Olipa pelottava vierailu siskollani. Tajusin miten paljon hän huutaa lapsilleen ja ihan mitättömistä asioista. Heti jos kaikki ei mene niinkuin hän toivoo, eikä lasten kanssa aina mene, alkaa järkyttävä huuto. Käy todella sääliksi lapsiaan, heillä kun ei näköjään ole rauhaa edes viinkoloppuisin, jolloin mielestäni pitäisi rauhoittua kotioloihin toipumaan arkiviikkonsa tappotahdista aikasine ylösnousuineen ja monine harrastuksineen joissa lapsipolojen tulee päteä.
Tuntuu että tämän perheen yleisimago on suorittaminen. Suorittaminen arjessa ja vapaa-ajalla. Vanhemmat monistavat sairasta maailmankuvaansa näihin pieniin raukkoihin. Kaikki pitää mennä aikataulussa ja vääristyneiden odotuksien ja asenteiden mukaan. Kotona vallitsee täydellinen pelon ilampiiri. Huuto voi alkaa milloin vaan jos äitiä ei miellytetä, koska äidin miellyttäminen on tämän perheen tehtävä nro 1. Jälleen kerran sitä miettii, että pitäisikö vanhemmiksi haluavat testata ennen kuin nämä saavat alkaa tuhoamaan ihmisen alkuja.
Huudolla kasvattaminen
143
3069
Vastaukset
- ...
Yleensä sisarukset ovat niin läheisiä toisilleen, että ihan kaikesta voi jutella. Imettelen, mikset voi suoraan sanoa sisarellesi, että huudat lapsillesi mitättömistä syistä? Ehkä hän suutahtaa, mutta jotain ajatusta paremmasta kasvatustyylistä voi jäädä itämään...
- miten auttaa
Enpä uskalla sanoa minäkään mitään kun pelkään sitä huutoa siinä missä lapsetkin. Miehensäkin sekä äitimme on yrittänyt puuttua asiaan, mutta ihan tuloksetta. Ei kuuntele ketään, kun hän on kaiken yläpuolella ja harjoittaa natsismiaan ihan surutta.
Pitäisikö ilmoittaa jo lasten suojeluun, jos tuo ei lopu? Meinasin, josko auttaisi että sieltä tulisi joku puhumaan hänelle miten ihmisille puhutaan. Pelkään, että muuten saadaan tähän maailmaan taas pari psyykkisesti sairasta lisää. - Rane
Jaa että ihan itämään? Oletko ihmisten kanssa tekemisissä lainkaan kun moista soopaa kirjoitat?
- koivuniemen herra
huutaminen ei sovi lapsen kasvatukseen.paremmin tehoaa kun puhuu keskivertoa hiljempaa,ja lapsi joutuu kuuntelemaan mitä sille sanotaan.onhan pieni tukkapölly ja hiljaa puhuminen tehokkaampaa.ja voihan uunin päälle laittaa koivuniemen herran jos ei sana kuulu vitsaa takalistoon.kyllä oppi menee perille.huuto ei auta voimaa olla pitää
- Jan-81923623623
miten auttaa kirjoitti:
Enpä uskalla sanoa minäkään mitään kun pelkään sitä huutoa siinä missä lapsetkin. Miehensäkin sekä äitimme on yrittänyt puuttua asiaan, mutta ihan tuloksetta. Ei kuuntele ketään, kun hän on kaiken yläpuolella ja harjoittaa natsismiaan ihan surutta.
Pitäisikö ilmoittaa jo lasten suojeluun, jos tuo ei lopu? Meinasin, josko auttaisi että sieltä tulisi joku puhumaan hänelle miten ihmisille puhutaan. Pelkään, että muuten saadaan tähän maailmaan taas pari psyykkisesti sairasta lisää.Ilmoita lastensuojeluun jos arvioit sen tarpeelliseksi. Voi kaduttaa myöhemmin jos et ilmoita. Ei ne siellä lastensuojelussa mitään huostaanota tällaisessa tilanteessa vaan yrittää auttaa parhaansa mukaan.
- Että niin
Just meni meillä joulu pilalle (ei nähdä siskosten kanssa), kun menin tällaiselle älykääpiö-äidille = siskolleni sanomaan hieman järkeä päähän. Että se siitä siskolle sanomisesta, hänhän on ÄITI eli jumalasta seuraava. Ei häntä saa arvostella.
- KALLE KELLO
Jan-81923623623 kirjoitti:
Ilmoita lastensuojeluun jos arvioit sen tarpeelliseksi. Voi kaduttaa myöhemmin jos et ilmoita. Ei ne siellä lastensuojelussa mitään huostaanota tällaisessa tilanteessa vaan yrittää auttaa parhaansa mukaan.
Sinä ja aloittaja. "Ilmoitus lastensuojeluun". Nyt kulkaa te kaksi lapsukaista. Tehkää vain ilmoitus lastensuojeluun, nyt ette tiedä mistä on kyse. Teettekö perättömän ilmiannon ja saatte kaikkien elämän sekaisin ja poliisikuulustelut, johon sitten joutuu tämä siskoparkakin tekemään selkoa sisarensa elämästä? Kyseessä on siis huutaminen tai näin ainakin aloittaja väitti, hän ei kirjoittanut mitään pahoinpitelyistä, hoitamatta jättämistä ym VAIN siis tässä tapauksessa voi kirjoittaa VAIN huutamisesta. Sekö on peruste lasten huostaanotolle? Jos näin on, olisi 99%:a suomen lapsista huostaanotettuja. Ottakaa asioista selvää ennen kun alatte kirjoittelemaan ihan päättömiä ja tuon energianne voitte satsata OIKEISIIN tapauksiin jos sellaista näette/huomaatte tai edes kuulette.
- resfdffsfsddfs
Rane kirjoitti:
Jaa että ihan itämään? Oletko ihmisten kanssa tekemisissä lainkaan kun moista soopaa kirjoitat?
Tottakai voi jäädä itämään. Valtaosalle varmasti jää kun heillä ei ole mitään ongelmia kuten narsismia, joka estää heitä näkemästä virheitä itsessään. Jos minulle tulee joku yllättävä kritiikki niin tottakai mietin pitääkö se paikkaansa vai ei.
- mummapumma54
miten auttaa kirjoitti:
Enpä uskalla sanoa minäkään mitään kun pelkään sitä huutoa siinä missä lapsetkin. Miehensäkin sekä äitimme on yrittänyt puuttua asiaan, mutta ihan tuloksetta. Ei kuuntele ketään, kun hän on kaiken yläpuolella ja harjoittaa natsismiaan ihan surutta.
Pitäisikö ilmoittaa jo lasten suojeluun, jos tuo ei lopu? Meinasin, josko auttaisi että sieltä tulisi joku puhumaan hänelle miten ihmisille puhutaan. Pelkään, että muuten saadaan tähän maailmaan taas pari psyykkisesti sairasta lisää.Jos sisaresi on masentunut tai muulla tavoin liian ärtyneessä tilassa. Jos hän suostuisi kuuntelemaan äitiään ja hakemaan apua ahdistukseensa.
Toisaalta siitä huutamisesta voi tulla tapa, jota ei edes itse tajua, että mitä väärää siinä on. Itse tein, kauan aikaa sitten, sopimuksen lasten kanssa, että minä en huuda heille ja he tottelevat yhdellä sanomisella. Viikon se sopimus aina piti. sitten se uusittiin. Toinen juttu on, että jos sisaresi vaatii ihan älyttömiä lapsiltaan eikä ole looginen, niin silloin on jossain muussa vikaa ja hän tarvitsee apua.
Hyvä että mietit asiaa ja pyrit siihen jotenkin vaikuttamaan , tehän voisitte kaikki kolme , äitisi sinä ja hänen meihensä, jos hänkin on samaa mieltä, yhdessä puhua hänelle vaihtoehdoista. Mitä voisi tehdä että se tolkuton huutaminen loppuisi, sillä myös henkinen väkivalta ja alistaminen on pahoinpitelyä, ja usein seurauksiltaan vielä pahempaa kuin fyysinen pahoinpito. - Piippero
Jan-81923623623 kirjoitti:
Ilmoita lastensuojeluun jos arvioit sen tarpeelliseksi. Voi kaduttaa myöhemmin jos et ilmoita. Ei ne siellä lastensuojelussa mitään huostaanota tällaisessa tilanteessa vaan yrittää auttaa parhaansa mukaan.
onko lastensuojeluun ilmoittaminen ainoa keino? Aikuisena ihmisenä yrität nyt pakottaa toisen aikuisen (tai jonka pitäisi olla) käsittelemään jotakin asiaa toisin. Antaisin mielelläni neuvon: yritä keksiä joku sellainen keino että sisaresi ei voi käyttää tätä hänelle ominaista käyttäytymismallia. Esim Henrik Fexeus: " noin minäkin varmaan toimisin sinun asemassasi" : tämä ei tarkoita että sinä myöntäisit sisaresi olevan oikeassa vaan että annat hänelle mahdollisuuden miettiä ja ehkä tulla poterostaan. Et hyökkäämällä saa kuin yhä suuremman riidan aikaan!
- nurkassa
Vaikka sisarusten välit olisivatkin läheiset, niin ei huutajalle voi mennä sanomaan mitään suoraan, ei huutajan kanssa keskustella.
Itselläni samanlainen huutajasisar, joka ei edes vanhetessaan ole tullut tietoiseksi vääristä kommunikointitavoistaan. Päin vastoin huutaminen on muuttunut raivokohtauksiksi, joissa ei ole mitään järkeä, joten oli pakko katkaista välit kokonaan. - Itse rauhallisuus
Piippero kirjoitti:
onko lastensuojeluun ilmoittaminen ainoa keino? Aikuisena ihmisenä yrität nyt pakottaa toisen aikuisen (tai jonka pitäisi olla) käsittelemään jotakin asiaa toisin. Antaisin mielelläni neuvon: yritä keksiä joku sellainen keino että sisaresi ei voi käyttää tätä hänelle ominaista käyttäytymismallia. Esim Henrik Fexeus: " noin minäkin varmaan toimisin sinun asemassasi" : tämä ei tarkoita että sinä myöntäisit sisaresi olevan oikeassa vaan että annat hänelle mahdollisuuden miettiä ja ehkä tulla poterostaan. Et hyökkäämällä saa kuin yhä suuremman riidan aikaan!
Piippero olen kanssasi täysin samaa mieltä. Lisäksi voisin sanoa että kun koirallekkin huudetaan koko ajan ei se tottele sen enempää vaan joskus pieni äänen muutos/korotus tekee suuren vaikutuksen tottelevaisuuteen. Tämä toimii myös Formula mies Kiminkin kohdalla. Kimi on aika hiljanen kaveri mutta kun se aukaisee suunsa ihmiset hiljentyy ympärillä koska silloin on Kimillä asiaa.
- Hyhhyh
KALLE KELLO kirjoitti:
Sinä ja aloittaja. "Ilmoitus lastensuojeluun". Nyt kulkaa te kaksi lapsukaista. Tehkää vain ilmoitus lastensuojeluun, nyt ette tiedä mistä on kyse. Teettekö perättömän ilmiannon ja saatte kaikkien elämän sekaisin ja poliisikuulustelut, johon sitten joutuu tämä siskoparkakin tekemään selkoa sisarensa elämästä? Kyseessä on siis huutaminen tai näin ainakin aloittaja väitti, hän ei kirjoittanut mitään pahoinpitelyistä, hoitamatta jättämistä ym VAIN siis tässä tapauksessa voi kirjoittaa VAIN huutamisesta. Sekö on peruste lasten huostaanotolle? Jos näin on, olisi 99%:a suomen lapsista huostaanotettuja. Ottakaa asioista selvää ennen kun alatte kirjoittelemaan ihan päättömiä ja tuon energianne voitte satsata OIKEISIIN tapauksiin jos sellaista näette/huomaatte tai edes kuulette.
Yleensä kirjoitat Kalle asiaa, mutta nyt sun kyllä pitäs ristiä kädet ja pitää nuo mölyt mahassas. Aikasemmat on ajatelleet lapsen etua.
Tutun lapsi änkyttää sen tuloksena, että vanhemmistaan toinen VAIN huusi. Nyt kun tyttö on isällään ja pitkän tähtäimen kuntoutus on aloitettu, saattaa tytön kasvoilla nähdä onnea ja iloakin välillä. Toivottavasti hän vielä jonain päivänä voi suhtautua elämään pelkäämättä jokaikistä kovempaa ääntä.
Hävettää edes myöntää, että olen ikinä Kellon Kallea pitänyt asiallisena kirjoittajana. - huij2
miten auttaa kirjoitti:
Enpä uskalla sanoa minäkään mitään kun pelkään sitä huutoa siinä missä lapsetkin. Miehensäkin sekä äitimme on yrittänyt puuttua asiaan, mutta ihan tuloksetta. Ei kuuntele ketään, kun hän on kaiken yläpuolella ja harjoittaa natsismiaan ihan surutta.
Pitäisikö ilmoittaa jo lasten suojeluun, jos tuo ei lopu? Meinasin, josko auttaisi että sieltä tulisi joku puhumaan hänelle miten ihmisille puhutaan. Pelkään, että muuten saadaan tähän maailmaan taas pari psyykkisesti sairasta lisää.Laitappa kännyysi siltä varalta video huutamisesta,jos näyttäis lastensuojelu viranomaisille,siinä vaiheessa kun kuulustelevat.
- 20+14
koivuniemen herra kirjoitti:
huutaminen ei sovi lapsen kasvatukseen.paremmin tehoaa kun puhuu keskivertoa hiljempaa,ja lapsi joutuu kuuntelemaan mitä sille sanotaan.onhan pieni tukkapölly ja hiljaa puhuminen tehokkaampaa.ja voihan uunin päälle laittaa koivuniemen herran jos ei sana kuulu vitsaa takalistoon.kyllä oppi menee perille.huuto ei auta voimaa olla pitää
Huutaminen kuuluu lasten kasvatusvalikoimaani. Tämä siitä syystä, että lapsista tulee tällöin huudon kestäviä - pärjäävät tulevaisuudessa paremmin työpaikalla. Itse olette maailmanne luoneet: En huutaisi lapsilleni, ellei maailma olisi tällainen paikka.
Tässä se raja sitten kulkeekin. Jos huuto ei tehoa(mikä meillä tehoaa) on varastossa vielä yksi kikka. Nimittäin uhataan kutsua serkku paikalle. Tämä vähän vanhemman polven ihminen osaa käyttää pierun pihtejä pelotteena: Ei ole koskaan tarvinnut käyttää sen kerran jälkeen, kun asia - lapsen pyynnöstä - näytettiin :P
Joka kuritta kasvaa se mulkerona kuolee, en aio kasvattaa lapsistani mulkeroita.
