollisuuden
pii riin kuuluvan jätehuollon maksujen esitetään keskimäärin koko toimialuetta
tar kas tel len pysyvän samantasoisina vuoden 2013 maksuihin verrattuna. Mer kittä
vim mät muutokset taksarakenteessa koskevat Ilomantsin kunnan maksuja,
kos ka vuonna 2013 Ilomantsin osalta taksarakenne poikkesi muiden toimialueen
kun tien taksarakenteesta, ja koska Ilomantsissa siirrytään kunnan järjestämään
jät teen kul je tuk seen 1.1.2014 alkaen. Sekajätteen aluekeräysjärjestelmän kustan
nuk set ylittävät kuluvana vuonna kaikissa kunnissa järjestelmän käyt tö maksuis
ta saatavat tulot, lukuun ottamatta Kontiolahtea, jossa tällä hetkellä ei ole
alue ke räys pis tei tä. Aluekeräyspisteen käyttömaksuja on kompensoitava muilla
jä te mak suil la (perusmaksu ja tyhjennysmaksut), jos maksuja ei haluta nostaa nykyi
ses tä tasosta. Lisäksi ehdotetuissa aluekeräyspisteen käyttömaksuissa otetaan
huomioon yhden vakinaisen asukkaan taloudet, joille maksu on pienempi
kuin kahden tai useamman henkilön talouksille. Jotta kunnan ensisijaisen jär jestä
mis vel vol li suu den piiriin kuuluvan jätehuollon maksut voitaisiin pitää ny ky tasol
la, jätelain 33 §:n perusteella kunnan toissijaisen järjestämisvelvollisuuden piiriin
kuuluvan jätehuollon maksuja korotetaan 3-5 %:lla. Esimerkiksi ko ti ta louksien
ja julkisoikeudellisten toimijoiden biojätteen käsittelyhinta ei vielä tällä hetkel
lä kään vastaa todellisia käsittelykustannuksia, eikä perusmaksun perusosalla
pys ty tä kattamaan täysin sillä tuotettavien palveluiden kustannuksia.
Ilomantsin osalta luovutaan aiemmin käytetystä vakinaisen asunnon hen ki lö lukuun
perustuneesta neljästä eri maksuluokasta aluekeräyspisteen käyt tö maksus
sa. Yhtenäisessä taksassa aluekeräyspisteen käyttömaksun luokat ovat va kituinen
asunto, vakituinen yhden henkilön asunto ja vapaa-ajan asunto. Jä te astioi
den ja muiden keräysvälineiden tyhjennysmaksut ja lisämaksut on määritelty
sa moin perustein kuin muiden kuntien osalta ja maksut sisältävät jätteen kul jetuk
sen ja käsittelyn lisäksi tyhjennyksiin liittyvät hallintokulut. Lisäksi pe rus maksu
laskutetaan Ilomantsissakin jatkossa myös vapaa-ajan asunnoilta.
Jätemaksun on jätelain 78.2 §:n mukaan vastattava kunnan tarjoamaa pal ve lu tasoa
ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden
vä hen tä mi seen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Toimialueella
se ka jät teen aluekeräysjärjestelmän luvaton käyttö ja väärinkäyttö nostavat järjes
tel män kustannuksia. Nykyisiä aluekeräyspisteen käyttömaksuja voidaan pitää
melko korkeina. Pisteiden väärinkäytöstä aiheutuvien kustannusten koh dista
mi nen ainoastaan aluekeräysmaksun asianmukaisesti maksaville jä te mak suvel
vol li sil le nostamalla aluekeräyspisteen käyttömaksuja ei olisi tasapuolista.
Osal le heistä muut jätehuollon jär jes tä mis vaih to eh dot eivät kiinteistön sijainnin
ta kia ole mahdollisia. Kunnan jätehuolto jul ki se na välttämättömyyspalveluna on
jär jes tet tä vä lähtökohtaisesti koko kunnan alu eel la, ja pyrittävä jätepalvelun tasos
sa yhdenvertaisuuteen. Taksaehdotuksessa pe rus mak sun perusosaan teh dyt
ko ro tuk set (0,96 € vakituinen ja 0,48 € va paa-ajan asunto, alv 0 %) käytetään
kat ta maan osa aluekeräyspisteiden yl lä pi don (mm. astioiden hankinta ja kunnos
sa pi to, lumityöt ja puhtaanapito, pis tei den siivous) kustannuksista (jätelaki
78.3 §). Jär jes te tyn jätteenkuljetuksen mak suil la eli jäteastioiden tyh jen nys maksuil
la ja alue ke räys pis teen käyttömaksuilla ka te taan jätteenkuljetuksen ja -kä sitte
lyn kus tan nuk set. Taksaan sisältyy uu te na maksuna väärinkäyttömaksu, joka
voi daan laskuttaa aluekeräyspistettä, eko pis tet tä, jäteasemaa tai jätekeskusta
to dis tet ta vas ti vää rin käyt tä neel tä jätteen hal ti jal ta. Väärinkäyttömaksun pe rustee
na on jätehuoltojärjestelmän lu vat to mas ta käytöstä aiheutuvat kus tan nukset,
jotka on katettava jätemaksutuloilla. Jä te lain 20 §:n aiheuttamisperiaatteen
mu kaan jätteen alkuperäinen tuottaja taik ka nykyinen tai aiempi jätteen haltija
vas taa jätehuollon kustannuksista. Lä hi vuo si na aluekeräyspisteiden vää rin käyttöä
pyritään painokkaammin vä hen tä mään jätehuoltoviranomaisen ja jä te huolto
yh tiön yhteistyönä.
