Minulla on ylijännitesuojassa pari merkkivalo-lediä, punainen ja vihreä. Kummatkin ovat halkaisijaltaan 3mm perusledejä, ja molemmat saavat jännitteensä sähköverkosta tasasuuntaimien ja vastusten läpi. LEDit ovat tämännäköisiä, mutta eivät välttämättä täsmälleen näitä (palavat kirkkaasti):
http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=43_398_2161&products_id=21947
Tasasuuntaimet ovat tyyppiä W10M, 1000V, 1,5A, ja aivan täsmälleen näitä:
http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=694_741&products_id=13574
Kytkentä menee näin:
Vihreän ledin tasasuuntaimen ottojaloissa on 2W tehovastukset, 150 kohmia kummassakin, ja annossa plus-navassa 3W, 330 kohmia.
Punaisen ledin tasasuuntaimen ottojaloissa on 2W tehovastukset, 270 kohmia kummassakin, ja annossa plus-navassa 3W, 1 Mega-ohmia.
Ledithän taitavat saada liikaa jännitettä kaiken aikaa joka tapauksessa, mutta virta on pieni. Varistorit ja kaasupurkausputki suojaavat vihreää lediä, joka on ehjien komponenttien merkkivalo, mutta eivät suoraan punaista, joka on merkkivalo sille, että laite saa jännitettä. Suojakomponentit eivät kuitenkaan ole äärettömän nopeita, joten puolijohteet voivat saada ylijännitteitä. Minkälainen ylijännitepiikki saa ledit rikki?
Alkuperäisessä kytkennässä oli vain yksi diodi ja yksi vastus lediä kohden. Muutin kytkentää puoliaaltotasasuuntauksen aiheuttaman ledien välkkymisen vuoksi, ja nyt välkkyminen häiritsee selvästi vähemmän kuin ennen.
Laite kokonaisuudessaan kestää arvokilven mukaan sisääntulojännitteen Uoc 6kV. Rikkoutuneet komponentit voi vaihtaa uusiin, mutta se on hyvin työlästä tässä tapauksessa.
Mainitut ledit ovat kuormana pieniä, ja virtaa rajoitetaan aika paljon.
Kestävätkö tasasuuntaimet vastusten ansioista yhtään suurempia jännitteitä kuin mitä datalehti kertoo?
http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=43_398_2161&products_id=21947
Tasasuuntaimet ovat tyyppiä W10M, 1000V, 1,5A, ja aivan täsmälleen näitä:
http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=694_741&products_id=13574
Kytkentä menee näin:
Vihreän ledin tasasuuntaimen ottojaloissa on 2W tehovastukset, 150 kohmia kummassakin, ja annossa plus-navassa 3W, 330 kohmia.
Punaisen ledin tasasuuntaimen ottojaloissa on 2W tehovastukset, 270 kohmia kummassakin, ja annossa plus-navassa 3W, 1 Mega-ohmia.
Ledithän taitavat saada liikaa jännitettä kaiken aikaa joka tapauksessa, mutta virta on pieni. Varistorit ja kaasupurkausputki suojaavat vihreää lediä, joka on ehjien komponenttien merkkivalo, mutta eivät suoraan punaista, joka on merkkivalo sille, että laite saa jännitettä. Suojakomponentit eivät kuitenkaan ole äärettömän nopeita, joten puolijohteet voivat saada ylijännitteitä. Minkälainen ylijännitepiikki saa ledit rikki?
Alkuperäisessä kytkennässä oli vain yksi diodi ja yksi vastus lediä kohden. Muutin kytkentää puoliaaltotasasuuntauksen aiheuttaman ledien välkkymisen vuoksi, ja nyt välkkyminen häiritsee selvästi vähemmän kuin ennen.
Laite kokonaisuudessaan kestää arvokilven mukaan sisääntulojännitteen Uoc 6kV. Rikkoutuneet komponentit voi vaihtaa uusiin, mutta se on hyvin työlästä tässä tapauksessa.
Mainitut ledit ovat kuormana pieniä, ja virtaa rajoitetaan aika paljon.
Kestävätkö tasasuuntaimet vastusten ansioista yhtään suurempia jännitteitä kuin mitä datalehti kertoo?
Vastaukset 17
Vanhimmat
En ymmärrä, että miksi niitä vastuksia on ripoteltu vähän sinne ja tänne. Siinä kestää silta kuin silta, kunhan led on suoraan sen jaloissa.