Ja se huutaminenkin on viimeaikoina vähentynyt, nimittäin kyllä se järki pikkuhiljaa kasvaa, vaikkei aina siltä tuntuisikaan. Omasta lapsuudesta muistan, että pahinta oli, kun 15-v iässä ruokapöydässä jonkin kepposen jäljiltä oli hiiren hiljaista. Tähän samaan pyritään - huutamisen kautta. - karamiia
Jan-81923623623 kirjoitti:
Ilmoita lastensuojeluun jos arvioit sen tarpeelliseksi. Voi kaduttaa myöhemmin jos et ilmoita. Ei ne siellä lastensuojelussa mitään huostaanota tällaisessa tilanteessa vaan yrittää auttaa parhaansa mukaan.
Vai että lastensuojeluun, silloinhan pitää kaikki lapset sinne viedä, jokaisessa lapsiperheessä huudetaan ja se kuuluu siihen lapsen kasvatukseen, sitä ei voi kiistää. Jos lapset eivät tottele ja vänkyttävät vastaan, ei siinä auta kuin korottaa ääntään. Jos se isolla äänellä puhuminen kuulostaa huutamiselta, siskon kannattaa mennä korvalääkäriin tai jonnekin psykologian juttusille. Perheet elävät joskus hyvinkin meluista elämää ja lapset huutavat ja rääkyvät suut selällään ja jopa syyttävät vanhempiaan jos eivät saa periksi joitakin asioitaan, mitä milloinkin haluavat. Lasten kanssa ei ole helppoa ja niitä ihania hetkiäkin on, ei se ole koko ajan huutamista, sisko on mennyt väärään aikaan kylään tai on sitten oikeasti kateellinen siskonsa elämästä.
- Voisi laittaa
huij2 kirjoitti:
Laitappa kännyysi siltä varalta video huutamisesta,jos näyttäis lastensuojelu viranomaisille,siinä vaiheessa kun kuulustelevat.
myös juutuupiin ja linkin tänne niin nähdäis kaikki mitä se huutaminen todellisuudessa on. Huutamista vai "huutamista". Näistä netin avauksista nyt on usein hyvin vaikea ottaa objektiivista kantaa kun puhutaan jonkun subjektiivisesta kokemuksesta. Näin ollen kukin sitä kertomaa vertaa omiin kokemuksiinsa jotka saattavat olla hyvinkin erilaisia eri tilanteissa olevilla ihmisillä.
- Vähän epäilyttää
Että niin kirjoitti:
Just meni meillä joulu pilalle (ei nähdä siskosten kanssa), kun menin tällaiselle älykääpiö-äidille = siskolleni sanomaan hieman järkeä päähän. Että se siitä siskolle sanomisesta, hänhän on ÄITI eli jumalasta seuraava. Ei häntä saa arvostella.
että mahdatko sinäkin olla sellainen diplomaatti jollainen jos olisi ollut 2.maailmansodassa molemmilla puolilla, niin se jatkuisi tänäkin päivänä yhtä rajuna ja taukoamatta hetkeksikään välillä?
Diplomatia on taito jota kaikille ei ole suotu. - dgfrhg
KALLE KELLO kirjoitti:
Sinä ja aloittaja. "Ilmoitus lastensuojeluun". Nyt kulkaa te kaksi lapsukaista. Tehkää vain ilmoitus lastensuojeluun, nyt ette tiedä mistä on kyse. Teettekö perättömän ilmiannon ja saatte kaikkien elämän sekaisin ja poliisikuulustelut, johon sitten joutuu tämä siskoparkakin tekemään selkoa sisarensa elämästä? Kyseessä on siis huutaminen tai näin ainakin aloittaja väitti, hän ei kirjoittanut mitään pahoinpitelyistä, hoitamatta jättämistä ym VAIN siis tässä tapauksessa voi kirjoittaa VAIN huutamisesta. Sekö on peruste lasten huostaanotolle? Jos näin on, olisi 99%:a suomen lapsista huostaanotettuja. Ottakaa asioista selvää ennen kun alatte kirjoittelemaan ihan päättömiä ja tuon energianne voitte satsata OIKEISIIN tapauksiin jos sellaista näette/huomaatte tai edes kuulette.
se tehdään monesti nimettömänä, kirjoittaja myös totesi, että lasta ei oteta huostaan sen perusteella. Lastensuojelun viimeinen vaihtoehtohan on huostaanotto ja tärkein tehtävä ihan muu.
- Nettikiusattu/0 last
miten auttaa kirjoitti:
Enpä uskalla sanoa minäkään mitään kun pelkään sitä huutoa siinä missä lapsetkin. Miehensäkin sekä äitimme on yrittänyt puuttua asiaan, mutta ihan tuloksetta. Ei kuuntele ketään, kun hän on kaiken yläpuolella ja harjoittaa natsismiaan ihan surutta.
Pitäisikö ilmoittaa jo lasten suojeluun, jos tuo ei lopu? Meinasin, josko auttaisi että sieltä tulisi joku puhumaan hänelle miten ihmisille puhutaan. Pelkään, että muuten saadaan tähän maailmaan taas pari psyykkisesti sairasta lisää.Itselläni ei ole yhtään lasta, vaikka minulla on tapana kirjoittaa ”M”-kirjaimella alkavalla nimimerkillä nettipalstoille. Eikä minulla ole tapana huutaa sukulaisten tai tuttavien lapsille kuten ei omille lemmikkieläimillenikään.
Iltalehdessä julkaistiin jo (11.11.2012 klo 9.29) Perhe– palstalla juttu otsikolla ”Lukijat kertovat: Vauvaan kiintyminen ei ollut helppoa”, jossa haastateltavien nimet olivat muka ”MaryPoppins-90”, ”Miu”, ” Maria”, ”Muisku”, ”Alagsarniela”, ”Mii83”, ”HUIJATTU OLO”, ”Onnellinen nuori vaimo ja kahden ihanan lapsen äiti”, ”Onni ja arki”, ”_” ja ”-M-”. Tästä päätellen 6/11 eli 55 % niistä naisista, joilla omaan vauvaan kiintyminen on vaikeaa, nimi alkaa ”M”- kirjaimella:
http://www.iltalehti.fi/perhe/2013110817702458_pr.shtml
Valvovatkohan toimittajat ja moderaattorit , miltä koneilta (kirjasto, apteekit, muut työpaikat) näitä juttuja esim. terveyskyselyiden vastauksia oikein lähetellään? Voisinhan minäkin kiusaamistarkoituksessa kirjoitella raflaavia, keksittyjä juttuja kaukaisesta tuttavastani ”Kati Sinikasta”, ”Tuija Kaarinasta” tai ”Nina Marjaanasta”. Tarinoissa olisi aina siteeksi jotakin paikkansa pitävääkin. Lähettäisin sitten kaikki keksityt, esimerkiksi sukupuolitauti-tai lapsiongelmia koskevat juttuni nimimerkeillä ”K”, ”K-neiti”, ”Katjuska”, ”Katinka” ja ”Katiliini”, ”Tuulevi”, ”Tuula”, ”Tulpaani” jne. vaikka kirjaston/apteekin tietokoneelta.
Terveisin,
Lapseton ja nettikiusattu ”M”
(ei MaryPoppins-90, ei Miu, ei Maria, ei Muisku, ei Mii83, eikä -M-) - Nettikiusattu/0 last
Jan-81923623623 kirjoitti:
Ilmoita lastensuojeluun jos arvioit sen tarpeelliseksi. Voi kaduttaa myöhemmin jos et ilmoita. Ei ne siellä lastensuojelussa mitään huostaanota tällaisessa tilanteessa vaan yrittää auttaa parhaansa mukaan.
Itselläni ei ole yhtään lasta, vaikka minulla on tapana kirjoittaa ”M”-kirjaimella alkavalla nimimerkillä nettipalstoille. Eikä minulla ole tapana huutaa sukulaisten tai tuttavien lapsille kuten ei omille lemmikkieläimillenikään.
Iltalehdessä julkaistiin jo (11.11.2012 klo 9.29) Perhe– palstalla juttu otsikolla ”Lukijat kertovat: Vauvaan kiintyminen ei ollut helppoa”, jossa haastateltavien nimet olivat muka ”MaryPoppins-90”, ”Miu”, ” Maria”, ”Muisku”, ”Alagsarniela”, ”Mii83”, ”HUIJATTU OLO”, ”Onnellinen nuori vaimo ja kahden ihanan lapsen äiti”, ”Onni ja arki”, ”_” ja ”-M-”. Tästä päätellen 6/11 eli 55 % niistä naisista, joilla omaan vauvaan kiintyminen on vaikeaa, nimi alkaa ”M”- kirjaimella:
http://www.iltalehti.fi/perhe/2013110817702458_pr.shtml
Valvovatkohan toimittajat ja moderaattorit , miltä koneilta (kirjasto, apteekit, muut työpaikat) näitä juttuja esim. terveyskyselyiden vastauksia oikein lähetellään? Voisinhan minäkin kiusaamistarkoituksessa kirjoitella raflaavia, keksittyjä juttuja kaukaisesta tuttavastani ”Kati Sinikasta”, ”Tuija Kaarinasta” tai ”Nina Marjaanasta”. Tarinoissa olisi aina siteeksi jotakin paikkansa pitävääkin. Lähettäisin sitten kaikki keksityt, esimerkiksi sukupuolitauti-tai lapsiongelmia koskevat juttuni nimimerkeillä ”K”, ”K-neiti”, ”Katjuska”, ”Katinka” ja ”Katiliini”, ”Tuulevi”, ”Tuula”, ”Tulpaani” jne. vaikka kirjaston/apteekin tietokoneelta.
Terveisin,
Lapseton ja nettikiusattu ”M”
(ei MaryPoppins-90, ei Miu, ei Maria, ei Muisku, ei Mii83, eikä -M-) - Ähv-yksi
Itse rauhallisuus kirjoitti:
Piippero olen kanssasi täysin samaa mieltä. Lisäksi voisin sanoa että kun koirallekkin huudetaan koko ajan ei se tottele sen enempää vaan joskus pieni äänen muutos/korotus tekee suuren vaikutuksen tottelevaisuuteen. Tämä toimii myös Formula mies Kiminkin kohdalla. Kimi on aika hiljanen kaveri mutta kun se aukaisee suunsa ihmiset hiljentyy ympärillä koska silloin on Kimillä asiaa.
Kun vain puhuisi englanniksi, niin ymmärtäisi. Hassua tuokin, että hänellä on puhetyylikin kielen mukaan. Kun puhuu Suomea niin varmuuden vuoksi niin hiljaa ja epäselvästi että ei tahdom millään käsittää mitä hän sanoo. Sitten kun puhuu englanniksi, puhuu jokseenkin selvästi ja ymmärrettävästi.
Aika hyvä kävelevä esimerkki suomalaisesta itsensähäpeämisen kulttuurista? - Perhe+neuvo
KALLE KELLO kirjoitti:
Sinä ja aloittaja. "Ilmoitus lastensuojeluun". Nyt kulkaa te kaksi lapsukaista. Tehkää vain ilmoitus lastensuojeluun, nyt ette tiedä mistä on kyse. Teettekö perättömän ilmiannon ja saatte kaikkien elämän sekaisin ja poliisikuulustelut, johon sitten joutuu tämä siskoparkakin tekemään selkoa sisarensa elämästä? Kyseessä on siis huutaminen tai näin ainakin aloittaja väitti, hän ei kirjoittanut mitään pahoinpitelyistä, hoitamatta jättämistä ym VAIN siis tässä tapauksessa voi kirjoittaa VAIN huutamisesta. Sekö on peruste lasten huostaanotolle? Jos näin on, olisi 99%:a suomen lapsista huostaanotettuja. Ottakaa asioista selvää ennen kun alatte kirjoittelemaan ihan päättömiä ja tuon energianne voitte satsata OIKEISIIN tapauksiin jos sellaista näette/huomaatte tai edes kuulette.
KUKAAN ei maininnut huostaanottoa! KESKUSTELUAPU oli siis kyseessä! No, oikea paikka sille keskustelulle on PERHENEUVOLA, siinä siis olet oikeassa ettei se lastensuojeluun kuulu.
Lue ennenkuin vaahtoat. - ...
Rane kirjoitti:
Jaa että ihan itämään? Oletko ihmisten kanssa tekemisissä lainkaan kun moista soopaa kirjoitat?
Sinä Rane saatat olla sellainen ihminen, jolle ei jää mikään ajatus itämään, mutta suurin osa ihmisistä jäisi miettimään kuulemaansa kritiikkiä esim. juuri omasta kasvatustyylistään.
Sitten on niitä ihmisiä, Rane, joihin ei auta 30 vuotinen terapiakaan. Olen pahoillani, jos sinun ympärillesi on kasaantunut vain näitä tyyppejä. - ...
nurkassa kirjoitti:
Vaikka sisarusten välit olisivatkin läheiset, niin ei huutajalle voi mennä sanomaan mitään suoraan, ei huutajan kanssa keskustella.
Itselläni samanlainen huutajasisar, joka ei edes vanhetessaan ole tullut tietoiseksi vääristä kommunikointitavoistaan. Päin vastoin huutaminen on muuttunut raivokohtauksiksi, joissa ei ole mitään järkeä, joten oli pakko katkaista välit kokonaan.Huutajan kanssa voi keskustella, silloin kun hän ei huuda. Kyllä huutajakin on joskus maltillisella mielellä, jollei ole, yrittäkää toimittaa hänet pakkohoitoon.
- Lipputango
miten auttaa kirjoitti:
Enpä uskalla sanoa minäkään mitään kun pelkään sitä huutoa siinä missä lapsetkin. Miehensäkin sekä äitimme on yrittänyt puuttua asiaan, mutta ihan tuloksetta. Ei kuuntele ketään, kun hän on kaiken yläpuolella ja harjoittaa natsismiaan ihan surutta.
Pitäisikö ilmoittaa jo lasten suojeluun, jos tuo ei lopu? Meinasin, josko auttaisi että sieltä tulisi joku puhumaan hänelle miten ihmisille puhutaan. Pelkään, että muuten saadaan tähän maailmaan taas pari psyykkisesti sairasta lisää.Jos olet aidosti huolissasi lapsista, otat yhteyttä perheneuvolaan, et Suomi24-forumille. Se mikä mielestäsi voi tuntua "natsismilta", saattaa käytännössä osoittauttua aivan tavalliseksi arjeksi. Ehkä oma elämäsi on huitelevampaa.
