Mitä järkeä

Meillä kun kaikilla ei ole niin vilkas mielikuvitus (lue: mahdollisuutta purjehtia kansainvälisen miehistön kanssa) kuin BB:llä, niin meille muille voi antaa nyrkkisäännön, josta toki Böbikin voi ottaa opiksi: vasemman ja oikean erottaa siitä, että vasemman käden peukalo osoittaa oikealle kun taas oikeassa kädessä tasan päin vastoin. Kello on useimmiten myös oikeassa, vaikka olisikin vasemmassa. Tiedäthän!

Statisti kirjoitti:

Meillä kun kaikilla ei ole niin vilkas mielikuvitus (lue: mahdollisuutta purjehtia kansainvälisen miehistön kanssa) kuin BB:llä, niin meille muille voi antaa nyrkkisäännön, josta toki Böbikin voi ottaa opiksi: vasemman ja oikean erottaa siitä, että vasemman käden peukalo osoittaa oikealle kun taas oikeassa kädessä tasan päin vastoin. Kello on useimmiten myös oikeassa, vaikka olisikin vasemmassa. Tiedäthän!

Lue lisää

mistä oli kysymys? Snaijaatsä lande?

Sir BB kirjoitti:

mistä oli kysymys? Snaijaatsä lande?

Nouseeko sieltä Loviisan ydinvoimalan lauhde vesialtaasta kenties jotain kemikaalia, joka pistää pinnan kireälle! Ota ihmeessä rennompi ote pinnasta. Kirjaimellisesti! Ai niin, eihän sulla olekaan kuin radio-Ohjattava. Mutta pääseehän silläkin. Ainakin mieli kuvituksessa. TiedäThän?

On siinä järkeä jos katselee laiturilta veneen keulan edestä perää kohti. Silloin voi sanoa vasemmalla olevaa puolta styrpuuriksi

Viki kirjoitti:

On siinä järkeä jos katselee laiturilta veneen keulan edestä perää kohti. Silloin voi sanoa vasemmalla olevaa puolta styrpuuriksi

Ei muuten voi! Styyrpuuri on vain ja ainoastaan veneen oikea puoli perästä keulaan katsottaessa!

Nimi tulee siitä että yleensä ja perinteisesti veneissä ja laivoissa on ollut ohjailu- eli styyraus-paikka veneen oikealla laidalla. Edelleen valtaosassa veneitä styyrninki on styyran laidalla.

Puu... kirjoitti:

Ei muuten voi! Styyrpuuri on vain ja ainoastaan veneen oikea puoli perästä keulaan katsottaessa!

Nimi tulee siitä että yleensä ja perinteisesti veneissä ja laivoissa on ollut ohjailu- eli styyraus-paikka veneen oikealla laidalla. Edelleen valtaosassa veneitä styyrninki on styyran laidalla.

Lue lisää

Se on myös veneen vasen puoli keulasta perään katsottaessa, kokeile vaikka!

Viki kirjoitti:

Se on myös veneen vasen puoli keulasta perään katsottaessa, kokeile vaikka!

Mun veneessä kyllä Styyrpuuri ja paapuuri pysyy omilla puolillaan katon mä mistä päin vaan, tuu vaikka kokeilee. Sull on veeneessäs joku valmistusvirhe jos styyra vaihtaa puolta kesken kaiken kun päätä kääntää. Mut tollane menee varmaa veistämön takuuseen, et älä huoli.

Puu... kirjoitti:

Mun veneessä kyllä Styyrpuuri ja paapuuri pysyy omilla puolillaan katon mä mistä päin vaan, tuu vaikka kokeilee. Sull on veeneessäs joku valmistusvirhe jos styyra vaihtaa puolta kesken kaiken kun päätä kääntää. Mut tollane menee varmaa veistämön takuuseen, et älä huoli.

Lue lisää

Keulasta perään päin katsoessa vasemmalla puolella on styyrpuuri, perästä keulaan päin katsoessa oikealla puolella on styyrpuuri.

Jos seisot nokka itää kohti, vasemmalla puolella on pohjoinen. Jos seisot nokka länttä kohti, vasemmalla puolella on etelä. On se vaan niin ihmeellistä, mutta yritä ottaa selvää että miksi ne ilmansuunnat vaihtavat kätisyyttään... :-O

Eikä maapallossa ole valmistusvirhettä, joten turha alkaa siitä päästä ongelmaa purkamaan.

Viki kirjoitti:

Keulasta perään päin katsoessa vasemmalla puolella on styyrpuuri, perästä keulaan päin katsoessa oikealla puolella on styyrpuuri.

Jos seisot nokka itää kohti, vasemmalla puolella on pohjoinen. Jos seisot nokka länttä kohti, vasemmalla puolella on etelä. On se vaan niin ihmeellistä, mutta yritä ottaa selvää että miksi ne ilmansuunnat vaihtavat kätisyyttään... :-O

Eikä maapallossa ole valmistusvirhettä, joten turha alkaa siitä päästä ongelmaa purkamaan.

Lue lisää

uskomaton lässyttäjä,varmaan purjehtija-mieh...poikia?

Viki kirjoitti:

Keulasta perään päin katsoessa vasemmalla puolella on styyrpuuri, perästä keulaan päin katsoessa oikealla puolella on styyrpuuri.

Jos seisot nokka itää kohti, vasemmalla puolella on pohjoinen. Jos seisot nokka länttä kohti, vasemmalla puolella on etelä. On se vaan niin ihmeellistä, mutta yritä ottaa selvää että miksi ne ilmansuunnat vaihtavat kätisyyttään... :-O

Eikä maapallossa ole valmistusvirhettä, joten turha alkaa siitä päästä ongelmaa purkamaan.

Lue lisää

Tämä keskustelun haara on aivan loistava esimerkki siitä, miksi aluksissa ei kannata käyttää vasenta ja oikeaa vaan styyraa ja paaraa! Kumpikin taitaa olla oikeassa.....;-)

Viki kirjoitti:

Keulasta perään päin katsoessa vasemmalla puolella on styyrpuuri, perästä keulaan päin katsoessa oikealla puolella on styyrpuuri.

Jos seisot nokka itää kohti, vasemmalla puolella on pohjoinen. Jos seisot nokka länttä kohti, vasemmalla puolella on etelä. On se vaan niin ihmeellistä, mutta yritä ottaa selvää että miksi ne ilmansuunnat vaihtavat kätisyyttään... :-O

Eikä maapallossa ole valmistusvirhettä, joten turha alkaa siitä päästä ongelmaa purkamaan.

Lue lisää

No sitä minäki tarkoiti ;) Nää oudot termit vaa sekoittaa (oikea ja vasen). En ol tottunu käyttämää niit, se kuulostaa nii snobbailevalta.
Ne o jotai kirjakielt puhuvie sivistyneitte hapatuksii. (ettei vaa olis jottai sukku näil vänstra talande bätre folkel)

;~}

Meill o autossaki tyyrpuuri ja paarpuuri vaiks ratti onki paapuuris (saakeli fransmanni ku ei ymmär veneilyst mittää, kyl veneilijä autoo styyraus tarttis saa tyypuurii)

Tukkulaine frovva meni Aurajoe rantaa kalastaja paatist ostama kalla ja kysy fiskarilt "onk kala tyyrist" Fiskari sanos siihe et "ei ku puuris"

keimo kirjoitti:

uskomaton lässyttäjä,varmaan purjehtija-mieh...poikia?

purjehtijat aina samanlaisia hienostelevia neitejä jotka eivät poistu neljää kilometriä kauemmaksi mantereesta?
Tällaisen kuvan saa väkisinkin tältä palstalta

Puu... kirjoitti:

Ei muuten voi! Styyrpuuri on vain ja ainoastaan veneen oikea puoli perästä keulaan katsottaessa!

Nimi tulee siitä että yleensä ja perinteisesti veneissä ja laivoissa on ollut ohjailu- eli styyraus-paikka veneen oikealla laidalla. Edelleen valtaosassa veneitä styyrninki on styyran laidalla.

Lue lisää

Mielestäni veneessä on styyrpuuri eli ohjauslaita ja paapuuri eli vastalaita.
Näin ymmärtäen ei tule komento ja käsitevirheitä eikä onnettomuuksia väärinymmärryksistä johtuen.
Miinanraivaaja Kallanpään matruusi ja kokki.

ratti on yleensä oikealla puolella.Nimi styyrpuuri tulee ruotsinkielisestä styrbord.

Stefan kirjoitti:

ratti on yleensä oikealla puolella.Nimi styyrpuuri tulee ruotsinkielisestä styrbord.

Ja styrbord taas tulee siitä, kun aikojen alussa ohjainmela tms. sijoitettiin aina oikealle puolelle takaa katsottuna.

Pekka kirjoitti:

Ja styrbord taas tulee siitä, kun aikojen alussa ohjainmela tms. sijoitettiin aina oikealle puolelle takaa katsottuna.

...että ruori on nimenomaan ruotsalaisissa moottoriveneissä useimmiten sijoitettuna paapuurin (siis paapuurin, ei paarpuurin) puolelle!

suom. styyrpuuri/paapuuri
ruots. styrbord/babord
engl. starboard/port (port side)

Englannin starboard saattaisi tulla siitä, että paikannukseen käytettiin ennen Loran-, Decca-, Omega-, GPS- jne. aikakautta sekstanttia (tai vaikka kvadranttia tai oktanttia), kelloa sekä erinäisiä taivaankappaleita (ynnä taulukoita, paperia ja Faber-Castellin tuotteita).

Navigointiin käytettäviä tähtiä (star) on taulukoitu n. 50. Navigointipöytä kai sijoitettiin aluksen oikealle puolelle perästä keulaan päin katsottuna.

Yksi tähtikuvio on muuten nimeltään Peräkeula (lat. Puppis). Hämäävää, eikö totta! Aivan sama asia, kun savolaiselta konduktööriltä kysyttiin, missä päin junaa makuuvaunut oikein mahtavat olla. Vastaus kuului: "Ne on etupiässä takapiässä!"

Ja elleivät erityiset syyt muuta vaatineet, niin alus töijattiin kaijaan siten, että sen vasen kylki (perästä keulaan päin katsottuna) oli kaijaa vasten. Siitä tuo "port side".

Crux kirjoitti:

...että ruori on nimenomaan ruotsalaisissa moottoriveneissä useimmiten sijoitettuna paapuurin (siis paapuurin, ei paarpuurin) puolelle!

suom. styyrpuuri/paapuuri
ruots. styrbord/babord
engl. starboard/port (port side)

Englannin starboard saattaisi tulla siitä, että paikannukseen käytettiin ennen Loran-, Decca-, Omega-, GPS- jne. aikakautta sekstanttia (tai vaikka kvadranttia tai oktanttia), kelloa sekä erinäisiä taivaankappaleita (ynnä taulukoita, paperia ja Faber-Castellin tuotteita).

Navigointiin käytettäviä tähtiä (star) on taulukoitu n. 50. Navigointipöytä kai sijoitettiin aluksen oikealle puolelle perästä keulaan päin katsottuna.

Yksi tähtikuvio on muuten nimeltään Peräkeula (lat. Puppis). Hämäävää, eikö totta! Aivan sama asia, kun savolaiselta konduktööriltä kysyttiin, missä päin junaa makuuvaunut oikein mahtavat olla. Vastaus kuului: "Ne on etupiässä takapiässä!"

Ja elleivät erityiset syyt muuta vaatineet, niin alus töijattiin kaijaan siten, että sen vasen kylki (perästä keulaan päin katsottuna) oli kaijaa vasten. Siitä tuo "port side".

Lue lisää

...olet nyt vähän väärillä jäljillä. Tietääkseni englannin "starboard" on samaa perua kuin ruotsin "styrbord" ja saksan "steuerbord" (saman kieliryhmän kieliä, 1000-1500 vuotta sitten niiden puhujat varsin pitkälle ymmärsivät toisiaan). Eli viitataan nimenomaan siihen peräsinairoon, joka oli tapana sijoittaa oikealle puolelle. Ja kun perämela oli sillä puolen, ei laituriin ollut hyvä kiinnittyä oikea kylki edellä, joten vastakkaisesta sivusta tuli sitten "sataman puoli".
Tuo peräsinairosysteemihän oli myös syynä siihen, että vielä viime vuosisadan alkupuolella ruorikomennot annettiin päinvastoin kuin nykyään. Pinnaohjaus kun toimii väärinpäin :)

Crux kirjoitti:

...että ruori on nimenomaan ruotsalaisissa moottoriveneissä useimmiten sijoitettuna paapuurin (siis paapuurin, ei paarpuurin) puolelle!

suom. styyrpuuri/paapuuri
ruots. styrbord/babord
engl. starboard/port (port side)

Englannin starboard saattaisi tulla siitä, että paikannukseen käytettiin ennen Loran-, Decca-, Omega-, GPS- jne. aikakautta sekstanttia (tai vaikka kvadranttia tai oktanttia), kelloa sekä erinäisiä taivaankappaleita (ynnä taulukoita, paperia ja Faber-Castellin tuotteita).

Navigointiin käytettäviä tähtiä (star) on taulukoitu n. 50. Navigointipöytä kai sijoitettiin aluksen oikealle puolelle perästä keulaan päin katsottuna.

Yksi tähtikuvio on muuten nimeltään Peräkeula (lat. Puppis). Hämäävää, eikö totta! Aivan sama asia, kun savolaiselta konduktööriltä kysyttiin, missä päin junaa makuuvaunut oikein mahtavat olla. Vastaus kuului: "Ne on etupiässä takapiässä!"

Ja elleivät erityiset syyt muuta vaatineet, niin alus töijattiin kaijaan siten, että sen vasen kylki (perästä keulaan päin katsottuna) oli kaijaa vasten. Siitä tuo "port side".

Lue lisää

Muistaakseni termi on perua pohjoismaisesta etymologiasta viikinkiajalta jolloin laivoissa oli tuo ohjailumela takaapäin katsoen oikealla eli styyraajan puolella. Tähtien kanssa asialla ei ole mitään tekemistä.

JRxxx kirjoitti:

...olet nyt vähän väärillä jäljillä. Tietääkseni englannin "starboard" on samaa perua kuin ruotsin "styrbord" ja saksan "steuerbord" (saman kieliryhmän kieliä, 1000-1500 vuotta sitten niiden puhujat varsin pitkälle ymmärsivät toisiaan). Eli viitataan nimenomaan siihen peräsinairoon, joka oli tapana sijoittaa oikealle puolelle. Ja kun perämela oli sillä puolen, ei laituriin ollut hyvä kiinnittyä oikea kylki edellä, joten vastakkaisesta sivusta tuli sitten "sataman puoli".
Tuo peräsinairosysteemihän oli myös syynä siihen, että vielä viime vuosisadan alkupuolella ruorikomennot annettiin päinvastoin kuin nykyään. Pinnaohjaus kun toimii väärinpäin :)

Lue lisää

Taisinpa todellakin pähkäillä väärin!

"Starboardilla" ei todellakaan näytä olevan tähtien kanssa mitään tekemistä. Minkä tähden minä noin...?

starboard = "steerboard"

[Middle English sterbord, from Old English storbord : stor-, a steering; see st- in Indo-European Roots bord, side of a ship.]
http://dictionary.reference.com/search?q=starboard

tuo kuulostaa tosi älyttömältä, mieti nyt itsekin:styyrpuuri ja paarpuuri.
Ei tuollaista vakavalla naamalla sano kuin vajaaälyinen

Stefan kirjoitti:

ratti on yleensä oikealla puolella.Nimi styyrpuuri tulee ruotsinkielisestä styrbord.

Hei vaan staffanit ja muut håkanit!

Mulla on autossa ratti vasemmalla puolella. Jos katson autoa takaapäin, ratti on vasemmalla puolella. Jos katson autoa edestäpäin, ratti on edelleen vasemmalla. Ylhäältä ja alhaaltakin katsottuna ratti on vasemmalla puolella. Auton sisälläkin, olin sitten miten päin vain, ratti on vasemmalla puolella.

Mikäkö on logiikka? No just se, että vasen ja oikea puoli ei vaihda puoltaan esineessä (auto) vaikka sitä katsottaisiin mistäpäin tahansa. Ilmeisesti purjehtivat hookkanit eivät pysty käsittämään näin yksinkertaisia asioita.

maakrapu kirjoitti:

Hei vaan staffanit ja muut håkanit!

Mulla on autossa ratti vasemmalla puolella. Jos katson autoa takaapäin, ratti on vasemmalla puolella. Jos katson autoa edestäpäin, ratti on edelleen vasemmalla. Ylhäältä ja alhaaltakin katsottuna ratti on vasemmalla puolella. Auton sisälläkin, olin sitten miten päin vain, ratti on vasemmalla puolella.

Mikäkö on logiikka? No just se, että vasen ja oikea puoli ei vaihda puoltaan esineessä (auto) vaikka sitä katsottaisiin mistäpäin tahansa. Ilmeisesti purjehtivat hookkanit eivät pysty käsittämään näin yksinkertaisia asioita.

Lue lisää

Minulla muuten taitaa olla sama juttu omassa autossani...

Veneessä minulla taasen on pentteri styyrpuurin puolella ja pistopunkka paapuurissa. Milläs puolella ne ovat sinun autossasi?

maakrapu kirjoitti:

Hei vaan staffanit ja muut håkanit!

Mulla on autossa ratti vasemmalla puolella. Jos katson autoa takaapäin, ratti on vasemmalla puolella. Jos katson autoa edestäpäin, ratti on edelleen vasemmalla. Ylhäältä ja alhaaltakin katsottuna ratti on vasemmalla puolella. Auton sisälläkin, olin sitten miten päin vain, ratti on vasemmalla puolella.

Mikäkö on logiikka? No just se, että vasen ja oikea puoli ei vaihda puoltaan esineessä (auto) vaikka sitä katsottaisiin mistäpäin tahansa. Ilmeisesti purjehtivat hookkanit eivät pysty käsittämään näin yksinkertaisia asioita.

Lue lisää

välttämättä ole siitä etteikö he käsittäisi asiaa vaan kuten he itse asian ilmaisevat "siksi kun jo viikingit käyttivät näitä termejä" Ilmeisesti he myös pukeutuvat nykyäänkin hamppukankaasta valmistettuihin asuihin ja raiskaavat naisia tästä samasta syystä että kun ennenkin...

Viki kirjoitti:

Minulla muuten taitaa olla sama juttu omassa autossani...

Veneessä minulla taasen on pentteri styyrpuurin puolella ja pistopunkka paapuurissa. Milläs puolella ne ovat sinun autossasi?

Lue lisää

millään uskonut että ensimmäisenä on Viki yrittämässä aiheuttaa päänvaivaa sillä mitä nuo termit tarkoittavat.
Minä itse en tiedä mitä nuo tarkoittaa eikä voisi vähempää kiinnostaakaan.
Sanos Viki sama latinaksi

Lauri kirjoitti:

millään uskonut että ensimmäisenä on Viki yrittämässä aiheuttaa päänvaivaa sillä mitä nuo termit tarkoittavat.
Minä itse en tiedä mitä nuo tarkoittaa eikä voisi vähempää kiinnostaakaan.
Sanos Viki sama latinaksi

Lue lisää

Ehkäpä olisi parasta että Maakrapu ja Lauri poistuisivat takavasemmalle, tuonne yleistä autoilusta -palstalle pohdiskelemaan että kuka tässä huushollissa sen tratin paikan määrää! Eipä taitaisi veneilystä keskustelevien joukossa tulla pahastikaan teitä ikävä.

(Eikös tämän tyhjänpäiväisen ketjun pitäisi kohta jo tulla täyteen eli tukehtua omaan mahdottomuuteensa?)

Viki kirjoitti:

Ehkäpä olisi parasta että Maakrapu ja Lauri poistuisivat takavasemmalle, tuonne yleistä autoilusta -palstalle pohdiskelemaan että kuka tässä huushollissa sen tratin paikan määrää! Eipä taitaisi veneilystä keskustelevien joukossa tulla pahastikaan teitä ikävä.

(Eikös tämän tyhjänpäiväisen ketjun pitäisi kohta jo tulla täyteen eli tukehtua omaan mahdottomuuteensa?)

Lue lisää

sitten ihan pakko lukea esim. minun kirjoittamiani viestejä kun kuitenkin kirjoitan aina samalla nimellä..

Lauri kirjoitti:

sitten ihan pakko lukea esim. minun kirjoittamiani viestejä kun kuitenkin kirjoitan aina samalla nimellä..

Kaikkia, myös epämiellyttäviä, ilmiöitä voi tarkastella maailmankuvansa täydentämiseksi

Viki kirjoitti:

Kaikkia, myös epämiellyttäviä, ilmiöitä voi tarkastella maailmankuvansa täydentämiseksi

ainoastaan kertoo siitä ettet itsekään ole varma asiasta

Lauri kirjoitti:

ainoastaan kertoo siitä ettet itsekään ole varma asiasta

Sinäpä sen muotoilit nätisti. Kun masokisti sanoi: "Lyö!", sadisti vastasi: "Enpäs lyö!"

Siispä, jos pidän lässytystäsi epämiellyttävänä, niin masokistina se onkin minulle miellyttävää :-O

Crux kirjoitti:

...että ruori on nimenomaan ruotsalaisissa moottoriveneissä useimmiten sijoitettuna paapuurin (siis paapuurin, ei paarpuurin) puolelle!

suom. styyrpuuri/paapuuri
ruots. styrbord/babord
engl. starboard/port (port side)

Englannin starboard saattaisi tulla siitä, että paikannukseen käytettiin ennen Loran-, Decca-, Omega-, GPS- jne. aikakautta sekstanttia (tai vaikka kvadranttia tai oktanttia), kelloa sekä erinäisiä taivaankappaleita (ynnä taulukoita, paperia ja Faber-Castellin tuotteita).

Navigointiin käytettäviä tähtiä (star) on taulukoitu n. 50. Navigointipöytä kai sijoitettiin aluksen oikealle puolelle perästä keulaan päin katsottuna.

Yksi tähtikuvio on muuten nimeltään Peräkeula (lat. Puppis). Hämäävää, eikö totta! Aivan sama asia, kun savolaiselta konduktööriltä kysyttiin, missä päin junaa makuuvaunut oikein mahtavat olla. Vastaus kuului: "Ne on etupiässä takapiässä!"

Ja elleivät erityiset syyt muuta vaatineet, niin alus töijattiin kaijaan siten, että sen vasen kylki (perästä keulaan päin katsottuna) oli kaijaa vasten. Siitä tuo "port side".

Lue lisää

Jatkoa alla olevaan. Tuo paapuurin (Portside) töijääminen johtui siitä (ja miksei olisi edelleenkin edelleenkin), että kipparin hytti on aina SB puolella ja lastauksen kolina on tietenkin vähäisempää meren puolella. Lainaus: Ja elleivät erityiset syyt muuta vaatineet, niin alus töijattiin kaijaan siten, että sen vasen kylki (perästä keulaan päin katsottuna) oli kaijaa vasten. Siitä tuo "port side".

Oletko vaihtanut merikorteistakin latitudiasteikot metrijärjestelmään ettet vaan sekoilisi ja tekisi virheitä navigoinnissa?

Viki kirjoitti:

Oletko vaihtanut merikorteistakin latitudiasteikot metrijärjestelmään ettet vaan sekoilisi ja tekisi virheitä navigoinnissa?

Meinasi unohtua, kompassistakin on tietysti pitänyt vaihtaa kehä, asteet pois ja tilalle radiaanit!

Viki kirjoitti:

Meinasi unohtua, kompassistakin on tietysti pitänyt vaihtaa kehä, asteet pois ja tilalle radiaanit!

Merikarttasarjassa näyttää mittakaavana olevan 50000, jolloin sentti vastaa 500 metriä eikä esim ½ nm.

Varmaan veneen mittakin ilmoitetaan metreinä eikä tuuman kerrannaisina.

tuntematon kirjoitti:

Merikarttasarjassa näyttää mittakaavana olevan 50000, jolloin sentti vastaa 500 metriä eikä esim ½ nm.

Viittikös vilkasta sitä "pystysuoraa" elikkä vasemmassa ja oikeassa reunassa olevaa latitudiasteikkoa. Yksi aste on 60 merimailia eli yksi minuutti on mailin.

Monet navigoinnin, esim. merkintälaskun vaatimat laskukaavat pohjautuvat tähän "yhteensattumaan".

Kymmenjärjestelmässä tuo laskenta olisi paljon hankalampaa.

tuntematon kirjoitti:

Varmaan veneen mittakin ilmoitetaan metreinä eikä tuuman kerrannaisina.

