Hautaus

Sinua osataan neuvoa parhaiten hautausliikkeissä. Kyllä on omat lakisääteiset koukerot miten tulee menetellä.
Pitäähän arkku ostaa, jos tuhkataankin ja myös uurna. onko teitoa, mitä vainaja eläessään on ajatellut?

Olisi mukava, jos tietäisin hautajaisten järjestelyistä edes jotakin, ennenkuin kyselen hautaustoimistosta, tai muualta asioita. Niin tietäisin edes, mitä voisin kysyä siellä, kun on helpompi kysyä asioista, jos tietää, mitä kysyy.

Vainaja ei ole puhunut hautaamistoiveistaan mitään, joten sen vuoksi kumpi vain hautausvaihtoehto sopii. Kun vain pystyisi vertailemaan niitä rauhassa esim. netissä. Näin hautaustoimistossa valinta olisi helpompaa. Paikallisilla hautausliikkeillä ei käsittääkseni ole nettisivuja, joista voisi vertailla esim. erilaisia uurnavaihtoehtoja, tms.

>Paikallisilla hautausliikkeillä ei käsittääkseni ole nettisivuja, joista voisi vertailla esim. erilaisia uurnavaihtoehtoja, tms. <

Huh, tuntuipa pahalta lukea tuollaista. Ollaanko nyt niin pitkällä, että kuolemakin kilpailutetaan - mistä saa tuhkauurnan halvimmalla, vai?

Tiedoksenne siis, ettei tuhkauurnaa ole mikään pakko ostaa, vaikka se onkin kuolemaan ja hautajaisiin liittyvistä kustannuksista vähäisin. Halvimmat tuhkauurnat maksavat noin 100 euroa.

5 vuotta sitten kuollut mieheni halusi tulla tuhkatuksi. Hän olisi halunnut, että tuhkat sirotellaan rakkaaseen kotijärveen, mutta se ei valitettavasti ollut mahdollista. Olisi pitänyt olla kirjallinen lupa kaikilta järveen rajautuvilta maanomistajilta ja myöskin kalastuskunnilta.

Omalle maalle olisi tuhkat saanut haudata. Hautauslain mukaan pitää tuhkan luovutushetkellä olla tieto siitä, mikä on tuhkan loppusijoituspaikka. Ostettu tuhkauurana ei ole pakollinen, sen voi myös lainata tai se voi olla jokin muu sopiva astia.

Mieheni EI HALUNNUT tulla haudatuksi tuhkauurnassa, vaan toivoi että hänen tuhkansa sirotellaan vapaasti kotikunnan muistolehtoon. Sekään ei ollut hautauslain mukaan sallittua, vaan tuhkat piti suntion silmien alla sirotella uurnaa varten kaivettuun matalaan hautaan, jonka jälkeen palautimme tyhjän uurnan suntiolle.

Mieheni tuhka on haudattu hänen toivomuksensa mukaisesti muistolehdon anonyymille alueelle, jonka keskellä olevaan kivipaateen voi halutessaan hankkia pienen nimikyltin, joka maksoi 5 vuotta sitten n. 100 euroa. Sekään ei ole pakollinen.

Pakollinen on siis vain arkku, joka on edullisimmillaan hintaluokkaa n. 700 euroa. Hautapaikka ja sen kaivaminen ja peittäminen maksoivat muutaman satasen. Siunaustilaisuus kirkossa maksoi pappeineen ja kanttoreineen n. 500 euroa, kun mieheni oli ulkopaikkakuntalainen. Kotiseurakunnan kirkosta ei yleensä tarvitse maksaa vuokraa, vaan papille, kanttorille ja suntiolle maksettu korvaus riittää.

Vainajan siirtäminen tuhkaukseen tapahtuu asianmukaisesti hautaustoimiston hoitamana ja maksu määräytyy kilometritaksan mukaan. Yleensä tuhkan saa noutaa aikaisintaan seuraavana päivänä, siihen ei tarvita hautaustoimiston autoa. Tuhkauurna on pieni ja kevyt, sen voi hyvin kuljettaa sylissä tai vaikka kassissa omassa autossa tai julkisessa liikennevälineessä.

Arkkuhautauksessa voi haudan hoidon halutessaan jättää seurakunnan tehtäväksi. Se edellyttää seurakunnan kanssa tehtyä sopimusta, jonka pituus ja hinta vaihtelevat seurakunnittain. Halvin kuulemani hinta on 50 euroa/vuosi, kallein 250 euroa/vuosi. Sopimus pitää sisällään kukkien istuttamisen kesäksi, kastelun ja hoidon sekä haudan siistimisen syksyllä.

Tietoa hinnoista ja sopimusajan pituudesta saa kirkkoherranvirastosta kysymällä.

Hautakiven joutuvat omaiset hankkimaan itse, mutta sehän ei ole pakollinen.