Huutaminen lapselle on joskus tehokeino, jolla saadaan lapsi lopettamaan esim. vaarallinen touhu tai toisen kiusaaminen. Toisinaan huuto voi olla osoitus siitä, että aikuinen on nyt ihan oikeasti vihainen. Jatkuva huutaminen menettää tehonsa tai kylvää pelkoa. Toisaalta mielluummin yksittäinen huuto kuin ruumiillinen kuritus. - Jaa-a
KALLE KELLO kirjoitti:
Sinä ja aloittaja. "Ilmoitus lastensuojeluun". Nyt kulkaa te kaksi lapsukaista. Tehkää vain ilmoitus lastensuojeluun, nyt ette tiedä mistä on kyse. Teettekö perättömän ilmiannon ja saatte kaikkien elämän sekaisin ja poliisikuulustelut, johon sitten joutuu tämä siskoparkakin tekemään selkoa sisarensa elämästä? Kyseessä on siis huutaminen tai näin ainakin aloittaja väitti, hän ei kirjoittanut mitään pahoinpitelyistä, hoitamatta jättämistä ym VAIN siis tässä tapauksessa voi kirjoittaa VAIN huutamisesta. Sekö on peruste lasten huostaanotolle? Jos näin on, olisi 99%:a suomen lapsista huostaanotettuja. Ottakaa asioista selvää ennen kun alatte kirjoittelemaan ihan päättömiä ja tuon energianne voitte satsata OIKEISIIN tapauksiin jos sellaista näette/huomaatte tai edes kuulette.
Kylä lastensuojelu on iso juttu. Se horjuttaa sitten kaikkien itsetunnon ja se raivoava vanhempi, joka on väsynyt ja epävarma tulee vielä epävarmemmaksi ja stressaantuu. Se on hirveää. Itse menin valittamaan väsymystä ja omasta käytöksestäni kerroin, että raivoan lapsille. On ollut kovia kokemuksia ja omassa lapsuudessa hankalaa.( Ja en olisi halunnut huutaa, vaan huusin. Ja nyt näen esikoisesta epävarmuuden esim. Esiintymistilanteissa ja on hieman arka. Se raivoni on johonkin vaikuttanut. Harmittaa. . Jo kyllä hillitsen itseäni vähän paremmin. )Niin, lastensuojeluun teki sitten sen tutkintapyynnön se tyttö, jolle väsymystäni puhuin, siitä hysteeriseksi minä. Ja meillä se kyllä ratkesi, niin, että vikahälytys. Se kuitenkin sekoitti psyykkeni pitkäksi aikaa. Eivätkä muistanet ilmoittaa, ettei tässä mitään ole. Toivoisin, että osaisitte tukea sukulaistanne. Se olisi tärkeää. Itsellä kauan sitten tapahtunut raiskaustrauma oli varmaan vaikuttava tekijä myös. Sitä kun pääsin käsittelemään, niin olo on tasoittunut.
Tiedä sitä, mitä voi olla pahan olon taustalla. Se väsymys ainakin. Ja voittehan puhua tai ihan konkreettisesti auttaa. Ja keroa huolestanne, errä lapsiin sattuu se aikuisen pahan olon purkaminen, kun se puretaan lapsiin. Että olette huolissanne, ja voisitteko auttaa. Syyllistäminen on turhaa. Kun syyllinen olo sillä huutajalla jo on itsessään. Välillä lasten hoitaminen tai siskon kanssa leffaan meneminen voisi olla iso apu. Yksinäinen olo ja syyllinen olo sillä siskolla coi olla. Ehkä haluaisi olla fiksu ja osata hillitä itsensä. Auttakaa sitä aikuista siskoa ja seurustelkaa hänen kanssaan. Toinen vie siskon lenklle ja toinen hoitaa lapsia. Jotain välittämistä aikuiselle. Voimia teille kaikille. En suosittele lastensuojelua. Voihan siitä toki puhua, mutta ei uhkailla. Tärkeää puhumista. En suosittele uhkailua. Suosittelen kannustusta ja tukea. Tukea äidille. Veikkaan, että siellä on väsynyt ja stressaantunut äiti, jossa on varmasti paljon hyvää. Tukekaa ja kehukaa. Kehukaa siitä mistä voi ja esittäkää huolenne hänen jaksamisestaan ja auttakaa. Esittäkää huolenne uudelleen lapsien puolesta. Ei ole helppo juttu. Ihana, että te olette siinä lähellä. Olkaa hänen tukenaan, jos vain voitte. Muistakaa oma jaksamisenne. Se on tärkeää. Voimia kaikille. Voimia ja lämpöä. - kunpa en huutaisi
... kirjoitti:
Huutajan kanssa voi keskustella, silloin kun hän ei huuda. Kyllä huutajakin on joskus maltillisella mielellä, jollei ole, yrittäkää toimittaa hänet pakkohoitoon.
Nurkassa, ihan kun olisin itse kirjoittanut tuon tekstin. Siskoni saa myös ihme raivokohtauksia, joissa ei ole päätä eikä häntää. Myöhemmin katuu ja keksii kaikennäköisiä selityksiä.
Olen pitänyt taukoa suhteessamme juuri tästä johtuen, pisimmillään vuoden. Se on tehonnut. Ei hän varmaan "tahallaan" huuda, mutta kun huomaa että sillä on seurauksia, saattaa hän tehdä joksikin aikaa asialle jotain. Vanhempamme aina hiljaisena vain paheksuvat ja siitäkös hän riemastuu.
Olen joskus miettinytkin, onko hän narsisti. Sana on kokenut infaatioon, mutta jotenkin se sopii hänelle. Lapsilleen on joko ylisalliva tai vetää herneet...
Ennen kuin sai omia lapsia sanoi minulle ettei ole olemassa mitään hyvää syytä huutaa lapsilleen....
Kyllä minäkin joskus huudan kun hermot menee, mutta aina pyydän jälkeenpäin anteeksi, sanon että hermot meni, äiditkään eivät ole täydellisiä, ja että huutaminen on väärin. - kunpa en huutaisi
kunpa en huutaisi kirjoitti:
Nurkassa, ihan kun olisin itse kirjoittanut tuon tekstin. Siskoni saa myös ihme raivokohtauksia, joissa ei ole päätä eikä häntää. Myöhemmin katuu ja keksii kaikennäköisiä selityksiä.
Olen pitänyt taukoa suhteessamme juuri tästä johtuen, pisimmillään vuoden. Se on tehonnut. Ei hän varmaan "tahallaan" huuda, mutta kun huomaa että sillä on seurauksia, saattaa hän tehdä joksikin aikaa asialle jotain. Vanhempamme aina hiljaisena vain paheksuvat ja siitäkös hän riemastuu.
Olen joskus miettinytkin, onko hän narsisti. Sana on kokenut infaatioon, mutta jotenkin se sopii hänelle. Lapsilleen on joko ylisalliva tai vetää herneet...
Ennen kuin sai omia lapsia sanoi minulle ettei ole olemassa mitään hyvää syytä huutaa lapsilleen....
Kyllä minäkin joskus huudan kun hermot menee, mutta aina pyydän jälkeenpäin anteeksi, sanon että hermot meni, äiditkään eivät ole täydellisiä, ja että huutaminen on väärin.Lisäsin vielä, että en saa raivokohtauksia kuten siskoni vaan oma huutaminen ei ole siis "karjumista" vaan äänen korottamista. Silti se tuntuu myöhemmin väärältä, tuntuu että pitäisi saada asiat hoidettua ilmankin sitä vähäistäkin huutamista.
- ei M
Nettikiusattu/0 last kirjoitti:
Itselläni ei ole yhtään lasta, vaikka minulla on tapana kirjoittaa ”M”-kirjaimella alkavalla nimimerkillä nettipalstoille. Eikä minulla ole tapana huutaa sukulaisten tai tuttavien lapsille kuten ei omille lemmikkieläimillenikään.
Iltalehdessä julkaistiin jo (11.11.2012 klo 9.29) Perhe– palstalla juttu otsikolla ”Lukijat kertovat: Vauvaan kiintyminen ei ollut helppoa”, jossa haastateltavien nimet olivat muka ”MaryPoppins-90”, ”Miu”, ” Maria”, ”Muisku”, ”Alagsarniela”, ”Mii83”, ”HUIJATTU OLO”, ”Onnellinen nuori vaimo ja kahden ihanan lapsen äiti”, ”Onni ja arki”, ”_” ja ”-M-”. Tästä päätellen 6/11 eli 55 % niistä naisista, joilla omaan vauvaan kiintyminen on vaikeaa, nimi alkaa ”M”- kirjaimella:
http://www.iltalehti.fi/perhe/2013110817702458_pr.shtml
Valvovatkohan toimittajat ja moderaattorit , miltä koneilta (kirjasto, apteekit, muut työpaikat) näitä juttuja esim. terveyskyselyiden vastauksia oikein lähetellään? Voisinhan minäkin kiusaamistarkoituksessa kirjoitella raflaavia, keksittyjä juttuja kaukaisesta tuttavastani ”Kati Sinikasta”, ”Tuija Kaarinasta” tai ”Nina Marjaanasta”. Tarinoissa olisi aina siteeksi jotakin paikkansa pitävääkin. Lähettäisin sitten kaikki keksityt, esimerkiksi sukupuolitauti-tai lapsiongelmia koskevat juttuni nimimerkeillä ”K”, ”K-neiti”, ”Katjuska”, ”Katinka” ja ”Katiliini”, ”Tuulevi”, ”Tuula”, ”Tulpaani” jne. vaikka kirjaston/apteekin tietokoneelta.
Terveisin,
Lapseton ja nettikiusattu ”M”
(ei MaryPoppins-90, ei Miu, ei Maria, ei Muisku, ei Mii83, eikä -M-)Ei sinua kiusattu. Eihän kukaan edes tunne sinua.
- Tietoiseksi
Voisi laittaa kirjoitti:
myös juutuupiin ja linkin tänne niin nähdäis kaikki mitä se huutaminen todellisuudessa on. Huutamista vai "huutamista". Näistä netin avauksista nyt on usein hyvin vaikea ottaa objektiivista kantaa kun puhutaan jonkun subjektiivisesta kokemuksesta. Näin ollen kukin sitä kertomaa vertaa omiin kokemuksiinsa jotka saattavat olla hyvinkin erilaisia eri tilanteissa olevilla ihmisillä.
Voisihan sen näyttää huutajalle itselleen. Ei kai tarkoitus ole julkinen hääisy panna ja piina ja häikäisty. Eiköhän jokaisella ole jotakin verhhojen takana,,että julkinen häpeä olisi ikävä. Älytön ajatus tuo julkinen mollaaminen kentällä, josta sitä ei poiss saa. Voihan kertoa, että kuvata ja näytät hänelle. Itseasiassa en suosittele kuvaamaan. Jotenkin loukkaavaa. Voitan sanoa, mitähän tuokin näyttäisi filmillä mä en ymmärrä tleensäkään tota Facebookia, että kaikki pitäisi jakaa maailmalle. Ota sinä, koka haluat julkisuutta, itsestäsi kuvaa sellaisessa tilanteessa, jossa olet heikoimmillasi.oikeasti ja laita julkisuuteen ja ota vastaan mitä tulee. Mieti mitä,teet ja mieti mitä ehdotat. Henkilökohtaisia juttuja ja auttaa olisi tarkoitus. Uskaltaa uida asia sille tekijälle, niin että ymmärtää. Voikin toivon niin, että rauhoittuisi tilanne ja huutaja tulisi tietoiseksi. Tukevaa. Saahan kriittinen olla, ei tarvi olla nössö ja laittaa päätä puskaan. Olla rohkea,.
- Tietoiseksi
Voisi laittaa kirjoitti:
myös juutuupiin ja linkin tänne niin nähdäis kaikki mitä se huutaminen todellisuudessa on. Huutamista vai "huutamista". Näistä netin avauksista nyt on usein hyvin vaikea ottaa objektiivista kantaa kun puhutaan jonkun subjektiivisesta kokemuksesta. Näin ollen kukin sitä kertomaa vertaa omiin kokemuksiinsa jotka saattavat olla hyvinkin erilaisia eri tilanteissa olevilla ihmisillä.
Voisihan sen näyttää huutajalle itselleen. Ei kai tarkoitus ole julkinen hääisy panna ja piina ja häikäisty. Eiköhän jokaisella ole jotakin verhhojen takana,,että julkinen häpeä olisi ikävä. Älytön ajatus tuo julkinen mollaaminen kentällä, josta sitä ei poiss saa. Voihan kertoa, että kuvata ja näytät hänelle. Itseasiassa en suosittele kuvaamaan. Jotenkin loukkaavaa. Voitan sanoa, mitähän tuokin näyttäisi filmillä mä en ymmärrä tleensäkään tota Facebookia, että kaikki pitäisi jakaa maailmalle. Ota sinä, koka haluat julkisuutta, itsestäsi kuvaa sellaisessa tilanteessa, jossa olet heikoimmillasi.oikeasti ja laita julkisuuteen ja ota vastaan mitä tulee. Mieti mitä,teet ja mieti mitä ehdotat. Henkilökohtaisia juttuja ja auttaa olisi tarkoitus. Uskaltaa uida asia sille tekijälle, niin että ymmärtää. Voikin toivon niin, että rauhoittuisi tilanne ja huutaja tulisi tietoiseksi. Tukevaa. Saahan kriittinen olla, ei tarvi olla nössö ja laittaa päätä puskaan. Olla rohkea,.
- jjhkll
Jaa-a kirjoitti:
Kylä lastensuojelu on iso juttu. Se horjuttaa sitten kaikkien itsetunnon ja se raivoava vanhempi, joka on väsynyt ja epävarma tulee vielä epävarmemmaksi ja stressaantuu. Se on hirveää. Itse menin valittamaan väsymystä ja omasta käytöksestäni kerroin, että raivoan lapsille. On ollut kovia kokemuksia ja omassa lapsuudessa hankalaa.( Ja en olisi halunnut huutaa, vaan huusin. Ja nyt näen esikoisesta epävarmuuden esim. Esiintymistilanteissa ja on hieman arka. Se raivoni on johonkin vaikuttanut. Harmittaa. . Jo kyllä hillitsen itseäni vähän paremmin. )Niin, lastensuojeluun teki sitten sen tutkintapyynnön se tyttö, jolle väsymystäni puhuin, siitä hysteeriseksi minä. Ja meillä se kyllä ratkesi, niin, että vikahälytys. Se kuitenkin sekoitti psyykkeni pitkäksi aikaa. Eivätkä muistanet ilmoittaa, ettei tässä mitään ole. Toivoisin, että osaisitte tukea sukulaistanne. Se olisi tärkeää. Itsellä kauan sitten tapahtunut raiskaustrauma oli varmaan vaikuttava tekijä myös. Sitä kun pääsin käsittelemään, niin olo on tasoittunut.