Heh... tuuman kerrannainen on nimeltään jalka. Se on kaksitoista tuumaa, hilikun yli kolkytä senttii...

Veneiden mitoista pituus ilmoitetaan aika yleisesti nykyäänkin jalkoina. Samoin moottoriteho usein hevosvoimina, vaikka kilowatti olisi si-yksikkö.

Viki kirjoitti:

Heh... tuuman kerrannainen on nimeltään jalka. Se on kaksitoista tuumaa, hilikun yli kolkytä senttii...

Veneiden mitoista pituus ilmoitetaan aika yleisesti nykyäänkin jalkoina. Samoin moottoriteho usein hevosvoimina, vaikka kilowatti olisi si-yksikkö.

Lue lisää

Olen moottoriveneilijä. Jostain syystä miellän moottoriveneiden koon parhaiten metreinä mutta purjeveneiden koon jalkoina. "30-jalkainen moottorivene" sanoo minulle yhtä vähän kuin "9-metrinen purjevene"!

Ja merellä miellän matkat ilman muuta vain ja ainoastaan (meri-)maileina, nopeuden solmuina.

Olin jo nelikymppinen aloittaessani veneilyharrastuksen takavuosina. Silti tuo mailien ja solmujen omaksuminen tuntui täydellisen luontevalta aivan alusta alkaen.

Minusta tuntuu aivan hassulta yrittää tunkea maapuolen yksiköitä merelle! Mutta jokainen veneilköön niillä yksiköillä kuin itse parhaaksi näkee...

Viki kirjoitti:

Heh... tuuman kerrannainen on nimeltään jalka. Se on kaksitoista tuumaa, hilikun yli kolkytä senttii...

Veneiden mitoista pituus ilmoitetaan aika yleisesti nykyäänkin jalkoina. Samoin moottoriteho usein hevosvoimina, vaikka kilowatti olisi si-yksikkö.

Lue lisää

Aina täytyy selittää, että jalka on hilkun yli 30 cm. Miksi ei käytetä suosiolla sellaisia mittayksiköitä, joita kuulija ymmärtää suoraan vai onko kysymyksessä sittenkin jonkin tason snobbailu.

Sama alkuperäisen vasen ja oikea kysymyksen kanssa. Eikös autoissakin oli ratti vasemmalla kun ajetaan oikealla? Ei kenenkään tarvitse selittää, että "takaa katsoen vasemmalla".

tuntematon kirjoitti:

Aina täytyy selittää, että jalka on hilkun yli 30 cm. Miksi ei käytetä suosiolla sellaisia mittayksiköitä, joita kuulija ymmärtää suoraan vai onko kysymyksessä sittenkin jonkin tason snobbailu.

Sama alkuperäisen vasen ja oikea kysymyksen kanssa. Eikös autoissakin oli ratti vasemmalla kun ajetaan oikealla? Ei kenenkään tarvitse selittää, että "takaa katsoen vasemmalla".

Lue lisää

Sitä minä vähän pelkäsinkin että tuntemattomalle: "Aina täytyy selittää, että jalka on hilkun yli 30 cm"

Kaikille ei tarvitse...

tuntematon kirjoitti:

Aina täytyy selittää, että jalka on hilkun yli 30 cm. Miksi ei käytetä suosiolla sellaisia mittayksiköitä, joita kuulija ymmärtää suoraan vai onko kysymyksessä sittenkin jonkin tason snobbailu.

Sama alkuperäisen vasen ja oikea kysymyksen kanssa. Eikös autoissakin oli ratti vasemmalla kun ajetaan oikealla? Ei kenenkään tarvitse selittää, että "takaa katsoen vasemmalla".

Lue lisää

> Miksi ei käytetä suosiolla sellaisia
> mittayksiköitä, joita kuulija ymmärtää suoraan
> vai onko kysymyksessä sittenkin jonkin tason
> snobbailu.

Kun puhun veneilijälle, käytän veneilijän ymmärtämiä yksiköitä eli maileja ja solmuja.

Kun puhun maakravulle, koetan ajatella asioita hänen näkökulmastaan ja muunnan yksiköt hänen käyttämikseen (jotta en vaikuttaisi snobilta ja jotta sanomani menisi perille).

Helppoa.

Crux kirjoitti:

> Miksi ei käytetä suosiolla sellaisia
> mittayksiköitä, joita kuulija ymmärtää suoraan
> vai onko kysymyksessä sittenkin jonkin tason
> snobbailu.

Kun puhun veneilijälle, käytän veneilijän ymmärtämiä yksiköitä eli maileja ja solmuja.

Kun puhun maakravulle, koetan ajatella asioita hänen näkökulmastaan ja muunnan yksiköt hänen käyttämikseen (jotta en vaikuttaisi snobilta ja jotta sanomani menisi perille).

Helppoa.

Lue lisää

Luulenpa, että olet harvinaisen lajin edustaja. Mutta saatan tietenkin olla väärässäkin. Täällä kun istutaan veneilypalstalla.

Crux kirjoitti:

Olen moottoriveneilijä. Jostain syystä miellän moottoriveneiden koon parhaiten metreinä mutta purjeveneiden koon jalkoina. "30-jalkainen moottorivene" sanoo minulle yhtä vähän kuin "9-metrinen purjevene"!

Ja merellä miellän matkat ilman muuta vain ja ainoastaan (meri-)maileina, nopeuden solmuina.

Olin jo nelikymppinen aloittaessani veneilyharrastuksen takavuosina. Silti tuo mailien ja solmujen omaksuminen tuntui täydellisen luontevalta aivan alusta alkaen.

Minusta tuntuu aivan hassulta yrittää tunkea maapuolen yksiköitä merelle! Mutta jokainen veneilköön niillä yksiköillä kuin itse parhaaksi näkee...

Lue lisää

Uskoakseni (suomalaiset) purjeveneilijätkin käyttävät joustavasti sekä jalkoja että metrejä eri tarkoituksissa.

Vaikka veneiden pituuksista puhutaan luontevimmin jalkoina, niin ainakin syväys ja maston korkeus mitataan metreinä, luullakseni yleisesti myös veneen leveys.

Minun moottoriveneeni loki on kalibroitu näyttämään maileja ja solmuja, kuten on jo todettu. Samassa näyttötaulussa oleva kaikuluotain kuitenkin näyttää metrejä eikä jalkoja! Uskoisin, että vastaava käytäntö on vallitsevana muillakin meikäveneilijöillä, olipa paatti sitten purje- tai moottorisellainen.

tuntematon kirjoitti:

Aina täytyy selittää, että jalka on hilkun yli 30 cm. Miksi ei käytetä suosiolla sellaisia mittayksiköitä, joita kuulija ymmärtää suoraan vai onko kysymyksessä sittenkin jonkin tason snobbailu.

Sama alkuperäisen vasen ja oikea kysymyksen kanssa. Eikös autoissakin oli ratti vasemmalla kun ajetaan oikealla? Ei kenenkään tarvitse selittää, että "takaa katsoen vasemmalla".

Lue lisää

kun on "vatsaflunssa", miksi ei sanota suoraan et on saatananmoinen paskatauti, paska flygaa kuin varpusparvi.

Kyse on harrastus-slangista, joka "maalaisen korvaan" saattaa kuulostaa snobismilta.
Tiedäthän, että veneissä ei ole koskaan naruja, niitä kutsutaan köysiksi.

tuntematon kirjoitti:

Aina täytyy selittää, että jalka on hilkun yli 30 cm. Miksi ei käytetä suosiolla sellaisia mittayksiköitä, joita kuulija ymmärtää suoraan vai onko kysymyksessä sittenkin jonkin tason snobbailu.

Sama alkuperäisen vasen ja oikea kysymyksen kanssa. Eikös autoissakin oli ratti vasemmalla kun ajetaan oikealla? Ei kenenkään tarvitse selittää, että "takaa katsoen vasemmalla".

Lue lisää

Jalkojen käyttöön veneen pituusyksikkönä on kaksikin hyvää syytä. Oleellisinta on, että pituus voidaan jalkoina ilmaista kätevällä kokonaisluvulla, johon metri on liian suuri yksikkö ja tarvitaan desimaalit perään. Toinen on tietysti se "muu maailma" ja sen veneteollisuus, joka elää vielä melko sitkeästi noissa muuten kelvottoman hankalissa yksiköissä.

Nuo rinnastukset autoihin ontuvat hyvin monessa kohtaa, myös tässä. Alkaen ihan siitä, että varsin poikkeuksetta autossa istutaan nenä menosuuntaan. Ja yritäpä siinäkin antaa suullisia ohjeita peruuttavalle, huomaat hyvin pian, että vastaava styyra-paara menetelmä olisi paljon kätevämpi.

Sir BB kirjoitti:

kun on "vatsaflunssa", miksi ei sanota suoraan et on saatananmoinen paskatauti, paska flygaa kuin varpusparvi.

Kyse on harrastus-slangista, joka "maalaisen korvaan" saattaa kuulostaa snobismilta.
Tiedäthän, että veneissä ei ole koskaan naruja, niitä kutsutaan köysiksi.

Lue lisää

Veneessä on muuten yksi naru: lippunaru.

Paara kirjoitti:

Veneessä on muuten yksi naru: lippunaru.

Köysien pleissaaja käyttää työssään malspiikkiä (ruots. märlspik; märling = määrly).

Paara kirjoitti:

Veneessä on muuten yksi naru: lippunaru.

narustakin tulee siten tärkeä veneessä.

HA_ kirjoitti:

Jalkojen käyttöön veneen pituusyksikkönä on kaksikin hyvää syytä. Oleellisinta on, että pituus voidaan jalkoina ilmaista kätevällä kokonaisluvulla, johon metri on liian suuri yksikkö ja tarvitaan desimaalit perään. Toinen on tietysti se "muu maailma" ja sen veneteollisuus, joka elää vielä melko sitkeästi noissa muuten kelvottoman hankalissa yksiköissä.

Nuo rinnastukset autoihin ontuvat hyvin monessa kohtaa, myös tässä. Alkaen ihan siitä, että varsin poikkeuksetta autossa istutaan nenä menosuuntaan. Ja yritäpä siinäkin antaa suullisia ohjeita peruuttavalle, huomaat hyvin pian, että vastaava styyra-paara menetelmä olisi paljon kätevämpi.

Lue lisää

Minusta auton ratti on vasemmalla vaikka olen sängyssä.

Kysymyksessä on siis standardoitunut tapa ilmaista asia. Veneessä asia olisi mahdollista hoitaa samoin samoilla termeillä.

tuntematon kirjoitti:

Minusta auton ratti on vasemmalla vaikka olen sängyssä.

Kysymyksessä on siis standardoitunut tapa ilmaista asia. Veneessä asia olisi mahdollista hoitaa samoin samoilla termeillä.

Lue lisää

Veneily eroaa autoilusta mm. siinä, että veneessä tarvitaan useamman ihmisen toimintaa esim. rantautuessa ja tähän liittyy erilaisten ohjeiden ja käskyjen antaminen. Näin ollen on erinomaisen järkevää käyttää näitä vanhoja yksiselitteisiä termejä väärinkäsitysten välttämiseksi. Snobbailuksi se muuttuu silloin jos tarkoituksena on snobbailla, muuten se on järkevää ja turvallista veneilyä. Suomen kielessä on vielä se huono piirre, että sana "oikea" tarkoittaa paitsi suuntaa myös "väärän" vastakohtaa. Olin muuten Euroopan sisävesisääntöjen CEVNI-kurssilla ja siellä kurssinpitäjä oikein harmitteli, ettei virallisissa suomennoksissa voinut käyttää näitä perinteisiä merimiestermejä vaan piti käyttää sanoja oikea ja vasen. Moni sääntökohta oli erittäin vaikea ilmaista yskiselitteisesti. Vieraissa kielissä nämä termit ovat ihan virallisia ja myös käytössä. Mitä muuten voittaisi sillä, jos ei käyttäisi näitä termejä. Rantaparlamenttien mielipiteistähän nyt ei kannta välittää lainkaan!

Viki kirjoitti:

Viittikös vilkasta sitä "pystysuoraa" elikkä vasemmassa ja oikeassa reunassa olevaa latitudiasteikkoa. Yksi aste on 60 merimailia eli yksi minuutti on mailin.

Monet navigoinnin, esim. merkintälaskun vaatimat laskukaavat pohjautuvat tähän "yhteensattumaan".

Kymmenjärjestelmässä tuo laskenta olisi paljon hankalampaa.

Lue lisää

Viki, mitäköhän monia navigoinnin vaatimia laskukaavoja mielestäsi tarvitsen veneillessäni Suomenlahti-Saaristomeri-Ahvenanmaa välillä ?

Eipä ole kertaakaan tullut vilkaistua longitudi- ja latitudiasteikkoja. Eikä ole tiedolle "yksi aste on 60 merimailia" ollut mitään käyttöä.

Minulle riittää kun katson kartalta missä olen ja mihin seuraavaksi menen, ei siihen longitudeja ja latiduja tarvita. Vesille lähtiessä katson vain matkan pituuden suurinpiirtein, jotta voin arvioda matka-ajan ja polttoaineen kulutuksen. Hyvin onnistuu kilometreinä, tunteina ja litroina.

Viki kirjoitti:

Oletko vaihtanut merikorteistakin latitudiasteikot metrijärjestelmään ettet vaan sekoilisi ja tekisi virheitä navigoinnissa?

Enpä ole varsinainen merenkulkija, mutta kartat ja muut merenkulun apuvälineet ja navigoinnin hallitsen ja sitten tietenkin SI-järjestelmän.

Aluksen muissa toiminnoissa, aluksen koon ilmoittamisessa sekä syvyyksien ilmoittamisessa voitaisiin vallan hyvin sopia, että käytetään vain metrijärjestelmää. No perinteet ovat sitkeässä ja yksi iso merenkulkumaa ei lisäksi ole edes siirtynyt metrijärjestelmään. Ja kompassisuuntia ei voi käytännössä ilmoittaa radiaaneissa, joten on pakko soveltaa SI-määrittelyn hyväksymää korvaavaa järjestelmää.

Rajoitetulla alueella, kuten suomen rannikolla ja suomalaisten kesken voisivat kartat olla myös varustettuna metrisellä koordinaattiruudustolla. Mutta kun merenkulussa ei olla suljetulla alueella, niin ei voida tehdä suljtun alueen sopimuksia jonkin erikoisen karttaprojektion käytöstä. Paikat pitää kyetä ilmoittamaan globaalissa koordinaatistossa ja 360-jakoinen pallokoordinaatisto on tähän tehtävään vakiintunut. Ja kartalle on projektiosta riippumatta painettava tuo samainen asteverkko. Ja siinä sitten ollaan, että meripeninkulma on ehdottomasti käytännönläheisin pituusyksikkö, kaapelinmitta sopiva käytäntöön myös, lyhyemmät kastliinan heittoetäisyydet voikin sitten ilmoittaa metreinä. Veikkaanpa, että merenkulussa ja ilmailussa ei tulla luopumaan meripeninkulmista ja solmuista vielä meidän lastemmekaan elinaikana.

Paara kirjoitti:

Veneessä on muuten yksi naru: lippunaru.

sitä kutsutaan Lippu-siimaksi.

Navigointia kirjoitti:

Viki, mitäköhän monia navigoinnin vaatimia laskukaavoja mielestäsi tarvitsen veneillessäni Suomenlahti-Saaristomeri-Ahvenanmaa välillä ?

Eipä ole kertaakaan tullut vilkaistua longitudi- ja latitudiasteikkoja. Eikä ole tiedolle "yksi aste on 60 merimailia" ollut mitään käyttöä.

Minulle riittää kun katson kartalta missä olen ja mihin seuraavaksi menen, ei siihen longitudeja ja latiduja tarvita. Vesille lähtiessä katson vain matkan pituuden suurinpiirtein, jotta voin arvioda matka-ajan ja polttoaineen kulutuksen. Hyvin onnistuu kilometreinä, tunteina ja litroina.

Lue lisää

kun olet ensimmäistä kertaa sumussa, huomaat mistä on kyse. GPS:stä ei ole siinä tilanteessa mitään apua, jos ei ymmärrä tuon enempää koordinaateista. Kaikkea sitä saa lukeakin!

Sailori kirjoitti:

kun olet ensimmäistä kertaa sumussa, huomaat mistä on kyse. GPS:stä ei ole siinä tilanteessa mitään apua, jos ei ymmärrä tuon enempää koordinaateista. Kaikkea sitä saa lukeakin!

Lue lisää

Kun oli ensimmäistä kertaa sumussa gps:n kanssa, niin silloin todellakin huomasin miten paljon apua gps:stä on. En tarvinnut koordinaatteja, koska olin jo aiemmin tallettanut ajetun reitin varrelta merimerkit ja kääntöpisteet.

Jos olisin ollut sumussa itselleni tuntemattomalla vesialueella, niin olisin tietenkin napsautellut karttaplotterilta tarvittavat reittipisteet, eikä minun olisi tarvinnut silloinkaan ymmärtää koordinaateista mitään.

Jos olisin sumussa ilman gps:ää, niin silloin ei ainakaan tarvitsisi tietää koordinaateista mitään. Vai osaatko sinä määritellä sijaintisi koordinaatit sumussa ja vahvistaa niiden paikkansa pitävyyden ilman näköhavaintoja ?

Sekoilua kirjoitti:

Kun oli ensimmäistä kertaa sumussa gps:n kanssa, niin silloin todellakin huomasin miten paljon apua gps:stä on. En tarvinnut koordinaatteja, koska olin jo aiemmin tallettanut ajetun reitin varrelta merimerkit ja kääntöpisteet.

Jos olisin ollut sumussa itselleni tuntemattomalla vesialueella, niin olisin tietenkin napsautellut karttaplotterilta tarvittavat reittipisteet, eikä minun olisi tarvinnut silloinkaan ymmärtää koordinaateista mitään.

Jos olisin sumussa ilman gps:ää, niin silloin ei ainakaan tarvitsisi tietää koordinaateista mitään. Vai osaatko sinä määritellä sijaintisi koordinaatit sumussa ja vahvistaa niiden paikkansa pitävyyden ilman näköhavaintoja ?

Lue lisää

Sinulla on normaali nuorison näkökulma... "en minä matikkaa ikinä tartte, miks sitä pitää opiskella"

Tosin et taida olla veneilijäkään, veneen matkustajana lie nähnyt kepsin ja plotterin. Tämän voi päätellä kaiken muun sekoilun lisäksi lauseesta: "Jos olisin ollut sumussa itselleni tuntemattomalla vesialueella, niin olisin tietenkin napsautellut karttaplotterilta tarvittavat reittipisteet"

Jos plotteri toimii, niin keskity ajamaan sen mukaan, älä turhaan napsuttele, ellet aja autopilotilla johon syötät pisteet.

Sekoilua kirjoitti:

Kun oli ensimmäistä kertaa sumussa gps:n kanssa, niin silloin todellakin huomasin miten paljon apua gps:stä on. En tarvinnut koordinaatteja, koska olin jo aiemmin tallettanut ajetun reitin varrelta merimerkit ja kääntöpisteet.

Jos olisin ollut sumussa itselleni tuntemattomalla vesialueella, niin olisin tietenkin napsautellut karttaplotterilta tarvittavat reittipisteet, eikä minun olisi tarvinnut silloinkaan ymmärtää koordinaateista mitään.

Jos olisin sumussa ilman gps:ää, niin silloin ei ainakaan tarvitsisi tietää koordinaateista mitään. Vai osaatko sinä määritellä sijaintisi koordinaatit sumussa ja vahvistaa niiden paikkansa pitävyyden ilman näköhavaintoja ?

Lue lisää

kyllä, että et luota plotterisi kartan tarkkuuteen ja tallennat ajamasi reitit myöhäisempää käyttöä varten. Tiedän viimekesältä tapauksen, jossa kaltaisesi "navigoija" ajoi suurehkolla moottoriveneellä kiville Ruotsin Utön lähettyvillä. Itse en ainakaan tiedä yhtään plotteria, jossa kartta olisi riittävn tarkka myös väyläalueiden reunoilla saatika sitten ulkopuolla. Enimmäkseen ovat, mutta sitten sattuu noita "ei tässä plotterin mukaan matalaa pitäisi olla" tilanteita. Joissain saatetaan vieläkin "kulkea saaren yli" aina silloin tällöin.

Itselläni on käytössä läppäri ja siinä karttaohjelmat, muutta käytän sitä enimmäkseen vain reitin suunnitteluun. Hyvällä näkyväisyydellä kun mielestäni ei GPS:ää eikä myöskään plotteria/läppäriä tarvitse. Moottoriveneeni nopeus on vain n. 25 kn ja mielestäni siinä vauhdissa ehtii karttaa lukea ja maisemia katsella, ehtii jopa tulla usein aika pitkäksi.

Muuten olen kyllä sitä mieltä, että sen verran pitäisi navigointitaitoja osta, että kartan koordinaatiston tuntee. Voihan joskus käydä se peloiteltu Black-out, osaa ainakin meripelstukselle kertoa koordinaatit paperiselta kartalta (jos sellainen on).

Näköhavainnoista olen sitä mieltä, että silloin tällöin tarvitaan kiintopisteitä. Ei tarvitse koko ajan tuijottaa saarenrantaa pysyäkseen perillä missä kohtaa kartalla on. Sumussakin pystyy liikkumaan hyvin tekemättä kokoajan näköhavaintoja, myös ilman GPS:ää ja plotteria. Tietysti se vaatii niitä navigointitaitoja, joiden puutteen jotkut jopa kehtaavat tunnustaa.

Viki kirjoitti:

Sinulla on normaali nuorison näkökulma... "en minä matikkaa ikinä tartte, miks sitä pitää opiskella"

Tosin et taida olla veneilijäkään, veneen matkustajana lie nähnyt kepsin ja plotterin. Tämän voi päätellä kaiken muun sekoilun lisäksi lauseesta: "Jos olisin ollut sumussa itselleni tuntemattomalla vesialueella, niin olisin tietenkin napsautellut karttaplotterilta tarvittavat reittipisteet"

Jos plotteri toimii, niin keskity ajamaan sen mukaan, älä turhaan napsuttele, ellet aja autopilotilla johon syötät pisteet.

Lue lisää

"Jos plotteri toimii, niin keskity ajamaan sen mukaan, älä turhaan napsuttele"

Turvallisuusajatteluni mukaisesti ääriolosuhteissa kylläkin napsuttelisin ne reittipisteet plotterin kautta gps:lle. Silloinhan ne ovat tallessa kahdessa eri laitteessa, turvallisempaa. Otatko itse varmuuskopioita reittipisteistäsi ? Pystytkö merellä myös palauttamaan vahingossa/laiterikon takia menetetyt reittipisteet ? Minä pystyn.

Sailori kirjoitti:

kyllä, että et luota plotterisi kartan tarkkuuteen ja tallennat ajamasi reitit myöhäisempää käyttöä varten. Tiedän viimekesältä tapauksen, jossa kaltaisesi "navigoija" ajoi suurehkolla moottoriveneellä kiville Ruotsin Utön lähettyvillä. Itse en ainakaan tiedä yhtään plotteria, jossa kartta olisi riittävn tarkka myös väyläalueiden reunoilla saatika sitten ulkopuolla. Enimmäkseen ovat, mutta sitten sattuu noita "ei tässä plotterin mukaan matalaa pitäisi olla" tilanteita. Joissain saatetaan vieläkin "kulkea saaren yli" aina silloin tällöin.

Itselläni on käytössä läppäri ja siinä karttaohjelmat, muutta käytän sitä enimmäkseen vain reitin suunnitteluun. Hyvällä näkyväisyydellä kun mielestäni ei GPS:ää eikä myöskään plotteria/läppäriä tarvitse. Moottoriveneeni nopeus on vain n. 25 kn ja mielestäni siinä vauhdissa ehtii karttaa lukea ja maisemia katsella, ehtii jopa tulla usein aika pitkäksi.

Muuten olen kyllä sitä mieltä, että sen verran pitäisi navigointitaitoja osta, että kartan koordinaatiston tuntee. Voihan joskus käydä se peloiteltu Black-out, osaa ainakin meripelstukselle kertoa koordinaatit paperiselta kartalta (jos sellainen on).

Näköhavainnoista olen sitä mieltä, että silloin tällöin tarvitaan kiintopisteitä. Ei tarvitse koko ajan tuijottaa saarenrantaa pysyäkseen perillä missä kohtaa kartalla on. Sumussakin pystyy liikkumaan hyvin tekemättä kokoajan näköhavaintoja, myös ilman GPS:ää ja plotteria. Tietysti se vaatii niitä navigointitaitoja, joiden puutteen jotkut jopa kehtaavat tunnustaa.

