Eli muutama päivä sitten puhalsin 0.63 ja loput tiedättekin.... On vain käynyt niin, että tämä oli 10 vuoden aikana kolmas käry, eli millaisesta rangaistuksesta on nyt kyse? Vaikuttaako nämä aiemmat, vuosien takaiset käryt miten? En jeesustele tai selittele tekemisiäni, eli suorat vastaukset olis jees...
Kortti kuivumaan...
Typerys1
32726
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Riippuu paljon siitä, että kuinka paljon aikaa edellisestä kärystä on? On olemassa tiettyjä rajoja, jos edelisestä ratista on alle 3v tai alle 5v. Promillethan eivät olleet paljon, joten jos edellisestä ratista on yli 5v aikaa niin pääset suurinpiirtein 40 päiväsakolla ja 2-4kk ajokiellolla. Oletan, että kortti on ollut useita vuosia olemassa, lyhytaikaisen kortin haltijoille on sitten vielä lisäksi muita seuraamuksia. Pahoittelut ympäripyöreästä vastauksesta, mutta kysymyksessä ei ollut tarpeeksi informaatiota.
.... niin ja oliko 0.63 promilleita vai mg/l?
Kiitos tähän astisesta vastauksestasi.6 vuotta edellisestä kärystä ja kortti ollut yli 40 vuotta...
0,63 oli puhalluskokeen tulos poliisiasemalla.
elikä jos promillet olivat 0.63 (ei siis milligrammaa per litra) niin pääset melko vähällä. Tosiaan se 5v sääntö on se, että silloin minimiajokielto olisi 6kk ja 3v sääntö on se, että joutuu päihdeseurantaan ja jos kyseessä on lyhytaikainen kortti niin ajokorttikoe uusiksi ja seuraava kortti myös lyhytaikainen. Mutta näistä ei ollut kyse ja myöskään ehdollista ei voi olla edellisestä päällä, joten ei käytännössä juuri/yhtään mitään lisäseuraamuksia vaikka edellisiä ratteja onkin ollut. Kokemusta on..
Vähän sinne päin. Ei tuollaista 3 vuoden määräaikaa ole olemassakaan. Uusintarikoksissa määräaika on aina 5 vuotta.
Jos ns. lievään rattijuopumukseen syyllistyy 5 vuoden sisällä toistamiseen, tai lievään ja törkeään rattijuopumukseen, niin ajokiellon pituus on vähintään 6 kk.
Jos taas viiden vuoden sisällä syyllistyy kahteen, tai useampaan törkeään rattijuopumukseen, niin silloin ajokiellon pituus on aina vähintään yksi vuosi.
Muuten ajokiellon pituus on lievässä vähintään 1 kk ja törkeässä vähintään 3 kk.
Ajokiellon maksimipituus on 5 vuotta.
tarkennetaan vielä tähän; yleensä poliisiasemalla käytetään talkkuusalkometriä, joka antaa tulokset milligrammoina per litra. Rangaistus- ja ajokieltoasteikko on asetettu alkoholimäärän mukaan veressä siten, että 0.22mg/l = 0.5 promillea ja törkeän ratin raja on 0.53mg/l = 1.2 promillea, eli kerroin on suurinpiirtein 2.27; joten oleellista on se, että mitä 0.63 tarkoittaa; promillea vai milligrammaa per litra?
Sinulle 15 16:
Ensinnäkin on turha puhua maksimiajokiellonpituudesta, joka kyllä on 5v; sitä ei saanut edes Tuomas Kujanpää, joka ajoi noin 2 promillen humalassa POLIISIN kuoliaaksi. Hän selvisi 4 vuoden ajokiellolla tapauksessa, joka on Suomen törkein.
Toisekseen ei ole olemassa käsitettä "lievä rattijuopumus". On vain käsitteet "rattijuopumus" ja "törkeä rattijuopumus".
Kolmanneksi kyse 3v "säännöstä" ei liity rikoslakiin ja ajokieltoon, vaan päihdeseurantaan, joka on suora ohje sisäministeriöstä.