Tiedä sitä, mitä voi olla pahan olon taustalla. Se väsymys ainakin. Ja voittehan puhua tai ihan konkreettisesti auttaa. Ja keroa huolestanne, errä lapsiin sattuu se aikuisen pahan olon purkaminen, kun se puretaan lapsiin. Että olette huolissanne, ja voisitteko auttaa. Syyllistäminen on turhaa. Kun syyllinen olo sillä huutajalla jo on itsessään. Välillä lasten hoitaminen tai siskon kanssa leffaan meneminen voisi olla iso apu. Yksinäinen olo ja syyllinen olo sillä siskolla coi olla. Ehkä haluaisi olla fiksu ja osata hillitä itsensä. Auttakaa sitä aikuista siskoa ja seurustelkaa hänen kanssaan. Toinen vie siskon lenklle ja toinen hoitaa lapsia. Jotain välittämistä aikuiselle. Voimia teille kaikille. En suosittele lastensuojelua. Voihan siitä toki puhua, mutta ei uhkailla. Tärkeää puhumista. En suosittele uhkailua. Suosittelen kannustusta ja tukea. Tukea äidille. Veikkaan, että siellä on väsynyt ja stressaantunut äiti, jossa on varmasti paljon hyvää. Tukekaa ja kehukaa. Kehukaa siitä mistä voi ja esittäkää huolenne hänen jaksamisestaan ja auttakaa. Esittäkää huolenne uudelleen lapsien puolesta. Ei ole helppo juttu. Ihana, että te olette siinä lähellä. Olkaa hänen tukenaan, jos vain voitte. Muistakaa oma jaksamisenne. Se on tärkeää. Voimia kaikille. Voimia ja lämpöä.Juuri ajattelin samaa. meistä tehtiin lastensuojeluilmoitus jonka seurauksena olen alkanut huutaa lapsille. Stressi joka aiheutuu lastensuojelusta on vaan niin kovaa. Syy ls ilmoitukseen oli puuttellinen päivärytmi aktiviteettien puute jne. jonka myötä meistä on tullut suoriutujia, kerhot ajallaan, pihalle joka päivä äiti huutaa komennon. Haaveet tarjota lapsille rauhallinen ja stressitön lapsuus joka oli päällimmäisenä ajatuksena hyvästä kotiäitiydestä on kadonnut.
- Tuulia
Joo. En käsitä minkään, mitä tuo huuto auttaa. Oma ikävä olo tuplaantuu ja kun huuto kertaantuu ollaan jo pelon ilmapiirissä. Jos raivoaan ei osaa hillitä, tulisi hakeutua hoitoon ja pikaisesti.
Pelon ilmapiirissä kasvatetaan helposti epävarmoja aikuisia, jotka eivät kykene ottamaan vastuuta itsestään tai muista. Suomeksi: sössitään ihminen jo hänen elämänsä alkumetreillä.
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/kipupisteita/vanhemman_vaikeita_tunteita/raivo/- Kurkku suorana
Lapset oppivat vastaamaan samalla mitalla. Toisella kymmenellään he sitten huutavat lujempaa kuin äitinsä, ja jos perheessä on useampia lapsia, niin pelkkää huutoahan se elämä sitten on.
Kokemuksesta tiedän, kun naapurissa elettiin juuri tuolla tavalla.
Nyt lapset ovat itse perheellisiä, ja tyttären huushollissa huuto jatkuu. Poika meni avioon rauhallisen ihmisen kanssa. Siellä asiat keskustellaan selväksi.
Toinen, nyt mummu itse, huutaa lapsille kaiken. Ihan normaalin keskustelun lomassa karjaisee jylisevällä äänellä ET MENE SINNE KUULETKO ja jatkaa sitten keskustelua tyynenä. Konttausikäinen jähmettyy kukkaruukun viereen. Jos ei tule heti pois, mummu hyökkää kimppuun ja huutaa taas keuhkojensa voimalla kieltonsa.
Ihan kauheaa kuunneltavaa.
- KALLE KELLO
Miksi sinä kirjoittelet tänne? Miksi et keskustele sisaresi kanssa? Oletko mahdollisesti kateellinen sisarellesi? Kirjoitat "TUNTUU". Siis sinulla ei ole mitään faktaa? Sinulla ei ole lapsia, et tiedä lapsiperheiden arjesta mitään tietoa. Luuletko, että perheellisen arkielämä on pelkkää harmoniaa? Ei, kyllä joka lapsiperheessä otetaan matsia ja huudetaan (parempi huuto kuin lyönti). Osaksi kyllä kirjoitat asiaa tästä harrastusmeiningistä, mutta tämä sakki on vähemmistö. Kaiken kaikkiaan en ymmärrä kirjoitustasi mitä sillä haet ja mitä oikeasti yrität sanoa??
- lempeä äiti
Ei meidän perheessä vaan tarvitse huutaa. Mutta toisaalta emme stresssisuorita koko aikaa, vaan annamme lapsille aikaa. Joten puhu itsestäsi vaan kun otat matsia. Epäkypsä vanhempi huutaa, ja opettaa lapsensakin huutamaan.
- kumpa en huutaisi
Kalle Kello, kyllä aloittaja ihan asiasta kirjoitti. Ehkäpä vain halusi täältä neuvoja. Ei se ole niin helppo keskustella siskon kanssa asiasta. Tiedän sen omasta kokemuksesta. Jos jotain sanon, sisko vetää heti kehiin miljoona mahdollista nega -asiaa minusta. Eli ei mitään asiallista keskustelua synny. En minäkään oikein tiedä kuinka puhua asiasta. Että vääntäisin rautalangasta, että minun satunnaiset huutoni eivät ole verrattavissa hänen raivokohtauksiinsa.
En minä ainakaan saanut sellaista kuvaa, että aloittaja olisi kateellinen. Vaikka omia lapsia ei olisikaan, se ei tee aloittajasta kykenemätöntä ymmärtää lapsiasioita. Jatkuva huutaminen ei tee pienelle ihmisalulle hyvää. Siihen myös turtuu, eli huutamisella ei myöhemmin saavuta mitään. Mitä sitten? Piiskaako?
Juu... lasten tekeminen luvanvaraiseksi vaan. 18veenä autokoulua vastaavaan perhekouluun. Siellä voisi sitten suorittaa yhden lapsen kortin tai suurperhekortin. Teoriaa ja ajotunteja vastaavat tunnit sinnekin. Jos ei homma pysy hallussa, voisi kortin ottaa pois myöhemmin. Ja kortin uusiminen viiden vuoden välein olisi suotavaa. Liikenteessäkin pelottaa ne, jotka ovat nuorena ajaneet kortin ja hyppäävät sitten ensimmäisen kerran autoratiin vasta lähellä viittäkymmentä.
- lempeä äiti
Mainio ehdotus. Päättäjät hoi! Näin vältytään vammauttamasta lapsia koko loppuelämäkseen. Hyvin konkretisoitu ajatusvuo!!
- sompun suurperhe
Jos lastentekmisestä tulee luvanvaraista, vähenee suomalaisten syntyvyys ja maamme täyttää pikkuhiljaa nämä yönmustat kymmenine kakaroineen!
- ison perheen äiti
Olen sitä mieltä; joka äänensä kohottaa huutoasteelle, asiassa kuin asiassa,on jo pelin menettänyt. (kuulovammaisille puhuminen erikseen). Lapsi turtuu vanhempien huutoon ajan kans, eikä kunnioita ollenkaan. Alottajalle sanoisin, että silläkin uhalla, että sisarusväleihin tulee ryppy, sinun kannattaisi puhua asiasta. Näkee että välität sisaresi lapsista,joten tee heille palvelus. Jatkuva huutaminen katsotaan henkiseksi väkivallaksi ja siihen voi puuttua kuka vaan,joka tilanteen havaitsee. Se on myös lastensuojeluasia.
- AJATTELEKASVATTAJA
Kyllä lapset on kasvatettava niin että pelkkä katse riittää mitä ei saa tehdä ja mitä saa tehdä. Tämä tarkoittaa sitä että pienestä saakka opetetaan kuka on opettaja ja kuka oppilas. Tähän tulokseen päästään vain vanhempia kasvatustapoja käyttämällä , eikä suoraan tarkoita että pahoinpitelystä olisi kysymys , vanha sanonta on taatusti tosi ( kuka vitsaa säästää se lastansa vihaa ) uskokaa ja ymmärtäkää nuoret isät ja äidit tuo sanan lasku ja ajatelkaa sen sisältöä vaikka 15 vuotta eteen päin. Kasvatuksen tulokset korostuvat todellisuudessa vasta erittäin voimakkaina aikuisiän kynnyksellä , jos on pienenä oppinut olemaan määräävä osapuoli niin isopana on itsevaltias. Tästä syystä on nykyisin runsaasti niin sanottuja syrjäytyneitä ja rikollisia vilpillisiä 15 - 25 vuotiaita nuoria poikia tyttöjä , elävät nuorena opitussa ylivaltaisessa mielentilassa jota ei voi enään korjata , he kärsivät myös tästä suunnattomasti kun joutuvat kaikenlaisiin rikos seuraamuksiin. Kuitenkin heidän oma päänsä sanoo minä olen oikeassa miksi minulla menee näin huonosti. Tätä voisi jatkaa mutta hieman valaistusta tästä saat kun ajattelette hieman käytetyillä aivoilla.
- 6lasta ja 2koiraa
Ei ne lapset enää kuule mitä asiaa on jos aloittaa huutamisen...
itse olen todennut hiljaisen äänen olevan paljon tehokkaampi, sen lisäksi edellisen kirjoittajan mainitsema "katse" ....tai vaikkapa sormella osoittaminen ja pään pudistaminen toimivat myös...vähän niinkuin koirilla :-) - ehkäisy on kexitty
pentujen teko on idioottien puuhaa jos ei pysty niitä kasvattamaan.. istutaan face bookissa ja huudetaan kersoille kun ne ei olekaan enää niitä jokeltelevia ihania mussukoita,menkää jumalauta töihin ja huolehtikaa ehkäisystä saatanan tampiot!
- Möykkämiina
Olen huutanut kahdelle lapselleni aina, se oli vain tyyli purkautua. Oppivat äkkiä että taas äiti möykkää ja suhtautuivat rauhallisesti. Opetin että kotona voi mesoa, mutta muualla pitää käyttäytyä. Kiroiluakaan en ole kieltänyt. Pidän parempana typerää huutamista kuin sellaista näsäviistasta v..lua, jossa sanoo jotain ilkeää ja loukkaavaa kylmällä äänellä. Itse en sitä osaa. Tietenkin suurin osa elämää oli ihan tavallista kanssakäymistä.
Nyt ovat nuoria aikuisia, ihan fiksuja. En huomaa mitään vahingoittumisen merkkejä heidän luonteessaan. Olen heistä sanomattoman kiitollinen. Meillä on lämpimät välit.- lempeä äiti
Odotas kun he alkavat lisääntyä. Mikähän "hyvä" kasvatusmalli on etusijalla. Ja huomaa, fiksuus ei sulje pois tunnevammaa.
- KALLE KELLO
lempeä äiti kirjoitti:
Odotas kun he alkavat lisääntyä. Mikähän "hyvä" kasvatusmalli on etusijalla. Ja huomaa, fiksuus ei sulje pois tunnevammaa.
On niin hauska huomata, kuinka täydellisiä äitejä ja isiä maa onkaan pullollaan. Jokainen vanhempi, joka väittää ettei huuda kakaroilleen puhuu täyttä sontaa, se tapahtuu viimeistään kun kakarat on murkkuikäisiä. Sellaisia ihmevanhempia en vielä olekaan eläessäni nähnyt, enkä tule näkemäänkään, keillä ei jossain vaiheessa pinna katkeaisi jälkikasvun tekemisten takia.
- Ratto-Raili
KALLE KELLO kirjoitti:
On niin hauska huomata, kuinka täydellisiä äitejä ja isiä maa onkaan pullollaan. Jokainen vanhempi, joka väittää ettei huuda kakaroilleen puhuu täyttä sontaa, se tapahtuu viimeistään kun kakarat on murkkuikäisiä. Sellaisia ihmevanhempia en vielä olekaan eläessäni nähnyt, enkä tule näkemäänkään, keillä ei jossain vaiheessa pinna katkeaisi jälkikasvun tekemisten takia.
Hi,hi valtiollinen kylkimaja olisi oivallinen ratkaisu tuohonkin pulmaan.Hi,hi niin vanhempien ei tarvitsi kuunnella kaunissilmäisä,mutta pystykauluskorvaisia lapsiaan hämmennyksenpunaisina kaupunkileijonina.
- viremi
KALLE KELLO kirjoitti:
On niin hauska huomata, kuinka täydellisiä äitejä ja isiä maa onkaan pullollaan. Jokainen vanhempi, joka väittää ettei huuda kakaroilleen puhuu täyttä sontaa, se tapahtuu viimeistään kun kakarat on murkkuikäisiä. Sellaisia ihmevanhempia en vielä olekaan eläessäni nähnyt, enkä tule näkemäänkään, keillä ei jossain vaiheessa pinna katkeaisi jälkikasvun tekemisten takia.
no tässä sulle yks vanhempi jonka ei ole tarvinnut huutaa tai muuten raivota lapselleen, teinilleen, nuorelleen, ei kertaakaan! Mitä sillä huutamisella see, ei mitään,toinen pistää hanttiin minkä kerkeää...keskustelemalla meillä on asiat hoidettu, niin huonot kuin hyvätkin.
- kotkotkoot
KALLE KELLO kirjoitti:
On niin hauska huomata, kuinka täydellisiä äitejä ja isiä maa onkaan pullollaan. Jokainen vanhempi, joka väittää ettei huuda kakaroilleen puhuu täyttä sontaa, se tapahtuu viimeistään kun kakarat on murkkuikäisiä. Sellaisia ihmevanhempia en vielä olekaan eläessäni nähnyt, enkä tule näkemäänkään, keillä ei jossain vaiheessa pinna katkeaisi jälkikasvun tekemisten takia.
tietenkin pinna palaa kaikilla mutta se palaa eritavalla. en ole huutanut lapselleni enkä kiroillut. sillon kun on ollut suurin konflikti olen vaiennut ja purrut hampaani yhteen ja sitä lapseni pelkäsi enemmän kuin muuta. kyse oli kunnioituksesta ! puheet otettiin sitten kun rauhoituttiin molemminpuolin joskus vasta viikkoa myöhemmin.
kukaan vanhempi ei ole täydellinen mutta ei se tarkoita että vain huutaminen on se ainoa virheiden teko ja tapa. - kunpa en huutaisi
KALLE KELLO kirjoitti:
On niin hauska huomata, kuinka täydellisiä äitejä ja isiä maa onkaan pullollaan. Jokainen vanhempi, joka väittää ettei huuda kakaroilleen puhuu täyttä sontaa, se tapahtuu viimeistään kun kakarat on murkkuikäisiä. Sellaisia ihmevanhempia en vielä olekaan eläessäni nähnyt, enkä tule näkemäänkään, keillä ei jossain vaiheessa pinna katkeaisi jälkikasvun tekemisten takia.