Kiitos hyvistä vastauksista. Lisääkin infoa saa laittaa, jos jollekin tulee jotakin mieleen.

Ei se hinta tietenkään ole se ratkaisevin tekijä, joten siitä ei kenenkään kannata pahoittaa mieltään. Vainajalta ei jäänyt omaisuutta ja köyhillä omaisilla ei ole varaa käyttää hautajaismenoihin tolkuttomasti rahaa.

Hautausliikkeet tekevät kuitenkin bisnestä, joten niistä mielellään tarjotaan kalleimpia vaihtoehtoja, jos asiakas ei tiedä vaihtoehdoista mitään. Tuo hautausala on siksi hyvä bisnes, kun ihmiset eivät kehtaa, tai jostain muusta syystä viitsi kysellä hintoja, niin hautausliikkeet saavat helposti hintavampia vaihtoehtoja myydyksi.

Vainaja haudataan sellaiseen kuntaan, jossa ei asu hänen omaisiaan, joten siksi pitää ajatella haudan hoitoa ym. asioita myös tätä hetkeä pidemmälle. Jos haudan hoitamisesta veloitetaan vielä vuosikymmenien päästäkin, niin en tiedä, kuka nuo maksut hoitaa.

Jos vainaja haudataan uurnassa seurakunnan muistolehtoon, niin maksaako se paikka ja sen haudan hoitaminen yhtä paljon, kuin arkkupaikan hoito? Kuinka pitkiä haudanhoitosopimuksia seurakuntien kanssa yleensä tehdään?

Mieheni tuhkauurna haudattiin J:n muistolehtoon anonyymille alueelle. Hautapaikka ja tuhkauurnaa varten tehdyn haudan kaivaminen sekä peittäminen maksoivat muistaakseni yhteensä n. 100 euroa nimikyltti muistolehdon keskellä olevaan paateen niinikään 100 euroa.

Anonyymille alueelle haudatusta ei tule jälkeenpäin minkäänlaisia maksuja.
Polttohautauksen edullisuutta puoltaa sekin, ettei tarvitse ollenkaan hankkia kalliita kukkalaitteita siunaustilaisuutta ajatellen. Arkun päälle siunaustilaisuudessa riittää esimerkiksi yksi leikkoruusu/lähiomainen. Isot kukkalaitteet ovat turhia ja hankalia, jos vainaja joutuu odottamaan tuhkausta.

Seurakunnat perivät ulkopaikkakuntalaisilta kirkossa pidetyssä siunaustilaisuudesta kirkkosalin vuokraa, joka sekin vaihtelee seurakunnittain 250-500 euron välillä. Seurakunnan jäseniltä ei kirkkosalin vuokraa yleensä peritä, joten siunaus kannattaa tehdä oman seurakunnan kotikirkossa. Papin, kanttorin ja suntion työstä toki peritään korvaus kotikirkossakin. Nämäkin asiat kannattaa kuitenkin kysyä etukäteen kirkkoherranvirastosta, että vältytään yllätyksiltä.

Perunkirjoitus on pakollinen ja se maksaa kaikkine kuluineen suurinpiirtein 500 euroa. Täysin varattoman vainajan perunkirjoituksen voi tehdä itsekin, jolloin siitä aiheutuu lähinnä vain virka- ym. todistuksista aiheutuvat kulut. Kaikki kuolemaan liittyvät oheiskulut (siirtokuljetukset, hautaustoimiston kulut, arkku, siunaustilaisuuden kulut, kukkalaitteet, kuolinilmoitus, hautakivi sekä mahdollisen muistotilaisuuden kulut huomioidaan perunkirjoituksessa. Myös kohtuullinen määrä polttoaine- ja puhelinkuluja hyväksytään perunkirjoitukseen).

Perinteisessä arkkuhautauksessakaan ei haudan hoito ole pakollista. Hautapaikka maksaa alkaen 50 euroa - ulkopaikkakuntalaisilta enemmän - ja sillä rahalla saa hautarauhan 25 vuodeksi riippumatta siitä, hoidetaanko hautaa vai ei. Hautakivikään ei todellakaan ole pakollinen.

Seurakunnat tekevät haudanhoitosopimuksia, joitten pituus vaihtelee. Nykyään taitaa hoitosopimuksen pitus olla 3-5 vuotta. Ennen oli mahdollista tehdä jopa 10 tai 25 v. haudanhoitosopimuksia kertakorvauksella, jolloin kulut oli huomioitiin perunkirjoituksessa.

Varattomien vainajien kohdalla voi anoa hautausapua kotikunnan sosiaalivirastosta. Jos vainaja oli työikäinen, kannattaa selvittää oliko hänen työnantajallaan vakuutus, josta olisi mahdollista saada hautausapua.

Tässä tulikin jo monenlaista pohjatietoa. Tarkennusta saa kysymällä rohkeasti hautaustoimistosta sekä seurakunnasta.

Sytkäri, bensiiniä, ja tuhkakuppi!,