Hyvä, kun kerroit. En olisi tiennytkään. Kun et näytä olevan ns. ammattilainen, niin voinen kertoa, että tuo sisäministeriön päihdeseurantaohja perustuu EU:n direktiiviin.
15 16: En väitä olevani ammattilainen näissä asioissa. Sanon suoraan, en ole. Tiedän varsin hyvin, että ko. ohje perustuu nimenomaan EU:n direktiiviin, joka on otettu täällä käyttöön marraskuussa 2008, siitä SMDno 2008/1133. Kyseisellä hakusanalla löytyy itse dokumentti, olen kyllä lukenut sen läpi parikin kertaa. Tiedän näistä asioista keskimääräistä enemmän kuitenkin, eli mikä on se asia millä sinä halusit päteä?
Eli jos edellisestä kärystä on yli viisi vuotta, alkaa kaikki ns."nollilta", rangaistus tulee sen mukaan kuin olisi ensikertalainen?
Kyllä, käytännössä näin. Ja kun nyt varmaankin tänne tulee tietämään ihmisiä, jotka ovat ammattilaisia ja tyrmäävät vastaukseni niin sanon seuraavaa; minulla on omakohtaista kokemusta parista ratista, jos sillä sinällään on mitään merkitystä, viiden vuoden päästä edellisellä rateilla ei ole merkitystä. Sen lisäksi tiedän henkilön, jolla on, uskokaa tai älkää, noin 100 rattijuopumusta takana ja joka ajaa autokoulussa ajokorttia monien vuosien linnatuomioiden jälkeenkin (toki tuomioissa on muutakin takana kuin ratteja, mutta pelkistä rateista on useamman vuoden ehdottomia tuomioita) niin kyllä, se 5v sääntö pätee melko puhtaasti paatuneimpiinkiin rikollisiin. Eli ajokielto päättyy ja pääsee jopa autokouluun ajamaan korttia.
Joten lyhyesti virsi kaunis; 5v jälkeen aiemmilla rateilla ei ole merkitystä.
No, oikein meni, mutta tuntuu siltä, että vastasit aika yksinkertaiselle ihmiselle.
Yli 5 vuoden vanhoilla rötöksillä on kuitenkin silloin merkitystä, kun mitataan rangaistuksen suuruutta, sillä oikeus pitää tällaista henkilöä ns. laista piittaamattomana tai suorastaan rikoksen uusijana, kun merkintöjä löytyy, tai oikeuden puheenjohtaja saattaa jopa kysäistä, jos on suullinen käsittely. Mutta, ajokiellon pituutta mitattaessa hän on ensikertalainen.
Kyllä, eli rikoksen uusijana toki otetaan huomioon menneisyys. Käytännössä kuitenkin, jos kyse on noin 0.6 promillen humalasta ja edellisestä ratista on yli 5v aikaa niin sakkotuomio on ainut mahdollisuus ja ajokielto sama kuin ensikertalaiselle.
Rikoshan näkyy kyllä pitkään poliisin tiedoissa, jopa 50v, mutta se mikä otetaan huomioon käräjillä menee sen käytännön mukaan, mikä rikoksesta on langetettu. Ko tapauksessa se poistuu 5v aikana, paitsi jo aiemmista teoista on tuomittu ehdotonta vankeutta linna- tai yhdyskuntapalvelun muodossa (10v).
Joka tapauksessa, mielestäni alkuperäinen kysymys oli asiallinen ja pyrin vain asialliseen vastaukseen. En hyödy mitään siitä, jos alan tekemää asiasta moraalisaarnaa tms. Virheitä sattuu kaikille eri elämäntilanteissa, enkä ole siinä sen parempi kuin muutkaan. Yritän oppia omista virheistäni.
Taas vähän sinne päin. Kerrroithan toki jo aikaisemmin , ettet ole mikään ammattilainen näissä asioissa.
Oikein kirjoitit, että kaikki poliisin Patja-tiedostoon kirjattu näkyy ns. arkistotietona poliisin rekisterissä 50 vuotta rikoksen suuruudesta riippumattta.