Mutta eikös me puhuta täällä jatkuvasta huutamisesta eikä siitä, että jokaisella vanhemmalla silloin tällöin pinna katkeaa ja möykkää tule? Mielestäni iso ero.
- Oyutta
Hei!
Hyvä kysymys. Kumman sinä itse näistä valitsisit? Huutamisen vaiko tukkapöllyjen ja luuknappien antamisen? Jälkimmäisestä voi joutua linnaan tai ainakin rapsahtaa sakot, kun sosiaaliakat saa syytä alkaa "selvittelemään" onko noin tehty.
Kumpi siis parempi?- 6lasta (ja nekoirat)
Onhan se ihan selvää että joskus vanhempi saattaa huutaa lapselle... mutta se että huutaminen on jatkuvaa ei ole kenellekään hyväksi...
Silloin kun itselle sattuu huonompi päivä ja kakarat vaan ärsyttää niin parasta on mennä vaikka lenkille niin johan helpottaa...
Mutta kyllä lasten kanssa pärjää huutamatta ja ilman luunappeja! - Mikä hyvä?
Paempi se puhuminen. Ei huutaminen tai luunapit ole ainoat vaihtoehdot. Itselle jäähyn olisin monesti antanut, jos olisin osannut. Kaverini kiersi talon, jos huomasi että itse hiiltyy lapsilleen. Sitä arvostan. En arvosta sitä miten paljon olen lapsilleni huutanut ja raivonnut. Apianan raivo. Ei se ihan huono juttukaan ol ollut, mutta turhaa pelkoa luo. Lapset on pohjimmiltaan kilttejä ja haluaaa olaa hyväksyttyjä. Aikuinen on auktoriteetti ja se, kehen pitää saada luottaa turvallisin mielin.
- 13+20
Sinulla itselläsi ei ole lapsia?
Kirjoitapa uudestaan sitten, kun olet itse äiti.- Jee-Pee
Ai se antaa oikeuden tehdä niille lapsille mitä vaan ja kohdella niitä huonosti kun nyt sattuu olemaan äiti. Voi elämä. Taas hyvä esimerkki siitä että kaikkien ei olisi syytä alkaa vanhemmiksi.
- mumppa
Huudan lapsenlapselleni silloin kun hän huutaa minulle. sillon se yleensä tehoaa hyvin. Muuten puhun kyllä ihan normaalilla äänellä. Sillon yleensä kun hän kokeilee rajojaan olen ihan hiljaa enkä anna periksi, myöskään hän ei anna periks ihan helposti. Hyppiköön vaikka tasajalkaa, minä tiedän mikä on oikein ja mikä väärin. Joskus kyllä meinaa ruveta naurattamaankin, mutta pidän pääni. Varsinkin tässä kolmen vuoden iössä käydään joskus kovaakin tahtojen taistoa
- tarjuska1
Jatkuva huutaminen vie tehon viestiltä. Mä välillä 2 teinin kanssa korotan ääntäni MUTTA, pointti on se MITÄ sanon: jos haukun että "v**un k**ipää kakara SAA**NA miks teet noin!!???" Tai "Nyt loppu, sä tiedät että mä en tykkää tosta touhusta, tosta puheesta" jnejne. ja tehosteena rankku, kännykkä lähtee jos ei lopu jne. Eikä tarvitse edes huutaa, kylmän rauhallinen toteamus riittää ainakin meillä.
Ja sitten äipät ja iskät, muistakaas myöskin se posiitivinen palaute niille rakkaille kakaroille, koska ihan varmasti aihetta myös siihen löytyy! :) - vttujoseisaaeeshuuta
entä jos isäukko yhden kerran karjahtaa kun pennut koettelee hermoja, heti lähtee ukko vankilaan...
Ei, en tue tällaista maailmaa jossa pennuista on tehty jotain v1tun kuninkaita. Ei ole muutenkaan enää mitään järkeä tässä paskamaailmassa joten ei tule meikäläisen taholta lisää vero-orjia tähän maailmaan...- Kuullostaa ihan
kuin olisit jo valmis jojoon? Noin nuorena?
Älä viitsi, katso maailmaa ja sen ihmeitä. Kohdista katseesi vaikka kukkaan ja mehiläiseen. Niin se näyttää heti elämä paljon paremmalta. - vttujoseisaaedeshuut
Kuullostaa ihan kirjoitti:
kuin olisit jo valmis jojoon? Noin nuorena?
Älä viitsi, katso maailmaa ja sen ihmeitä. Kohdista katseesi vaikka kukkaan ja mehiläiseen. Niin se näyttää heti elämä paljon paremmalta.Kuka puhui mitään nuoruudesta? Olen 39v eikä mitään aikomusta mennä "jojoon", siltikään en ollenkaan pidä siitä millaiseksi tämä maailma on mennyt, ahneus, röyhkeys, itsekkyys, voitonmaksimointi ym. pa8ka on pilannut tämän maan, mikään muu kuin raha ei merkitse enää mitään, valtiokin ahnehtii itselleen vain verotuloja piittaamatta kansalaisista pa8kaakaan, epäreiluus ja moraalittomuus rehottaa, kaikki on ihan päin p3rsettä.
Sitten joidenkin nulikoiden pitäisi saada riehua ilman mitään rajoja kuin apinat, no joo, onhan markkinatalouskin ihan täysin sivistymätön viidakonlaki...
- Täti
Ei siskosi ole ainoa. Ja jostainhan hän on sen mallin oppinut, kotoonta? Teidätkin on mitä ilmeisemmin kasvatettu huutamalla. Itselläni on jo aikuiset lapset ja olen kyllä joskus joutunut huutamaan heille, mutta ihan yhden käden sormilla voi ne kerrat laskea.
Karkea arvio kaveista ja sukulaisista on se, että puolet karjuu lapsilleen ennen kuin edes yrittää selittää asiaa puhumalla. Uskoisin että kyse on enemmänkin tottumuksesta kuin ns. pahuudesta. Kannattaisi sanoa siskollesi asiasta tyyliin tiedätkö kuinka pahalta minusta tuntuu kun huudat? Itse olen sanonut sekä äidilleni että siskolleni mutta ei se ole lopettanut huutamista. He ovat kertoneet minulle etteivät ole edes tajunneet huutavansa ja pitävät sitä täysin normaalina kasvatuksena ja käytöksenä.
Lastensuojelu tuskin kerkeää moiseen puuttumaan jos kyse ei ole muusta kuin huutamisesta, jos samalla alistaa ja haukkuu niin silloin kyllä kannattaisi tehdä jotain? Pelkkä "kerää tavarasi ja pese kätesi" huutaminen ei varmaan ole vaaraksi muuta kuin kuulolle? Jos koko ajan valittaa ja huutaa niin kertoo varmaan jotain parisuhteen tilasta vai olisiko siskosi masentunut? - Molluzcha
Jokainen vähänkään järjellinen eläin ja nisäkäs (myös ihminen) älähtää jälkeläisilleen tarpeen tullen. Itse korotan ääntä, jos lapsi on tekemässä todellista piruutta, on tullut tappelu tmv. jolloin homma pitää saada loppumaan heti ja lapsen huomio kerralla. Harvoin käytettynä korotettu ääni toimii mainiosti; siloin lapsi todellakin havahtuu, että vanhempi on tosissaan.
Yleensä siis älähtäminen ("EI, NYT LOPPU!" tmv.) riittää ja sen jälkeen volyymit voi laskea taas alas normaalille tasolle.
Jos lapselle huudetaan lähes kaikesta lähes koko ajan, niin se varmasti tuntuu paitsi pelottavalta, niin on myös turhaa. Huutaminen menettää tehonsa ja lapsikin oppii huutamaan. Kyllä normaalissa arjessa pitää normaalilla äänensävyllä pärjätä itse kenenkin.- kunpa en huutaisi
Allekirjoitan.
- OH hoh
Eikö se Aadolf jo ottanut kantaa tämän kaltaisiin kysymyksiin? eikö Suomessa ole henkilöitä palkattuna pitämään huolta lasten hyvinvoinnista? Mitä varten sinä käyt kuuntelemassa siskosi huutamista?
- sijoitettuna ollut
Lastensuojeluun kun ilmoitat niin sinne myöskin lapset menevät. Ei niitä kiinnosta vittuakaan lasten hyvinvointi.
- hyvä systeemi
Olisi kyllä aivan oikein että äideiksi selvästi kelvottomat steriloitaisiin tavattaessa.
- häh
Mitäs isäksi kelvottomille tehtäisiin?
- SAMMA JOKAPUOLELLA
Aika selvä ongelma, kyse ei ole huonoista vanhemmista.
Heiltä puuttuu selkeästi läheisyyden ja rakkaudentunne toisiaan kohtaan.
Sitä kun on niin helppo purkaa turhautuminen lapsiin, kun on oma suhde kunnossa omaan puolisoon niin kaikki voivat paremmin.
Jaksaa rakastaa ja ymmärtää paremmin niitä pienten ihmisten touhuja. - naapuri
Mun naapurissa asuu alkoholisoitunut tantta jolla ~10v poika. Asiat käydään läpi volumet kaakossa, kunnes kumpikaan ei jaksa enää hetkeen. Sitten kissa otetaan taas pöydälle ja betoniseinät senku kaikuu. Mitään tuloksia ei synny, muuta kuin paksumpi riita alunperin alkaneesta asiasta. Kiva kuunnella tätä joka päivä, vai pitäiskö mun hengailla omassa kämpässäni korvatulpat päässä? Talossa kun kuuluu äänet telkkarista nariseviin kaapinoviin tosi hyvin.
Rappukäytävästä kuuluu oven avaus ja ensimmäinen asia on vapaavalintainen voimasana MITÄ ASIA X TEKEE PAIKASSA Y tai vastaavaa. Tai miks sitä tai miks tätä. Miks näin. Miks ei toisinpäin. Ei taida olla ikinä mikään hyvin. Edes moi ei sanota..
~10v poikalapsi alkaa antaa äidiltä opittujen kommunikaatio-tapojen mukaisesti aivan samalla mitalla takaisin. Joojoo, v*ttu saatana.. and it goes on and on. Mulla roikkui purettu kitaran runko seinällä, ja seinään tukeutuu myös hylly. Aika usein koristeeni ja hylly rätisevät paukkeen voimasta. Ties mitä nyrkkejä siellä sit turhautuneena hakataan, tai tampataan lattiaa.. hyvä ettei kamat lennä hyllyltä niskaan. Otinkin kitaranrungon pois seinältä ku alko itteä ketuttaa sen heiluminen. ja hyllyllä en viiti säilyttää enää mitään särkyvää.
Tapaan toisinaan kyseistä poikaa eräällä julkisella harrastus-paikalla. Paikalla on toki yleensä muita ihmisiä. Poika on aina varautunut muiden ihmisten suhteen ja yrittää kovasti todistella kaikkea. Suoja-mekanismeja. Poika myös esittää ja jutut ovat täysin levottomia ja päättömiä. Luulen, että kaveri on aika hukassa ja pohjimmiltaan peloissaan. En tykkää analysoida liikoja, onhan varmaan osat piirteistä ihan perus pojan kasvuun kuuluvia juttuja.
Aluks poika kepposteli mua aika paljon. Liimaili jotain p*skaa mun oveen ja tommosta. Nyttemmin oon saanu yhteyden just ton harrastuksen kautta tähän kaveriin, ja ihan parit kerrat hän on ikäänku päästäny minut jonku suojamuurinsa läpi. Ollaan juteltu kaikesta, ja kerran hemmo myönsi että sitä v*tuttaa ja harmittaa kokoajan melkee joka päivä. Mutta ei tiedä mikä. Täst voidaan sit miettiä onko normaalia 10v touhua tämä.- elämästä selviää
Hienoa jos jaksat kuunnelle poikaa. Yritä olla hänen tukenaan kun sulle avautuu. Tottakai se v..tuttaa jos äiti vaan huutaa ja huutaa. Jos sillä ei ole isääkään niin taidat olla yksi miehen mallista sille. Voit olla korvaamaton tuki, jos vain jaksat! Sitten kun enemmän juttelette, muista sopivassa tilanteessa vaikka yleisellä tasolla korostaa, että mitä kurjaa kotona tapahtuukaan esim.vanhemmat juovat, huutavat jne. niin se ei ole lapsen vika! Lapsi ottaa aina kaiken itseensä ja syyllistää itsensä. Jos vain pystyt, korosta tätä pojalle!
- resfdsfdsvcx
Kyllä minunkin siskoni huutaa lapsilleen aika paljon, mutta se on vain hänen tyylinsä. Lapset tykkäävät siskostani erittäin paljon. Tietenkään hän ei aiheetta huuda, mutta erittäin usein kuitenkin. Siskolleni runsas äänenkäyttö on tavallista ja hän on käyttänyt ääntä aina paljon. Tämä on kyllä tarttunut lapsiinkin, joka on kyllä ehkä hieman raivostuttavaa jos siskonpojat ovat kylässä. Itse koitan vastapainoksi vähän rauhoitella äänenkäyttöä, mutta kun näen poikia pari kertaa vuodessa niin sen vaikutuksen kyllä tietää.
Onneksi ovat sentään todella hyväkäytöksisiä ja uskovat mitä heille sanotaan ja ovat kiinnostuneita perusteluista miksi jotain ei saa tehdä. - jonnapuh
En ajatellut huutaa lapsilleni, ajattelin naiivisti että lapset tottelevat ja käyttäytyvät nätisti, ja sitten ohjaan sievästi jos lapsi on ns. Tuhma. Onneksi minulla on nyt kolme lasta ja olen pudonnut pilvistä maan päälle. Sanon lapsille 7.20, vaatteet päälle nyt mennään kouluun. Sama toistuu 7.25, mitään ei tapahdu. Sama toistuu 7.30, alkaa olla jo kiire ja 7.33 huudan jo pihalla täyttä kurkkua että nyt juostaan että ei myöhästytä! Lapsilla on omat aivot ja oma tempperamentti, todellisuus on että aina ei kuunnella, ja silloin ei voi kun huutaa. Mutta rajansa kaikella, tiedän erään äidin joka huutaa ja haukkuu lapsiaan tyhmäksi pienimmästäkin, ja Se on väärin. Mutta pää asia on että lasta ei pahoinpidellä.