Lue lisää

Etpä tainnut ymmärtää. Olen nimenomaan korostanut näköhavaintojen tärkeyttä, muut apuvälineet tilanteen mukaan. Enkä tallenna reittejä gps:lle, vaan merimerkkejä ym. tietoa. Vielä kerran, minulla gps ei määrää reittiä, vaan sitä käytetään näköhavaintojen tukemiseen aivan kuin karttaakin.

"Hyvällä näkyväisyydellä kun mielestäni ei GPS:ää eikä myöskään plotteria/läppäriä tarvitse. Moottoriveneeni nopeus on vain n. 25 kn ja mielestäni siinä vauhdissa ehtii karttaa lukea ja maisemia katsella, ehtii jopa tulla usein aika pitkäksi.
"

Juuri näin, hyvällä näkyväisyydellä ja selkeällä kulkureitillä ei muuta tarvita kuin vilkaisu karttaan, olkoon plotteri tai paperikartta. Ei mitään tarvetta perinnenavigoinnin kommervenkkeihin.

"Muuten olen kyllä sitä mieltä, että sen verran pitäisi navigointitaitoja osta, että kartan koordinaatiston tuntee."

Saaristossa pärjää kartalla ja kompassisuunnilla, ei tarvetta koordinaattien määritykseen. Kuten jo sanoin niin koordinaattien katsominen kartalta ei vaadi navigointitaitoa, ainoastaan lukutaitoa.

Sekoilua kirjoitti:

"Jos plotteri toimii, niin keskity ajamaan sen mukaan, älä turhaan napsuttele"

Turvallisuusajatteluni mukaisesti ääriolosuhteissa kylläkin napsuttelisin ne reittipisteet plotterin kautta gps:lle. Silloinhan ne ovat tallessa kahdessa eri laitteessa, turvallisempaa. Otatko itse varmuuskopioita reittipisteistäsi ? Pystytkö merellä myös palauttamaan vahingossa/laiterikon takia menetetyt reittipisteet ? Minä pystyn.

Lue lisää

Ei, en ota varmuuskopioita reittipisteistä. Itse asiassa perustan navigoinnin pääosin näköhavaintoihin, joten reittipisteitä tallettelen vain tarvittaessa.

Reittipisteet saan merikortista tarvittaessa.

No, ei minulla ole merikorteistakaan varmuuskopita (ellei sitten Pietari-Tukholma yleiskortteja sellaisena pidä).

tuntematon kirjoitti:

Aina täytyy selittää, että jalka on hilkun yli 30 cm. Miksi ei käytetä suosiolla sellaisia mittayksiköitä, joita kuulija ymmärtää suoraan vai onko kysymyksessä sittenkin jonkin tason snobbailu.

Sama alkuperäisen vasen ja oikea kysymyksen kanssa. Eikös autoissakin oli ratti vasemmalla kun ajetaan oikealla? Ei kenenkään tarvitse selittää, että "takaa katsoen vasemmalla".

Lue lisää

pelkkää typerää snobbailua tuollaiset omituisten yksiköiden käyttäminen. Onko tosiaan ylivoimaisen vaikeaa puhua kilometreistä tunneista ja metreistä??
Taidatte olla aika junttia porukkaa.
Ja tuossa tuntemattoman kirjoituksessa on tuo oikea-vasen juttu sanottu niin ettei siihen ole mitään lisättävää

Sir BB kirjoitti:

kun on "vatsaflunssa", miksi ei sanota suoraan et on saatananmoinen paskatauti, paska flygaa kuin varpusparvi.

Kyse on harrastus-slangista, joka "maalaisen korvaan" saattaa kuulostaa snobismilta.
Tiedäthän, että veneissä ei ole koskaan naruja, niitä kutsutaan köysiksi.

Lue lisää

vaikka kyseessä olisi kuinka ohut naru?
Eihän tivolissakaan voi sanoa koittavansa köydenvetoa vaan sehän on narunvetoa

Crux kirjoitti:

Köysien pleissaaja käyttää työssään malspiikkiä (ruots. märlspik; märling = määrly).

kyseessä olevan melko typerien ihmisten harrastus kun ei ole edes osattu itse keksiä termejä vaan kaikki on suoraan matkittu ruotsin kielestä

...veneessä katsotaan karttaa tyylillä tonne on noin 4cm kartalla eli 2km. Tämän tarkempaa tietoa ei tarvita, koska nykyisen sijainninkin määritys perustuu silmämääräiseen arviontiin NÄKYVÄN YMPÄRISTÖN, kartan, plotterin ja gps:n avulla. Siksi emme myöskään tarvitse solmuja ja maileja.

Kipparoiko joku venettään ennalta laadittujen nuottien mukaan "ensin ajetaan vakionopeutta suuntaan 189 astetta tasan 2 minuuttia 7 sekuntia ja sitten jatketaan vakionopeudella suuntaan 143 astetta tasan 51 sekuntia ja sitten..." ? Ei onnistu ainakaan minulta nopealla (liukuvalla) veneellä.

Vai suorittaako joku hurjapää kyseiset laskutoimitukset vauhdissa ? Ilmeisesti ainakin ne veneilijät jotka ajavat väylän väärää puolta, jotka eivät tähystä ja jotka viis veisaavat väistämissäännöistä.

kun miehellä on tällaiset mielipiteet fendareista,
turha jatkaa muutakaan keskustelua.

Katupojat on löytäneet veneilyn, siihen on vain sopeuduttava. Alla JRxxx:n käsitys niistä valkoisista pehmeistä pampuloista kyljissä purjehdus-palstalta, miksi motskarimiehet muuten roikkuu siellä kuin merilevä poijuköydessä?


Fendarit
Kirjoittanut: JRxxx, 13.9.2004 klo 12.11

Taas pompahti esiin tuo fendariaihe. Haastan niistä valittajat esittämään asiallisen (lue: käytännöllisen) perustelun, miksi niitä ei saisi roikottaa ulkona tai vaikenemaan iäksi. "Se on rumaa" tai "Se on huono tapa" perustelut eivät kelpaa, koska ne eivät liity mitenkään käytännöllisyyteen.
Nopeassa moottoriveneessä minä tiedän yhden syyn (ja sen vuoksi itse nostan fendarit): ne saattavat irrota hakatessaan vettä. Hitaassa veneessä, esim. purjevene, ei se kuormitus kuitenkaan voi olla merkittävä ainakaan kohtuullisella kelillä.

Sekoilua kirjoitti:

...veneessä katsotaan karttaa tyylillä tonne on noin 4cm kartalla eli 2km. Tämän tarkempaa tietoa ei tarvita, koska nykyisen sijainninkin määritys perustuu silmämääräiseen arviontiin NÄKYVÄN YMPÄRISTÖN, kartan, plotterin ja gps:n avulla. Siksi emme myöskään tarvitse solmuja ja maileja.

Kipparoiko joku venettään ennalta laadittujen nuottien mukaan "ensin ajetaan vakionopeutta suuntaan 189 astetta tasan 2 minuuttia 7 sekuntia ja sitten jatketaan vakionopeudella suuntaan 143 astetta tasan 51 sekuntia ja sitten..." ? Ei onnistu ainakaan minulta nopealla (liukuvalla) veneellä.

Vai suorittaako joku hurjapää kyseiset laskutoimitukset vauhdissa ? Ilmeisesti ainakin ne veneilijät jotka ajavat väylän väärää puolta, jotka eivät tähystä ja jotka viis veisaavat väistämissäännöistä.

Lue lisää

Sekoilua kysyy yleisöltä jotta: "Kipparoiko joku venettään ennalta laadittujen nuottien mukaan "ensin ajetaan vakionopeutta suuntaan 189 astetta tasan 2 minuuttia 7 sekuntia ja sitten..."

Oikea vastaus on että toivottavasti ainakin osaa tuon tehdä! Ennen vanhaan kun ei ollut kännykän kokoisia paikannuslaitteita, tuota menetelmää joutui käyttämään. Noin olen mennyt Hangosta sisään yöllä sumussa, kaupungin eli sataman valotkaan eivät näkyneet kuin muutaman kaapelinmitan.

Käänteisesti tuo sama on ns. merkintälaskua, eli lokikirjaan merkitään kuljettu matka/aika ja suunta. Näin saadaan laskettua sijainti kun lähtöpisteen koordinaatit ovat tiedossa.

Mutta... voiko nykyään olla tilannetta jossa nykyistä sijaintia ei voi määrittää NÄKYVÄN YMPÄRISTÖN, kartan, plotterin ja gps:n avulla?

Valitettavasti voi, kysykää vaikka SAR:n porukoilta. Siksi tarvitsemme solmuja ja maileja!

Viki kirjoitti:

Sekoilua kysyy yleisöltä jotta: "Kipparoiko joku venettään ennalta laadittujen nuottien mukaan "ensin ajetaan vakionopeutta suuntaan 189 astetta tasan 2 minuuttia 7 sekuntia ja sitten..."

Oikea vastaus on että toivottavasti ainakin osaa tuon tehdä! Ennen vanhaan kun ei ollut kännykän kokoisia paikannuslaitteita, tuota menetelmää joutui käyttämään. Noin olen mennyt Hangosta sisään yöllä sumussa, kaupungin eli sataman valotkaan eivät näkyneet kuin muutaman kaapelinmitan.

Käänteisesti tuo sama on ns. merkintälaskua, eli lokikirjaan merkitään kuljettu matka/aika ja suunta. Näin saadaan laskettua sijainti kun lähtöpisteen koordinaatit ovat tiedossa.

Mutta... voiko nykyään olla tilannetta jossa nykyistä sijaintia ei voi määrittää NÄKYVÄN YMPÄRISTÖN, kartan, plotterin ja gps:n avulla?

Valitettavasti voi, kysykää vaikka SAR:n porukoilta. Siksi tarvitsemme solmuja ja maileja!

Lue lisää

Sinultakaan ei matka katkee, jos sähköt menee.

Nimimerkki JRxxx on tyypillinen uusveneilijä, jolla ei ole minkäänlaista meri-kulttuuria taustalla ja mikä surullisinta, ei myöskään minkäänlaista halua oppia.
Nämä ovat juuri niitä tapauksia, jotka täällä palstalla ovat pahimpia inttäjiä kaikenlaisista epäoleellisuuksista.
Toivottavasti merimiestavat ovat paremmin hanskassa, kuin asenne.

Sekoilua kirjoitti:

...veneessä katsotaan karttaa tyylillä tonne on noin 4cm kartalla eli 2km. Tämän tarkempaa tietoa ei tarvita, koska nykyisen sijainninkin määritys perustuu silmämääräiseen arviontiin NÄKYVÄN YMPÄRISTÖN, kartan, plotterin ja gps:n avulla. Siksi emme myöskään tarvitse solmuja ja maileja.

Kipparoiko joku venettään ennalta laadittujen nuottien mukaan "ensin ajetaan vakionopeutta suuntaan 189 astetta tasan 2 minuuttia 7 sekuntia ja sitten jatketaan vakionopeudella suuntaan 143 astetta tasan 51 sekuntia ja sitten..." ? Ei onnistu ainakaan minulta nopealla (liukuvalla) veneellä.

Vai suorittaako joku hurjapää kyseiset laskutoimitukset vauhdissa ? Ilmeisesti ainakin ne veneilijät jotka ajavat väylän väärää puolta, jotka eivät tähystä ja jotka viis veisaavat väistämissäännöistä.

Lue lisää

Ja missäkähän yksiköissä mahdat asettaa reittipisteet GPS:ään merikortilta? Vai onko sekin niitä turhanaikaisia toimenpiteitä, kun kerran voi katsoa ympärilleen. Tai miten ilmaiset tarpeen vaatiessa muulle maailmalle sijaintisi?

Viki kirjoitti:

Sekoilua kysyy yleisöltä jotta: "Kipparoiko joku venettään ennalta laadittujen nuottien mukaan "ensin ajetaan vakionopeutta suuntaan 189 astetta tasan 2 minuuttia 7 sekuntia ja sitten..."

Oikea vastaus on että toivottavasti ainakin osaa tuon tehdä! Ennen vanhaan kun ei ollut kännykän kokoisia paikannuslaitteita, tuota menetelmää joutui käyttämään. Noin olen mennyt Hangosta sisään yöllä sumussa, kaupungin eli sataman valotkaan eivät näkyneet kuin muutaman kaapelinmitan.

Käänteisesti tuo sama on ns. merkintälaskua, eli lokikirjaan merkitään kuljettu matka/aika ja suunta. Näin saadaan laskettua sijainti kun lähtöpisteen koordinaatit ovat tiedossa.

Mutta... voiko nykyään olla tilannetta jossa nykyistä sijaintia ei voi määrittää NÄKYVÄN YMPÄRISTÖN, kartan, plotterin ja gps:n avulla?

Valitettavasti voi, kysykää vaikka SAR:n porukoilta. Siksi tarvitsemme solmuja ja maileja!

Lue lisää

Viki, alunperin oli kysymys käytettävistä yksiköistä. Kyllä minä tiedän, että ajaessani 36km/h veneeni etenee 10m/s. Ei siihen vieläkään tarvita solmuja ja maileja.

Tarkastelenpa hieman mainitsemaasi Hankoon navigointia. Kyllä, näinhän se paperilla teoriassa tapahtuu, mutta käytännössä silti vaatii NÄKYVÄÄ YMPÄRISTÖÄ, vaikkapa vain tuon muutaman sata metriä.

Millä mittaat tarkasti veneesi nopeuden ? Jos mittalaitteesta katsot, niin tiedäthän niiden heittävän useampia prosentteja ?

Teetkö vauhdissa laskutoimituksia ja lokimerkintöjä ja saat samanaikaisesti pidettyä veneesi suunnan ja nopeuden vakiona ? Vai pysäytätkö välillä veneen ja kuvittelet sen pysyvän aivan paikoillaan kunnes lokimerkinnät on tehty ?

Kyllä käytännössä aina tarvitaan NÄKYVÄÄ YMPÄRISTÖÄ kapealla väylällä pysymiseen. Jos et usko, niin järjestä kaverisi kanssa turvallinen testitilanne. Navigoi venettäsi teoreettisten laskujesi perusteella vaikka hytistä ilman NÄKYVÄÄ YMPÄRISTÖÄ ja anna kaverisi ajaa venettä ohjeittesi mukaan. Ajakaa 50km matka tuulisissa olosuhteissa ja tee sen jälkeen tarkka paikanmääritys gps:n avulla. Heittoa omiin laskelmiisi on varmasti enemmän kuin uskoitkaan, riippumatta käytetyistä yksiköistä.

....Hangon Itämeren Portissa; rantaan oli tulossa niukasti vajaa 40 jalkainen flybridge. Kippari totesi:"Hei, laske niitä oikean puolen fendareita ja pistä sinne springi valmiiksi!" Vaimo vastasi keulakannelta: "Mun vai sun oikeelle puolelle?".........

HA_ kirjoitti:

Ja missäkähän yksiköissä mahdat asettaa reittipisteet GPS:ään merikortilta? Vai onko sekin niitä turhanaikaisia toimenpiteitä, kun kerran voi katsoa ympärilleen. Tai miten ilmaiset tarpeen vaatiessa muulle maailmalle sijaintisi?

Lue lisää

En varmasti määritä kartalta ennakolta reittipisteitä gps:lle. Mitenköhän sinä saat niistä tarkkoja johtuen käsinpiirrettyjen karttojen epätarkkuudesta ja mittakaavasta johtuen ? Jos moista tekisin, niin siirtäisin reittipisteet suoraan plotterilta gps:lle, eikä tulisi ainakaan mittakaavasta ja mittaajasta johtuvia virheitä. Et kai sinäkään vaan sokeasti luota omiin kotona tehtyihin merkintöihin ?

Uusia reittejä ajaessani luotan karttaan ja NÄKYVÄÄN YMPÄRISTÖÖN. Sitten lisään paikan päällä merimerkit, kääntöpisteet ym. merkinnät suoraan gps:lle. Näin on seuraavaa kertaa varten ohjeellinen reitti valmiina NÄKYVÄÄN YMPÄRISTÖÖN verrattavaksi.

Tarpeen vaatiessa ilmaisen sijaintini muulle maailmalle niillä välineillä ja tiedoilla jotka koen luotettaviksi sillä hetkellä. Eivät ne kuitenkaan missään tilanteessa ole kotona laskettuja reittipisteitä.

hoh kirjoitti:

....Hangon Itämeren Portissa; rantaan oli tulossa niukasti vajaa 40 jalkainen flybridge. Kippari totesi:"Hei, laske niitä oikean puolen fendareita ja pistä sinne springi valmiiksi!" Vaimo vastasi keulakannelta: "Mun vai sun oikeelle puolelle?".........

Lue lisää

Luuletko että tilanne vältetty jos olisi käytetty termiä styyrpuuri ? Jos kyseisessä veneessä ei ole ennakkon selvitetty veneen vasenta ja oikeaa laitaa, niin tuskin siellä on keskusteltu paapuurista ja styyrpuuristaan...

Miten itse selvität uudelle veneilijälle paapuurin ja styyrpuurin ? Kuvailetko asian kertomalla, että veneen perästä katsottuna oikealla puolella on styyrpuuri ? Vai sanotko, että Kallen moottoriveneessä se on tämä ohjauspulpetin puoli ja Jaskan purjeveneessä se taas on toi pentterin puoli ?

Sekoilua kirjoitti:

Viki, alunperin oli kysymys käytettävistä yksiköistä. Kyllä minä tiedän, että ajaessani 36km/h veneeni etenee 10m/s. Ei siihen vieläkään tarvita solmuja ja maileja.

Tarkastelenpa hieman mainitsemaasi Hankoon navigointia. Kyllä, näinhän se paperilla teoriassa tapahtuu, mutta käytännössä silti vaatii NÄKYVÄÄ YMPÄRISTÖÄ, vaikkapa vain tuon muutaman sata metriä.

Millä mittaat tarkasti veneesi nopeuden ? Jos mittalaitteesta katsot, niin tiedäthän niiden heittävän useampia prosentteja ?

Teetkö vauhdissa laskutoimituksia ja lokimerkintöjä ja saat samanaikaisesti pidettyä veneesi suunnan ja nopeuden vakiona ? Vai pysäytätkö välillä veneen ja kuvittelet sen pysyvän aivan paikoillaan kunnes lokimerkinnät on tehty ?

Kyllä käytännössä aina tarvitaan NÄKYVÄÄ YMPÄRISTÖÄ kapealla väylällä pysymiseen. Jos et usko, niin järjestä kaverisi kanssa turvallinen testitilanne. Navigoi venettäsi teoreettisten laskujesi perusteella vaikka hytistä ilman NÄKYVÄÄ YMPÄRISTÖÄ ja anna kaverisi ajaa venettä ohjeittesi mukaan. Ajakaa 50km matka tuulisissa olosuhteissa ja tee sen jälkeen tarkka paikanmääritys gps:n avulla. Heittoa omiin laskelmiisi on varmasti enemmän kuin uskoitkaan, riippumatta käytetyistä yksiköistä.

Lue lisää

Käytännössä navigoimme tuolloin Hangossa niin, että viimeinen havaintopiste Ajaksin jälkeen oli savimatalan W-keppi, joka merkittiin. Tuossa paikkeilla näkyvyys heikkeni rajusti, ja siitä kompassisuunnan ja lokin avulla Hangon edustalle, josta löytyi valaistu E-poiju, tuosta on alle maili rannalle, mutta yhtään ainoaa valoa ei ollut näkyvissä. Siitä otettiin suunta. Oliko taitoa vai säkää, mutta ihan keskelle tultiin sisäänmenoaukkoa, näkyvyys oli sellainen, että rantalaiturin valot alkoivat hahmottumaan aallonmurtajan kohdilla ja valaisemattomat kohteet (ranta) näkyivät satakunta metriä. Tuolloinhan Itämeren Porttia ei ollut vielä rakennettu.

Toisen kerran rannikkoväylällä sumu yllätti, suunnan ja lokin avulla löytyi seuraava, parin kolmen mailin päässä oleva viitta. Navigaattoria ei ollut, joten kortin perusteella suunta lähimpään suotuisalta näyttävään rantaan. Kaikunäyttämän perusteella tultiin rantaan, silloin oli kunnon sumu. Näkyvyys parikymmentä metriä.

Jos vielä muistelisi sen reissun Gotlannista. Ei ollut deccaakaan vaan radiopeilarilla sai sijainnin muutaman mailin tarkkuudella. Gotlannin rannikon häivyttyä maata ei näkynyt ja jossain Hiiumaan jälkeen tuli sumu ja pläkä. Merkintälaskulla ja peilarilla otettiin suunnat koneella ajellessa, osuttiin sisääntuloväylälle ja Harmaja oli ensimmäinen maahavainto Gotlannin jälkeen.

Eikä nuo jutut ole mitään kehumista, koska eiväthän ne vaadi kuin sen navigointitaidon, joka kaikilla matkaveneilijöillä pitäisi olla.

Jees, teen nykyisinkin "vauhdissa" merkintöjä (aina avomerellä, tarvittaessa rannikolla) ja teen aina silloin laskutoimituksia kun tarvitsee. Tämä siitä huolimatta että on minullakin kepsi (plotteria ei ole, eikä taida tullakaan)

Viki kirjoitti:

Sekoilua kysyy yleisöltä jotta: "Kipparoiko joku venettään ennalta laadittujen nuottien mukaan "ensin ajetaan vakionopeutta suuntaan 189 astetta tasan 2 minuuttia 7 sekuntia ja sitten..."

Oikea vastaus on että toivottavasti ainakin osaa tuon tehdä! Ennen vanhaan kun ei ollut kännykän kokoisia paikannuslaitteita, tuota menetelmää joutui käyttämään. Noin olen mennyt Hangosta sisään yöllä sumussa, kaupungin eli sataman valotkaan eivät näkyneet kuin muutaman kaapelinmitan.

Käänteisesti tuo sama on ns. merkintälaskua, eli lokikirjaan merkitään kuljettu matka/aika ja suunta. Näin saadaan laskettua sijainti kun lähtöpisteen koordinaatit ovat tiedossa.

Mutta... voiko nykyään olla tilannetta jossa nykyistä sijaintia ei voi määrittää NÄKYVÄN YMPÄRISTÖN, kartan, plotterin ja gps:n avulla?

Valitettavasti voi, kysykää vaikka SAR:n porukoilta. Siksi tarvitsemme solmuja ja maileja!

Lue lisää

Asiaa puhut ja olen täysin samaa mieltä !

Sekoilua kirjoitti:

En varmasti määritä kartalta ennakolta reittipisteitä gps:lle. Mitenköhän sinä saat niistä tarkkoja johtuen käsinpiirrettyjen karttojen epätarkkuudesta ja mittakaavasta johtuen ? Jos moista tekisin, niin siirtäisin reittipisteet suoraan plotterilta gps:lle, eikä tulisi ainakaan mittakaavasta ja mittaajasta johtuvia virheitä. Et kai sinäkään vaan sokeasti luota omiin kotona tehtyihin merkintöihin ?

Uusia reittejä ajaessani luotan karttaan ja NÄKYVÄÄN YMPÄRISTÖÖN. Sitten lisään paikan päällä merimerkit, kääntöpisteet ym. merkinnät suoraan gps:lle. Näin on seuraavaa kertaa varten ohjeellinen reitti valmiina NÄKYVÄÄN YMPÄRISTÖÖN verrattavaksi.

Tarpeen vaatiessa ilmaisen sijaintini muulle maailmalle niillä välineillä ja tiedoilla jotka koen luotettaviksi sillä hetkellä. Eivät ne kuitenkaan missään tilanteessa ole kotona laskettuja reittipisteitä.

Lue lisää

Olikos viime vai toissakesänä uutinen siitä kun hätäkeskuksen puhelimet tukkeentuivat. Helsingin edustan merialueella oli sumu sunnuntaina, ja hätääntyneet mökkiläiset ym. veneilijä soittivat hätäkeskukseen(!) koska olivat vaarassa myöhästyä maanantaiaamun töistään.

Joskus on sokeasti luotettava kartalta tehtyihin merkintöihin, sen vuoksi kannattaa opetella tekemään ne luotettavasti.

Tämä tietysti koskee vain veneilyä, marjanpoiminnassa voi käyttää muitakin menetelmiä.

Sekoilua kirjoitti:

Luuletko että tilanne vältetty jos olisi käytetty termiä styyrpuuri ? Jos kyseisessä veneessä ei ole ennakkon selvitetty veneen vasenta ja oikeaa laitaa, niin tuskin siellä on keskusteltu paapuurista ja styyrpuuristaan...