Koska syyttäjä on rikosasioissa poliisin esimies, niin syyttäjä saa halutessaan poliisilta tietää, onko hänen syyttämällään henkilöllä entisyyttä. Se on taas syyttäjästä kiinni, käyttääkö hän tätä tietoa hyväkseen syytettä oikeudessa lukiessaan.
Pläh? Ei syyttäjä ole poliisin esimies, hei haloo torvelo.
Mistä näitä pässinpäitä oikein tulee ??
****Koska syyttäjä on rikosasioissa poliisin esimies,*****
Poliisi on tietysti oma organisaationsa omine esimiehineen ja syyttäjälaitos omansa. Mutta, rikostutkinnassa syyttäjä on aina poliisin yläpuolella. Jos käännyt jossain rikosasiassa syyttäjän puoleen, niin syyttäjä joko määrää poliisin tutkimaan asiasi, tai ilmoittaa sinulle ettei kyse ole rikoksesta, tai on niin vähäpätöinen, ettei hän tulisi syytettä nostamaan, jolloin esitutkintaakaan poliisi ei suorita, jne. Syyttäjä myös määrää, milloin jonkun rikoksen tutkinta lopetetaan, jne.
Syyttäjä ei tietenkään voi määrätä, mihin kellonaikaan poliisit tulevat töihin, tai milloin voivat mennä kahville ABC:lle. Mutta esim. poliisirikoksissa syyttäjä poliisin esimiehenä johtaa tutkintaa, jota hänen alaisenaan olevat poliisit suorittavat.
No mutta jos syyttäjälle tulee syyteharkintaan 0,60 promillen tavan rattijuopumus, eikä rikosrekisterissä tai ajoneuvoliikennerekisterissä ole merkintöjä ratista, törkyratista tai törkyvaarantamisesta viiden vuoden kuluessa, ei se KÄYTÄNNÖSSÄ merkitse mitään, vaikka rekistereissä olisi vanhempiakin. Ei syyttäjillä ole nykyisessä työtilanteessa mitään inspiraatiota lähteä tuommoisessa bulkkijutussa kaivelemaan vastaajan entisyyttä sen enempää, kuin mitä rikrekissä ja ajoneuvoliikennerekisterissä näkyy.
Juu, juu, syyttäjän tehtävänä on rikosvastuun toteuttaminen ja sitä kautta myös esitutkinnan johtaminen (avainsana tuo esitutkintayhteistyö nykyisin), mutta eipä tämmöisessä massajutussa....
Alkuperäinen kysyjä ei vieläkään ole varmuudella vastannut siihen, että oliko mittaustuloksen mittayksikkö promille vai milligramma. Koska mittaus tehty poliisilaitoksella eikä puhu mitään verikokeesta, hänet on siis puhallutettu tarkkuusalkometrillä ja mittayksikkö on silloin milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa.
0,63 milligrammaa vastaa tutummassa mittayksikössä noin 1,43 promillen verenalkoholipitoisuutta. Törkeä rattijuopumus siis, meidän hovioikeuspiirin taulukon mukaan ensikertalaiselle (eli ei aiempia ratteja, törkyratteja tai törkyvaarantamisia tai vaarallisten aineiden kuljetusrikoksia viiden vuoden kuluessa) vankeutta 35 päivää ehdollisena, oheissakko ehkä parikymmentä päiväsakkoa, ajokieltoa noin 7 kk.
Vähän sinne päin.
"Poliisi on tietysti oma organisaationsa omine esimiehineen ja syyttäjälaitos omansa."
Yleisesti ottaen syyttäjä ei ole poliisin esimies, johtuen juuri siitä, että ne ovat kaksi ihan eri laitoista. Poikkeuksen tekee se tapaus, kun poliisin on epäilty syyllistyneen rikokseen, jolloin tutkinnanjohtajana toimii syyttäjä.
"Syyttäjä myös määrää, milloin jonkun rikoksen tutkinta lopetetaan, jne."
Väärin!
"Syyttäjän velvollisuudet. Syyttäjällä on velvollisuus seurata, valvoa ja ohjata esitutkintaa yhteistyössä poliisin kanssa. Syyttäjä voi määrätä tutkinnan jatkamisesta, vaikka poliisi olisi päättänyt saattaa asian syyteharkintaan. Syyttäjä EI SEN SIJAAN VOI määrätä esitutkintaa lopetettavaksi omasta aloitteestaan."