- KALLE KELLO
Juuri näin "jonnapuh". Nämä madonnaäidit elävät vielä vaippojen seassa eli vauva syö ja nukkuu ja sitten on nämä maailmanparantajat, joilla ei ole edes kakaroita vielä ja opettelevat netistä ja kirjoista lastenhoidon. Se menee juuri noin, sitä se lastenkasvatus on, itkua, naurua, huutoa, se on sitä elämää ja "pahenee" sitä mukaan kun kakarat kasvaa ja murkkuikä se vasta koetinkivi onkin. Sanoisin näin, että lapset jotka kiltisti tottelevat ja myötäilevät (kuten moni on kehuskellut kasvatuksellaan) niin nämä äidit ja isät ovat nitistäneen jollain muulla pentunsa aivottomiksi oma-kehu -kuvikseen. Sääli vain näitä lapsia, he tulevat olemaan niitä tallottuja koulussa ja työelämässä kun heiltä puuttuu oma tahto.
- kunpa en huutaisi
KALLE KELLO kirjoitti:
Juuri näin "jonnapuh". Nämä madonnaäidit elävät vielä vaippojen seassa eli vauva syö ja nukkuu ja sitten on nämä maailmanparantajat, joilla ei ole edes kakaroita vielä ja opettelevat netistä ja kirjoista lastenhoidon. Se menee juuri noin, sitä se lastenkasvatus on, itkua, naurua, huutoa, se on sitä elämää ja "pahenee" sitä mukaan kun kakarat kasvaa ja murkkuikä se vasta koetinkivi onkin. Sanoisin näin, että lapset jotka kiltisti tottelevat ja myötäilevät (kuten moni on kehuskellut kasvatuksellaan) niin nämä äidit ja isät ovat nitistäneen jollain muulla pentunsa aivottomiksi oma-kehu -kuvikseen. Sääli vain näitä lapsia, he tulevat olemaan niitä tallottuja koulussa ja työelämässä kun heiltä puuttuu oma tahto.
Tästä olin sama mieltä, Kalle.
- Maltti on valttia
Hei.
Lasten kasvatuksessa kuten kaikissa muissakin ihmissuhteissa pätee yksinkertainen perussääntö.
SIINÄ VAIHEESSA KUN ALENTUU HUUTAMAAN ON TILANNE PILATTU, HÄVITTY JA MENETETTY.
Huutaja on menettänyt tilannehallinnan ja syy ei ole toisessa, ei olosuhteissa vaan huutajassa itsessään.
Jokainen syyllistyy raivoamiseen joskus mutta anteeksipyynöllä voi pelastaa tilanteen ja asian käsittelyn voi aloittaa uudestaan kypsemmin, mutta jos huuto on päivittäistä ei jatkuva anteeksipyyteleminen tietenkään tehoa.
Tapahuutaja, kasva aikuiseksi !!!!!!! - älälässytä
Hei ketjun aloittaja, jos olet huolissasi sisaresi jaksamisesta ja huutamisesta lapsilleen, auta häntä. Äitinä tiedän, että aiditkin ovat joskus väsyneitä ja tarvitsisivat apua ja lepoa. Anna siskollesi lahjaksi vapaa viikonloppu ja hoida hänen lapsiaan ja puuhastele heidän kanssaan kaikkea kivaa. Sisaresi saa tämän ajan levätä ja omaa aikaa. Kerran joku meidän töissä ihmetteli paheksuvasti, että mitä se oma aika muka on. Se on sitä, ettei kukaan halua sinusta mitään, pyydä mitään ja ettei kukaan hoe korvan juuressa jatkuvasti, että äiti. Että saa vain olla. Siitä ei ole mitään hyötyä, että kirjoittelet tyhmille palstoille olettamastasi ongelmasta, mutta siitä on, että autat apua tarvitsevaa. Jos sinua nimittäin todella kiinnostaa huutavan äidin lapset:)
- miten auttaa
Siskollani ei muuta olekaan kun vapaata. Tekee lyhennettyä viikkoa ja löysintä työtä mitä yksikään ihminen voi tehdä. Hän voi mm. kierrellä ostoksilla työaikana tai hengata kahvilla. Ei kauhean stressaavaa muiden töihin verrattuna.
Siskolikka on vaan aina ollut todella huono sietämään muita kuin itseään. He saavat miehensä kanssa lapset hoitoon milloin vaan haluavat. Vanhemmat käy viihteellä ja vapaalla enemmän kuin yksikään muu tuntemistani pariskunnista, lapsettomista pariskunnista puhumattakaan.
Joten hän ei todellakaan ole työtaakan alla, muuten kuin ihan omasta halusta, kun koko ajan pitää mennä -se stressaa. Hän ei kestä olla kotona lasten kanssa, se on nyt vaan tosiasia. Hän ei ole koskaan ollut mitenkään kiinnostunut koko äitiydestä, halu lapsiin lähti mieheltä. Sisko teki lapset kun niin kuuluu tehdä -niin pelottavaa kuin se onkin..
Se että minä vielä osallistuisin tämän sopan hämmentämiseen 200 km takaa poistaisi häneltä taas vastuita mitä on itse ottanut, ja se ei ole hänen löysälle psyykkeelleen hyväksi. Minusta hänen pitäisi mennä ammattiauttajan vastaanotolle. Mutta milläpä esität asian ihmiselle joka suuttuu kaikesta tätä nykyä. - Ilmaise huolesi
miten auttaa kirjoitti:
Siskollani ei muuta olekaan kun vapaata. Tekee lyhennettyä viikkoa ja löysintä työtä mitä yksikään ihminen voi tehdä. Hän voi mm. kierrellä ostoksilla työaikana tai hengata kahvilla. Ei kauhean stressaavaa muiden töihin verrattuna.
Siskolikka on vaan aina ollut todella huono sietämään muita kuin itseään. He saavat miehensä kanssa lapset hoitoon milloin vaan haluavat. Vanhemmat käy viihteellä ja vapaalla enemmän kuin yksikään muu tuntemistani pariskunnista, lapsettomista pariskunnista puhumattakaan.
Joten hän ei todellakaan ole työtaakan alla, muuten kuin ihan omasta halusta, kun koko ajan pitää mennä -se stressaa. Hän ei kestä olla kotona lasten kanssa, se on nyt vaan tosiasia. Hän ei ole koskaan ollut mitenkään kiinnostunut koko äitiydestä, halu lapsiin lähti mieheltä. Sisko teki lapset kun niin kuuluu tehdä -niin pelottavaa kuin se onkin..
Se että minä vielä osallistuisin tämän sopan hämmentämiseen 200 km takaa poistaisi häneltä taas vastuita mitä on itse ottanut, ja se ei ole hänen löysälle psyykkeelleen hyväksi. Minusta hänen pitäisi mennä ammattiauttajan vastaanotolle. Mutta milläpä esität asian ihmiselle joka suuttuu kaikesta tätä nykyä.Sano, että olet huolissasi ja että ammattiauttaja voisia auttaa. Veikkaan,, että siellä on jokin käsittelemätön trauma , mitä sisikosi kiertää. Ei halua tai ei osaa käsitellä.
Voihan suoraan puhua ja kertoa huolensa siskon jaksamisesta. Hienotuneisesti. Välillisesti se on lasten hyvinvoinnista huolehtimista.
- ISOMUMMI3
Kyllä vanhemmalla on oikeus näyttää lapselle suutumisesa ja korottaa äänensä tarvittaessa. Tässä tilanteessa myös lapsi oppii purkamaan omia vihan tunteita. Tärkeintä kaiken tämän jälkeen on keskustella asiasta, kertoa minkä vuoksi itse hermostui ja pyytää anteeksi. Ja mikä minusta on tärkeintä että asia mikä on puhuttu,selvittetty UNOHDETAAN SE ,eikä aina uuden konfiktin tullessa muistuteta lasta, menneestä asiasta. Ei henkistä eikä ruumillista kuritusta, se ei muuta kun kasvattaa vihaa tai alistaa lasta.
- ymmärrystä
Joskus me vanhemmat unohdamme, miten meille vähäpitäiöinen asia voikin olla lapselle maailmanloppu. Esim. lapseni tuli koulusta ja oli onnistunut hankkimaan reiän juuri ostettuun paitaan. Lisäksi siihen oli kaatuntu mustetta. Olin itsekin juuri kotiutunut töistä, olin väsynyt ja nälkäinen ja sanoin hänelle ärtyneesti että on se nyt kumma kun iso lapsi ei paremmin osaa varoa kun juuri ekaa kertaa paita päällä. Ja en ajatellut asiaa sen enempää.
Kun lapsi tuli ruokapöytään hän sanoi surullisen varovasti, että voidaan ostaa hänelle uusi paita hänen omista rahoistaan. Minut valtasi niin suuri myötätunto ja huono omatunto. Otin hänet (ison lapsen) syliini ja sanoin että ei se ollut maailmanloppu se paita, se vain harmitti ja nyt unohdetaan se. Lapsesta näkyi selvä helpotus.
Tämä vain pienenä esimerkkinä. Kyllä menin taas itseeni.
- kiiintymysvanhemmuus
Huutaminen on kamala tapa mielipiteen esittämiselle. Siihen me toki varmasti kaikki joskus syyllistymme. Äiti tai isä huutaa, kun hänestä tuntuu, että muut keinot on käytetty. Onko se tuloksellista? Ei meidän perheessä ainakaan. Tässä hyvää lukemista mikä sai itseni miettimään:
http://kiintymysvanhemmuus.fi/kirjaesittelyja/kohn-unconditional-parenting/ - Don88
Näistä huutamalla kasvatetuista lapsista voi tulla aika riemukkaita tapauksia sittemmin parisuhteisiin. Itellä on kokemusta tytöstä, joka aina, pienenkin riidan tullen, selvitti asiansa huutamalla. Oli kuulemma kotona oppinut, että näin nämä asiat hoidetaan, huudetaan sen mitä palkeista lähtee. Tuo tapa oli äärimmäisen raivostuttava, typerä ja ennen kaikkea lapsellinen. Vauvat ja muut pienet lapset ilmaisevat ärtymyksensä huutamalla ja itkemällä, aikuisilta oletan ja odotan kykyä keskustella ja ihan oikeasti puhua.
Jotenkin sitä näistä huutokasvattajista olen miettinyt, että kuka ne perheen sisäiset väännöt oikein voittaa heidän logiikallaan? Sekä joka huutaa kovempaa? Entäs jos otetaan mittariksi lyöminen, sekö on kingi joka lyö lujempaa? Kaikki nämä asiat tulevat kääntymään ajan mittaan vanhempia vastaan. - Militantti Antti
Kunhan aikansa huutaa, niin lapsista tulee aikuisina samanlaisia. Yhdessä tutussa perheessä on useita lapsia ja siellä äiti huusi koko ajan lapsilleen. Sitten, kun lapsista tuli aikuisia, niin he taas huusivat omille lapsilleen. Nyt on jo kahdessa sukupolvessa ollut suuria mielenterveysongelmia, ainakin seitsemän näistä on ollut jopa laitoshoidossa mielenterveysongelmien takia ja yksi joutui 30-vuotiaana sairaseläkkeelle. Eli vikaa on ollut jo vanhempien päässä, ja niin tässäkin tapauksessa varmaan jonkin asteista! Eli koko porukka on sairasta! Kun vanhemmat sen huomaavat, se on useimmiten jo myöhäistä.
- nurkassa...
Elämän suorittaminen ja raivokohtaukset kuuluvat yhteen. Kun ei ole yhteyttä omiin -eikä muiden tunteisiin ei voi tietää kuinka paljon jatkuva huutaminen sattuu. Usein sama ihminen harrastaa muitakin kielteisiä tapoja, mökötystä, vi..lua, arvostelua, terapointia ja juoruamista.
Kulissienrakentajat eivät elä todellista elämää ja jos he jotenkin sen tajuavat, syntyy mielessä kauhea ristiriita ja paha olo, joka sitten puretaan ulkopuolisiin. - 6 lapsen Isä
Voi hitto näitä lapsen kaitsijoita??Jotka hyysää eivätkä kehtaa komentaa lapsia silloin kuin se on tarpeellista.Tehhään sitten se karhunpalvelus kun alkaa ikää olee kakruilla,sitten on turhaa enää opettaa eläämään niin kuin pitää.Kasvatukseen kuuluu joskus äänen korottaminen eiväthän he muutoin usko että ollaan tosissaan.Kuinka moni saa tehoa sitten käskemiseen ilman äänen korottamista,häh?Te psykoligit ja muut oppineet voitte pitää asiat omana tietonanne,te olette liian sivistyneitä/lukeneita,asia jolla ei ole mitään merkitystä oikeassa elämässä.Te sanotte ainostaan että pitää ymmärtää ja hyysätä.Minä rakastan lapsiani( niitä kuutta ) yli kaiken,mutta komenna heitä jopa kovemalla äänellä sen neljännetuhannesadan yhden käskemisen jälkeen kun mitään ei tapahdu,piste.Osaan sanoa ja olen sanonut heille,huom!! olen muuten mies/isä, että rakastan heitä mutta se on myös raukkautta että opettaa heidät eroittamaan oikean ja väärän ja jos siihen joskus kuuluu äänen korottaminen niin sit olkoon niin.Tosin miehenä/isänä) sitä ei tarvitse kauhean usein tehdä,äidin enempi tai sit se toinen; Jos ette usko pyydän isän tänne jne.Itse joskus saanut jopa piiskaa enkä usko että on minun kasvatukseeni vaikuttanut,ei ole koskaan tarvinnut omia piiskata saati tukistaa.Itse opin ainakin sen milloin tein väärin :))Lyhyesti,lapsille huutaminen,varsinkaan jatkuvaa,mikä sitten on jatkuvaa, ei kuulu muille.Jokainen jolla omia kersoja tietää mitä perhe elämä joskun on pahimoillaan.Väkivalta onkin sitten erikseen.Mutta jos tässä yhteiskunnassa aletaan joka hiton asiasta jollekkin viranomaiselle kitisee,jätetään kersat sit tekemättä.Ainahan löytyy myöskin niitä joilla ei muuta tekemistä ( omia lapsia ) vaan kyttäävät muiden perhe elämää,mukavaa viikonloppua kaikille :))
- Tapojen muutoksia
Kyllä se huutaminen kuuluu muille ihan konkreettisesti. Ja kyllä se huutaminen kuuluu muille muutenkin. Jos läheinen ihminen siitä huolestui, niin ei se silloinkin normaalia. Itse toivon, että oli ulkopuoliset puuttuneet, kun oma isä minulle luunappeja laittoi ja usein olin tiellä,ja hermostuneen isän ratkaisun kohde, tiedän, että omaa hermostuneisuuttaan ja stressiään purki minuun ja rajasi elämääni. Itse kärsin noista vieläkin. Ei kyllä huutanut. Osasi olla vihainen ihan muuten. Äkkipikainen. Huonommuuden tunne ja syyllisyyden tunne tuliminule sitten milloin mistäkinasiasta.