Miten itse selvität uudelle veneilijälle paapuurin ja styyrpuurin ? Kuvailetko asian kertomalla, että veneen perästä katsottuna oikealla puolella on styyrpuuri ? Vai sanotko, että Kallen moottoriveneessä se on tämä ohjauspulpetin puoli ja Jaskan purjeveneessä se taas on toi pentterin puoli ?

Lue lisää

....että tilanne olisi vältetty, jos alun perin olisi otettu käyttöön oikeita termejä. Springi oli hyvä esimerkki, jonka miehistökin ymmärsi. Ei tarvinnut sanoa: " Laske minun oikella puolellani, siis nyt sinun vasemmalla puolellasi, kun katsot tänne päin, olevia fendareita alemmaksi ja laita myös köysi saman puolen veneen keskikohdan tuntumassa kannella reunassa olevaa metalliseen littanan t-kirjaimen muotoiseen metalliosaan köysi.... jne."

"Kuvailetko asian kertomalla, että veneen perästä katsottuna oikealla puolella on styyrpuuri ?" Juuri näin teen. Ei tarvitse esim. venettä vaihtaessa määritellä uudelleen ja pystyy kavereiden paateissa toimimaan tehokkaamin miehistönä, kun puhutaan samaa kieltä.

Kun itse olin ensimmäistä kesää purjehtimassa vaimoni kanssa, havaitsin kuinka tärkeätä nopeata toimintaa vaativissa tilanteissa on oikean termistön ymmärtäminen. En ollut asiaa riittävästi vaimolleni korostanut, joten meiltä lensi genaakkeri mereen, kun keulassa odottaen vetääkseni sukan purjeen päälle, kehoitin häntä päästämään skuutin irti; no, nostin siinä kuitenkin irroitettiin lukostaan......... Jatkossa meillä molemmilla on ollut kaikille vipstaakeleille sama nimitys ja sellainen, jota muutkin käyttävä!

Purjeveneissä on toki enemmän näitä spesiaalinimikkeitä (skuutit, snörpit, reivit, nostimet, alasvetimet...........)

Sekoilua kirjoitti:

En varmasti määritä kartalta ennakolta reittipisteitä gps:lle. Mitenköhän sinä saat niistä tarkkoja johtuen käsinpiirrettyjen karttojen epätarkkuudesta ja mittakaavasta johtuen ? Jos moista tekisin, niin siirtäisin reittipisteet suoraan plotterilta gps:lle, eikä tulisi ainakaan mittakaavasta ja mittaajasta johtuvia virheitä. Et kai sinäkään vaan sokeasti luota omiin kotona tehtyihin merkintöihin ?

Uusia reittejä ajaessani luotan karttaan ja NÄKYVÄÄN YMPÄRISTÖÖN. Sitten lisään paikan päällä merimerkit, kääntöpisteet ym. merkinnät suoraan gps:lle. Näin on seuraavaa kertaa varten ohjeellinen reitti valmiina NÄKYVÄÄN YMPÄRISTÖÖN verrattavaksi.

Tarpeen vaatiessa ilmaisen sijaintini muulle maailmalle niillä välineillä ja tiedoilla jotka koen luotettaviksi sillä hetkellä. Eivät ne kuitenkaan missään tilanteessa ole kotona laskettuja reittipisteitä.

Lue lisää

Ompa taas juttua. Mitenkä tarkka sijainnin pitää yleensäkin olla. Kartalta mitattujen koordinaattien tarkkuus riittää TODELLA HYVIN.

Viki kirjoitti:

Käytännössä navigoimme tuolloin Hangossa niin, että viimeinen havaintopiste Ajaksin jälkeen oli savimatalan W-keppi, joka merkittiin. Tuossa paikkeilla näkyvyys heikkeni rajusti, ja siitä kompassisuunnan ja lokin avulla Hangon edustalle, josta löytyi valaistu E-poiju, tuosta on alle maili rannalle, mutta yhtään ainoaa valoa ei ollut näkyvissä. Siitä otettiin suunta. Oliko taitoa vai säkää, mutta ihan keskelle tultiin sisäänmenoaukkoa, näkyvyys oli sellainen, että rantalaiturin valot alkoivat hahmottumaan aallonmurtajan kohdilla ja valaisemattomat kohteet (ranta) näkyivät satakunta metriä. Tuolloinhan Itämeren Porttia ei ollut vielä rakennettu.

Toisen kerran rannikkoväylällä sumu yllätti, suunnan ja lokin avulla löytyi seuraava, parin kolmen mailin päässä oleva viitta. Navigaattoria ei ollut, joten kortin perusteella suunta lähimpään suotuisalta näyttävään rantaan. Kaikunäyttämän perusteella tultiin rantaan, silloin oli kunnon sumu. Näkyvyys parikymmentä metriä.

Jos vielä muistelisi sen reissun Gotlannista. Ei ollut deccaakaan vaan radiopeilarilla sai sijainnin muutaman mailin tarkkuudella. Gotlannin rannikon häivyttyä maata ei näkynyt ja jossain Hiiumaan jälkeen tuli sumu ja pläkä. Merkintälaskulla ja peilarilla otettiin suunnat koneella ajellessa, osuttiin sisääntuloväylälle ja Harmaja oli ensimmäinen maahavainto Gotlannin jälkeen.

Eikä nuo jutut ole mitään kehumista, koska eiväthän ne vaadi kuin sen navigointitaidon, joka kaikilla matkaveneilijöillä pitäisi olla.

Jees, teen nykyisinkin "vauhdissa" merkintöjä (aina avomerellä, tarvittaessa rannikolla) ja teen aina silloin laskutoimituksia kun tarvitsee. Tämä siitä huolimatta että on minullakin kepsi (plotteria ei ole, eikä taida tullakaan)

Lue lisää

Aivan Viki, kertomissasi tarinoissa tarkka ja varma paikanmääritys on kuitenkin lopulta tehty NÄKÖHAVAINTOJEN perusteella. Avomerellä kilometri sinne tai tänne ei merkitse mitään.

Ahtaassa saaristossa nopealla veneellä ei vaan voi perustaa etenemistä teoreettiseen laskentaan. Jokainen navigoikoon olosuhteisiin sopivalla tavalla, ei jatkuvasti olla avomerellä tai ääriolosuhteissa. Ja ne ääriolosuhteetkin on helposti vältettävissä saaristossa nopealla veneellä. Aina ehtii turvalliseen paikkaan suojaan, muutamassa minuutissa saaren rantaan. Me tiedämme missä kulloinkin mennään, jopa ilman solmuja, maileja ja paapuureja.

Ei, en ole nuorisoa. Nykytekniikkaa kylläkin käytän apuvälineenä. Karttaplotteri on erinomainen väline nopeassa veneessä, jää huomattavasti enemmän aikaa ympäristön havainnointiin kun elektroninen sormi osoittaa sijantia kartalla. Sen ajan voin hyödyntää vaikkapa väistämällä paperikartalta sivua vaihtavaa ja sijaintiaan etsivää veneilijää.

hoh kirjoitti:

....että tilanne olisi vältetty, jos alun perin olisi otettu käyttöön oikeita termejä. Springi oli hyvä esimerkki, jonka miehistökin ymmärsi. Ei tarvinnut sanoa: " Laske minun oikella puolellani, siis nyt sinun vasemmalla puolellasi, kun katsot tänne päin, olevia fendareita alemmaksi ja laita myös köysi saman puolen veneen keskikohdan tuntumassa kannella reunassa olevaa metalliseen littanan t-kirjaimen muotoiseen metalliosaan köysi.... jne."

"Kuvailetko asian kertomalla, että veneen perästä katsottuna oikealla puolella on styyrpuuri ?" Juuri näin teen. Ei tarvitse esim. venettä vaihtaessa määritellä uudelleen ja pystyy kavereiden paateissa toimimaan tehokkaamin miehistönä, kun puhutaan samaa kieltä.

Kun itse olin ensimmäistä kesää purjehtimassa vaimoni kanssa, havaitsin kuinka tärkeätä nopeata toimintaa vaativissa tilanteissa on oikean termistön ymmärtäminen. En ollut asiaa riittävästi vaimolleni korostanut, joten meiltä lensi genaakkeri mereen, kun keulassa odottaen vetääkseni sukan purjeen päälle, kehoitin häntä päästämään skuutin irti; no, nostin siinä kuitenkin irroitettiin lukostaan......... Jatkossa meillä molemmilla on ollut kaikille vipstaakeleille sama nimitys ja sellainen, jota muutkin käyttävä!

Purjeveneissä on toki enemmän näitä spesiaalinimikkeitä (skuutit, snörpit, reivit, nostimet, alasvetimet...........)

Lue lisää

"Kuvailetko asian kertomalla, että veneen perästä katsottuna oikealla puolella on styyrpuuri ?" "Juuri näin teen."

Helpompi on sanoa, että veneen perästä katsottuna oikealla puolella on oikea puoli. Piste.

Sekoilua kirjoitti:

Aivan Viki, kertomissasi tarinoissa tarkka ja varma paikanmääritys on kuitenkin lopulta tehty NÄKÖHAVAINTOJEN perusteella. Avomerellä kilometri sinne tai tänne ei merkitse mitään.

Ahtaassa saaristossa nopealla veneellä ei vaan voi perustaa etenemistä teoreettiseen laskentaan. Jokainen navigoikoon olosuhteisiin sopivalla tavalla, ei jatkuvasti olla avomerellä tai ääriolosuhteissa. Ja ne ääriolosuhteetkin on helposti vältettävissä saaristossa nopealla veneellä. Aina ehtii turvalliseen paikkaan suojaan, muutamassa minuutissa saaren rantaan. Me tiedämme missä kulloinkin mennään, jopa ilman solmuja, maileja ja paapuureja.

Ei, en ole nuorisoa. Nykytekniikkaa kylläkin käytän apuvälineenä. Karttaplotteri on erinomainen väline nopeassa veneessä, jää huomattavasti enemmän aikaa ympäristön havainnointiin kun elektroninen sormi osoittaa sijantia kartalla. Sen ajan voin hyödyntää vaikkapa väistämällä paperikartalta sivua vaihtavaa ja sijaintiaan etsivää veneilijää.

Lue lisää

No herranen aika, tietysti navigoinnissa pitää käyttää kaikkia mahdollisia aisteja ja kaikkia mahdollisia avuja mitä on saatavilla. Sen vuoksi saaristossa en minäkään juuri kepsiä käytä, elleivät olosuhteet sitä vaadi. Yöllä ilman muuta mieluummin näköhavainnoin valaistua väylää jne...

Avomerellä kilometri sinne tai tänne ei merkitse mitään, mutta pari kaapelinmittaa pieleen kun tullaan sisäänmenoväylälle saattaa johtaa karille. Jos näkyvyys on parikymmentä metriä (kaksi veneenmittaa) niin siinä on yksi hailea perustuuko havainto rannasta keulan kolahduksen kuulemiseen vai näköhavaintoon. Mutta saivartele menemään, siitä saanee hyvän mielen?

Mutta ollaksesi ihan aikuinen veneilijä, ihanko tosi et osaa koordinaatistoa? Oletko kusessa kun näköhavainto pettää tai plotteri pimenee?

Aina ei ehdi, usko tai älä. Merisavu saattaa tulla ällistyttävän nopeasti päälle. Mutta pidetään peukkuja ettet koskaan sitä kokisi.

Sekoilua kirjoitti:

En varmasti määritä kartalta ennakolta reittipisteitä gps:lle. Mitenköhän sinä saat niistä tarkkoja johtuen käsinpiirrettyjen karttojen epätarkkuudesta ja mittakaavasta johtuen ? Jos moista tekisin, niin siirtäisin reittipisteet suoraan plotterilta gps:lle, eikä tulisi ainakaan mittakaavasta ja mittaajasta johtuvia virheitä. Et kai sinäkään vaan sokeasti luota omiin kotona tehtyihin merkintöihin ?

Uusia reittejä ajaessani luotan karttaan ja NÄKYVÄÄN YMPÄRISTÖÖN. Sitten lisään paikan päällä merimerkit, kääntöpisteet ym. merkinnät suoraan gps:lle. Näin on seuraavaa kertaa varten ohjeellinen reitti valmiina NÄKYVÄÄN YMPÄRISTÖÖN verrattavaksi.

Tarpeen vaatiessa ilmaisen sijaintini muulle maailmalle niillä välineillä ja tiedoilla jotka koen luotettaviksi sillä hetkellä. Eivät ne kuitenkaan missään tilanteessa ole kotona laskettuja reittipisteitä.

Lue lisää

"Tarpeen vaatiessa ilmaisen sijaintini muulle maailmalle niillä välineillä ja tiedoilla jotka koen luotettaviksi sillä hetkellä"

Siis vältät ainoaa yleismaailmallista standardia sijainnin ilmoittamiseen. Vaikka et itse rukkaskurssilla suunnistaessasi pituus- ja leveysasteita käyttäisikään, pitää ne silti navigoinnin lyhimpäänkin oppimäärään kuuluen osata. Mikä sitten on sekoilua?

Sekoilua kirjoitti:

"Kuvailetko asian kertomalla, että veneen perästä katsottuna oikealla puolella on styyrpuuri ?" "Juuri näin teen."

Helpompi on sanoa, että veneen perästä katsottuna oikealla puolella on oikea puoli. Piste.

Lue lisää

Aivan loistava kehäpäätelmä.

Viki kirjoitti:

No herranen aika, tietysti navigoinnissa pitää käyttää kaikkia mahdollisia aisteja ja kaikkia mahdollisia avuja mitä on saatavilla. Sen vuoksi saaristossa en minäkään juuri kepsiä käytä, elleivät olosuhteet sitä vaadi. Yöllä ilman muuta mieluummin näköhavainnoin valaistua väylää jne...

Avomerellä kilometri sinne tai tänne ei merkitse mitään, mutta pari kaapelinmittaa pieleen kun tullaan sisäänmenoväylälle saattaa johtaa karille. Jos näkyvyys on parikymmentä metriä (kaksi veneenmittaa) niin siinä on yksi hailea perustuuko havainto rannasta keulan kolahduksen kuulemiseen vai näköhavaintoon. Mutta saivartele menemään, siitä saanee hyvän mielen?

Mutta ollaksesi ihan aikuinen veneilijä, ihanko tosi et osaa koordinaatistoa? Oletko kusessa kun näköhavainto pettää tai plotteri pimenee?

Aina ei ehdi, usko tai älä. Merisavu saattaa tulla ällistyttävän nopeasti päälle. Mutta pidetään peukkuja ettet koskaan sitä kokisi.

Lue lisää

"Mutta ollaksesi ihan aikuinen veneilijä, ihanko tosi et osaa koordinaatistoa?"

Kyllähän jokainen lukutaitoinen osaa katsoa koordinaatit kartalta ilman navigointikurssejakin. Eipä niille koordinaateille vaan paljon ole käyttöä saaristossa veneillessä.

"Oletko kusessa kun näköhavainto pettää tai plotteri pimenee?"

En tietenkään ole. Jos näkyvyys katoaa ja plotteri pettää saaristossa, niin mihin itse tarvitset koordinaatteja, mitä ne numerosarjat hyödyttää ? Tai miten silloin edes määrität koordinaattisi ? Minä jatkan matkaa kompassin avulla.

On se jännää kun aina kysytään mitä sitten jos plotteri tai gps pettää. No kai se nyt on selvää, että kompassilla sitten mennään.

Mitäs sitten jos kompassi pettää ? Kyllä, kompassikin voi pettää. Minulla on neljä kompassia (perinteinen, gps:ssä, autopilotissa, lisäksi repussa käsikompassi). Montako sinulla on ?

Minulla on kaksi erillistä karttajärjestelmää, plotteri ja paperikartat. Se paperikarttakin voi tuhoutua. Mitäs sinä teet kun paperikartta lentää mereen tai paperikartalle kaatuu jotain litkua ?

Mitäs jos heikkonäköisen silmälasit tai suurennuslasi rikkoutuu ? Karttaplotteria voi sentään zoomata isommaksi, onnistuuko paperikartalla ?

Joten älä Viki aloita turvallisuusneuvontaa, kaiken maailman jos-tilanteita kyllä riittää.

"Aina ei ehdi, usko tai älä. Merisavu saattaa tulla ällistyttävän nopeasti päälle. Mutta pidetään peukkuja ettet koskaan sitä kokisi."

Miten nopeasti se merisavu tulee, montako metriä sekunnissa ? Varmasti osaat vastata kun tiedät ettei kukaan ehdi alta pois. Ja yllättääkö merisavurintama niin, ettei sitä kirkkaalla ilmalla edessään etukäteen näe ? Kyllä minä ainakin olen havainnut merisavun muodostuksen jo ennen kuin se on täysin hernerokkaa. Aina on ollut saaristossa aikaa etsiä tarvittaessa sopiva ankkuripaikka.

Sekoilua kirjoitti:

"Mutta ollaksesi ihan aikuinen veneilijä, ihanko tosi et osaa koordinaatistoa?"

Kyllähän jokainen lukutaitoinen osaa katsoa koordinaatit kartalta ilman navigointikurssejakin. Eipä niille koordinaateille vaan paljon ole käyttöä saaristossa veneillessä.

"Oletko kusessa kun näköhavainto pettää tai plotteri pimenee?"

En tietenkään ole. Jos näkyvyys katoaa ja plotteri pettää saaristossa, niin mihin itse tarvitset koordinaatteja, mitä ne numerosarjat hyödyttää ? Tai miten silloin edes määrität koordinaattisi ? Minä jatkan matkaa kompassin avulla.

On se jännää kun aina kysytään mitä sitten jos plotteri tai gps pettää. No kai se nyt on selvää, että kompassilla sitten mennään.

Mitäs sitten jos kompassi pettää ? Kyllä, kompassikin voi pettää. Minulla on neljä kompassia (perinteinen, gps:ssä, autopilotissa, lisäksi repussa käsikompassi). Montako sinulla on ?

Minulla on kaksi erillistä karttajärjestelmää, plotteri ja paperikartat. Se paperikarttakin voi tuhoutua. Mitäs sinä teet kun paperikartta lentää mereen tai paperikartalle kaatuu jotain litkua ?

Mitäs jos heikkonäköisen silmälasit tai suurennuslasi rikkoutuu ? Karttaplotteria voi sentään zoomata isommaksi, onnistuuko paperikartalla ?

Joten älä Viki aloita turvallisuusneuvontaa, kaiken maailman jos-tilanteita kyllä riittää.

"Aina ei ehdi, usko tai älä. Merisavu saattaa tulla ällistyttävän nopeasti päälle. Mutta pidetään peukkuja ettet koskaan sitä kokisi."

Miten nopeasti se merisavu tulee, montako metriä sekunnissa ? Varmasti osaat vastata kun tiedät ettei kukaan ehdi alta pois. Ja yllättääkö merisavurintama niin, ettei sitä kirkkaalla ilmalla edessään etukäteen näe ? Kyllä minä ainakin olen havainnut merisavun muodostuksen jo ennen kuin se on täysin hernerokkaa. Aina on ollut saaristossa aikaa etsiä tarvittaessa sopiva ankkuripaikka.

Lue lisää

Merisavu on siitä mielenkiintoinen sumu että se tulee tuulen kanssa, tuulen nopeus saattaa olla hyvinkin 5-10 m/s. Jos se nousee saaristossa saaren takaa, niin ihan varmasti se voi yllättää (5-10 m/s = 300 - 600 m/min = 3 - 6 km/10 min). Ja merisavu ei "muodostu", se vaan tulee päälle ja on sankka heti. Onneksi vain kerran olen tuon kokenut, kauniina heinäkuun iltapäivänä Ahvenanmaan saaristossa.

Jokainen lukutaitoinen ei osaa katsoa kartalta koordinaatistoa!

Koordinaatiston lukutaitoa tarvitaan jos haluat tietää sijaintisi ja sijoittaa itsesi (paperi)kartalle tai jos haluat kartalta siirtää reittipisteen kepsille.

Jos plotteri pettää niitä numerosarjoja tarvitaan em syistä. Jos käsikepsi toimii, niin se kertoo sijainnin veneen sähkösysteemeistä riippumatta. Tai mikäli silmillä osaat ottaa ristisuuntiman ja määritellä haveripaikkasi kartalta, niin koordinaateilla osaat sen ilmoittaa meripelastukseen ilman tulkinnanvaraisuutta.

Viki kirjoitti:

Merisavu on siitä mielenkiintoinen sumu että se tulee tuulen kanssa, tuulen nopeus saattaa olla hyvinkin 5-10 m/s. Jos se nousee saaristossa saaren takaa, niin ihan varmasti se voi yllättää (5-10 m/s = 300 - 600 m/min = 3 - 6 km/10 min). Ja merisavu ei "muodostu", se vaan tulee päälle ja on sankka heti. Onneksi vain kerran olen tuon kokenut, kauniina heinäkuun iltapäivänä Ahvenanmaan saaristossa.

Jokainen lukutaitoinen ei osaa katsoa kartalta koordinaatistoa!

Koordinaatiston lukutaitoa tarvitaan jos haluat tietää sijaintisi ja sijoittaa itsesi (paperi)kartalle tai jos haluat kartalta siirtää reittipisteen kepsille.

Jos plotteri pettää niitä numerosarjoja tarvitaan em syistä. Jos käsikepsi toimii, niin se kertoo sijainnin veneen sähkösysteemeistä riippumatta. Tai mikäli silmillä osaat ottaa ristisuuntiman ja määritellä haveripaikkasi kartalta, niin koordinaateilla osaat sen ilmoittaa meripelastukseen ilman tulkinnanvaraisuutta.

Lue lisää

"Koordinaatiston lukutaitoa tarvitaan jos haluat tietää sijaintisi ja sijoittaa itsesi (paperi)kartalle "

Eikä tarvita saaristossa. Kyllä minä tiedän olevani vaikkapa 200m Björkön eteläpuolella ihan näköhavainnon ja kartan avulla, ilman ensimmäistäkään koordinaattia. Kyllä meidän veneessä annetaan suunnistusohjeet ajon aikana suuntina ja etäisyyksinä, eikä koordinaatteina.

Meripelastukselle on tietenkin hyvä ilmoittaa sijainti sekä edellä mainitulla tavalla että koordinaateilla, koska silloin havainnot vahvistavat toisiaan.

Ja ennen kuin kukaan alkaa viisastelemaan, niin tiedän että käyttämäni esimerkkisaari Björkö on erittäin yleinen ja hätätilanteessa paikannustietoa tulee tarkentaa paikkakunnan ja muiden lähisaarien nimillä, mikäli sekaantumisen vaara on olemassa.

Loppu.

Sekoilua kirjoitti:

"Kuvailetko asian kertomalla, että veneen perästä katsottuna oikealla puolella on styyrpuuri ?" "Juuri näin teen."

Helpompi on sanoa, että veneen perästä katsottuna oikealla puolella on oikea puoli. Piste.

Lue lisää

....kun muut kutsuvat sitä styyrpuuriksi! PISTE!

"Helpompi on sanoa, että veneen perästä katsottuna oikealla puolella on oikea puoli." Jos et halua käyttää oikeita olemassa olevia termejä, mikset sano vaikka simoksi, on lyhyempi ja ytimekkäämpi kuin "oikea puoli"?

hoh kirjoitti:

....kun muut kutsuvat sitä styyrpuuriksi! PISTE!

"Helpompi on sanoa, että veneen perästä katsottuna oikealla puolella on oikea puoli." Jos et halua käyttää oikeita olemassa olevia termejä, mikset sano vaikka simoksi, on lyhyempi ja ytimekkäämpi kuin "oikea puoli"?

Lue lisää

Aikamoista saivartelua!
Kyllähän nyt yleisesti kulkuneuvoista puhuttaessa
oikeaa tai vasentapuolta tarkoitetaan katsottavaksi kulkusuuntaansa nähden. Autoista kun puhutaan oikeanpuolen ovesta niin ei ole kenellekkään epäselvää kummanpuolen ovea tarkoitetaan. Älkäämme itse antako veneilijöistä niin tyhmää kuvaa kun tämän keskustelun tasosta voisi päätellä.
Kuinka monella teistä oikea käsi vaihtuu vasemmaksi kädeksi kun vaihdatte kulkusuuntaanne
päinvastaiseksi.

fiskari kirjoitti:

Aikamoista saivartelua!
Kyllähän nyt yleisesti kulkuneuvoista puhuttaessa
oikeaa tai vasentapuolta tarkoitetaan katsottavaksi kulkusuuntaansa nähden. Autoista kun puhutaan oikeanpuolen ovesta niin ei ole kenellekkään epäselvää kummanpuolen ovea tarkoitetaan. Älkäämme itse antako veneilijöistä niin tyhmää kuvaa kun tämän keskustelun tasosta voisi päätellä.
Kuinka monella teistä oikea käsi vaihtuu vasemmaksi kädeksi kun vaihdatte kulkusuuntaanne
päinvastaiseksi.