Laitoin kummankin sillan molempiin ottojalkoihin vastukset sarjaan, jotta ne suojaisivat siltoja rajoittamalla virtaa. En tiedä onko tässä virheellistä ajattelua vastusten suojaavasta vaikutuksesta, mutta tuskin niistä haittaakaan on. Mutta myös siltojen annnoissa plus-navassa on yksi vastus sarjassa ennen lediä.
Kyse on sillan ylijännitekestosta, ei siitä, kestääkö jokin silta joillakin vastuksilla led-kuorman.
Mikä merkitys on sillä, onko led kiinni suoraan sillan jaloissa vai ei? Kummankin sillan toinen jalka on suoraan kiinni ledin toisessa jalassa, toinen kiertää vähän pidemmän matkan.
Pikkasen on hämärä juttu, siis sisääntulojännite 6Kv on aika mahtava jännite. Ja ledien etuvastukset ovat tuollaista luokkaa alle 9v vermeissä, kun jännitettä lisää muuttuu ledin väri ja siitä kun vielä lisää se kärvähtää. Täällä voi vaikka laskea noi vastusarvot http://www.el-brix.fi/info/Kytkenta.php
Mitähän tarkoittaa: tasasuuntaajat saavat virtansa verkosta ja ottojännite on 6kV aika moinen jännite, jota ei ihan kotipistorasiasta saada?
Se 6kV on suurin sallittu ylijännitepiikki (Uoc), kuten tyypin 3 hienosuojissa tapana on.
Alkuperäinen sarjavastus ledeille oli 100 kilo-ohmia, mutta ledit paloivat vain toisen puolijakson. Nyt ne palavat kummallakin puolijaksolla, ja vastuksia on siksi suurennettu. Laitoin vielä lisääkin vastusta, koska halusin himmentää ledejä alkuperäisestä kirkkaudesta. Lisäksi punainen led vaikuttaa kirkkaammalta kuin vihreä - siksi punaisella on suuremmat vastukset.
Kiitti linkistä, tsekkaan tuon.
Kun tasasuuntaimet laitetaan juuri ennen lediä ei riittäisi 10V tasasuuntaajat vaikka kätttöjännite olisikin 6kV.
Osa vastuksista varmaan on sioitettu tasasuuntaajan ja ledin väliin ja rinnalle jotta saadaan ledeille halutut syttymisjännitteet.
"Kun tasasuuntaimet laitetaan juuri ennen lediä ei riittäisi 10V tasasuuntaajat vaikka kätttöjännite olisikin 6kV."
En ymmärrä tuota.
Kaikki vastukset ovat sarjassa, eikä siis mitään rinnankytkentöjä ole.
Alkuperäinen sarjavastus oli siis 100 kohmia, ja led paloi vain joka toisella puolijaksolla. Nyt palaa molemmilla, ja osittain siksi suuremmat vastukset.
Koko kysymyksen ydin on, kestääkö silta luvattua suurempia jännitteitä, kun virta on vastuksin rajoitettu hyvin pieneksi? Kyse on siis diodin ominaisuuksista ylijännitteiden suhteen.
Kun ledi "palaa" jää ledin yli 1-3V jasillan yli 2V loput jää vastukseen.
Jos silta on kytketty pistokkeen nastoihin ja vastukset esim plussasta ledille jääsillalle pistokkeen nastojen välinen jännite,eli riippuu täysin kytkentätavasta.
No perkele tekee sitten sen räpellyksen sillan mikroaaltouunin diodeista, niin kestää.
Vituttaa kun tuollaista järjetöntä paskaa rämmitään. Ei mitään vitun järkeä tuossa touhussa.
Jos ei sellaisia raaski turhaan paskaan laittaa, niin zenereistä se tasuri sitten. Kaikkea paskaa sitä maa päällään kantaa.
Sitä vaan ihmettelen, kuinka joku voi reagoida tuolla tavalla, kun joku kysyy komponenttien jännitekestoista. Tiedoksi, ettei tässä ole mitään järjetöntä/paskaa.
Laitapa se kytkentä tänne näkyville kun tuosta sepustuksesta ei millään voi saada tolkkua...
Silta kestää juuri sen jännitteen kuin spekseissä on mainittu mahdolliseksi piikkikestoksi eikä siihen paljon mitkään epämääräiset vastusviritykset vaikuta.