Ja itse nyt aikuisena huudan lapsilleni. Sellaista vallankäyttöä, mitä en haluaisi olevan. Oli ihan toiset periaatteet lasten kasvatuksesta ennen kuin sain omia lapsia. Sitten tulivatkin kaikkimlapsuuden traumat ja matkala saadut traumat tähän omaan lasten kasvatukseen. Ja se suorittaminen, mikä stressaa ja pistää huutamaan. Älytöntä. Olen lukenut tämän ketjun juttuja ja aion jutella lapsilleni. Etenkin esikoiselle.. Hän on eniten joutunut huutojyrän alle. Ja huutaa nyt nuoremmille kotona.. Että kyllä sen huutamisen oppii. Kiitos tästä hyvästä ajatusten viestiketjusta. Rauhoittua olisi hyvä. Laskea itse kymmeneen. Voisi karjunta vähän hilliintyä.
- 888888888
Lapset pois.Eivät tarvi lapsia!!
- 16+3
Ihmisen luontainen oma tahto syrjäytetään ulkoisella paineella, yleisillä ajatuksilla elämästä, ja siksi hänen tavoittekseen elämässä muotoutuu pyrkimys näyttää hyvältä toisten silmissä, eli kyseessä on teatteri. Tämä koskee jokaista ihmistä, vaikka sen vaikutus näkyykin hieman eri tavoin ja joillakin vahvemmin kuin toisilla. Se tapahtuu pitkälti kasvatuksessa, jossa vanhemmat ohjaavat lapsensa mukaan samaan teatteriin, aivan kuten heidätkin ohjattiin mukaan siihen omassa lapsuudessaan, ja niin ketju jatkuu sukupolvesta toiseen, jos he eivät ota vastuuta sen katkaisemisesta. Jos haluat pistää ketjun poikki ja alkaa tukemaan omien tahtojen vapautta, tutustu Alkuajatukseen, siitä löytyy tietoa asian ratkaisemiseen. Googlaamalla löytyy.
- kiehuttaa
Tuntuu et täällä lapset keskustelee. Kyllä meillä joudutaan lapsille huutamaan, välillä juoksevat edes takas eivätkä tosiaan muuten edes kuule! Pakkohan siinä on jotain tehdä että älyävät pysähtyä kuuntelemaan!
Mikä ihme nykyajan maailmassa on kun ei lasta saisi komentaa, pitäisi vaan hyssytellä? Sitten on näitä mielenvikaisia: monta masentunutta, ampumisia ja jos jotakin! Nykyajan nuoret saavat esim. masennusdiagnoosin aivan liian helposti ja sen avulla voi upeasti laistaa monen monta asiaa! Laiskuudella, saamattomuudella ja masennuksella on aika selkeä ero! ;(
On vasu-keskustelua ja itsearviointia.. Lapsen tulisi saada olla lapsi ja aikuisen pitäisi olla aikuinen. Nykyään vaan oletetaan että lapset käyttäytyy kuin pienet aikuiset. Terve maalaisjärki puuttuu kasvatuksesta!- Duulia
En minä vaan huuda. Pysätytän lapsen ja vien jäähylle rauhallisesti ja määrätietoisesti ilman huutoa. Kaksi rauhallista jämerää varoitusta ja jäähylle. Ei kovin vaikeaa jos oma mielenkiiinto oikeaan kasvatukseen löytyy.
- voi voi
On hyvin surullista, että monikin vanhempi pilaa lapsensa huonolla ja vahingollisella esimerkillä.
Kysy siskoltasi, että haluaako hän ajaa lapsensa narkkareiksi ja mielisairaalaan tai rikolliseksi sillä sairaalla käytöksellään. - HUUTAJAKO?
ONKO KENELLEKKÄÄN HUUTAMONEN OIKEIN!!!???
- sumppi salonen
Ei se huutaminen ole vaarallista, vaan se miten huutamisen tekee. Se voi olla refleksinomaista varoitushuutoa tai pyrkimys saavuttaa huomio keskellä kaoottista tilannetta jonka oppii usein kasvatustyyliksi jo lapsena, tai sitten itsekästä pahan olon purkamista ja agression osoitus lapsille.
Jos koti on täynnä pelkoa, niin se johtuu myös ympäristön murskaavista odotuksista ja sen luomasta paineesta, eikä vain äidistä joka haluaa vain parasta itselleen ja lapsilleen, tietenkin..
Huonoin seuraus, mitä olen tuhoavasta agressiosta ja painostavasta ilmapiiristä huomannut, on se että lapsi joko kohdistaa aggressionsa ulospäin ja tuhoaa ympäristöään ja purkaa pahaa oloaan siten, tai kohdistaa aggression sisäänpäin jolloin itsetuho on vakava uhka. Tarkkaile ja koeta keskustella siskosi kanssa, jos hän ei nyt tee jotain ja muutu niin ulkopuoliset jossain vaiheessa joutuvat ottamaan käsittelyynsä hänen lapsensa, sen tekee joko poliisi tai hoitohenkilöstö, ehkä molemmat riippuen lapsen luonteesta. Sitäkö hän haluaa? - tudenhoff
saanko kysyä monta lasta itselläsi on :)
- SickOUY
Niin. Lapsettomat kun ei pysty arvioimaan milloin aikuiset huutaa lapsilleen??? ko??
Täysin typerä vastaveto kun toinen yritti vain herätellä teitä huomaamaan mitä teette jälkikasvullenne, itsekkäät ahneet ylisuorittajat. Onko lapsetkin todella vaan yksi suorituslisä elämässä, minkä rukstata yli: tehty! - jonnapuh
SickOUY kirjoitti:
Niin. Lapsettomat kun ei pysty arvioimaan milloin aikuiset huutaa lapsilleen??? ko??
Täysin typerä vastaveto kun toinen yritti vain herätellä teitä huomaamaan mitä teette jälkikasvullenne, itsekkäät ahneet ylisuorittajat. Onko lapsetkin todella vaan yksi suorituslisä elämässä, minkä rukstata yli: tehty!Lasten ilmaantuminen omaan elämään ja omalle vastuulle kun sattuu olemaan sellainen asia joka muuttaa ihmisen elämässä kaiken ja ANTAA OIKEUDEN sanoa teille lapsettomille jotka täällä arvostelevat ja sanovat että tietävät jotain, että ette te tiedä!
- mene itsees
jonnapuh kirjoitti:
Lasten ilmaantuminen omaan elämään ja omalle vastuulle kun sattuu olemaan sellainen asia joka muuttaa ihmisen elämässä kaiken ja ANTAA OIKEUDEN sanoa teille lapsettomille jotka täällä arvostelevat ja sanovat että tietävät jotain, että ette te tiedä!
Ai ei tiedetä milloin te huudatte turhaan omaa mielipahaa lapselle. Kyllä tiedetään.
- nainenskalgnlajhfihj
Hei. Varmaan nyt olisi hyvä erottaa normaali kovempi äänenpaino ja toisinaan huuto komentamisessa lyhyesti. Kirjoittaja varmaan alussa tarkoittaa kunnon huutoa, jota olen yhden tutun äidin tekevän. Siis oikeaa karjuntaa lapsen naaman edessä vihaisena, agressiivisena ilman oikeaa syytä. Mä ymmärrän mitä tarkoitat, se on sellaista aikuisen oman raivon purkamista toiseen. Luonnevika siltä osin. Ihan eri asia huutaa joskus jos parkkipaikalle lapsi juoksee. tai joskus saa suuttua mutta ei niin että mennään naaman eteen karjumaan agressiivisena. Huutoa voi tehdä lyhyesti ja sanoa samalla asia joka tärkeä ilman että naama on vielä "lyömisvalmiudessa". Minäkin olen huutanut mutta en muuten vaan ja joka päivä. Yksi äitituttuni karjuu lapselle naama vihaisena joka asiasta vaikka lapsi tekee normaaleja lasten asioista. Se on todella väärin. Huutamista ja mitä huudon aikana sanotaan ja mistä syystä on erilaista. Ja tärkeää on myös se, sovitaanko se asia ja miten vai käsitelläänkö sopimista lainkaan.
- juuri tätä
" En minä kun ne muut "
- karamiia
Sinä kuulut niihin kavaltajiin. Tiedätkö kuinka oikullisia lapset voivat olla vanhemmilleen ja varsinkin äidilleen. Lapsethan ottavat, vaikka silmät päästä jos annat. Ei kaikki lapset ole luonnoltaan kilttejä tai alistettuja, se hoitaminen ja hoivaaminen tekee heistä erittäin voimakkaan persoonan, jotka osaa vaatia. Eihän me entiset ihmiset saatu olla vailla mitään lapsuudessamme ja vielä vähemmän huutaa vanhemmille, olimme tossukansaa. Lapset osaa olla myös kilttejä nykyään kun vieraita käy, he ovat vieraskoreita, sen olen pannut merkille. Tee omia lapsia ja kasvata heitä tynnyrissä, niin saat olla rauhassa.
- miten auttaa
Jos kuulunkin, niin olkoon niin. Parempi edelleen mielestäni älähtää jotenkin kun ummistaa silmänsä ja korvansa.
Olen nähnyt muissa perheissä huomattavasti oikullisempia lapsia kuin siskollani on, eikä näille huudeta. Tässä tapauksessa ongelmana on mielestäni aikuisen lapsekas ego joka ei kestä mitään mikä kallistaa hänen järjestystään ja kontrolliaan elämästä. Näin on.
- Huohhou
Minä kyllä karjahdan lapselle jos muuten ei mene asia millään perille. Välillä kun on oikeasti omat hermot ihan lopussa saatan huutaa turhasta asiasta, mutta sitten kyllä keskustellaan ja pyydän anteeksi.
Jäähylle joutumista ennen saa kaksi jämerää varoitusta (ja juttelua asiasta, paitsi niistä joiden varmasti TIETÄÄ olevan väärin). Välillä sitten kitisee jäähyllä ettei kuulemma kuullut varoituksia, vaikka ne aivan varmasti on kuullut. Tässä vaiheessa välillä sanon sitten hieman lujemmalla äänen sävyllä jotain..
Ja itse olen kyllä sitä mieltä, että lapsettomilla on aina ENITEN lapsenkasvatus-vinkkejä, koska ne ei oikeasti tiedä todellisuutta. Vaikka kuinka sanovat että ovat lasten kanssa paljon tekemisissä jne, niin ei, se ei ole SINUN OMA PERHEESI!- hoito-täti
Omalle perheellekö saa huutaa kenenkään puuttumatta asiaan? Lapselle huutaminen aiheuttaa suunnatonta stressiä jokainen vähääkään kasvatusoppia lukenut tietää sen. Mutta onhan se kivaa kun voi suorittaa kokeita omilla lapsillaan ja he saavat sitten sen kaiken loan kannettavakseen vanhempana.
Kyllä minunkin mielestä vanhemmiksi aikovien psyyke ja hermojen hallinta pitäisi testata ennen lisääntymistä. Kaikki ei aina ole soveltuvia kasvattajiksi vaikka vanhempia onkin, valitettavasti.
Mitä helkkaria ettekö Te tiedä, että nyky lain mukaan lasta ei saa edes kasvattaa sen tekee "sossu".
- nurkassa......
Kaikki suuttuvat joskus lapsilleen ja korottavat ääntään. Lapsikin oppii, että ei suuttuminen ketään tapa ja että se on ihan normaalia.
Jatkuva huutaminen kommunikointitapana on kuin alkoholismi, se ei parane ennen kuin asianomainen on itse tajunnut väärän tyylin, joka ei johda muuta kuin lisävaikeuksiin. Ei auta että ulkopuolinen siitä huomauttaa, koska vastassa on raivoamisryöppy ja eihän alkoholistikaan lopeta , että joku sanoo "lopeta toi ryyppääminen".- kunpa en huutaisi
Juuri näin!
- 6+16onkakskytäyks
Ja mitäs siitä testaamisesta olisi hyötyä. Jos testataan, niin äiti käväisee testissä ja sieltä tultuaan huutaa edelleen...
- hermorata
Minä annoin lapsilleni kaksi vaihtoehtoa : joko kuunnellaan ja totellaan kun yhden kerran nätisti asiasta sanoo tai sitten alkaa huuto.
He oppivat hyvin nopsaan sen, että kannattaako totella vai haluaako kuulla huutoa.
Nätisti sanomisella ollaan onnistuttu 50 % ja loppu 50% olen huutanut naama punaisena.
Olen kylläkin kovaääninen noin muutenkin, ihan puhuessakin, se kuuluu luonteeseeni ja temperamenttiini.
Mieheni on rauhallinen viilipytty, joka sai lapset tottelemaan pelkällä katsellaan.
Fyysistä väkivaltaa ei olla koskaan käytetty. Hups, pari tukkapöllyä on tullut annettua.
Huutamisessakin on eroja : joku huutaa asiansa, toinen menee asiattomuuksiin ja haukkuu ja ivaa. Asiaton huutaminen on henkistä väkivaltaa. Sellaista meillä ei ole harjoitettu.
Lapset ovat jo aikuisia ja näistä kasvatusmetodeista on keskusteltu jälkeen päin. Molemmat ovat sitä mieltä, ettei huutamisessani ole ollut heidän mielestään mitään pahaa. Ymmärtävät jo itsekin, ettei heitä helpolla saanut kurissa pidettyä aina. Ovat kertoneet, että ovat keskenään pieninä naureskelleetkin kun äitillä paloi pinna (MITÄ!!? :))))
Isänsä katse-kurista ovat sanoneet, että se tuntui heidän mielestään pahemmalta kuin minun huutaminen, koska ne katseet saivat heidät häpeämään. Mutta hyvänä ovat pitäneet sitäkin keinoa, sillä kurihan sitenkin pysyi talossa. Lasten teko pitäisi olla luvanvaraista. Pitäisi suorittaa ajokortin tapainen tutkinto. Jos reputtaa eikun sterilointiin, miehetkin.
Minulla olisi ehdotuksia provotopikkien aiheiksi, vaikka hyvinhän noita riittää määrällisesti; siis laatua lisää:
Miten saisin pitkien alushousujen kuminauhan kestämään paremmin? Se kun pyrkii katkeamaan aina raivaussahalla kylmässä metsässä työskenneltäessä ja alushousut valuvat polviin. Miten sinun kuminauhasi kestää?
Onko kaupoissa tarpeeksi virvoitusjuoma-, mehu- ja teelaatuja; niitähän ei varmaan ole kymmentätuhattakaan? Löytyyhän esimerkiksi sitruuna-katajanmarja-vehnä-leivinjauhe-voikukka-omena-paprika-gingseng -juuri-luonnonjogurtti-margariini-lehtokurpanhöyhen-paperisilppu-koskenkorva-koivunlehti-kaneli-suola-riisi sekä tee- että mehulaatuna. Löydätkö makuvaatimuksiasi vastaavan juoman lähikaupastasi?