jatkuu
jatkuu
Lisäksi vää rin käy tön kustannukset pyritään erottamaan
ny kyis tä tarkemmin luvallisen käytön kus tan nuk sis ta, jotta niiden oi keu den mukai
ses ta jaosta pystytään päättämään.
Perusmaksun maksuluokat ovat vakituinen asunto ja vapaa-ajan asunto, ja ympä
ri vuo ti sil ta vapaa-ajan asunnoiltakin laskutetaan jatkossa perusmaksu vapaa-
ajan asunnon maksuluokan mukaisesti. Pe rus mak sun suuruus vaihtelee kunnit
tain johtuen maksuun osassa kuntia sisältyvän kun ta osan eroista. Jä te lau takun
ta osa nousee noin 25 %:lla, mikä vakituisen asun non kohdalla tarkoittaa 1,09
euron ja vapaa-ajan asunnon kohdalla 0,55 euron korotusta (sis. alv 24 %). Koros
tus johtuu pääosin hen ki lös tö me no jen kasvusta 0,5 henkilötyövuoden li säyksen
vuoksi. Kuluvan vuoden tavoin osa jätelautakunnan toimintamenoista ka tetaan
vuonna 2012 kertyneestä yli jää mäs tä. Perusmaksun korotus perus- ja jä telau
ta kun ta osa huomioiden on yhteensä 12,5 %.
Jäteveron, arvonlisäveron tai kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin muu tokseen
perustuvia korotuksia ei ole tapahtunut.
Maksuihin ehdotetut muutokset perustuvat jätehuollon järjestämisen kus tannus
ten muutoksiin ja senttimuutokset osin siirtymisestä kolmen desimaalin nume
ro tark kuu des ta kahden desimaalin tarkkuuteen. Perusmaksun kuntaosat perus
tu vat kuntien ehdotuksiin.
Taksaluonnos asetetaan nähtäville ja kuntalaisille varataan mahdollisuus mie lipi
tei den esittämiseen ennen taksan hyväksymistä. Luonnos pidetään nähtävillä
4.-19.11.2013. Mikäli taksaluonnoksen nähtävillä olon aikana ennen lopullista
tak san hyväksymistä päätetään jätehuollon palvelutasosta siten, että pää tök sellä
on vaikutusta arvioituihin aluekeräyspisteiden käyttökustannuksiin, tar kis tetaan
muutosten vaikutus ja tehdään tarvittavat korjaukset ehdotettuihin maksui
hin. Ilomantsin ja Kontiolahden mahdollisesti esittämät kuntaosat pe rus maksuun
otetaan huomioon ennen taksan hyväksymistä.
Valmistelija ja lisätiedot: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen
Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus:
Jätelautakunta päättää
asettaa korjattujen liitteiden mukaisen jätetaksaluonnoksen julkisesti nähtäville
4.-19.11.2013 väliseksi ajak si toi mi alu een sa kuntienvirallisille ilmoitustauluille ja
jätelautakunnan in ter net si vuil le sekä jätelautakunnan toimiston ilmoitustaululle
(Muuntamontie 6, Joensuu) ja
varata asianosaisille mahdollisuuden esittää mielipiteensä asiasta hallintolain
41 §:n mukaisesti 19.11.2013 mennessä.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti ja korjatut liitteet asetetaan nähtäville 4-19.11.2013
väliseksi ajaksi.
Kylien asukkaiden on syytä valittaa esitetystä aluekeräyspisteiden jätemaksujen hurjasta korotuksesta.
Joensuu ja Puhas esittävät yli 85 %:n korotusta.
Valitusaika päättyy 19 päivänä kuluvaa kuuta.
Taksoihin esitetään väärinkäyttömaksua, kuinkahan meinaavat valvoa jätepalvelun käyttöä.
.
.
V MUUT MAKSUT
11 § Väärinkäyttömaksu
Sekajätteen aluekeräyspisteen, ekopisteen, jäteaseman tai jätekeskuksen väärinkäytöstä voidaan periä jätteen haltijalta väärinkäyttömaksu sekä jäte-erästä aiheutuneet jätehuolto- ja siivouskustannukset.