Lue lisää

Yläpuolisten tekstien logiikan mukaan näin käy kaikille purkkarimiehille, heh heh.

fiskari kirjoitti:

Aikamoista saivartelua!
Kyllähän nyt yleisesti kulkuneuvoista puhuttaessa
oikeaa tai vasentapuolta tarkoitetaan katsottavaksi kulkusuuntaansa nähden. Autoista kun puhutaan oikeanpuolen ovesta niin ei ole kenellekkään epäselvää kummanpuolen ovea tarkoitetaan. Älkäämme itse antako veneilijöistä niin tyhmää kuvaa kun tämän keskustelun tasosta voisi päätellä.
Kuinka monella teistä oikea käsi vaihtuu vasemmaksi kädeksi kun vaihdatte kulkusuuntaanne
päinvastaiseksi.

Lue lisää

Mun oikea vai sun oikea?

tuntematon kirjoitti:

Yläpuolisten tekstien logiikan mukaan näin käy kaikille purkkarimiehille, heh heh.

.....jotain ei ymmärrä, ei se tarkoita, että muutkaan eivät ymmärrä.

fiskari kirjoitti:

Aikamoista saivartelua!
Kyllähän nyt yleisesti kulkuneuvoista puhuttaessa
oikeaa tai vasentapuolta tarkoitetaan katsottavaksi kulkusuuntaansa nähden. Autoista kun puhutaan oikeanpuolen ovesta niin ei ole kenellekkään epäselvää kummanpuolen ovea tarkoitetaan. Älkäämme itse antako veneilijöistä niin tyhmää kuvaa kun tämän keskustelun tasosta voisi päätellä.
Kuinka monella teistä oikea käsi vaihtuu vasemmaksi kädeksi kun vaihdatte kulkusuuntaanne
päinvastaiseksi.

Lue lisää

...ei ole saivartelua, jos yrittää väkisin olla käyttämättä yleisesti käytössä olevaa termiä? Sitä paitsi sinun kääntyessäsi veneessä ympäri on oikeakätesi veneen vasemmalla reunalla ja päinvastoin. Veneen reunat, styyrpuuri ja paarpuuri, eivät vaihda koskaan puolta!

Sekoilua kirjoitti:

...veneessä katsotaan karttaa tyylillä tonne on noin 4cm kartalla eli 2km. Tämän tarkempaa tietoa ei tarvita, koska nykyisen sijainninkin määritys perustuu silmämääräiseen arviontiin NÄKYVÄN YMPÄRISTÖN, kartan, plotterin ja gps:n avulla. Siksi emme myöskään tarvitse solmuja ja maileja.

Kipparoiko joku venettään ennalta laadittujen nuottien mukaan "ensin ajetaan vakionopeutta suuntaan 189 astetta tasan 2 minuuttia 7 sekuntia ja sitten jatketaan vakionopeudella suuntaan 143 astetta tasan 51 sekuntia ja sitten..." ? Ei onnistu ainakaan minulta nopealla (liukuvalla) veneellä.

Vai suorittaako joku hurjapää kyseiset laskutoimitukset vauhdissa ? Ilmeisesti ainakin ne veneilijät jotka ajavat väylän väärää puolta, jotka eivät tähystä ja jotka viis veisaavat väistämissäännöistä.

Lue lisää

...kun ajan ennenkokemattomilla väylillä, kirjoitan todella nuotit valmiiksi. Ei nyt mitään "x sekuntia suuntaan y" vaan esim. seuraavasti:
-punainen lateraali vasemmalla
-kummeli "T" oikealla, sen jälkeen käännös oikeaan n. 45 astetta
-kolme lateraaliportti
-viimeisen portin jälkeen käännös vasempaan, uusi suunta n. etelään
-pohjoisviitta vasemmalla

jne jne. Ja minä ajan liukuvalla veneellä, marssinopeus yleensä sellainen 18-21 solmua. Kirjoitan nuotit tukemaan paikannusta ja helpottamaan normaalinopeudessa pysymistä. Tosin nykyään teen sen vain yksin ajaessani, vieressä kun muulloin istuu ihan hyvä navigaattori (silti luen kyllä korttia itsekin, en jostain syystä osaa täysin asettautua pelkäksi ruorimieheksi).

fiskari kirjoitti:

Aikamoista saivartelua!
Kyllähän nyt yleisesti kulkuneuvoista puhuttaessa
oikeaa tai vasentapuolta tarkoitetaan katsottavaksi kulkusuuntaansa nähden. Autoista kun puhutaan oikeanpuolen ovesta niin ei ole kenellekkään epäselvää kummanpuolen ovea tarkoitetaan. Älkäämme itse antako veneilijöistä niin tyhmää kuvaa kun tämän keskustelun tasosta voisi päätellä.
Kuinka monella teistä oikea käsi vaihtuu vasemmaksi kädeksi kun vaihdatte kulkusuuntaanne
päinvastaiseksi.

Lue lisää

This is hjumor,

This is my righthand, and this is my wronghand.

Styyrpuuri on muuten veneen oikea laita takaa katsottuna, ja edestä katsottuna vasen laita.
Styyrpuurin valotunnus on vihreä.

Sir BB kirjoitti:

This is hjumor,

This is my righthand, and this is my wronghand.

Styyrpuuri on muuten veneen oikea laita takaa katsottuna, ja edestä katsottuna vasen laita.
Styyrpuurin valotunnus on vihreä.

Lue lisää

mutta eihän teiltä voi muuta vaatiakkaan !

luulisi sinun pelle BB "kovana" seilaajana tietävän että veneen laidoista puhutaan AINA takaa katsottuna. vai oletkohan sittenkään mikään veneilijä kun tyhmyyttäsi täällä levität...LOPETTAKAA TUO SAATANAN SAIVARTELU VIRTUAALIPURJEHTIJAT

Elan kirjoitti:

mutta eihän teiltä voi muuta vaatiakkaan !

luulisi sinun pelle BB "kovana" seilaajana tietävän että veneen laidoista puhutaan AINA takaa katsottuna. vai oletkohan sittenkään mikään veneilijä kun tyhmyyttäsi täällä levität...LOPETTAKAA TUO SAATANAN SAIVARTELU VIRTUAALIPURJEHTIJAT

Lue lisää

tuuli tulee oikealta ja isopurje on skuutattu paarpuurin puolelle.

Tiedäthän, etten koskaan luule mitään.

Nyt on kuitenkin vuoronvaihto, kalsarikännimiehet saapuu jatkamaan!

Elan kirjoitti:

mutta eihän teiltä voi muuta vaatiakkaan !

luulisi sinun pelle BB "kovana" seilaajana tietävän että veneen laidoista puhutaan AINA takaa katsottuna. vai oletkohan sittenkään mikään veneilijä kun tyhmyyttäsi täällä levität...LOPETTAKAA TUO SAATANAN SAIVARTELU VIRTUAALIPURJEHTIJAT

Lue lisää

Kannattais muute lukee ja YMMÄRTÄÄ viesti ennen kuin kommentoi. BB oli ihan oikeassa keulasta katottuna tyyrpuuri o vasemmal.

Muuto käy niinko mul tual ylempän Viki kans väitelles. Molemmat oli oikees ja joku joka lukee ja ymmärtää lukemans huamautti siit.

hoh kirjoitti:

....Hangon Itämeren Portissa; rantaan oli tulossa niukasti vajaa 40 jalkainen flybridge. Kippari totesi:"Hei, laske niitä oikean puolen fendareita ja pistä sinne springi valmiiksi!" Vaimo vastasi keulakannelta: "Mun vai sun oikeelle puolelle?".........

Lue lisää

...tuo oli, ei järkevä puolustus perinnetermien pakollisuudelle. Jos kohta myönnän, että olen pari kertaa yllättynyt siitä, ettei kaikille läsnäolijoille ole ollut itsestään selvää, mitä tarkoitetaan veneessä ilmaistessa jotain suuntaa. Kumpikaan tosin ei liity oikeaan/vasempaan vaan edessä/takana suuntaan. Toisella kertaa sanoin veneennostossa avustajalle, että etutuen pitää olla "taemman kaidehelan kohdalla". Kaveri luuli minun tarkoittavan itsestäni kauempana eli taempana olevaa, veneeseen nähden etumaista helaa... (Älkää kysykö, miten tai miksi, minä en ymmärrä tänä päivänäkään.) Ja toisella kerralla naapuriveneessä kippari antoi keulakannella ohjeen "pistä se siihen takana olevaan helaan". No, kaveri seisoi helojen välissä ja alkoi kiinnittää köyttä veneessä taempana, itseensä nähden edessään olleeseen helaan (minusta järkevä tulkinta), mutta kippari olikin tarkoittanut sitä toista, gastin selän takana olevaa... Kipparin moka, minusta.

Paara kirjoitti:

Nimimerkki JRxxx on tyypillinen uusveneilijä, jolla ei ole minkäänlaista meri-kulttuuria taustalla ja mikä surullisinta, ei myöskään minkäänlaista halua oppia.
Nämä ovat juuri niitä tapauksia, jotka täällä palstalla ovat pahimpia inttäjiä kaikenlaisista epäoleellisuuksista.
Toivottavasti merimiestavat ovat paremmin hanskassa, kuin asenne.

Lue lisää

...pitäisi opetella tai ylläpitää perinteitä, joilla ei ole elävää käytännön merkitystä? Sellaiset perinteet joutavat kuolemaan aina ja kaikkialla.
Kaikella kunnioituksella, tai oikeastaan suunnattoman halveksunnan kera, kysyn vain, miten kehtaat syyttää minua "epäolennaisuuksista", jos et kykene esittämään perustelua sille, miksi perinnetermien käyttö tai vaikkapa fendarien riiputtelu olisi jotain muuta kuin epäolennaista?

Puu... kirjoitti:

Kannattais muute lukee ja YMMÄRTÄÄ viesti ennen kuin kommentoi. BB oli ihan oikeassa keulasta katottuna tyyrpuuri o vasemmal.

Muuto käy niinko mul tual ylempän Viki kans väitelles. Molemmat oli oikees ja joku joka lukee ja ymmärtää lukemans huamautti siit.

Lue lisää

mistä teitä oikein sikiää vai oletteko tuo sama suurdorka Sir BB kokoajan eri nimellä vain ??

ei näin paljoa voi olla kusipäisiä purjehtijoita...

JRxxx kirjoitti:

...pitäisi opetella tai ylläpitää perinteitä, joilla ei ole elävää käytännön merkitystä? Sellaiset perinteet joutavat kuolemaan aina ja kaikkialla.
Kaikella kunnioituksella, tai oikeastaan suunnattoman halveksunnan kera, kysyn vain, miten kehtaat syyttää minua "epäolennaisuuksista", jos et kykene esittämään perustelua sille, miksi perinnetermien käyttö tai vaikkapa fendarien riiputtelu olisi jotain muuta kuin epäolennaista?

Lue lisää

...sanottakoon, että minä olen perin utelias lukemaan ja kuuntelemaan kaikenlaista, mm. merihistoriaa. Mutta se ei tarkoita, että minä millään elämänalueella vaivautuisin omaksumaan omaksi käyttäytymismallikseni sellaista, jolle ei näytä olevan järjellistä syytä (tai joka ei vain yksinkertaisesti ole jostain syystä hauskaa).
Näitä tässä keskustelussa mainituksi tulleita seikkoja esimerkkinä käyttäen:
-styyrpuuri/staarpuuri väärinkäsityksen välttämiseksi on sinänsä järkevä mutta mielestäni ei (ainakaan moottoriveneessä) tosielämän päivänvaloa kestävä perustelu (viitaten jonkun kertomukseen Hangon satamasta, jos gasti on niin tyhmä, niin millä hän muka oppisi mainittujen sanojenkaan merkityksen?)
-fendarijuttua olen uteliaana yrittänyt kysellä, josko asiallinen ja järkevä käytännön peruste löytyisi. Ei ole löytynyt, vain viittauksia merimiestapaan tai että "se on rumaa"; no, minun silmääni se ei häiritse, miksi minä siitä piittaisin, mikä jonkun muun mielestä on rumaa? Minun mielestäni on rumaa, että komean näköistä purkkaria ohjataan sellaisella säälittävän alkeellisella konstilla kuin pinnalla...

JRxxx kirjoitti:

...kun ajan ennenkokemattomilla väylillä, kirjoitan todella nuotit valmiiksi. Ei nyt mitään "x sekuntia suuntaan y" vaan esim. seuraavasti:
-punainen lateraali vasemmalla
-kummeli "T" oikealla, sen jälkeen käännös oikeaan n. 45 astetta
-kolme lateraaliportti
-viimeisen portin jälkeen käännös vasempaan, uusi suunta n. etelään
-pohjoisviitta vasemmalla

jne jne. Ja minä ajan liukuvalla veneellä, marssinopeus yleensä sellainen 18-21 solmua. Kirjoitan nuotit tukemaan paikannusta ja helpottamaan normaalinopeudessa pysymistä. Tosin nykyään teen sen vain yksin ajaessani, vieressä kun muulloin istuu ihan hyvä navigaattori (silti luen kyllä korttia itsekin, en jostain syystä osaa täysin asettautua pelkäksi ruorimieheksi).

Lue lisää

Juuri näin, tämä on sitä käytännön veneilyä. Paperikarttoja käytettäessä riittää noin-suunnat ja noin-etäisyydet reittimuistion tekoon. Plotterilla ei tuokaan ole välttämätöntä.

Meillä reitti elää matkan varrella, välillä pyörähdetäänkin jonkun saariryppään toiselta puolelta jos siltä tuntuu. Joskus kelin, väylän ruuhkan tai maisemien takia.

Olen koko ajan yrittänyt kertoa, että saaristoväylillä eteneminen sujuu ilman sen kummempia laskutoimituksia ja koordinaattien tuijottelua. Mutta joka ikisessä asiassa tällä palstalla on aina se oikeassa (styyrpuurissa) oleva hernerokkasumussa navigoiva avomeripurjehtia.

HA_ kirjoitti:

"Tarpeen vaatiessa ilmaisen sijaintini muulle maailmalle niillä välineillä ja tiedoilla jotka koen luotettaviksi sillä hetkellä"

Siis vältät ainoaa yleismaailmallista standardia sijainnin ilmoittamiseen. Vaikka et itse rukkaskurssilla suunnistaessasi pituus- ja leveysasteita käyttäisikään, pitää ne silti navigoinnin lyhimpäänkin oppimäärään kuuluen osata. Mikä sitten on sekoilua?

Lue lisää

"Siis vältät ainoaa yleismaailmallista standardia sijainnin ilmoittamiseen."

Tuo on hyvä heitto. Sinustako KKJ on se ainoa yleismaailmallinen standardi, sillähän varmaan NASA:n astronautitkin suunnistaa... Vai olisiko se sittenkin WGS84, tai joku sadoista muista standardikoordinaatistoista... Saaristossamme sijainnin voi ilmoittaa tarkasti muutenkin kuin koordinaateilla.

Kartalta gps:ään asetettujen koordinaattien tarkkuus selviää sinullekin seuraavasti: Mittaa viivottimesi kanssa merikartalta 100 merimerkin koordinaatit ja syötä ne käsin gps:lle. Menepäs ajamaan reitti läpi ja katso montako virhettä löytyy, osa mittaus/syöttövirheitä ja osa karttojen epätarkuutta. Mietippäs vielä miten kerrot gps:lle, että osa syöttämistäsi karttakoordinaateista on KKJ:ta ja osa WGS84 mukaisia.

Kokeile sitten ajaa sama reitti läpi ja napsauta gps:lle muistiin merimerkki siitä ohitse ajaessasi. Tuliko tällä tavalla tarkemmat merkinnät ? Minulle ainakin tulee, jopa niin tarkat että niitä voi hyödyntää siinä kuuluisassa hernerokkasumussakin. Kyllä ne gps merkinnätkin voi halutessaan laittaa ihan kohdalleen. Ei tietenkään pakko ole, jos muutaman sadan metrin toleranssi riittää.

JRxxx kirjoitti:

...sanottakoon, että minä olen perin utelias lukemaan ja kuuntelemaan kaikenlaista, mm. merihistoriaa. Mutta se ei tarkoita, että minä millään elämänalueella vaivautuisin omaksumaan omaksi käyttäytymismallikseni sellaista, jolle ei näytä olevan järjellistä syytä (tai joka ei vain yksinkertaisesti ole jostain syystä hauskaa).
Näitä tässä keskustelussa mainituksi tulleita seikkoja esimerkkinä käyttäen:
-styyrpuuri/staarpuuri väärinkäsityksen välttämiseksi on sinänsä järkevä mutta mielestäni ei (ainakaan moottoriveneessä) tosielämän päivänvaloa kestävä perustelu (viitaten jonkun kertomukseen Hangon satamasta, jos gasti on niin tyhmä, niin millä hän muka oppisi mainittujen sanojenkaan merkityksen?)
-fendarijuttua olen uteliaana yrittänyt kysellä, josko asiallinen ja järkevä käytännön peruste löytyisi. Ei ole löytynyt, vain viittauksia merimiestapaan tai että "se on rumaa"; no, minun silmääni se ei häiritse, miksi minä siitä piittaisin, mikä jonkun muun mielestä on rumaa? Minun mielestäni on rumaa, että komean näköistä purkkaria ohjataan sellaisella säälittävän alkeellisella konstilla kuin pinnalla...

Lue lisää

Keltanokka, Rookie,

Kun ne fendarit ”paskastaa” kyljet jo satamissa ja ”mattaa” kymmenessä vuodessa, vaikka on sukatkin, ei osu edes toiseen veneeseen.
Niin jokainen voi käyttää mielikuvitustaan miltä ne kyljet näyttää, jos fendarit laahaa levä-, paska- (Riihimäeltä, Hyvinkäältä laskettiin 400.000 kuutiota sitä itteään rankkasateiden aikana Vantaan jokeen ) öljylautoissa hieroen, joihin ajoittain osuu kun vetelee Itämerta ristiin rastiin.

Alkaako yhtään hahmottua?

Huomattavasti vähemmällä duunilla pääsee kulkemalla fendarit boxissa, kuin putsata kylkiä / fendareita satamassa yhtenään, eikä tule leimattua keltanokaksi.

Sir BB kirjoitti:

Keltanokka, Rookie,

Kun ne fendarit ”paskastaa” kyljet jo satamissa ja ”mattaa” kymmenessä vuodessa, vaikka on sukatkin, ei osu edes toiseen veneeseen.
Niin jokainen voi käyttää mielikuvitustaan miltä ne kyljet näyttää, jos fendarit laahaa levä-, paska- (Riihimäeltä, Hyvinkäältä laskettiin 400.000 kuutiota sitä itteään rankkasateiden aikana Vantaan jokeen ) öljylautoissa hieroen, joihin ajoittain osuu kun vetelee Itämerta ristiin rastiin.

Alkaako yhtään hahmottua?

Huomattavasti vähemmällä duunilla pääsee kulkemalla fendarit boxissa, kuin putsata kylkiä / fendareita satamassa yhtenään, eikä tule leimattua keltanokaksi.

Lue lisää

tuleeko aika pitkäksi kotona kun ei ole venettä ? hanki poitsu harrastus tai mene ainakin haukkaamaan raitista ilmaa..

Repa kirjoitti:

tuleeko aika pitkäksi kotona kun ei ole venettä ? hanki poitsu harrastus tai mene ainakin haukkaamaan raitista ilmaa..

enää esiintyä JRxxx:nä?

Elan kirjoitti:

mistä teitä oikein sikiää vai oletteko tuo sama suurdorka Sir BB kokoajan eri nimellä vain ??

ei näin paljoa voi olla kusipäisiä purjehtijoita...

Suksi sää kuule niill Elaneillas sinn mistä olet tullukki ja lakkaa häiriimäst mee väittelyy!

Sir BB kirjoitti:

Keltanokka, Rookie,

Kun ne fendarit ”paskastaa” kyljet jo satamissa ja ”mattaa” kymmenessä vuodessa, vaikka on sukatkin, ei osu edes toiseen veneeseen.
Niin jokainen voi käyttää mielikuvitustaan miltä ne kyljet näyttää, jos fendarit laahaa levä-, paska- (Riihimäeltä, Hyvinkäältä laskettiin 400.000 kuutiota sitä itteään rankkasateiden aikana Vantaan jokeen ) öljylautoissa hieroen, joihin ajoittain osuu kun vetelee Itämerta ristiin rastiin.

Alkaako yhtään hahmottua?

Huomattavasti vähemmällä duunilla pääsee kulkemalla fendarit boxissa, kuin putsata kylkiä / fendareita satamassa yhtenään, eikä tule leimattua keltanokaksi.

Lue lisää

...takana. Toisaalta, en voisi vähempää välittää siitä, mitä joku muu minusta kuvittelee, joten pidä rauhassa kuvitelmasi.
Sen sijaan tuo esittämäsi perustelu oli jo askel oikeaan suuntaan, koska siinä oli yritystä käytännöllisyyteen. Siitä siis muutama kannustuspiste tilillesi...
Mielipidettäni se ei muuta, koska pestävä ja vahattava ne kyljet on keväisin joka tapauksessa (tai no, ei tietysti ole mikään pakko, jos ei huvita, minä sen kuitenkin teen omalleni). Siinä ne menee fendariläikät samalla, jos niitä on syntynyt. Kuka nyt kauden aikana kylkiä pesisi? (No, olen minä kyllä nähnyt jonkun sitä tekevän, mutta kukin tyylillään, miksi minä menisin arvostelemaan, vaikka se huvittavalta näyttääkin.)
Minun kokemukseni mukaan muuten fendareista tulee läikkiä siihen kohtaan kylkeä, johon fendarin yläosa nojaa. Ja ne läikät taitaa johtua dieselnoesta, jota väistämättä fendareiden päälle vähän tarttuu, kun kone käy reilusti toistasataa tuntia kaudessa. Vedestä ne eivät siis likaa merkittävästi kylkiin kerää.

Sekoilua kirjoitti:

"Siis vältät ainoaa yleismaailmallista standardia sijainnin ilmoittamiseen."

Tuo on hyvä heitto. Sinustako KKJ on se ainoa yleismaailmallinen standardi, sillähän varmaan NASA:n astronautitkin suunnistaa... Vai olisiko se sittenkin WGS84, tai joku sadoista muista standardikoordinaatistoista... Saaristossamme sijainnin voi ilmoittaa tarkasti muutenkin kuin koordinaateilla.

Kartalta gps:ään asetettujen koordinaattien tarkkuus selviää sinullekin seuraavasti: Mittaa viivottimesi kanssa merikartalta 100 merimerkin koordinaatit ja syötä ne käsin gps:lle. Menepäs ajamaan reitti läpi ja katso montako virhettä löytyy, osa mittaus/syöttövirheitä ja osa karttojen epätarkuutta. Mietippäs vielä miten kerrot gps:lle, että osa syöttämistäsi karttakoordinaateista on KKJ:ta ja osa WGS84 mukaisia.

Kokeile sitten ajaa sama reitti läpi ja napsauta gps:lle muistiin merimerkki siitä ohitse ajaessasi. Tuliko tällä tavalla tarkemmat merkinnät ? Minulle ainakin tulee, jopa niin tarkat että niitä voi hyödyntää siinä kuuluisassa hernerokkasumussakin. Kyllä ne gps merkinnätkin voi halutessaan laittaa ihan kohdalleen. Ei tietenkään pakko ole, jos muutaman sadan metrin toleranssi riittää.

Lue lisää

Kerropa toisaalta, miksi haluat poiketa yleisesti käytetyistä yksiköistä ja mitä hyötyä siitä on? Laiturikeskusteluita myöten olet aika lailla yksin niiden kanssa. Kaikki karttamateriaali ja välineistö on rakennettu syystäkin toisin.

Eipä ole toistaiseksi kertaakaan aiheuttanut ongelmia koordinaatistojen vaihto, enkä toisaalta keksi, miten kilometrien käyttö siihen auttaisi. Aina on ollut tuntikausia aikaa vaihtaa gps:n asetukset maan tavan mukaisiksi. Miksi syöttäisi tietoja sekaisin eri koordinaatistojen mukaan? Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta reittipisteet on syötetty kartalta käsin mittaamalla, niitä kun yleensä tarvitaan ennenkuin paikalla ollaan ekaa kertaa käyty. Eikä puhettakaan parinsadan metrin heitoista, parinkymmenen kylläkin. Sitä viivotinta en tosin koskaan ole käyttänyt.

