Merimiehet yksinkertaisia.
Minua hiukan huvittaa moinen kannanotto. Älyä kuinka lie ollut äijällä itsellään, lainaus Svenin runosta. Vai oliko moinen kirjoitus provo saada keskustelua aikaan?
Hetken seilasin minäkin, yli 40 vuotta. Käsitykseni merimiehistä on tosiaan aivan erilainen, positiivinen. Hyvää porukkaa ja maailmaa ymmärtävää. Jokaisessa ammatissa on luonnollisesti heikkoja lenkkejä, minkä sille voi.
Kolistimmi jutussakin on toistaiseksi vallan kivaa keskustelua, hyvää muistelun alkua. Vielä siellä ei ole ollut viisastelijoita. Onneksi. Keskustelijat lienevät iäkkäämpiä kuin minä. Ehdin seilata hiukan höyrylaivoissa, mutta en kolipaateissa. Enkä myöskään ollut koneessa.
Luulen monen nälvijän olevan niitä muutaman reissun merimiehiä. Ei ole ehkä oma elämä onnistunut maalla eikä merellä, mutta suuria sailoreita ollaan.
Tuttu matruusi lähti muutama vuosikymmen sitten huonon jobitilanteen takia poliisiksi. Suuri murhe oli Helsingissä putkaan vietävissä, jotka ilmoittivat ammatikseen "entinen merimies". Nehän olivat niitä suuria merimiehiä, jotka olivat seilanneet muutaman reissun ja joutuneet seilauskieltoon. Niitä, jotka pitävät merimiesten mainetta yllä, sitä huonoa. Niin kuin muuan isä esitteli tuttavilleen poikiaan: Tässä on poikani Kalle, merimies ja tässä on poikani Ville, no juoppo se on sekin. Valitettavasti tällainenkin maine meillä on johtuen juuri tuosta yllä kerrotusta.
Tälläkin palstalla on paljon mainiota aineistoa, vaikka muutamat sitä parhaan taitonsa mukaan pilaavat. Milläpä heitä hiljentää. Ehkä esimerkiksi kysyjien ei kannata lannistua tyhmiin vastauksiin, vaan odottaa niitä asiallisia.
Odotellaanpa merimiehet nyt joulua kiltisti tonttujen kurkkiessa ikkunoista.
Minua hiukan huvittaa moinen kannanotto. Älyä kuinka lie ollut äijällä itsellään, lainaus Svenin runosta. Vai oliko moinen kirjoitus provo saada keskustelua aikaan?
Hetken seilasin minäkin, yli 40 vuotta. Käsitykseni merimiehistä on tosiaan aivan erilainen, positiivinen. Hyvää porukkaa ja maailmaa ymmärtävää. Jokaisessa ammatissa on luonnollisesti heikkoja lenkkejä, minkä sille voi.
Kolistimmi jutussakin on toistaiseksi vallan kivaa keskustelua, hyvää muistelun alkua. Vielä siellä ei ole ollut viisastelijoita. Onneksi. Keskustelijat lienevät iäkkäämpiä kuin minä. Ehdin seilata hiukan höyrylaivoissa, mutta en kolipaateissa. Enkä myöskään ollut koneessa.
Luulen monen nälvijän olevan niitä muutaman reissun merimiehiä. Ei ole ehkä oma elämä onnistunut maalla eikä merellä, mutta suuria sailoreita ollaan.
Tuttu matruusi lähti muutama vuosikymmen sitten huonon jobitilanteen takia poliisiksi. Suuri murhe oli Helsingissä putkaan vietävissä, jotka ilmoittivat ammatikseen "entinen merimies". Nehän olivat niitä suuria merimiehiä, jotka olivat seilanneet muutaman reissun ja joutuneet seilauskieltoon. Niitä, jotka pitävät merimiesten mainetta yllä, sitä huonoa. Niin kuin muuan isä esitteli tuttavilleen poikiaan: Tässä on poikani Kalle, merimies ja tässä on poikani Ville, no juoppo se on sekin. Valitettavasti tällainenkin maine meillä on johtuen juuri tuosta yllä kerrotusta.
Tälläkin palstalla on paljon mainiota aineistoa, vaikka muutamat sitä parhaan taitonsa mukaan pilaavat. Milläpä heitä hiljentää. Ehkä esimerkiksi kysyjien ei kannata lannistua tyhmiin vastauksiin, vaan odottaa niitä asiallisia.
Odotellaanpa merimiehet nyt joulua kiltisti tonttujen kurkkiessa ikkunoista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Viisaasti kirjoitettu tottakai joka ammatissa on ne hyvät ja huonot yksilöt jälkim-
mäiset on pilannut merimiesten maineen tosin ne parhaat ja kovimmat meren-
kulkijat oli purjelaiva aikakautena, silloin otettiin miehestä mittaa konelaivojen
myötä työt keveni olellisesti ja on nykyisin leikintekoa entisaikoihin verrattuna.
Ne oli nuoria kloppeja jotka lähti merille sotien jälkeen tottakai ne tähtihetket
oli kun istuttiin lasillisella jossain eksoottisessa satamassa, ne muistetaan.
Vaikea on purjelaivat ja modernit moottorilaivat asettaa vastakkain. Purjelaiva-aikaan työ on eittämättä ollut ruumiillisesti raskaampaa - töitä on tehty vaikeissa olosuhteissa ja usein heikolla ravinnolla. Toisaalta aikataulut eivät ole olleet tiukat ja miehistöä on ollut paljon enemmän.
Tämän pivän aluksissa ei enään ylimääräisiä ukkoja löydy. Miehistöllä on oltava ammattitaitoa laidasta laitaan. Kirjoitan konemestarin näkökulmasta kansipuolta yhtään väheksymättä.
Pointti on siinä että "wanhat" 60 luvun merimiehet luulevat olevansa jotain spesiaalia joita tulee kunniottaa. Itse kunnioitan työtoveria mikäli hän on hyvä tyyppi ja osaa hommansa, mutta pelkillä merimiesjutuilla wanhat "merikarhut" tekevät itsestään pellejä.
Kyllä ne laivat valtamerillä vielä kulkevat ja ammattitaitoa kysytään paljon enemmän modernin tekniikan sekä kiristyvien määräysten myötä.
Ei silti, onhan se seilaaminen varmasti ollut mukavampaa silloin aikoinaan kun kaikki ei ollut niin tarkkaa ja porukkaa oli. Ajat on valitettavasti muuttuneet ja mitä koulutukseen tulee, niin minä olen saanut mielestäni hyvät perustiedot opiskeluaikoina Kotkan Ammattikorkeakoulussa, ainakin jobia tuntuu toistaiseksi piisaavan ainakin ulkomaalaisissa.
Suomi24 kirjoituksissa olen huomannut että kadetteja pidetään täysin nollina. Itsellä on kuitenkin heistä hyviä kokemuksia. Otan kadetit mukaan haalaamaan, sähköhommiin sun muuhun, toki siivoominen ja peseminen heille myös kuuluu, mutta täytyy kavereilla antaa mielenkiintoa eikä ainoastaan aivotonta työtä. Sitten rutistaan ettei nuoret viitsi mitään tehdä. Kai nyt jokaista keljuttaa hinkata jotain turkkipeltiä päivästä toiseen, jos kykyjä on muuhunkin. Harjoittelun jälkeen näiden merimiesten pitää osata muutakin kuin siivota.
Itse olen ollut siinä mielessä onnellisessa asemassa että opiksena ei paljon siivota tarvinnut - konehommia kyllä joutui / sai tehdä mistä olen äärettömän kiitollinen.