Asia on siten, että tutkinnanjohtaja määrää esitutkinnan aloittamisesta ja lopettamisesta. Tutkinnanjohtaja on lähes poikkeuksetta poliisi, poislukien se tilanne, kun syyttäjä itse toimii tutkinnanjohtajana poliisirikoksissa. Syyttäjällä on tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia rikosasioiden selvittämisessä, samoin on tutkinnanjohtajalla, mutta syyttäjä ei ole yleisesti ottaen tutkinnanjohtajan esimies.
"Juu, juu, syyttäjän tehtävänä on rikosvastuun toteuttaminen ja sitä kautta myös esitutkinnan johtaminen"
Ei aivan noinkaan. Aiheesta on tehty pro-gradu ja tuota kysymystä käsitellään siinä juuri siitä näkökulmasta, että syyttäjä viime kädessä vastaa siitä, että rikosasia on selvitetty asianmukaisesti. Hänellä ei kuitenkaan ole täydellistä määräysvaltaa tutkinnanjohtajaan, eli ei ole tämän täysivaltainen esimies. Asia on toisella tavalla toteutettu joissakin muissa maissa, mutta näin ovat asiat Suomessa tällä hetkellä.
"Suomessa esitutkintaa johtaa pääsääntöisesti poliisi lukuun ottamatta poliisin tekemäksi epäiltyjä rikoksia, joissa tutkinnanjohtajana on syyttäjä. Poliisin johtama esitutkinta ei ole kansainvälisesti tyypillisin tapa järjestää poliisi- ja syyttäjäviranomaisten välinen toimivallanjako. Syyttäjän tehtävänä on rikosvastuun toteuttaminen asianosaisten oikeusturva huomioon ottaen. Syyttäjä siten viime kädessä vastaa siitä, että rikosasia on selvitetty asianmukaisesti. Suomessa syyttäjällä on tämä vastuu, mutta hänellä ei ole täysin sitä vastaavaa valtaa päättää esitutkinnan suorittamisesta ja ohjaamisesta, koska esitutkinnan johtoa ei ole säädetty hänen tehtäväkseen. "
Menkää nyt hevon kuuseen väittelemään asioista, joista ette tunnu olevan perillä.
Ja se päihdeohje on mennyt vanhaksi 19.1.2013. Eli se siitä 3 vuodesta juriidisesti
Taas vähän sinne päin.
ETL 43 §:ssä kerrotaan milloin poliisi voi lopettaa esitutkinnan ilman syyttäjän hyväksyntää. ETL 4 pykälässä taas, milloin päätöksen tekee syyttäjä tutkinnanjohtajan (poliisin) esityksestä.
MUTTA, jos syyttäjä määrää suoritettavaksi lisätutkinnan jonkin seikan vuoksi, niin poliisi ei voi siitä kieltäytyä.
Jos syyttäjä ei olisi poliisin ´esimies´, niin poliisi voisi sanoa, älä ukko/akka horise, ei tule kuuloonkaan.
"Jos syyttäjä ei olisi poliisin ´esimies´, niin poliisi voisi sanoa, älä ukko/akka horise, ei tule kuuloonkaan."
Kuule pelle, just niin se menee. Tutkinnanjohtaja voi määrätä että ei kiinnosta asia ja jos ei syyttäjällä ole sen parempaa tietoa ja lisäinformaatiota tutkinnan jatkamisesta niin se jää tasan siihen.
Mene sinä sivusta seuraaja seuraamaan asioita sivusta.
Älä nyt sentään räkään tukehdu. Ilmeisesti olet juuri aloittanut ja kuvittelet liikoja. Jos alat isottelemaan syyttäjälle, niin tämä kääntyy valtakunnansyyttäjän puoleen, jonka jälkeen alkaa polvesi tutisemaan.