Mites se oli...parisataa metriä Börköstä johonkin suuntaan, niinkö. Siis mistä kohtaa Börkötä? Entäs jos ollaan pienemmälläkin selällä, siis vain muutaman mpk:n (4 km, ymmärräthän) lähimmästä kiintopisteestä. Ja että miksikö? Jos vaikka kohtaat siellä avoveneen, joka tarvitsee viranomaisen apua, tai saat itse konevian kevyemmässäkin sumussa.

HA_ kirjoitti:

Kerropa toisaalta, miksi haluat poiketa yleisesti käytetyistä yksiköistä ja mitä hyötyä siitä on? Laiturikeskusteluita myöten olet aika lailla yksin niiden kanssa. Kaikki karttamateriaali ja välineistö on rakennettu syystäkin toisin.

Eipä ole toistaiseksi kertaakaan aiheuttanut ongelmia koordinaatistojen vaihto, enkä toisaalta keksi, miten kilometrien käyttö siihen auttaisi. Aina on ollut tuntikausia aikaa vaihtaa gps:n asetukset maan tavan mukaisiksi. Miksi syöttäisi tietoja sekaisin eri koordinaatistojen mukaan? Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta reittipisteet on syötetty kartalta käsin mittaamalla, niitä kun yleensä tarvitaan ennenkuin paikalla ollaan ekaa kertaa käyty. Eikä puhettakaan parinsadan metrin heitoista, parinkymmenen kylläkin. Sitä viivotinta en tosin koskaan ole käyttänyt.

Mites se oli...parisataa metriä Börköstä johonkin suuntaan, niinkö. Siis mistä kohtaa Börkötä? Entäs jos ollaan pienemmälläkin selällä, siis vain muutaman mpk:n (4 km, ymmärräthän) lähimmästä kiintopisteestä. Ja että miksikö? Jos vaikka kohtaat siellä avoveneen, joka tarvitsee viranomaisen apua, tai saat itse konevian kevyemmässäkin sumussa.

Lue lisää

... sinun argumentaatiosi on vähän heikoissa tuon "yleisesti käytetyn" kanssa. Maailmassa kun on kuutisen miljardia ihmistä ja melko lailla varmasti vain hyvin pieni vähemmistö heistä tietää mikä on meripeninkulma (tai toisella kotimaisella nautical mile) tahi käyttää solmua nopeudenyksikkönä.
Kuten jo aiemmin sanoin, mailin (tarkoittaen tässä meripeninkulmaa) ja solmujen käytölle on jonkin verran navigaatiota helpottavaa perustetta olemassa, joskaan ei se niin ratkaiseva etu ole, että minä ainakaan näkisin tarpeelliseksi niihin takertua, jos metrijärjestelmän käyttö tälle elämänalueelle näyttäisi tulevan. Uskallan myös epäillä, että vähintään osa veneilijöistä haluaa käyttää näitä yksiköitä (samoin kuin muuten niitä syyrpuuri/paapuuri) nimikkeitä ihan pelkän snobbailun vuoksi, erottuakseen "maakravuista". Minulla kun ei sellaista pätemisen tarvetta ole, niin en pidä asiaa niin tärkeänäkään.

HA_ kirjoitti:

Kerropa toisaalta, miksi haluat poiketa yleisesti käytetyistä yksiköistä ja mitä hyötyä siitä on? Laiturikeskusteluita myöten olet aika lailla yksin niiden kanssa. Kaikki karttamateriaali ja välineistö on rakennettu syystäkin toisin.

Eipä ole toistaiseksi kertaakaan aiheuttanut ongelmia koordinaatistojen vaihto, enkä toisaalta keksi, miten kilometrien käyttö siihen auttaisi. Aina on ollut tuntikausia aikaa vaihtaa gps:n asetukset maan tavan mukaisiksi. Miksi syöttäisi tietoja sekaisin eri koordinaatistojen mukaan? Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta reittipisteet on syötetty kartalta käsin mittaamalla, niitä kun yleensä tarvitaan ennenkuin paikalla ollaan ekaa kertaa käyty. Eikä puhettakaan parinsadan metrin heitoista, parinkymmenen kylläkin. Sitä viivotinta en tosin koskaan ole käyttänyt.

Mites se oli...parisataa metriä Börköstä johonkin suuntaan, niinkö. Siis mistä kohtaa Börkötä? Entäs jos ollaan pienemmälläkin selällä, siis vain muutaman mpk:n (4 km, ymmärräthän) lähimmästä kiintopisteestä. Ja että miksikö? Jos vaikka kohtaat siellä avoveneen, joka tarvitsee viranomaisen apua, tai saat itse konevian kevyemmässäkin sumussa.

Lue lisää

Niinpä, vain minua varten merikarttojen syvyyslukemat ovat metreissä, nopeusrajoitukset km/h, polttoainemittarit litroissa, kaikki säädökset ja asetukset virallisen metrijärjestelmän mukaisia, jne...

Kyllähän se nyt olisi kaikkien etu, että yksiköt ovat kaikkialla samat, maailmanlaajuisesti. Paljon on kautta historian saatu sekaannusta ja onnettomuuksia aikaiseksi johtuen maakohtaisista "yleismaailmallisista standardeista". SI-järjestelmä metreineen on kehitetty juuri tämän takia. Jokainen meistä voi tehdä oman pienen osansa laajentaakseen yhteisstandardin käyttöä. Ei siitä varmasti haittaa ole vesilläkään.

En tiedä mistä karttamateriaalista ja välineistöstä puhut. Minun käyttämät toimii ihan hyvin metrisinä.

Esimerkkinä voin kertoa, että heitin jo vuosia sitten pois mittanauhat joissa oli myös tuuma-asteikko. Joskus nikkaroidessa kiireessä, väsyneenä, hankalan työasennon tai huonon valaistuksen seurauksena tuli mittavirheitä kun katsoikin väärää asteikkoa. Enkä ole niitä tuumia kaivannut, ainoastaan veneessä kiroillut kun vastaan on tullut tuumakierteitä...

Eiköhän jo olisi aika työntää ne boforit sinne mihin ne kuuluukin, laituritarinoiksi.

Ok, käytetään gepsiä omilla tavoillamme, kun kerran ollaan tyytyväisiä.

Sekoilua kirjoitti:

Niinpä, vain minua varten merikarttojen syvyyslukemat ovat metreissä, nopeusrajoitukset km/h, polttoainemittarit litroissa, kaikki säädökset ja asetukset virallisen metrijärjestelmän mukaisia, jne...

Kyllähän se nyt olisi kaikkien etu, että yksiköt ovat kaikkialla samat, maailmanlaajuisesti. Paljon on kautta historian saatu sekaannusta ja onnettomuuksia aikaiseksi johtuen maakohtaisista "yleismaailmallisista standardeista". SI-järjestelmä metreineen on kehitetty juuri tämän takia. Jokainen meistä voi tehdä oman pienen osansa laajentaakseen yhteisstandardin käyttöä. Ei siitä varmasti haittaa ole vesilläkään.

En tiedä mistä karttamateriaalista ja välineistöstä puhut. Minun käyttämät toimii ihan hyvin metrisinä.

Esimerkkinä voin kertoa, että heitin jo vuosia sitten pois mittanauhat joissa oli myös tuuma-asteikko. Joskus nikkaroidessa kiireessä, väsyneenä, hankalan työasennon tai huonon valaistuksen seurauksena tuli mittavirheitä kun katsoikin väärää asteikkoa. Enkä ole niitä tuumia kaivannut, ainoastaan veneessä kiroillut kun vastaan on tullut tuumakierteitä...

Eiköhän jo olisi aika työntää ne boforit sinne mihin ne kuuluukin, laituritarinoiksi.

Ok, käytetään gepsiä omilla tavoillamme, kun kerran ollaan tyytyväisiä.

Lue lisää

Kaikki näkemäni merikortit Itämeren, Välimeren, Atlantin ja Tyynen meren alueilta ovat koordinaatistoltaan pohjautuneet kaariasteisiin ja minuutteihin ja siten meripeninkulmiin. Ja kaikki paikanmäärittely ja -merkintä navigointilaitteilla samoin. Ihan niitä minä tarkoitin. Syvyyden metreillä ei ole mitään tekemistä niiden kanssa.

Boforeja ei enää tarvita, kun mittarit on keksitty, eikä tarvitse enää arvioida haavanlehtiä eikä meren vaahtoamista. Mites edelleen se paikanmäärittely siellä pikku selällä? Eikä oikein metrien ja kilometrien hyödytkään esiin tulleet.

hoh kirjoitti:

....Hangon Itämeren Portissa; rantaan oli tulossa niukasti vajaa 40 jalkainen flybridge. Kippari totesi:"Hei, laske niitä oikean puolen fendareita ja pistä sinne springi valmiiksi!" Vaimo vastasi keulakannelta: "Mun vai sun oikeelle puolelle?".........

Lue lisää

sanojan silmistä katsottuna, IDIOOTTI pitää vaimosi olla

puu kirjoitti:

Suksi sää kuule niill Elaneillas sinn mistä olet tullukki ja lakkaa häiriimäst mee väittelyy!

kotosi Raumalt vai Porist?
Joku rantaruotsalainen kuitenkin kun et edes suomea osaa

Sekoilua kirjoitti:

Niinpä, vain minua varten merikarttojen syvyyslukemat ovat metreissä, nopeusrajoitukset km/h, polttoainemittarit litroissa, kaikki säädökset ja asetukset virallisen metrijärjestelmän mukaisia, jne...

Kyllähän se nyt olisi kaikkien etu, että yksiköt ovat kaikkialla samat, maailmanlaajuisesti. Paljon on kautta historian saatu sekaannusta ja onnettomuuksia aikaiseksi johtuen maakohtaisista "yleismaailmallisista standardeista". SI-järjestelmä metreineen on kehitetty juuri tämän takia. Jokainen meistä voi tehdä oman pienen osansa laajentaakseen yhteisstandardin käyttöä. Ei siitä varmasti haittaa ole vesilläkään.

En tiedä mistä karttamateriaalista ja välineistöstä puhut. Minun käyttämät toimii ihan hyvin metrisinä.

Esimerkkinä voin kertoa, että heitin jo vuosia sitten pois mittanauhat joissa oli myös tuuma-asteikko. Joskus nikkaroidessa kiireessä, väsyneenä, hankalan työasennon tai huonon valaistuksen seurauksena tuli mittavirheitä kun katsoikin väärää asteikkoa. Enkä ole niitä tuumia kaivannut, ainoastaan veneessä kiroillut kun vastaan on tullut tuumakierteitä...

Eiköhän jo olisi aika työntää ne boforit sinne mihin ne kuuluukin, laituritarinoiksi.

Ok, käytetään gepsiä omilla tavoillamme, kun kerran ollaan tyytyväisiä.

Lue lisää

SI-järjestelmässä nopeusyksikkö on m/s. Km/h on siitä johdettu, ei kymmenjärjestelmään perustuva (1 h = 3600 s) nopeusyksikkö, joka on käytössä pelkästää havainnoillisuuden vuoksi.

Samasta syystä merenkulussa ja navigoinnissa käytetään yksiköitä solmu, mpk ja aste. Ihan vaan asioiden helpottamiseksi.

Solmu, mpk ja aste ovat yleismaailmallisia yksiköitä merenkulussa, toisin kuin metrijärjestelmä, joka ei tule vielä muutamaan sukupolveen toimimaan USAssa tai Englannissa.

Vältä siis jenkkiveneitä, jos et halua törmätä tuumakierteisiin. Vältä navigaatiokursseja, jos et halua törmätä meripeninkulmaan.

HA_ kirjoitti:

Kaikki näkemäni merikortit Itämeren, Välimeren, Atlantin ja Tyynen meren alueilta ovat koordinaatistoltaan pohjautuneet kaariasteisiin ja minuutteihin ja siten meripeninkulmiin. Ja kaikki paikanmäärittely ja -merkintä navigointilaitteilla samoin. Ihan niitä minä tarkoitin. Syvyyden metreillä ei ole mitään tekemistä niiden kanssa.

Boforeja ei enää tarvita, kun mittarit on keksitty, eikä tarvitse enää arvioida haavanlehtiä eikä meren vaahtoamista. Mites edelleen se paikanmäärittely siellä pikku selällä? Eikä oikein metrien ja kilometrien hyödytkään esiin tulleet.

Lue lisää

Vau, tullaanpas nyt takaisin sieltä Tyyneltä mereltä sinne mistä keskustelun aloitin. Eli suurin osa suomalaisista veneilee kuitenkin lähisaaristossa ja järvialueilla. Tämän voit havaita sieltä omalta laituriltasikin kun avarrat hieman katsettasi. Väittämäni oli ja on edelleenkin se, että täällä ei tarvitse tietää kaariasteista ja koordinaateista yhtään mitään.

Kaikki täällä suunnistukseen tarvittavat laskutoimitukset voi suorittaa metreinä, sillä samalla tutulla yksiköllä jota käytämme muutenkin jokapäiväisessä elämässämme. Hyöty = yhden yksikön käyttö kuvaamaan yhtä asiaa, eli standardi.

Unohdetaanpa tuo helpottava elektroniikka hetkeksi. Manuaalinen suunnistus täällä on suunnan, ajan ja etäisyyden laskemista kartalta/kartalle. Tulokseksi saan seuraavan reittipisteen ja ajo-ohjeen sinne, mutta ei minun ainakaan tarvitse sitä koordinaateiksi muuntaa. Minun suomalaisten merikarttojen mittakaavat toimii myös metrijärjestelmällä, 1cm=500m. Näillä funktioilla suunnistan ja varmasti monet muutkin.

Kerro sinä vuorostasi mihin minä täällä tarvitsen meripeninkulmia, solmuja ja kaariasteita ?

Ja ne koordinaatit. Osaan kyllä tarvittaessa katso ne kartalta tai gps:ltä, älä hätäile. Niitä jos-tilanteita ei tarvitse luetella, katsotaan sitten tilanteen mukaan esim. mitä välineitä on vielä käytettävissä. En myöskään ajaessani kirjoita lokiin 10 sekunnin välein koordinaatteja hätätapauksen varalle, 10sek 36km/h = 100 metriä. Tuohan vissiin oli se sinun hyväksymäsi paikannustarkkuus hätätilanteessa. Teetkö sinä näin, ehdithän tähystää edes välillä ?

Toivottavasti sinun laiturisi veneilijät ymmärtävät mm. viranomaistiedotteet kovapanosammunnoista suoraan metrijärjestelmän mukaisina. Vai konvertoitteko ne ensin meripeninkulmiksi/koordinaateiksi ?

Ymmärrän kyllä avomeripurjehduksen vaatimukset. Yritä sinäkin ymmärtää asioita pienemmässä mittakaavassa. Käy vaikka joskus tapaamassa veneilijöiden enemmistöä pienemmille veneille tarkoitetuissa laitureissa. Kyllä sieltä käytännön veneilytaitoa löytyy, vaikkei kaariasteet tuttuja olisikaan. Itsekään en tiedä kuinka pitkä on kaapelin mitta tai miten se jakaantuu osiin. Silti suunnistan perille ja takaisin metrijärjestelmineni. Mikä siinä sinua harmittaa ?

Minun huomautuksia luetun ymmärtämiseksi:
- täällä = saaristo ja järvialueet.
- merikartta = Merenkulkulaitoksen julkaisu.
- merikortti = Tyynen meren julkaisu.
- koordinaatti = puhekielen selkeätajuinen suuntaohje, kuten käännä suuntaan 59°48,65' 22°57,17'.
- vasen = vasen.
- paapuuri = nimetty laita pyöreässä veneessä.
- liputusohje = merimiestaidon abc.
- kaapeli = sähköjohdin.
- kaapeli = pituuden yksikkö.
- solmu = sotku narussa.
- solmu = nopeuden yksikkö.
- syydvesti = lännen ja idän välissä.
- syydvesti = sitloodassa tarvittava roiskesuoja.
- laiturikieli = täydellisen yksilöivä terminologia, kehitetty sekaannusten välttämiseksi, vtr. kaapeli, solmu ja syydvesti.

ps. edellisen sanaston saa lukea huumorin pilke silmäkulmassa.

Sekoilua kirjoitti:

Vau, tullaanpas nyt takaisin sieltä Tyyneltä mereltä sinne mistä keskustelun aloitin. Eli suurin osa suomalaisista veneilee kuitenkin lähisaaristossa ja järvialueilla. Tämän voit havaita sieltä omalta laituriltasikin kun avarrat hieman katsettasi. Väittämäni oli ja on edelleenkin se, että täällä ei tarvitse tietää kaariasteista ja koordinaateista yhtään mitään.

Kaikki täällä suunnistukseen tarvittavat laskutoimitukset voi suorittaa metreinä, sillä samalla tutulla yksiköllä jota käytämme muutenkin jokapäiväisessä elämässämme. Hyöty = yhden yksikön käyttö kuvaamaan yhtä asiaa, eli standardi.

Unohdetaanpa tuo helpottava elektroniikka hetkeksi. Manuaalinen suunnistus täällä on suunnan, ajan ja etäisyyden laskemista kartalta/kartalle. Tulokseksi saan seuraavan reittipisteen ja ajo-ohjeen sinne, mutta ei minun ainakaan tarvitse sitä koordinaateiksi muuntaa. Minun suomalaisten merikarttojen mittakaavat toimii myös metrijärjestelmällä, 1cm=500m. Näillä funktioilla suunnistan ja varmasti monet muutkin.

Kerro sinä vuorostasi mihin minä täällä tarvitsen meripeninkulmia, solmuja ja kaariasteita ?

Ja ne koordinaatit. Osaan kyllä tarvittaessa katso ne kartalta tai gps:ltä, älä hätäile. Niitä jos-tilanteita ei tarvitse luetella, katsotaan sitten tilanteen mukaan esim. mitä välineitä on vielä käytettävissä. En myöskään ajaessani kirjoita lokiin 10 sekunnin välein koordinaatteja hätätapauksen varalle, 10sek 36km/h = 100 metriä. Tuohan vissiin oli se sinun hyväksymäsi paikannustarkkuus hätätilanteessa. Teetkö sinä näin, ehdithän tähystää edes välillä ?

Toivottavasti sinun laiturisi veneilijät ymmärtävät mm. viranomaistiedotteet kovapanosammunnoista suoraan metrijärjestelmän mukaisina. Vai konvertoitteko ne ensin meripeninkulmiksi/koordinaateiksi ?

Ymmärrän kyllä avomeripurjehduksen vaatimukset. Yritä sinäkin ymmärtää asioita pienemmässä mittakaavassa. Käy vaikka joskus tapaamassa veneilijöiden enemmistöä pienemmille veneille tarkoitetuissa laitureissa. Kyllä sieltä käytännön veneilytaitoa löytyy, vaikkei kaariasteet tuttuja olisikaan. Itsekään en tiedä kuinka pitkä on kaapelin mitta tai miten se jakaantuu osiin. Silti suunnistan perille ja takaisin metrijärjestelmineni. Mikä siinä sinua harmittaa ?

Minun huomautuksia luetun ymmärtämiseksi:
- täällä = saaristo ja järvialueet.
- merikartta = Merenkulkulaitoksen julkaisu.
- merikortti = Tyynen meren julkaisu.
- koordinaatti = puhekielen selkeätajuinen suuntaohje, kuten käännä suuntaan 59°48,65' 22°57,17'.
- vasen = vasen.
- paapuuri = nimetty laita pyöreässä veneessä.
- liputusohje = merimiestaidon abc.
- kaapeli = sähköjohdin.
- kaapeli = pituuden yksikkö.
- solmu = sotku narussa.
- solmu = nopeuden yksikkö.
- syydvesti = lännen ja idän välissä.
- syydvesti = sitloodassa tarvittava roiskesuoja.
- laiturikieli = täydellisen yksilöivä terminologia, kehitetty sekaannusten välttämiseksi, vtr. kaapeli, solmu ja syydvesti.

ps. edellisen sanaston saa lukea huumorin pilke silmäkulmassa.

Lue lisää

Sekoilua tiivistää hienosti: "Väittämäni oli ja on edelleenkin se, että täällä ei tarvitse tietää kaariasteista ja koordinaateista yhtään mitään."

Väittämän voi muotoilla myös niin, että navigaatioliiton saaristo- ja rannikkolaivurikurssit ovat "täällä" (missä?) turhia. Ainakin silloin vajaa parikytä vuotta sitten kun ne suoritin, geometriaan perustuva navigointi oli melko suuri osa niiden sisältöä. Voihan olla että nykyisin niillä opetetaan vain GPS:n käyttöä, kuka tietää?

Muu "happamia sanoi kettu" -huumori jääköön omaan arvoonsa.

Viki kirjoitti:

SI-järjestelmässä nopeusyksikkö on m/s. Km/h on siitä johdettu, ei kymmenjärjestelmään perustuva (1 h = 3600 s) nopeusyksikkö, joka on käytössä pelkästää havainnoillisuuden vuoksi.

Samasta syystä merenkulussa ja navigoinnissa käytetään yksiköitä solmu, mpk ja aste. Ihan vaan asioiden helpottamiseksi.

Solmu, mpk ja aste ovat yleismaailmallisia yksiköitä merenkulussa, toisin kuin metrijärjestelmä, joka ei tule vielä muutamaan sukupolveen toimimaan USAssa tai Englannissa.

Vältä siis jenkkiveneitä, jos et halua törmätä tuumakierteisiin. Vältä navigaatiokursseja, jos et halua törmätä meripeninkulmaan.

Lue lisää

Viki, en ole kieltänyt sinua käyttämästä angloamerikkalaisia yksiköitä. Yritinpä vain kertoa, että ilmankin pärjää, siis Suomessa.

Jos minä käytän omiin tarpeisiini soveltuvaa metrijärjestelmää Suomessa, niin miksi sinä haet aina perusteita valtamerten rannoilta ? Jenkit ja britit käyttäköön mitä käyttää. Siellähän sekoilevat jo keskenäänkin US gallona vs. British gallona, johtimien paksuuksissa on käytössä ainakin neljä erilaista gauge-mittayksikköä. Helppoa, vai mitä.

Ei ole jenkkivenettä, mutta muutama jenkkiläinen varuste löytyy. Navigaatiokurssin puute ilmeisesti hapantaa tuumakierteitä ja siksi vain minä joudun pultteja/muttereita työläästi etsimään. Varmaan ne tuumakierteetkin jotenkin helpottaa suomalaista veneilyä.

Viki kirjoitti:

Sekoilua tiivistää hienosti: "Väittämäni oli ja on edelleenkin se, että täällä ei tarvitse tietää kaariasteista ja koordinaateista yhtään mitään."

Väittämän voi muotoilla myös niin, että navigaatioliiton saaristo- ja rannikkolaivurikurssit ovat "täällä" (missä?) turhia. Ainakin silloin vajaa parikytä vuotta sitten kun ne suoritin, geometriaan perustuva navigointi oli melko suuri osa niiden sisältöä. Voihan olla että nykyisin niillä opetetaan vain GPS:n käyttöä, kuka tietää?

Muu "happamia sanoi kettu" -huumori jääköön omaan arvoonsa.

Lue lisää

sitä et voi sinäkään kiistää etteikö Suomessa oli virallisesti käytössä(onneksi)metrijärjestelmä

Sekoilua kirjoitti:

Viki, en ole kieltänyt sinua käyttämästä angloamerikkalaisia yksiköitä. Yritinpä vain kertoa, että ilmankin pärjää, siis Suomessa.

Jos minä käytän omiin tarpeisiini soveltuvaa metrijärjestelmää Suomessa, niin miksi sinä haet aina perusteita valtamerten rannoilta ? Jenkit ja britit käyttäköön mitä käyttää. Siellähän sekoilevat jo keskenäänkin US gallona vs. British gallona, johtimien paksuuksissa on käytössä ainakin neljä erilaista gauge-mittayksikköä. Helppoa, vai mitä.

Ei ole jenkkivenettä, mutta muutama jenkkiläinen varuste löytyy. Navigaatiokurssin puute ilmeisesti hapantaa tuumakierteitä ja siksi vain minä joudun pultteja/muttereita työläästi etsimään. Varmaan ne tuumakierteetkin jotenkin helpottaa suomalaista veneilyä.

Lue lisää

ainakin kuulostaa nuo gallona-jutut.
Vai mitä tuumaa Viki?

Sekoilua kirjoitti:

Viki, en ole kieltänyt sinua käyttämästä angloamerikkalaisia yksiköitä. Yritinpä vain kertoa, että ilmankin pärjää, siis Suomessa.

