On vaan niin tiukka ilmapiiri ihastukseni kanssa, pelkään kohdata hänet? Menin aamulla kahvia hakemaan keittiöstä, kuulin jo käytävällä että ihastukseni on siellä keittiössä. Meinasin panikoida, jänistää, että käynkö myöhemmin? Mutta sitten muutin mieleni että no hemskatti, käyn hakemassa ne aamukahvit ja sillä siisti.
Keittiöön mennessäni ihastukseni huomasi heti minut ja se tuijotus? Huh huh! Hän ei hymyillyt, ei ollut edes iloisen näköinen? Suoraan tapitti silmiini ja sanoi huomenta!! Jähmetyin niin että itsekkin tuijotin tätä naista samalla tavalla, tapitin vain hänen silmiään ja vastasin huomenet. Mutta siinä katseen aikana, kaikki muu ympäristö kuin katosi ja näin vain hänen kasvonsa ja silmänsä, mutta mikä oli tosi outoa ja eriskummallista, ihan kuin olisin muutaman sekunnin ajan nähnyt omat kasvoni hänessä?? Onko vähän sairasta?
Pulssi nousi tosi ylös ja huomasin ettei kahvia ollutkaan pannussa. Sanoin toiselle keittiössä olevalle naiselle, ettet kerennyt vielä kahvia keittämään? Mutta tämä ihastukseni vastasi minulle tosi äkäisellä äänellä "Anteeks kuinka?", huh huh! Sitten tämä nainen joka huomasi tilanteen että tarkoitin häntä, sanoi että laitoin juuri tippumaan.
Ihastukseni saattaa joskus kävellä huoneeni ohi ja aina katsoo minua samalla, tunnen niskavilloissani hänen katseensa. En tavallaan katso suoraan ovelle, mutta näen heijastuksen kautta kaikki käytävällä ohi kävelevät. Ei muut tuolleensa minua tuijota, kävelevät vain ohitse.
Mulla on ihan älytön blokki sydämmessä ja paniikin tunne tätä naista kohtaa tuolla töissä :( Vaikka omassa mielessäni keskustelen hänen kanssa ja yritän kysyä että mikä on vialla? Tekisi mieli halata ja rauhoitella häntä. Kunpa uskaltaisi juttusille tosi tilanteessa.
Liian vanha tunne, tuntuu että jos koskettaisin ihastustani, ympäristöstä aukeaisi joku toisen ulottuvuuden universumi, tuntematonta ja jotain suurta? :)
Keittiöön mennessäni ihastukseni huomasi heti minut ja se tuijotus? Huh huh! Hän ei hymyillyt, ei ollut edes iloisen näköinen? Suoraan tapitti silmiini ja sanoi huomenta!! Jähmetyin niin että itsekkin tuijotin tätä naista samalla tavalla, tapitin vain hänen silmiään ja vastasin huomenet. Mutta siinä katseen aikana, kaikki muu ympäristö kuin katosi ja näin vain hänen kasvonsa ja silmänsä, mutta mikä oli tosi outoa ja eriskummallista, ihan kuin olisin muutaman sekunnin ajan nähnyt omat kasvoni hänessä?? Onko vähän sairasta?
Pulssi nousi tosi ylös ja huomasin ettei kahvia ollutkaan pannussa. Sanoin toiselle keittiössä olevalle naiselle, ettet kerennyt vielä kahvia keittämään? Mutta tämä ihastukseni vastasi minulle tosi äkäisellä äänellä "Anteeks kuinka?", huh huh! Sitten tämä nainen joka huomasi tilanteen että tarkoitin häntä, sanoi että laitoin juuri tippumaan.
Ihastukseni saattaa joskus kävellä huoneeni ohi ja aina katsoo minua samalla, tunnen niskavilloissani hänen katseensa. En tavallaan katso suoraan ovelle, mutta näen heijastuksen kautta kaikki käytävällä ohi kävelevät. Ei muut tuolleensa minua tuijota, kävelevät vain ohitse.