Kertomukseni on aivan selkeä. Jos joku ei hahmota sitä, että tasasuuntaajan ottojaloissa sekä antopuolen plussassa on vastukset, en voi sille mitään.
Vastus sähkön kulkureitillä on aivan selkeä asia. Se ei mitenkään voi olla "epämääräinen vastusviritys". Syöttäisitkö ledille verkkojännitettä ilman vastusta?
Mittasin juuri, että sillan ottopuolen vastusten ansioista ottojaloissa on karkeasti ottaen puolet verkkojännitteestä. Kytkentä siis toimii toivomallani tavalla. Ledien jaloissa on noin pari volttia DC RMS. "Väärin sammutettu"?
Ledille voi syöttää verkkojännitettä aivan hyvin ilman vastusta, tosin itse käyttäisin kondensaattoria jolloin lämpeneminen olisi olematonta.
Tarkempia kietoja em. kytkennästä löytyy helposti kuukkeloimalla.
Tuossa kytkennässä kaikki vastukset voi laittaa ennen tasasuuntaussiltaa jolloin sillalle tulee jännitteeksi tuo 5V.
Kun ledi johtaa molemmilla puolijaksoilla ja myös sillan vastakkaiset diodit niin silan vaihtovirtanastoista saadaan mitattua 5V käyttöjännite.
Käytettäessä kondensaattoria virran rajoittamiseen tulee vaikeuksia käynnistyksessä ja jännitepiikkien yhteydessä kun taajuus voi olla miltei ääretön ja kondensaattorin impedanssi melkein oikosulku.Suojakompponentteja tarvitaan ettei sillat ja ledit tuhoudu.
Diodin jännite on myötäsuunnassa tosiaan se 2V kieppeillä kun virta kulke. Jos ottaa vaan puolijakson ajan virtaa, niin estosuuntainen diodi kerääkin sitten sen huippujännitteen arvon itseensä, koska vastus ei rajoita olematonta virtaa. Tässä voi käydä läpilyönti.
Myös vastuksilla on oma läpilyöntijännitteensä määritelty, mikä tavallisilla on n. 200V luokkaa, eli tuosta seuraa, että pitää jakaa vastuksen arvo kahdelle fyysiselle komponetille, jottei jännitekesto ylity. Myöskin SMD-komponenteilla on pienemmät jännitteen kestot kuin tämä.
Kannattaa vähän varoa sitä diodikytkentää: Koska se on kytketty verkkojännitteeseen ilman erotusmuuntajaa, voi siitä saada sähköiskun. Myös tästä syystä on hyvä olla vastukset molemmissa karvoissa, koska tällöin on epätodennäköisempää, että pääsee koskettamaan johdinta joka on "vaiheessa".
Ensimmäisellä puolijaksolla kulkee ac pisteestä ylädiodin läpi plussaan ja miinuksesta aladiodin kautta toiseen ac pisteeseen.
AC pisteiden jänniteero on ledijännite plus kahden tasasuuntausdiodin kynnsjännite.
Estosuuntaisten diodien yli on juuri tämä jännite.
Toisella puolijaksolla johtavat ylädiodi miinukseen ja aladiodi plussaan.
AC pisteiden jännitteet voivat nousta vain jos ledi katkeaa eikä virtaa kulje.
Jos käytetään puoliaaltotasasuuntausta niin toisellapuolijaksolla virtaa ei kulje ja estosuuntainen jännite on täysi käyttöjännite.
Kytkentä kannattaisi olla varmaan lediltä päin ajateltuna pienehkö vastus (sanotaan vaikka yksi kilo-ohmi). Ledin ja sarjavastuksen paketti zenerin rinnalle, joka on kytketty tasasuuntaajan DC-puolen rinnalle. Tasurin AC-puolelle sitten riittävän pitkät ketjut vastuksia, että tuo jostain syystä haluttu kuuden kilovoltin (toivottavasti vain hetkellinen) kesto saavutetaan.
Konkkia ei kannata käyttää, kuten joku mainitsikin. Sarjakonkka kun päästää piikkijännitteen kivasti läpi.
Vastusten yhteenlaskettu tehohäviö 6kV jännitteellä on sitten 360 wattia, jos niiden yhteenlaskettu arvo on 100 kilo-ohmia. Ei kannata pienimpiä mahdollisia vastuksia käyttää. Saattavat muuten poksahtaa.
Mistä näitä ketjuja tulee?
Eikö aloittaja olis voinut linkata edes jonkinlaista kuvaa vekottimestaan?