Jos minä käytän omiin tarpeisiini soveltuvaa metrijärjestelmää Suomessa, niin miksi sinä haet aina perusteita valtamerten rannoilta ? Jenkit ja britit käyttäköön mitä käyttää. Siellähän sekoilevat jo keskenäänkin US gallona vs. British gallona, johtimien paksuuksissa on käytössä ainakin neljä erilaista gauge-mittayksikköä. Helppoa, vai mitä.

Ei ole jenkkivenettä, mutta muutama jenkkiläinen varuste löytyy. Navigaatiokurssin puute ilmeisesti hapantaa tuumakierteitä ja siksi vain minä joudun pultteja/muttereita työläästi etsimään. Varmaan ne tuumakierteetkin jotenkin helpottaa suomalaista veneilyä.

Lue lisää

Merenkulku on siitä hieno juttu, että sen käyttämä yksikköjärjestelmä on käytössä kaikissa maailman maissa, myös Suomessa.

Lauri kirjoitti:

sitä et voi sinäkään kiistää etteikö Suomessa oli virallisesti käytössä(onneksi)metrijärjestelmä

En todellakaan voi kiistää, enkä edes halua.

Eikä sinunkaan tarvitse opiskella navigointia, jos et halua.

Viki kirjoitti:

Merenkulku on siitä hieno juttu, että sen käyttämä yksikköjärjestelmä on käytössä kaikissa maailman maissa, myös Suomessa.

olen edelleen sitä mieltä että on tosi lapsellista puhua styyrpuurista ja paarpuurista, kuulostaa tosi naurettavilta.
Miten voi olla niin vaikeaa puhua samoista yksiköistä maalla ja vedessä, onko sulla autossasi mailimittari?
Oletko styyrpuurin- vaiko paarpuurin kätinen?
Armeijassako pitisi mielestäsi marssia tahdissa: Paarpuuri, styyrpuuri, paarpuuri, styyrpuuri

Viki kirjoitti:

En todellakaan voi kiistää, enkä edes halua.

Eikä sinunkaan tarvitse opiskella navigointia, jos et halua.

veneilyä sen vuoksi koska pelkään että minusta tulisi myös tuollainen kaikkitietävä Viki.
Tosin kyllä minä joskus käyn kalastamassa veneen kanssa eikä ole vielä navigointia tarvinnut opetella enkä edes tiedä kumpaa väitetään kummaksi, styyrpuuria vasemmaksi vai oikeaksi

Viki kirjoitti:

Sekoilua tiivistää hienosti: "Väittämäni oli ja on edelleenkin se, että täällä ei tarvitse tietää kaariasteista ja koordinaateista yhtään mitään."

Väittämän voi muotoilla myös niin, että navigaatioliiton saaristo- ja rannikkolaivurikurssit ovat "täällä" (missä?) turhia. Ainakin silloin vajaa parikytä vuotta sitten kun ne suoritin, geometriaan perustuva navigointi oli melko suuri osa niiden sisältöä. Voihan olla että nykyisin niillä opetetaan vain GPS:n käyttöä, kuka tietää?

Muu "happamia sanoi kettu" -huumori jääköön omaan arvoonsa.

Lue lisää

Kerrohan sinä Viki, montako kurssia ja laskukaavaa tarvitset piirttääksesi kartalle yhden viivan ?

Mitä laskutoimitusta et osaa suorittaa metrimitalla ?

Muuttuuko todellinen etäisyys, aika, suunta tai nopeus käytetyistä yksiköistä riippuen ?

Sekoilua kirjoitti:

Kerrohan sinä Viki, montako kurssia ja laskukaavaa tarvitset piirttääksesi kartalle yhden viivan ?

Mitä laskutoimitusta et osaa suorittaa metrimitalla ?

Muuttuuko todellinen etäisyys, aika, suunta tai nopeus käytetyistä yksiköistä riippuen ?

Lue lisää

saa ne muuttumaan kun aikansa viisaana kääntelee papereitaan ja mailimittojaan

Sekoilua kirjoitti:

Kerrohan sinä Viki, montako kurssia ja laskukaavaa tarvitset piirttääksesi kartalle yhden viivan ?

Mitä laskutoimitusta et osaa suorittaa metrimitalla ?

Muuttuuko todellinen etäisyys, aika, suunta tai nopeus käytetyistä yksiköistä riippuen ?

Lue lisää

En ole metrimitalla suorittanut yhtään laskutoimitusta, laskutikulla kylläkin.

Sinun mielestäsi navigaatiokurssit ovat turhia, koska sinä et niitä tarvitse. Ihan samoja tarinoita kuulee perskoulun oppilailta esim. matematiikan suhteen.

Viki kirjoitti:

En ole metrimitalla suorittanut yhtään laskutoimitusta, laskutikulla kylläkin.

Sinun mielestäsi navigaatiokurssit ovat turhia, koska sinä et niitä tarvitse. Ihan samoja tarinoita kuulee perskoulun oppilailta esim. matematiikan suhteen.

Lue lisää

mutta et sinäkään niitä oikeasti tarvitse, kunhan vaan hienostelet.
Niin ja kirjoittelemalla tuollaisia älyttömyyksiä pilaat kaikkien purjehtijoiden maineen

Sekoilua kirjoitti:

Vau, tullaanpas nyt takaisin sieltä Tyyneltä mereltä sinne mistä keskustelun aloitin. Eli suurin osa suomalaisista veneilee kuitenkin lähisaaristossa ja järvialueilla. Tämän voit havaita sieltä omalta laituriltasikin kun avarrat hieman katsettasi. Väittämäni oli ja on edelleenkin se, että täällä ei tarvitse tietää kaariasteista ja koordinaateista yhtään mitään.

Kaikki täällä suunnistukseen tarvittavat laskutoimitukset voi suorittaa metreinä, sillä samalla tutulla yksiköllä jota käytämme muutenkin jokapäiväisessä elämässämme. Hyöty = yhden yksikön käyttö kuvaamaan yhtä asiaa, eli standardi.

Unohdetaanpa tuo helpottava elektroniikka hetkeksi. Manuaalinen suunnistus täällä on suunnan, ajan ja etäisyyden laskemista kartalta/kartalle. Tulokseksi saan seuraavan reittipisteen ja ajo-ohjeen sinne, mutta ei minun ainakaan tarvitse sitä koordinaateiksi muuntaa. Minun suomalaisten merikarttojen mittakaavat toimii myös metrijärjestelmällä, 1cm=500m. Näillä funktioilla suunnistan ja varmasti monet muutkin.

Kerro sinä vuorostasi mihin minä täällä tarvitsen meripeninkulmia, solmuja ja kaariasteita ?

Ja ne koordinaatit. Osaan kyllä tarvittaessa katso ne kartalta tai gps:ltä, älä hätäile. Niitä jos-tilanteita ei tarvitse luetella, katsotaan sitten tilanteen mukaan esim. mitä välineitä on vielä käytettävissä. En myöskään ajaessani kirjoita lokiin 10 sekunnin välein koordinaatteja hätätapauksen varalle, 10sek 36km/h = 100 metriä. Tuohan vissiin oli se sinun hyväksymäsi paikannustarkkuus hätätilanteessa. Teetkö sinä näin, ehdithän tähystää edes välillä ?

Toivottavasti sinun laiturisi veneilijät ymmärtävät mm. viranomaistiedotteet kovapanosammunnoista suoraan metrijärjestelmän mukaisina. Vai konvertoitteko ne ensin meripeninkulmiksi/koordinaateiksi ?

Ymmärrän kyllä avomeripurjehduksen vaatimukset. Yritä sinäkin ymmärtää asioita pienemmässä mittakaavassa. Käy vaikka joskus tapaamassa veneilijöiden enemmistöä pienemmille veneille tarkoitetuissa laitureissa. Kyllä sieltä käytännön veneilytaitoa löytyy, vaikkei kaariasteet tuttuja olisikaan. Itsekään en tiedä kuinka pitkä on kaapelin mitta tai miten se jakaantuu osiin. Silti suunnistan perille ja takaisin metrijärjestelmineni. Mikä siinä sinua harmittaa ?

Minun huomautuksia luetun ymmärtämiseksi:
- täällä = saaristo ja järvialueet.
- merikartta = Merenkulkulaitoksen julkaisu.
- merikortti = Tyynen meren julkaisu.
- koordinaatti = puhekielen selkeätajuinen suuntaohje, kuten käännä suuntaan 59°48,65' 22°57,17'.
- vasen = vasen.
- paapuuri = nimetty laita pyöreässä veneessä.
- liputusohje = merimiestaidon abc.
- kaapeli = sähköjohdin.
- kaapeli = pituuden yksikkö.
- solmu = sotku narussa.
- solmu = nopeuden yksikkö.
- syydvesti = lännen ja idän välissä.
- syydvesti = sitloodassa tarvittava roiskesuoja.
- laiturikieli = täydellisen yksilöivä terminologia, kehitetty sekaannusten välttämiseksi, vtr. kaapeli, solmu ja syydvesti.

ps. edellisen sanaston saa lukea huumorin pilke silmäkulmassa.

Lue lisää

Tässä juuri onkin se koko asian ydin. "Hyöty = yhden yksikön käyttö kuvaamaan yhtä asiaa, eli standardi."

Nimenomaan on syytä käyttää niitä yksiköitä, joita kaikki muutkin käyttävät, siitä on kiistämätöntä hyötyä. Merellä se yksikkö nyt sattuu olemaan niistä kaariasteista johdettu meripeninkulma. Sitä käyttävät muut veneilijät, kauppamerenkulku, viranomaiset, jopa laivasto.Ihan toinen asia on, että paikoitellen voi muillakin selvitä.

Jopa ne kovapanosammuntojen sektorirajat on annettu niissä kaariasteisiin perustuvissa koordinaateissa, ellei nimettyä kiintopistettä ole.

HA_ kirjoitti:

Tässä juuri onkin se koko asian ydin. "Hyöty = yhden yksikön käyttö kuvaamaan yhtä asiaa, eli standardi."

Nimenomaan on syytä käyttää niitä yksiköitä, joita kaikki muutkin käyttävät, siitä on kiistämätöntä hyötyä. Merellä se yksikkö nyt sattuu olemaan niistä kaariasteista johdettu meripeninkulma. Sitä käyttävät muut veneilijät, kauppamerenkulku, viranomaiset, jopa laivasto.Ihan toinen asia on, että paikoitellen voi muillakin selvitä.

Jopa ne kovapanosammuntojen sektorirajat on annettu niissä kaariasteisiin perustuvissa koordinaateissa, ellei nimettyä kiintopistettä ole.

Lue lisää

Silkkaa hienostelua.
Niin ja mitenkäs se styyrpuuri ja paarpuuri tähän taas liittyy?

Lauri kirjoitti:

Silkkaa hienostelua.
Niin ja mitenkäs se styyrpuuri ja paarpuuri tähän taas liittyy?

On veneilijöitä jotka hallitsevat veneeseensä ja navigointiin liittyvän terminologian. Voi olla hienostelua jos veneilyä harrastavat käyttävät tuota sanastoa keskustellessaan keskenään. Sama juttu liittyy moniin muihinkin harrastuksiin tai ammatteihin - ulkopuolisen korviin outojen termien käyttö saattaa kuulostaa hienostelulta, vaikka ammattislangin osaavat pitävät termistöänsä pelkästään asioita selventävänä tekijänä.

Mutta miksi veneilytermien käyttö häiritsee sinua? Haluaisitko samaistua tuohon joukkoon, mutta et osaa?

HA_ kirjoitti:

Tässä juuri onkin se koko asian ydin. "Hyöty = yhden yksikön käyttö kuvaamaan yhtä asiaa, eli standardi."

Nimenomaan on syytä käyttää niitä yksiköitä, joita kaikki muutkin käyttävät, siitä on kiistämätöntä hyötyä. Merellä se yksikkö nyt sattuu olemaan niistä kaariasteista johdettu meripeninkulma. Sitä käyttävät muut veneilijät, kauppamerenkulku, viranomaiset, jopa laivasto.Ihan toinen asia on, että paikoitellen voi muillakin selvitä.

Jopa ne kovapanosammuntojen sektorirajat on annettu niissä kaariasteisiin perustuvissa koordinaateissa, ellei nimettyä kiintopistettä ole.

Lue lisää

Lukaise Puolustusvoimien varoilmoitukset http://www.mil.fi/varoilmoitukset/

En muista vuosiin nähneeni kaariasteisiin perustuvia koordinaatteja varoilmoituksissa.

Ja varoalueiden etäisyydet ovat metreinä, mutta tämän varmaan vain unohdit mainita.

Viranomaiset ja mpk ?
Oletko nyt varmasti tutustunut tämän vuosituhannen suomalaisiin säädöksiin ja asetuksiin, ne on metreissä. Kuten ovat myös vesiliikenteessä käytetyt liikennemerkit.

Seloilua kirjoitti:

Lukaise Puolustusvoimien varoilmoitukset http://www.mil.fi/varoilmoitukset/

En muista vuosiin nähneeni kaariasteisiin perustuvia koordinaatteja varoilmoituksissa.

Ja varoalueiden etäisyydet ovat metreinä, mutta tämän varmaan vain unohdit mainita.

Viranomaiset ja mpk ?
Oletko nyt varmasti tutustunut tämän vuosituhannen suomalaisiin säädöksiin ja asetuksiin, ne on metreissä. Kuten ovat myös vesiliikenteessä käytetyt liikennemerkit.

Lue lisää

näyttävät tuollakin puhuvan.
Liekö tuon vikin vain tarkoitus yrittää päästää kertomaan kaiken mitä tietää..

Viki kirjoitti:

On veneilijöitä jotka hallitsevat veneeseensä ja navigointiin liittyvän terminologian. Voi olla hienostelua jos veneilyä harrastavat käyttävät tuota sanastoa keskustellessaan keskenään. Sama juttu liittyy moniin muihinkin harrastuksiin tai ammatteihin - ulkopuolisen korviin outojen termien käyttö saattaa kuulostaa hienostelulta, vaikka ammattislangin osaavat pitävät termistöänsä pelkästään asioita selventävänä tekijänä.

Mutta miksi veneilytermien käyttö häiritsee sinua? Haluaisitko samaistua tuohon joukkoon, mutta et osaa?

Lue lisää

haluaisi samaistua siksi kun tiedän piireissä olevan paljon sinun kaltaisiasi neropatteja.
Katsos muuten sivistyssanakirjasta minkä verran sieltä löytyy noita termejä.
Eli ne ei ole mitään oikeita sanoja vaan ne on tarkoitettu hienosteluun

Viki kirjoitti:

En ole metrimitalla suorittanut yhtään laskutoimitusta, laskutikulla kylläkin.

Sinun mielestäsi navigaatiokurssit ovat turhia, koska sinä et niitä tarvitse. Ihan samoja tarinoita kuulee perskoulun oppilailta esim. matematiikan suhteen.

Lue lisää

Miksi Viki et vastannut kysymyksiini asiallisesti ? Anna tulla vaan kunnon argumentteja, kiinnostanee muitakin kuin minua.

Tarkista opetusmetodejasi jos sanoma ei mene perille. Hyvää jatkoa opetustoimellesi ja oppilaillesi.

Sekoilua kirjoitti:

Miksi Viki et vastannut kysymyksiini asiallisesti ? Anna tulla vaan kunnon argumentteja, kiinnostanee muitakin kuin minua.

Tarkista opetusmetodejasi jos sanoma ei mene perille. Hyvää jatkoa opetustoimellesi ja oppilaillesi.

Lue lisää

Sorry, pidin kysymyksiäsi lähinnä retorisina, mutta jos tarkoitit metrimitalla laskemisella laskemista käyttäen metrejä pituusyksikköinä, niin vastataan näin korjattuun kysymykseen.

Laskutoimitus on mahdollista suorittaa kaikkia rinnakkaisia yksiköitä käyttäen, jos tiedetään näiden väliset suuruskertoimet. Kuten tuolla aikaisemmin jo kerroin, maailmanlaajuisesti käytössä oleva koordinaattijärjestelmä perustuu maapallon kehän jakamiseen 360 asteeseen. Yksi aste on 60 minuuttia. Yksi maapallon kaariminuutti = mpk. Tästä koordinaattijärjestelmästä johtuen merimailien käyttö laskutoimituksissa helpottaa niitä huomattavasti. Metrejä on mahdollista käyttää, samoin nopeusyksikkönä m/s, mutta se mutkistaisi kaavoja paljon.

Voit tietysti nihiloida koko navigaation laskutoimitukset "en niitä osaa enkä tarvise, siis ne ovat tarpeettomia kenenkään osata".

Jos harrastaa veneilyä pitemmän aikaa ja on tekemisissä muidenkin veneilijöiden kanssa esimerkiksi seuratoiminnassa, pakosti tuo veneisiin ja navigointiin liittyvä slangi tarttuu. Ei se tunnu snobbailulta, myöskin navigointitaitojen kehittäminen on osa harrastusta.

Lauri kirjoitti:

haluaisi samaistua siksi kun tiedän piireissä olevan paljon sinun kaltaisiasi neropatteja.
Katsos muuten sivistyssanakirjasta minkä verran sieltä löytyy noita termejä.
Eli ne ei ole mitään oikeita sanoja vaan ne on tarkoitettu hienosteluun

Lue lisää

Miten tuo veneilijöiden slangi sinua häiritsee? Onko fyysisiä oireita? Etkö voi valita olinpaikkaasi tai keskustelupalstaasi siten, että voisit välttää veneilyyn ja navigointiin liittyvien termien kuulemisen tai lukemisen?

Seloilua kirjoitti:

Lukaise Puolustusvoimien varoilmoitukset http://www.mil.fi/varoilmoitukset/

En muista vuosiin nähneeni kaariasteisiin perustuvia koordinaatteja varoilmoituksissa.

Ja varoalueiden etäisyydet ovat metreinä, mutta tämän varmaan vain unohdit mainita.

Viranomaiset ja mpk ?
Oletko nyt varmasti tutustunut tämän vuosituhannen suomalaisiin säädöksiin ja asetuksiin, ne on metreissä. Kuten ovat myös vesiliikenteessä käytetyt liikennemerkit.

Lue lisää

Kysypä merivartijalta etäisyyttä kahden pisteen välillä tai käy katsomassa heidän tutkastaan, onko siinä etäisyysrenkaissa metrejä vai mpk.

Viki kirjoitti:

Sorry, pidin kysymyksiäsi lähinnä retorisina, mutta jos tarkoitit metrimitalla laskemisella laskemista käyttäen metrejä pituusyksikköinä, niin vastataan näin korjattuun kysymykseen.

Laskutoimitus on mahdollista suorittaa kaikkia rinnakkaisia yksiköitä käyttäen, jos tiedetään näiden väliset suuruskertoimet. Kuten tuolla aikaisemmin jo kerroin, maailmanlaajuisesti käytössä oleva koordinaattijärjestelmä perustuu maapallon kehän jakamiseen 360 asteeseen. Yksi aste on 60 minuuttia. Yksi maapallon kaariminuutti = mpk. Tästä koordinaattijärjestelmästä johtuen merimailien käyttö laskutoimituksissa helpottaa niitä huomattavasti. Metrejä on mahdollista käyttää, samoin nopeusyksikkönä m/s, mutta se mutkistaisi kaavoja paljon.

Voit tietysti nihiloida koko navigaation laskutoimitukset "en niitä osaa enkä tarvise, siis ne ovat tarpeettomia kenenkään osata".

Jos harrastaa veneilyä pitemmän aikaa ja on tekemisissä muidenkin veneilijöiden kanssa esimerkiksi seuratoiminnassa, pakosti tuo veneisiin ja navigointiin liittyvä slangi tarttuu. Ei se tunnu snobbailulta, myöskin navigointitaitojen kehittäminen on osa harrastusta.

Lue lisää

nyt siihen miksi muka on jotenkin parempi puhua maileista kuin metreistä

HA_ kirjoitti:

Kysypä merivartijalta etäisyyttä kahden pisteen välillä tai käy katsomassa heidän tutkastaan, onko siinä etäisyysrenkaissa metrejä vai mpk.

Muistele mitä merivartiosto kysyy, kun lähestyt Suomen aluevesiä. Tuntemattoman aluksen sijainti ilmoitetaan koordinaateilla (ne mitkä löydät merikortista) tai etäisyytenä (merimaileina) jostain kiinteästä kohteesta. Saattavat myös kertoa tuntemattoman aluksen nopeuden (solmuina) ja suunnan (asteina).

Lauri kirjoitti:

nyt siihen miksi muka on jotenkin parempi puhua maileista kuin metreistä

"Joka härillä aja, se häristä puhuu", sanoo vanhakansa.

Ongelmasi on vain se, että olet eksynyt väärälle keskustelupalstalle. Älä turhaan vaivaa päätäsi navigoinnin terminologialla, ethän sinä sitä tarvitse.

Viki kirjoitti:

Miten tuo veneilijöiden slangi sinua häiritsee? Onko fyysisiä oireita? Etkö voi valita olinpaikkaasi tai keskustelupalstaasi siten, että voisit välttää veneilyyn ja navigointiin liittyvien termien kuulemisen tai lukemisen?

Lue lisää

Halushan osa suomalaisista sokeesti liittää meidät aikoinaan Neuvostoliittoonkin, ei siinäkään järkipuhe auttanut.
Nyt ne on kaikki niin demareita, niin demareita Tuomiojaa myöten.

Viki kirjoitti:

"Joka härillä aja, se häristä puhuu", sanoo vanhakansa.

Ongelmasi on vain se, että olet eksynyt väärälle keskustelupalstalle. Älä turhaan vaivaa päätäsi navigoinnin terminologialla, ethän sinä sitä tarvitse.

Lue lisää

on niissä jotka käyttää sanoja styyrpuuri ja paarpuuri.

HA_ kirjoitti:

Kysypä merivartijalta etäisyyttä kahden pisteen välillä tai käy katsomassa heidän tutkastaan, onko siinä etäisyysrenkaissa metrejä vai mpk.

yhden linkin kautta katsomassa ja kah, metreistähän siellä puhutaan

Viki kirjoitti:

Muistele mitä merivartiosto kysyy, kun lähestyt Suomen aluevesiä. Tuntemattoman aluksen sijainti ilmoitetaan koordinaateilla (ne mitkä löydät merikortista) tai etäisyytenä (merimaileina) jostain kiinteästä kohteesta. Saattavat myös kertoa tuntemattoman aluksen nopeuden (solmuina) ja suunnan (asteina).

Lue lisää

tuo nyt sitä että minunkin pitäisi alkaa puhumaan maileista ja styyrpuureista?
Niin ja et ole vielä vastannut siihen oletko kenties Styyrpuurin- vaiko kenties paarpuurin kätinen, minä olen oikeakätinen.

Lauri kirjoitti:

tuo nyt sitä että minunkin pitäisi alkaa puhumaan maileista ja styyrpuureista?
Niin ja et ole vielä vastannut siihen oletko kenties Styyrpuurin- vaiko kenties paarpuurin kätinen, minä olen oikeakätinen.

Lue lisää

Nuohan ovat veneilytermejä, veneilyä harrastavat käyttävät noita sanoja ja ymmärtävät niiden merkityksen.

Ei sinun tarvitse muuta kuin vaihtaa keskustelupalstaa, kätsyytesi tai kädettömyytesi ei oikein jaksa herättää mielenkiintoa.

Muuten saat laittaa springin klyyssin kautta paapuurin knaapiin koussissa olevalla sakkelilla!

Viki kirjoitti:

Nuohan ovat veneilytermejä, veneilyä harrastavat käyttävät noita sanoja ja ymmärtävät niiden merkityksen.

Ei sinun tarvitse muuta kuin vaihtaa keskustelupalstaa, kätsyytesi tai kädettömyytesi ei oikein jaksa herättää mielenkiintoa.

Muuten saat laittaa springin klyyssin kautta paapuurin knaapiin koussissa olevalla sakkelilla!

Lue lisää

on sähköjohtojen liitin. Mitään muuta on turha kenenkään yrittää väittää

Lauri kirjoitti:

olen edelleen sitä mieltä että on tosi lapsellista puhua styyrpuurista ja paarpuurista, kuulostaa tosi naurettavilta.
Miten voi olla niin vaikeaa puhua samoista yksiköistä maalla ja vedessä, onko sulla autossasi mailimittari?
Oletko styyrpuurin- vaiko paarpuurin kätinen?
Armeijassako pitisi mielestäsi marssia tahdissa: Paarpuuri, styyrpuuri, paarpuuri, styyrpuuri

Lue lisää

Kyllä näin on!
Muutenkin on naurettavaa tuo purjehtijoitten puheenparsi. Puhuvat mastosta vaikka kotipihalta olisi helposti löytynyt yleisnimitys: salko se on. Sitten puhua hienostelevat kölistä vaikka hyvin voisivat puhua suomeksi painopohjasta tai pohjapainosta. Täynnään on veneilijöitten kieli tuommoisia turhia ja meitä perussuomalaisia ärsyttäviä sanoja. Joku roti on tähän saatava! Jos laki ei muuten muutu, lähdetään täältä pohjanmaalta liikkeelle. On täältä ennenkin lähdetty!