Mulla on ihan älytön blokki sydämmessä ja paniikin tunne tätä naista kohtaa tuolla töissä :( Vaikka omassa mielessäni keskustelen hänen kanssa ja yritän kysyä että mikä on vialla? Tekisi mieli halata ja rauhoitella häntä. Kunpa uskaltaisi juttusille tosi tilanteessa.
Liian vanha tunne, tuntuu että jos koskettaisin ihastustani, ympäristöstä aukeaisi joku toisen ulottuvuuden universumi, tuntematonta ja jotain suurta? :)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Sairas.
Ihanaa, onnea sulle!
Näytin siskolleni tämän ihastuksen kuvan facebookista, sisko sanoi että olet varmaan ihastunut siksi tuohon naiseen koska se näyttää ihan sinulta. Sieltähän se tuli syy siskon suusta :)
Monet parit omaavat samanlaista ulkonäköä, siis jotain kasvonpiirteitä. Jotkut vaan yrittävät vakuutella että ei se ulkonäkö... kyllä se vaan on erittäin oleellinen juttu.
Eikä se pelkkä ulkonäkö, kun kuuntelen tämän naisen keskustelua ja kun se sanoo "..niiin..", jotenkin kuulostaa ihan mun edesmenneen äitini ääneltä/sanomalta? Tulee melkein niin rauhallinen olo kuunnella sen puhetta. Mutta taidan olla ihan sekaisin muutenkin ;D
Jos tunne on noin voimakas, se on molemminpuolista, usko pois. Ei se viel takaa, että johtais suhteeseen, mutta on sun ihastukses aistinut sun vibat. Mut ehkä hänkään ei osaa erottaa, missä omat tunteet lakkaa ja toisen alkaa. Mieti mitä haluat ja mihin olet valmis, sitoudu siihen visioon ja jätä loput maailmankaikkeuden hoidettavaksi. Hyvä vanha neuvo on, ettei pidä kiirehtiä rakkautta ennen kuin se itse sitä haluaa. Rauhoita itses nyt :)
Kiitti neuvoista :) Kyllähän tässä jarrua olen painanut melkein koko matkan, välillä jarrujalka meinaa vain väsähtää. Kyse on siltikin myös työkaverista, vaikka ei nähdä välttämättä aina edes viikkoonkaan, joskus taas useammin, riippuu viikoista?
Eilen tämä ihastus kävi ihan 15 cm päässä yhtä työjuttua selvittämässä työpisteeni lähellä ja olipa aika kuumottavat oltavat, yritin ymmärtää siinä sen selitystä, hmm.. niinpä.. näin...kyllä se selviää... välillä vaihdoin asentoa. Oli välillä tunne että nappaanko naisen syliini, kiusaus oli suuri :) Sitten tuon naisen parfyymi jotenkin tarttui minuun vai onko tämäkin mielikuvitusta, vielä monta tuntia nuuhkailin vaatteitani ja ilmaa kotonakin että nuuh... tuoksuuko täällä vieläkin se ihastus :)
Ymmärrän hyvin tilanteesi. Minulla on samanlainen tilanne, mutta olen nainen. Olen välillä niin sekaisin, että saatan tiuskaista vihaisesti, koska ihastumiseni vain ärsyttää minua niin paljon. Tiedän, etten saa häntä ja se ottaa minua päähän niin valtavasti. Haluaisin, että hän jättäisi minut rauhaan, eikä kiusaisi enempää.
En yleensä itsekään kuule mitä hän minulle puhuu, kun kuuntelen vain hänen ihanaa ääntään. Jälkeenpäin en välttämättä muista, mitä olen hänelle puhunut. Olen aina aikaisemmin ollut järkevä ja rauhallinen ihminen ja olen nyt aivan hukassa, kun olen niin sekaisin.
Normaalia. Ei mitään paranormaalia. elimistösi vain reagoi. Tunnen samoin.
Itselläni samankaltaista :)
Eilen illalla olin juuri nukahtamassa kun jostain valveen rajamailta "kuulin" kun ihastukseni sanoi nimeni samalla pehmeällä äänellä kun töissä. Havahduin ja sama kuului uudestaan. Tuntui niin todelliselta tuo.
Aivan kuin tässä olisi hulluksi tulossa :D