Akseli Galen-Kallela on maalannut lukuisia Kalevala-aiheisia tauluja. Niiden aihepiiri noudattaa kansaliseeppoksessa kuvattuja tapahtumia, sikäli kun se on kohtuudella mahdollista. Selliaset asiat, kuin fiktiivisen Sammon olemuksen (tai kapistuksen valmisteilla olevan aihion) taiteilija on joutunut itse kuvittelemaan.
Mutta yksi poikkeus joukossa ilmenee. Kyse on "Lemminkäisen sotaanlähtö"-teoksesta. Siinähän taiteilija on kuvannut miehen ja ratsuhevosen. Tätä olen ihmetellyt, sillä Kalevalassahan kerrotaan selvästi, millä tavalla Lemminkäinen hevosineen liikkui. Ja tämä tapa ei suinkaan ollut ratsuhevosella ajaminen. Eihän koko Kalevala-teoksessa puhuta missään tarinassa ratsuhevosesta. Miksihän maalauksessa on kohtauksen juonesta niin perustellisesti poikettu?
Kalevala-teoksen henkilöt ajavat aina reellä, niin kesällä kuin talvellakin. Olihan reellä ajaminen ennen syrjäisillä tiettömilla asuinseuduilla yleistä vuodenajoista riippumatta, ja jatkui ihan 1970-luvulle asti joissakin syrjäkylien tiloilla, varsinkin maitotonkkien tienvarteen kuljettamisen yhteydessä..
Mutta yksi poikkeus joukossa ilmenee. Kyse on "Lemminkäisen sotaanlähtö"-teoksesta. Siinähän taiteilija on kuvannut miehen ja ratsuhevosen. Tätä olen ihmetellyt, sillä Kalevalassahan kerrotaan selvästi, millä tavalla Lemminkäinen hevosineen liikkui. Ja tämä tapa ei suinkaan ollut ratsuhevosella ajaminen. Eihän koko Kalevala-teoksessa puhuta missään tarinassa ratsuhevosesta. Miksihän maalauksessa on kohtauksen juonesta niin perustellisesti poikettu?
Kalevala-teoksen henkilöt ajavat aina reellä, niin kesällä kuin talvellakin. Olihan reellä ajaminen ennen syrjäisillä tiettömilla asuinseuduilla yleistä vuodenajoista riippumatta, ja jatkui ihan 1970-luvulle asti joissakin syrjäkylien tiloilla, varsinkin maitotonkkien tienvarteen kuljettamisen yhteydessä..
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.