Viki kirjoitti:

Sorry, pidin kysymyksiäsi lähinnä retorisina, mutta jos tarkoitit metrimitalla laskemisella laskemista käyttäen metrejä pituusyksikköinä, niin vastataan näin korjattuun kysymykseen.

Laskutoimitus on mahdollista suorittaa kaikkia rinnakkaisia yksiköitä käyttäen, jos tiedetään näiden väliset suuruskertoimet. Kuten tuolla aikaisemmin jo kerroin, maailmanlaajuisesti käytössä oleva koordinaattijärjestelmä perustuu maapallon kehän jakamiseen 360 asteeseen. Yksi aste on 60 minuuttia. Yksi maapallon kaariminuutti = mpk. Tästä koordinaattijärjestelmästä johtuen merimailien käyttö laskutoimituksissa helpottaa niitä huomattavasti. Metrejä on mahdollista käyttää, samoin nopeusyksikkönä m/s, mutta se mutkistaisi kaavoja paljon.

Voit tietysti nihiloida koko navigaation laskutoimitukset "en niitä osaa enkä tarvise, siis ne ovat tarpeettomia kenenkään osata".

Jos harrastaa veneilyä pitemmän aikaa ja on tekemisissä muidenkin veneilijöiden kanssa esimerkiksi seuratoiminnassa, pakosti tuo veneisiin ja navigointiin liittyvä slangi tarttuu. Ei se tunnu snobbailulta, myöskin navigointitaitojen kehittäminen on osa harrastusta.

Lue lisää

Sinulla ja minulla on eri näkemykset, ei se mitään. Ne ovat varmaan lähtöisin eri taustoista ja tarpeista. Jokainen ammentakoon oppinsa mistä haluaa ja kehittäköön taitojaan vaatimuksiaan vastaaviksi.

Vieläkään ei kukaan ole esittänyt edes yhtä konkreettista esimerkkiä perinteisestä navigointilaskukaavasta, jolla minä suorittaisin tarvitsemani laskutoimituksen helpommin kuin käyttämälläni metrijärjestelmällä. Siis aika x nopeus = edetty matka.

En ole myöskään kyseenalaistanut navigointikursseja, perinteisiä navigaatiolaskutoimituksia tai perinneyksiköiden käyttöä, kunhan ensin selvittää omat TODELLISET tarpeensa.

En todellakaan arvannut joutuvani moisen ryöpytyksen kohteeksi esittäessäni omat toimintamallini. Vastuuntunnottomuudesta ei ole kyse, veneilen turvallisesti ja huomaavaisesti.

Toisille vain on ilmeisesti vaikeaa tai jopa mahdotonta ajatella asioita kertaalleen opituista kaavoista poiketen.

Seloilua kirjoitti:

Lukaise Puolustusvoimien varoilmoitukset http://www.mil.fi/varoilmoitukset/

En muista vuosiin nähneeni kaariasteisiin perustuvia koordinaatteja varoilmoituksissa.

Ja varoalueiden etäisyydet ovat metreinä, mutta tämän varmaan vain unohdit mainita.

Viranomaiset ja mpk ?
Oletko nyt varmasti tutustunut tämän vuosituhannen suomalaisiin säädöksiin ja asetuksiin, ne on metreissä. Kuten ovat myös vesiliikenteessä käytetyt liikennemerkit.

Lue lisää

"Kokonaisvaara-alueen muodostaa : Linnskär ja Västerbådan ( piste: p=2500 ja i= 7000 )"...

Siinä on metrejä kerrakseen, mitenkähän nuo sijoittaisi siihen merenkulkuhallitukseen julkaisuun vain siirtäisi. Maanmittaushallituksen peruskartta luontuu kyllä ja pienellä vaivalla puhelinluettelon karttakin. Kumpaakaan ei tule veneessä mukana pidettyä.

Viki kirjoitti:

Muistele mitä merivartiosto kysyy, kun lähestyt Suomen aluevesiä. Tuntemattoman aluksen sijainti ilmoitetaan koordinaateilla (ne mitkä löydät merikortista) tai etäisyytenä (merimaileina) jostain kiinteästä kohteesta. Saattavat myös kertoa tuntemattoman aluksen nopeuden (solmuina) ja suunnan (asteina).

Lue lisää

Viki, taasko piti lähteä sinne avomerelle etsimään vastaväitteitä ?

HA_, luotan vankkumattomasti merivartioston kykyyn ymmärtää ja noudattaa Suomen metrijärjestelmäistä lainsäädäntöä, vaikka heidän tutkansa ovatkin mpk-näyttöllä.

Sekoilua kirjoitti:

Sinulla ja minulla on eri näkemykset, ei se mitään. Ne ovat varmaan lähtöisin eri taustoista ja tarpeista. Jokainen ammentakoon oppinsa mistä haluaa ja kehittäköön taitojaan vaatimuksiaan vastaaviksi.

Vieläkään ei kukaan ole esittänyt edes yhtä konkreettista esimerkkiä perinteisestä navigointilaskukaavasta, jolla minä suorittaisin tarvitsemani laskutoimituksen helpommin kuin käyttämälläni metrijärjestelmällä. Siis aika x nopeus = edetty matka.

En ole myöskään kyseenalaistanut navigointikursseja, perinteisiä navigaatiolaskutoimituksia tai perinneyksiköiden käyttöä, kunhan ensin selvittää omat TODELLISET tarpeensa.

En todellakaan arvannut joutuvani moisen ryöpytyksen kohteeksi esittäessäni omat toimintamallini. Vastuuntunnottomuudesta ei ole kyse, veneilen turvallisesti ja huomaavaisesti.

Toisille vain on ilmeisesti vaikeaa tai jopa mahdotonta ajatella asioita kertaalleen opituista kaavoista poiketen.

Lue lisää

Konkreettinen esimerkki:
Edennyt matka=lokilukemien erotus
Se kun tuottaa kaikkine mittarivirheineenkin paljon tarkemman tuloksen kuin muuttuvasta nopeudesta epäsuorasti laskettu.

HA_ kirjoitti:

Konkreettinen esimerkki:
Edennyt matka=lokilukemien erotus
Se kun tuottaa kaikkine mittarivirheineenkin paljon tarkemman tuloksen kuin muuttuvasta nopeudesta epäsuorasti laskettu.

Lue lisää

Selitätkö hieman tarkemmin mitä tilannetta, laitteita ja lokilukemia tarkoitat ?

HA_ kirjoitti:

"Kokonaisvaara-alueen muodostaa : Linnskär ja Västerbådan ( piste: p=2500 ja i= 7000 )"...

Siinä on metrejä kerrakseen, mitenkähän nuo sijoittaisi siihen merenkulkuhallitukseen julkaisuun vain siirtäisi. Maanmittaushallituksen peruskartta luontuu kyllä ja pienellä vaivalla puhelinluettelon karttakin. Kumpaakaan ei tule veneessä mukana pidettyä.

Lue lisää

Tuota ei lasketa mukaan tässä merihenkisessä kisassa. Kuten jo itsekin mainitsit, kyseiset jalkaväen ilmoittamat koordinaatit eivät missään nimessä kuulu kategoriaan "tiedoituksia merenkulkijoille".

HA_ kirjoitti:

Konkreettinen esimerkki:
Edennyt matka=lokilukemien erotus
Se kun tuottaa kaikkine mittarivirheineenkin paljon tarkemman tuloksen kuin muuttuvasta nopeudesta epäsuorasti laskettu.

Lue lisää

Peräänkulutin nimenomaan perinteistä navigaatiolaskukaavaa manuaalisella menetelmällä kartta, kello, mitta. Laskutoimituksena aika x nopeus = kuljettu matka. Tai tarvittava aika tietyn matkan kulkemiseen.

Olette koko ajan paukuttanut henkseleitä kuinka se hoituu helpommin mpk ja solmu yksiköillä. Kertokaa nyt minullekin ?

Kyllähän minäkin osaan jo kuljetun matkan katsoa trippimittarista, metreinä tietysti. Jos tätä tarkoitit HA_.

Lauri kirjoitti:

on sähköjohtojen liitin. Mitään muuta on turha kenenkään yrittää väittää

...tuli huti, tai sanotaanko vajaa osuma. Nimittäin sakkelilla on tarkoitettu sellaista vaijereiden, köysien yms. liittämiseen tarkoitettua ruuvilla suljettavaa lenkkiä maailmansivu myös maissa.
Voi olla, että samaa termiä käytetään myös jostain sähköliittimestä, vaikken ole sellaista koskaan ennen kuullut. Kertoisitko, minkänäköinen liitin on kyseessä siinä kontekstissa?

Viki kirjoitti:

Sorry, pidin kysymyksiäsi lähinnä retorisina, mutta jos tarkoitit metrimitalla laskemisella laskemista käyttäen metrejä pituusyksikköinä, niin vastataan näin korjattuun kysymykseen.

Laskutoimitus on mahdollista suorittaa kaikkia rinnakkaisia yksiköitä käyttäen, jos tiedetään näiden väliset suuruskertoimet. Kuten tuolla aikaisemmin jo kerroin, maailmanlaajuisesti käytössä oleva koordinaattijärjestelmä perustuu maapallon kehän jakamiseen 360 asteeseen. Yksi aste on 60 minuuttia. Yksi maapallon kaariminuutti = mpk. Tästä koordinaattijärjestelmästä johtuen merimailien käyttö laskutoimituksissa helpottaa niitä huomattavasti. Metrejä on mahdollista käyttää, samoin nopeusyksikkönä m/s, mutta se mutkistaisi kaavoja paljon.

Voit tietysti nihiloida koko navigaation laskutoimitukset "en niitä osaa enkä tarvise, siis ne ovat tarpeettomia kenenkään osata".

Jos harrastaa veneilyä pitemmän aikaa ja on tekemisissä muidenkin veneilijöiden kanssa esimerkiksi seuratoiminnassa, pakosti tuo veneisiin ja navigointiin liittyvä slangi tarttuu. Ei se tunnu snobbailulta, myöskin navigointitaitojen kehittäminen on osa harrastusta.

Lue lisää

Yksi asia ihmetyttää.

Yksi kaariminuutti vastaa yhtä merimailia, mutta vain ISOYMPYRÄLLÄ. Miten meidän raukkojen käy täällä raukoilla rajoilla 60 asteen pohjoispuolella? Pituuspiiri on edelleen 360 astetta mutta matka ei ole puoltakaan isosta ympyrästä.

tuntematon kirjoitti:

Yksi asia ihmetyttää.

Yksi kaariminuutti vastaa yhtä merimailia, mutta vain ISOYMPYRÄLLÄ. Miten meidän raukkojen käy täällä raukoilla rajoilla 60 asteen pohjoispuolella? Pituuspiiri on edelleen 360 astetta mutta matka ei ole puoltakaan isosta ympyrästä.

Lue lisää

Hyvin hoksattu. Tuosta on hyvä jatkaa rannikkolaivurikurssilla.

tuntematon kirjoitti:

Yksi asia ihmetyttää.

Yksi kaariminuutti vastaa yhtä merimailia, mutta vain ISOYMPYRÄLLÄ. Miten meidän raukkojen käy täällä raukoilla rajoilla 60 asteen pohjoispuolella? Pituuspiiri on edelleen 360 astetta mutta matka ei ole puoltakaan isosta ympyrästä.

Lue lisää

Yksi pituuspiiriä pitkin mitattu kaariminuutti vastaa minun trigonometriani mukaan puolta merimailia, kun ollaan Porkkalanniemen kärjen tienoilla. Silläkin tiedolla saattaa olla käytännön merkitystä navigoitaessa.

Onneksi merikartoissa on myös leveyspiirit. Niissä kaariminuutin ja merimailin vastaavuus on jo vähän yksiselitteisempää.

JRxxx kirjoitti:

...tuo oli, ei järkevä puolustus perinnetermien pakollisuudelle. Jos kohta myönnän, että olen pari kertaa yllättynyt siitä, ettei kaikille läsnäolijoille ole ollut itsestään selvää, mitä tarkoitetaan veneessä ilmaistessa jotain suuntaa. Kumpikaan tosin ei liity oikeaan/vasempaan vaan edessä/takana suuntaan. Toisella kertaa sanoin veneennostossa avustajalle, että etutuen pitää olla "taemman kaidehelan kohdalla". Kaveri luuli minun tarkoittavan itsestäni kauempana eli taempana olevaa, veneeseen nähden etumaista helaa... (Älkää kysykö, miten tai miksi, minä en ymmärrä tänä päivänäkään.) Ja toisella kerralla naapuriveneessä kippari antoi keulakannella ohjeen "pistä se siihen takana olevaan helaan". No, kaveri seisoi helojen välissä ja alkoi kiinnittää köyttä veneessä taempana, itseensä nähden edessään olleeseen helaan (minusta järkevä tulkinta), mutta kippari olikin tarkoittanut sitä toista, gastin selän takana olevaa... Kipparin moka, minusta.

Lue lisää

......aina viestittäessä, jos viestiä ei ymmärretä, on vika viestin lähettäjässä, ei vastaanottajassa. Kipparilla on vastuu paatissa ja miehistö pitää saada ymmärtämään, mitä tehdä. Kipparin tehtävä on viestiä siten, että häntä ymmärretään. Tällöin yhteiset termit ovat oleellinen osa viestiä. Jos joku haukkuu ("joutuu haukkumaan") miehistönsä jäseniä tyhmiksi, lienee parempi hakeutua muihin haasteisiin.

Raivuli kirjoitti:

Yksi pituuspiiriä pitkin mitattu kaariminuutti vastaa minun trigonometriani mukaan puolta merimailia, kun ollaan Porkkalanniemen kärjen tienoilla. Silläkin tiedolla saattaa olla käytännön merkitystä navigoitaessa.

Onneksi merikartoissa on myös leveyspiirit. Niissä kaariminuutin ja merimailin vastaavuus on jo vähän yksiselitteisempää.

Lue lisää

noilla älyttömyyksillä kun on olemassa gps- paikanninlaitteet?
Myöntäkää nyt jo hyvät ihmiset tuollaisten olevan silkkaa hienostelua

Raivuli kirjoitti:

Yksi pituuspiiriä pitkin mitattu kaariminuutti vastaa minun trigonometriani mukaan puolta merimailia, kun ollaan Porkkalanniemen kärjen tienoilla. Silläkin tiedolla saattaa olla käytännön merkitystä navigoitaessa.

Onneksi merikartoissa on myös leveyspiirit. Niissä kaariminuutin ja merimailin vastaavuus on jo vähän yksiselitteisempää.

Lue lisää

"Viestin hierarkia oli liian syvä", joten en saanut enää vastausta viestisi perään. Saanen vastata tässä.

GPS-paikantimet ovat todellakin varsin näppäriä laitteita. Ehkäpä minäkin hankin sellaisen vielä joskus.

Lauri kirjoitti:

olen edelleen sitä mieltä että on tosi lapsellista puhua styyrpuurista ja paarpuurista, kuulostaa tosi naurettavilta.
Miten voi olla niin vaikeaa puhua samoista yksiköistä maalla ja vedessä, onko sulla autossasi mailimittari?
Oletko styyrpuurin- vaiko paarpuurin kätinen?
Armeijassako pitisi mielestäsi marssia tahdissa: Paarpuuri, styyrpuuri, paarpuuri, styyrpuuri

Lue lisää

jo ymmärrä, että styyruuri ja paarpuuri eivät tarkoita oikeaa ja vasenta. Ne ovat veneen puolien nimiä. Eivät synonyymejä tai käännöksiä oikealle ja vasemmalle.

Snörppi kirjoitti:

jo ymmärrä, että styyruuri ja paarpuuri eivät tarkoita oikeaa ja vasenta. Ne ovat veneen puolien nimiä. Eivät synonyymejä tai käännöksiä oikealle ja vasemmalle.

mutta mikä siinä on niin vaikeaa etteikö voisi sanoa vasen kylki ja oikea kylki??

Lauri kirjoitti:

mutta mikä siinä on niin vaikeaa etteikö voisi sanoa vasen kylki ja oikea kylki??

purjehduksessa on paljon muutakin termistöä, jota et ilmeisesti ymmärrä. Näistä termeistä valtaosa on sellaisia, joita on paljon vaikeampi selittää muutamalla sanalla, kuin mitä nuo styyrpuuri ja paarpuuri. Miksi siis pitäisi luopua näistä kahdesta, koska muista termeistä ei ole mitään syytä luopua niiden käytännöllisyyden takia.

Mielestäni........... kirjoitti:

......aina viestittäessä, jos viestiä ei ymmärretä, on vika viestin lähettäjässä, ei vastaanottajassa. Kipparilla on vastuu paatissa ja miehistö pitää saada ymmärtämään, mitä tehdä. Kipparin tehtävä on viestiä siten, että häntä ymmärretään. Tällöin yhteiset termit ovat oleellinen osa viestiä. Jos joku haukkuu ("joutuu haukkumaan") miehistönsä jäseniä tyhmiksi, lienee parempi hakeutua muihin haasteisiin.

Lue lisää

...tietysti oikeassa siinä, että viestijän vastuulla on viestin riittävä tarkkuus. Silti ainakin minusta tuntuu aika itsestään selvältä, että tuollaisessa viestinnässä tarkoitetaan nimenomaan suuntia veneeseen nähden ja sitä ymmärtämättömälle gastille saattaisi tulla sanotuksi aika tavalla jyrkemmin kuin sellaiselle, joka ei selittämättä tiedä, mikä on styyrpuuri...
Tuli tosin mieleen, että saattoipa kyseessä olla vaimon taholta tietoinen sarkasmi, jos hän oli joutunut kokemaan aiemmin liikaa "etkö sinä pässi ymmärrä selittämättä" tyyppisiä moitteita. Kyllä niitä nimittäin aika paljon veneissä kuulee esitettävän.

Viki kirjoitti:

Nuohan ovat veneilytermejä, veneilyä harrastavat käyttävät noita sanoja ja ymmärtävät niiden merkityksen.

Ei sinun tarvitse muuta kuin vaihtaa keskustelupalstaa, kätsyytesi tai kädettömyytesi ei oikein jaksa herättää mielenkiintoa.

Muuten saat laittaa springin klyyssin kautta paapuurin knaapiin koussissa olevalla sakkelilla!

Lue lisää

Ei sringiä voi koussissa olevalla sakkelilla knaapiin laittaa, vaan 8:lla ja lukolla!

Snörppi kirjoitti:

purjehduksessa on paljon muutakin termistöä, jota et ilmeisesti ymmärrä. Näistä termeistä valtaosa on sellaisia, joita on paljon vaikeampi selittää muutamalla sanalla, kuin mitä nuo styyrpuuri ja paarpuuri. Miksi siis pitäisi luopua näistä kahdesta, koska muista termeistä ei ole mitään syytä luopua niiden käytännöllisyyden takia.

Lue lisää

mitä siansaksaa hyvänsä kunhan minun ei tarvitse esimerkiksi televisiota katsellessani törmätä sanoihin styyrpuuri tai paapuuri

Lauri kirjoitti:

mitä siansaksaa hyvänsä kunhan minun ei tarvitse esimerkiksi televisiota katsellessani törmätä sanoihin styyrpuuri tai paapuuri

Niin ja samalla voitaisiin kieltää kaikki sellaiset telkkarista yhtenään tulevat IT-alan termit kuin netti, web, CDR, DVD tai kaikenlaiset omituiset johdannaiset kuten romppu, prossu yms..

Me suomalaiset puhumme vain suomenkielisillä termeillä emmekä missään tapauksessa hyväksy millekään harraste- tai ammattialalle puhtaasta ja oikeaoppisesta suomenkielestä poikkeavaa sanastoa!

Vähän sama se on veneilyssäkin: vakiintunutta sanastoa ei ole mitään syytä muuttaa, hyville termeille on turha keksiä uusia. Ihan samalla tavalla sitä joutuu purjehtiessa opettelemaan termistöä kuin IT-alallakin.

AriT kirjoitti:

Niin ja samalla voitaisiin kieltää kaikki sellaiset telkkarista yhtenään tulevat IT-alan termit kuin netti, web, CDR, DVD tai kaikenlaiset omituiset johdannaiset kuten romppu, prossu yms..

Me suomalaiset puhumme vain suomenkielisillä termeillä emmekä missään tapauksessa hyväksy millekään harraste- tai ammattialalle puhtaasta ja oikeaoppisesta suomenkielestä poikkeavaa sanastoa!

Vähän sama se on veneilyssäkin: vakiintunutta sanastoa ei ole mitään syytä muuttaa, hyville termeille on turha keksiä uusia. Ihan samalla tavalla sitä joutuu purjehtiessa opettelemaan termistöä kuin IT-alallakin.

Lue lisää

saa puolestani käyttää mitä termejä hyvänsä mutta eikö niistä vanhoista termeistä sitten voisi yhtään joustaa????

AriT kirjoitti:

Niin ja samalla voitaisiin kieltää kaikki sellaiset telkkarista yhtenään tulevat IT-alan termit kuin netti, web, CDR, DVD tai kaikenlaiset omituiset johdannaiset kuten romppu, prossu yms..

Me suomalaiset puhumme vain suomenkielisillä termeillä emmekä missään tapauksessa hyväksy millekään harraste- tai ammattialalle puhtaasta ja oikeaoppisesta suomenkielestä poikkeavaa sanastoa!

Vähän sama se on veneilyssäkin: vakiintunutta sanastoa ei ole mitään syytä muuttaa, hyville termeille on turha keksiä uusia. Ihan samalla tavalla sitä joutuu purjehtiessa opettelemaan termistöä kuin IT-alallakin.

Lue lisää

Tottai vanhoista termeistä voit joustaa. Ei sinua kukaan pakota tai vaadi käyttämään mitään termiä. Mutta eikös muutkin saa käyttää parhaaksinkokemiaan termejä?

Sekoilua kirjoitti:

...veneessä katsotaan karttaa tyylillä tonne on noin 4cm kartalla eli 2km. Tämän tarkempaa tietoa ei tarvita, koska nykyisen sijainninkin määritys perustuu silmämääräiseen arviontiin NÄKYVÄN YMPÄRISTÖN, kartan, plotterin ja gps:n avulla. Siksi emme myöskään tarvitse solmuja ja maileja.

Kipparoiko joku venettään ennalta laadittujen nuottien mukaan "ensin ajetaan vakionopeutta suuntaan 189 astetta tasan 2 minuuttia 7 sekuntia ja sitten jatketaan vakionopeudella suuntaan 143 astetta tasan 51 sekuntia ja sitten..." ? Ei onnistu ainakaan minulta nopealla (liukuvalla) veneellä.

Vai suorittaako joku hurjapää kyseiset laskutoimitukset vauhdissa ? Ilmeisesti ainakin ne veneilijät jotka ajavat väylän väärää puolta, jotka eivät tähystä ja jotka viis veisaavat väistämissäännöistä.

Lue lisää

...tapauksessa olisi hyvä paneutua muutenkin reitti/matkansuunnittelun pariin ennen vesille lähtöä.. Että piirtäisi niinkun etukäteen merikortille reitit, suunnat ja ajat mitä kulkea ja minkäkin aikaa.. Ainiin, mutta siinähän joutuisi sitten laskea tarkasti noilla kaameilla minuutti hirviöllä..!! Mutta kaikkihan on niin itsestään selvää kun on kaikki hienot apuvälineet..?

Eikä vielä ole edes tarvinnut mainita purjehtijoiden termejä ylös ja alas tai nousee ja laskee, jotka nekin hyvin voitaisiin ottaa mukaan suuntamäärittelyihin.

tästä kaikesta sen johtopäätöksen että kyllä purjehtijat taitaa melkein kaikki olla kokolailla lapsellista ja typerää porukkaa.
Oletteko Styyrpuurin vai paarpuurin- kätisiä?
Minä ainakin olen oikeakätinen..

Lauri kirjoitti:

tästä kaikesta sen johtopäätöksen että kyllä purjehtijat taitaa melkein kaikki olla kokolailla lapsellista ja typerää porukkaa.
Oletteko Styyrpuurin vai paarpuurin- kätisiä?
Minä ainakin olen oikeakätinen..

Lue lisää

Voi että, kyllä sinä olet fiksu!

(sorry, ei malttanut olla kehumatta :-(

kuulostaa paljon paremmalta