Voihan se syyttäjä vaatia lisätutkimuksia, mutta sille pitää olla joku perusta. Tutkinnanjohtaja joutuu kyllä aloittamaan lisätutkinnan, mutta mikään ei estä häntä lopettamasta sitä kahden minuutin päästä, jos todellista syytä lisätutkinnalle ei ole.
Tutkinnanjohtaja on nimensä mukaisesti tutkinnan (ylin) johtaja ja piste.
Mitäs jos on 2003 joulukuulla syyllistynyt törkeään rattiin ja toistanut törkyratin 2008 marraskuulla, tuosta toisesta ajokieltoa määrättiin hieman yli vuosi.
Tämän vuoden keväällä törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen (ylinopeus) ja taas vuosi ajokieltoa.
Jos saat kolme sakkoa vuoden aikana tai neljä kahden vuoden sisällä niin kortti lähtee hyllylle vähintään kuukaudeksi mutta sen jälkeen pöytä on ns. puhdas. Törkytouhuissa tuo ei ilmeisesti mene noin vaan raja on se viisi vuotta eikä vuoden ajokielto nollaa tilannetta.
Oikeassa olet, tuossa vielä säädöstekstiä:
Uusintarikoksista ajokiellon kestoksi määrätään:
1) väh. 6 kuukautta, jos on 5 v aikana syyllistynyt kahdesti rattijuopumukseen tai vaarallisten aineiden kuljetusrikokseen TAI rattijuopumukseen ja vaarallisten aineiden kuljetusrikokseen TAI rattijuopumukseen tai vaarallisten aineiden kuljetusrikokseen ja lisäksi törkeään rattijuopumukseen tai törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen;
2) väh.1 v, jos on 5 v vuoden aikana syyllistynyt 2 tekoon, joka täyttää törkeän rattijuopumuksen tai törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistön.
Liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, mikä osoittaa piittaamattomuutta, kortitta-ajosta ja ratista ulkomailla sekä toistuvista liikennerikkomuksista ajokielto on vähintään yksi ja enintään kuusi kuukautta.
Nämä nollaantuvat ajokiellolla.
Näin se menee.
Törkytouhuissa on tuo viiden vuoden raja, kuten kirjoitit, eikä edellinen nollaa tilannetta.
Ensimmäisestä törkyratista, tai törky liikenneturvallisuuden vaarantamisesta on seurauksena minimissään kolmen kuukauden ajokielto. Mutta, jos uuusii viiden vuoden sisällä törkytouhunsa, niin tällöin minimi on yksi vuosi ajokieltoa.
Jos sen jälkeen syyllistyy taas uuteen törkyyn, niin jälleen minimiajokielto on yksi vuosi, jos edellisestä törkytouhusta on kulunut alle vuosi.
***alle vuosi.***
Alle viisi vuotta.
Eli missä kohtaa vastasin väärin kysyjän kysymykseen?
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288488370034.html
Ilmeisesti käräjämiehissä tuossa 2012 vuoden käsittelyssä on ollut hyviä kavereita kun 2011 syyskuussa sai kolmen kuukauden ehdollisen vankeustuomion törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
2012 toukokuulla syyllistyi 50 rajoitusalueella ajamaan tutkaan 141 eli ylinopeutta 91km/h. Eihän se mikään törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ole, kortti oli kuivumassa n. kaksi ja puoli kk (olisi luultavasti ollut vielä huomattavasti vähemmän jos käräjät olisivat olleet aikaisemmin)
Itse pari vuotta sitten ajoin 80 alueella tutkaan 135, varmuusvähennyksen jälkeen väliaikaiseen ajokieltopaperiin kirjoitettiin nopeudeksi 132. Kuiva asvaltti, hiljainen liikenne, ei suojateitä tai kouluja 10km säteellä. Ainoa aikaisempi liikennerikkomukseni oli tapahtunut 7v aiemmin, 31km/h ylinopeus 80 alueella.
Tuomio: Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, ajokieltoa 5kk 50ps (1200€)
Jepjep, ansaitsin rangaistukseni ja se tuli kärsittyä mutta eikö näihin tuomioihin saada mitään yhdenmukaisuutta.
Kansalaiset muka yhdenvertaisia lain edessä, uskokoon ken tahtoo.