Väärinkäyttöä on
- aluekeräyspisteen käyttäminen, kun jätteen haltija ei ole maksanut aluekeräyspisteen käyttö-maksua
- kohtuullista kotitalousjätteen kertaerää (yksi jätesäkki) suuremman jätemäärän tuominen alue-keräyspisteeseen, vaikka jätteen tuoja on maksanut aluekeräyspisteen käyttömaksun
- aluekeräys- tai ekopisteeseen kuulumattoman jätteen toimittaminen pisteeseen (esim. raken-nus- ja purkujäte, vaarallinen jäte, sähkölaitteet, suurikokoiset jätteet kuten huonekalut sekä käymäläjäte)
- jätteiden jättäminen jäteaseman tai jätekeskuksen kiinni ollessa niiden ulkopuolelle.
Maksu peritään ensisijaisesti aluekeräys- tai ekopistettä, jäteasemaa tai jätekeskusta väärin käyttäneel-tä jätteen tuojalta ja toissijaisesti jätteen syntykiinteistön haltijalta.
Hinta € (alv 0 %)
Hinta € (alv 24 %)
Väärinkäyttömaksu esim. aluekeräyspis-teen tai ekopisteen väärinkäytöstä
100,00
124,00
Ilomantsin luekeräyspisteiden käyttäjien huomioon!
Korotusesitys on peräti 87 %.
Kohtuulinen korotus on noin 20%.
Valitukset 19.11. mennessä osoitteella: JOENSUUN ALUEELLINEN JÄTELAUTAKUNTA
Muuntamontie 6,
80100 Joensuu
Ilomantsilaisten asiallako?
Eila Piippo esittää:
Autiotaloista maksettava kesämökin jätemaksu!
.
.
10 § Aluekeräyspisteen käyttömaksujen perusteet
Aluekeräyspisteet ovat sekajätteen keräyspisteitä, joiden käyttöoikeus on vain aluekeräyspisteen käyt-tömaksun maksaneilla kotitalouksilla. Pisteisiin saa toimittaa asumisessa syntyvää tavanomaista jätettä kohtuullisissa kertaerissä (yksi jätesäkki). Aluekeräyspisteen käyttömaksu on kiinteä vuosimaksu. Käyt-tömaksuilla katetaan jätteiden kuljetuksen ja käsittelyn kustannukset sekä osa keräyspisteverkoston perustamisen ja ylläpidon kustannuksista. Käyttömaksut perustuvat aluekeräyspisteverkoston koko-naiskustannuksiin koko toimialueella. Maksuihin sisältyy jätteenkäsittelyn osalta jäteveroa ja verkoston ylläpitoon liittyvät hallintokustannukset.
Aluekeräyspisteen käyttömaksu on asuntokohtainen. Aluekeräyspisteen käyttömaksu määrätään asun-non käyttötarkoituksen perusteella. Maksuluokat ovat:
- vakituinen asunto
- vakituinen asunto, yhden hengen talous
- vapaa-ajan asunto.
Aluekeräyspisteen käyttömaksu laskutetaan vakituisen asunnon haltijoilta kahdessa erässä ja vapaa-ajan asunnon haltijoilta kertamaksuna. Laskutus toteutetaan vuoden ensimmäisen päivän tilanteen pe-rusteella, ellei jätehuoltoyhtiöön ole ilmoitettu muutoksista. Maksuvelvollisuus on sillä, jonka hallinnassa asunto on ollut vuoden ensimmäisenä päivänä. Myös maksuluokka määräytyy sen mukaan, mikä asunnon käyttötarkoitus ja vakituisten asuntojen kohdalla vakinaisten asukkaiden määrä on ollut vuo-den ensimmäisenä päivänä. Tyhjilleen jäänyt asuintalo, jossa ei ole vakinaista asukasta, rinnastetaan vapaa-ajan asuntoon.
Asunnon käyttötarkoituksen muutoksesta, asunnon haltijan vaihtumisesta tai vakinaisten asukkaiden määrän muutoksesta on viipymättä ilmoitettava jätehuoltoyhtiöön. Muutoksen tapahtuessa kesken ka-lenterivuoden, kun jätemaksu on jo laskutettu, laskutus voidaan oikaista ilmoitusta seuraavan kuukau-den alusta lukien. Mikäli kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu vapaa-ajan asunnosta vakituiseksi asun-noksi, astuu muutos voimaan ilmoituskuukauden alusta alkaen. Mikäli ilmoitusta muutoksesta ei ole tehty viipymättä, jätehuoltoviranomainen voi kiinteistön haltijan hakemuksen perusteella kohtuullistaa maksua takautuvasti. Jätehuoltoviranomainen voi myös määrätä laskutettavaksi takautuvasti lisämak-sun asunnon muuttuneen käyttötarkoituksen tai asunnon muuttuneen hallinnan perusteella.
Jokainen kinteistö maksajaksi, kun kuitenkin käytetään metsästysaikaan, ja muutenkin. Pinnarit kuriin.
Jätetaksoista tiedottaminen ei tavoita kaikkia.