Miten tullaan toimeen tyhmien ihmisten kanssa? Itselläni on jatkuvia vaikeuksia löytää keskusteluseuraa kun rahvaan puheenaiheet ovat tyyppiä: Tunnen yhden kaverin joka ei lyö löylyä saunassa käydessään. Kake ryyppäsi kerran kolme kuukautta yhtäjaksoisesti ja maksoi kaverienkin juomat mutta nämä kuitenkin luovuttivat jo kuuden viikon jälkeen; ihmeporukkaa kun ei ilmainen viina kelpaa. Ennen sotia tehtiin työt hevosella ja valmistettiin itse pärekoreja; nykyisin ei pärjättäisi jos olisi semmoista. Onpa ulkona kylmä, en laittanut tarpeeksi vaatteita ylle. (talvi ja kylmä sää siis oikeasti yllättävät jopa yli viisikymppiset ihmiset). Viinit ja muut ihmejuomat ovat kummallisia keksintöjä, juon vain olutta ja koskenkorvaa, Alkossa käyntiin menee aikaa 15 sekuntia. Löydätkö sinä helposti tasoistasi keskusteluseuraa?
On kiire joten en ehdi kirjoittaa enempää. Tarjoudun tuottamaan näitä jatkossa nykyisen tuottajan lisäksi tai mieluummin niin että hänet tai heidät irtisanotaan ja hoidan homman yksin. En ole aivan halpa mutta uskon että pääsemme sopimukseen palkkion muodostuksesta.- Tupla kuminauha
Mm. "vauva.fi"-palstalta löydät lisää älykkäitä kysymyksiä,tyyliin:
Voiko muuten hoikalla naisella olla isot luomurinnat?
Voiko alle 168 senttinen nainen olla kaunis?
Onko sopivaa, että yli 35-vuotias pukeutuu nuorisovaatteisiin?
Minkäikäinen lapsi voi ottaa lävistykset korviinsa korvakoruja varten?
Voiko poika leikkiä tyttöjen leikkejä?
Onko parrakas isä äitien mieleen?
Onko kumisaappaiden käyttö sadesäällä merkki maalaisuudesta?
Ajatko parran höylällä vai koneella?
Voiko joulupiparit kaupasta ostava äiti olla hyvä äiti?
Saako isoäiti tanssia rokkia?
- 10+5
Jatkuva huutaminen ja ajoittainen äänenkorotus/karjasu suuttuneena=melkosen suuri ero. Kellokallenkin olisi tämä hyvä huomioida ennenkuin arvostelee ylhäisyydestään ja kaikkitietäväisyydessään niitä madonna-äitejä jotka yrittävät tätä asiaa siitä ratakiskosta vääntää. Ja tosiaan olisi syytä perehtyä vaikka siihen lastensuojelulakiin ennenkuin lähtee asioita huutelemaan.
Vanhempana sitä niittää mitä kylvää, koskien aivan ja kaikkea mitä kasvatukseen tulee. Jatkuvasti lapsilleen huutavat=lapset oppivat huutamaan. Jatkuva huutaminen rangaistusmenetelmänä menettää lopulta tehonsa koska se on arkipäivää. Ihan siinä missä jatkuvat uhkailut menettävät tehonsa jos ei koskaan myös toteuta niitä uhkauksiaan. Siinä missä harvemmin pinnansa menettävä vanhempi karjahtaa, niin kekarat tietävät viimeistään jotta nyt on tosi kyseessä.
Omalle äidilleni nostan hattua kasvatuksesta, omaa teiniaikaa varsinkin ajatellen. Myönnän itsekin, että olin täysin kauhukakara ja hirviö teininä. Kuitenkin mieleeni muistuu vain ja ainoastaan tasan 3 kertaa kun äidilläni paloi totaalisesti pinna ja äänenkäyttö sen mukainen. Ja jokaisella 3:lla kerralla pelästyin itse niin perinpohjin, että turpa meni tukkoon alta aikayksikön ja käytös parani sekunnissa.
Lapsuusajasta en muista yhtäkään kertaa jolloin äiti olisi suoranaisesti huutanut. Korottanut ääntään, toki, mutta jo se riitti. Samaa linjaa noudatan itsekin, ja hyvin on toiminut niin vanhemmuudessa, parisuhteessa, normaalissa sosiaalisessa elämässä kuin työelämässäkin. - alma
Jokaisella on omanlaisensa temperamentti. Itselläni varovainen ja pohdiskeleva. Huuto, jota kuulin lapsuudenperheessäni (siis pelkkä HUUTO, ei fyysistä väkivaltaa) teki minusta säikyn ja panikoivan kenties loppuiäkseni. Lapsuuteni oli synkän ahdistava ja noita jälkiä parantelen yhä (40 v)
Rempseämpi siskoni ei edes pannut lapsena merkille, että kotona olisi mitenkään erikoisemmin huudettu ja jos huudettiin niin hän huusi takaisin (mitä en itse uskaltanut tehdä koska pelkäsin sitä huutoa niin että tuli pissat housuun)
Summa summarum, "pelkällä" huutamisella voi pilata varsinkin herkän lapsen elämän pahimmillaan loppuiäksi. Asiaan on puututtava, huuto on väkivaltaa! - leikin kautta:)
Tajusin just tämän kirjoitettuani ettei tää taida liittyä tähän aiheeseen hirveästi, mutta:
Voin kertoa yhden salaisuuden millä saa minkä tahansa lapsen kuriin - laskeudu polvillesi lapsen tasolle, ota hänen käsi käteesi ja pyydä katsomaan silmiin. Juttele lapselle kuin ihmiselle älä kuin eläimelle. Pyydä nätisti tai vaikka leikin kautta.
Näillä keinoilla olen saanut mm. isäni uuden naisystävän lapsen kuriin joka on todella hemmoteltu "kakara".- leikin kautta
Ja sitten piti vielä kysyä, että onko teidän äiti huutanut teille lapsena? Siskosi on varmaan esikoinen?
- hyviä siemeniä
Juujuu, mutta ihan pienelle lapselle on turha yrittää tuota kun ei ymmärrä. Ja kyllähän lapset on "vieraskoreita", eli ei välttämättä äidin tai isän tekemä tuo lapsen tasolle laskeutuminen auta tai jos kiukkukohtaus on meneillään. Mutta ehdottomasti kokeilemisen arvoinen juttu ja varmasti lapselle tulee olo, että häntä arvostetaan! Toimii siis muissakin tilanteissa kun niissä, jossa lapselta halutaan jotain tai odotetaan tietynlaista käyttäytymistä. Esim. jos laskeutuu lapsen tasolle ja kysyy että mitä haluaisit tänään tehdä - toimii varmasti.
- niinpäniin
Mä oon miettiny tuota samaa.. kaverilla on 1-luokkalainen ja parivuotiaat kaksoset. Huutaa niille jatkuvasti. No, varmasti on kotoaan mallin perinyt. Pahalta tuntuu lasten takia. En usko että itse huomaa enkä kyllä kehtaa huomauttaa, suuttuis vaan.. Mutta en kyllä kuvailis että siellä "pelon" ilmapiiri vallitsis toki.. Mutta kun sen kanssa puhuu puhelimassakin, niin joutuu karjumaan muksuille moneen otteeseen!
Mulla on itellä kans kolme lasta. Ei meillä huutaminen toki pannassa oo, mutta huudan ehkä 5% siitä, mitä tuo mun kaveri..siis ääritilanteissa vaan. Lapsilla kun on tapana siedättyä sille huudolle! Harvoin jos karjaisee esim vaaratilanteissa, se on tehokasta! Mutta jos joka asiasta huutaa niin siitähän tulee vaan normaali puhetapa! Kun ei ne kaverin lapset ees usko sitä huutoa.. mun lapset kyllä tottelee jos korotan ääntäni. - AuntieforDay
Aika vähättelyllä täällä menee mammat huutamiseen kasvatuksessa, Muistan omilta kasvatusopin tunneilta vain sen, että huutamisen ilmapiirissä kasvaneet lapset kasvavat monesti aroiksi, epäitsenäiseksi tai vastavuoroisesti lyhytjännitteisiksi, kykenemättä keskittymään normaali arkeen.
Kyllä kannattaa jokaisen vanhemman miettiä mihin suuntaan haluaa sitä lastaan viedä. Huuto on mielestäni yhtä vastustettava kasvatusmetodi kuin piiska. Tästä ei vaan keskustella riittävästi. - ööjljkl
Kyllä tuosta kannattaa johonkin ilmoittaa. Jospa siskosi tajuaa, ettei lapsille huutaminen kuulu normaaliin aikuisen käytökseen. Lapsi tulee kasvattaa niin, että hän uskoo vanhempaansa ilman huutamistakin.
Erään tutkimuksen mukaan lapselle huutaminen vastaa lähes fyysisen väkivallan aiheuttamaa mielipahaa. - sokke2
Kohtuus kaikessa niin myös lasten kasvatuksessa. Olen sitä mieltä ,että nykyään kylläkin vanhemmat useasti pelkäävät lastensa reagtioita, alkaa jopa tekemään ihan pienten lasten halujen mukaan asioita mihin lapset eivät vielä ole valmiita itse päättämään. Aikuista tarvitaan sanomaan reippaalla äänensävyllä miten asia on, katsekontakti ja huolehtia siitä minkä sanoo ei ana heti periksi jos lapsi "haluaa" yms. apuna voi olla yhdessä lapsen kanssa mietityt tietyt säännöt miten toimitaan varsinkin isommille ; syy ja siitä seuraus -palkinto ? kun asiat sujuu toivotusti, palkinnon ei tarvitse olla lelu yms. materiaali vaan joku lapsen mukava asia jonka haluaisi vanhempien kanssa yhdessä tehdä ( : kun säännöt pienestä pitäen toimii, tunteita ja niiden näyttämistä unohtamatta,,,nii eipä tarvitse karjua sitten isommillekkaan lapsille kuin leijona ( :
- 9+6
Seuraavan kerran kun aloittaja kyläilee siskonsa luona, kehoitan aloittamaan samanlaisen mitättömästä asiasta huutamisen, mielellään häneltä itseltään lainatuilla fraaseilla höystettynä, hänelle. Todennäköisesti tämä saa ainakin lapset ja isän hymyilemään, jolloin systerinkin on hieman tutkittava itseään. Mikä nyt ei välttämättä vielä johda mihinkään...
Iltalehdessä oli jokin aika sitten juttu, kuinka äidit ovat lapsiperheiden diktaattoreita. Ottakaa miehet tilanne siinä perhe-elämässä! - Kokemusta huudoista!
Muistan lapsuudesta liian hyvin isän huutamiset. Huutamisesta aiheutui mulle henkistä kärsimystä. Jos pienenä kakkasin housuun, niin siitä alkoi isän raivoominen ja selkäsaunan uhkaaminen. Mua isä ei oo lyönyt, mutta siitä jäi traumoja, kun näin kun isä hakkas äitiä. Pienenä tykkäsin pitää kerran viikossa lempiruokapäivä, elikkä bloileripäivän. Äiti osti mulle lauantaisin broilerii. Siitä isä raivos ja huusi "EI SEMMOSTA PASKAA TARTTE SYÖDÄ JOKA LAUANTAI!!!!!!" Muistan noin 10vuotiaana, kun huomautin etten tykkää kun isä ja äiti riitelee ja tappelee mun nähden. Siitä isä huusi "VITTUKSE SULLE KUULUU!!!" Vaikka olen nyt 31v ja vaikka isä on uuden nykyisen vaimon ansiosta muuttunut, en voi silti koskaan antaa anteeks huonosta lapsuudesta. Suunnitelmana on vielä vetää isää turpaan, kun se on vanha ja puolustuskyvytön, niinkun mäkin sain pelätä pienenä puolustuskyvyttömänä lapsena!!!!
- Kokemusta huudoista!
Vielä lisäys. Jos pienenä itkin, niin isä ei huonolla päällä sietänyt itkua ja siitä raivos.
- ...
Huh huh, juu ei näköjään huudolla kasvatetuista ja perheväkivaltaa nähdeistä ihan täysjärkisiä tule.
Isälläsi on mitä todennäköisimmin narsistinen persoonallisuushäiriö, ainakin tuon kuvauksen perusteella.
- surullinen mummo
Hyvin tuttua ja surullista tyttäreni perheessä .Hän raivoaa asiasta ja ilman asiaa enimäkseen .
Perhe elää jatkuvan pelon ilmapiirissä.
Lapsia tulee kovasti sääli,he kun ovat ihan tavallisia suloisia lapsia
mummo - kalle.kettunen_13
Ei ole oikeen huuta lapselle
- avvvviiisi
Enpä lukenut kaikkia kommenteja,mutta oma kommentini on,että huutajan lapsista tulee samoin lapsilleen huutajia. Kyllä muu kommunikaatiokeino on keksittävä kuin huutaminen.
Mikseivät ihmiset katso lastenkasvatusohjelmia?
Itse katson,vaikkei lapsia ole ollut enää aikoihin kun oma tytärkin on jo tehnyt lapsenlapsia.
Kun lapsenlapsi on minun luonani, tai minä heillä kaitsemassa lasta vanhempien poissa ollessa niin silloin on minun säännöt.
Käytän itse jäähyä jos lapsi on tuhma.
Turhasta ei rangaista jäähyllä,mutta aika pian kiukuttelu johtaa siihen jos tavat ei muutu.
Kerron ensin lapselle,että mitä tulee tapahtumaan jos tilanne ei muutu ja se yleensä auttaa.
Selitän lapselle aina,mitä tapahtuu seuraavaksi.
Esimerkki: Laitan ruokaa ja haluan lapsen syövän ainakin vähän.
Laskeudun lapsen tasolle ja sanon että kohta syödään. Kerron että ruokailuun on niin ja niin kauan aikaa.
Kerron sen uudelleen hänelle viiden minuutin päästä.
Ja kun ruoka on valmista,pyydän hänet syömään.
Yleensä toimii aina,mutta joskus tulee kiukuttelua jos kiva video on kesken.
Silloin astuu kuvioon jäähyllä uhkaaminen.
Jos et nyt tule syömään,niin saat jäähyn. Tämä menee ikä vuosien mukaan.
Kolmevuotias istuu jäähyllä 3 minuuttia.
Ekoilla kerroilla meni tahtojen taisteluksi. Jäähypenkiltä karattiin aika monta kertaa mutta lopulta siellä pysyttiin ja poika tulee nyt syömään kiltisti kun mummi pyytää.
Sen jälkeen kun tuo opittiin,ei ole ollut ongelmia,eikä mummin ole tarvinnut kertaakaan huutaa. Mummi ei yleensäkkään huuda... Ei ole tapoinani.- kotkotkoot
mitä noita ruokaaikoja pitää useasti toistaa ? riittää kun näyttää lapselle kellosta missä viisarit ovat kun on ruoka aika.
on tullut aika villitys tuosta jäähystä, ihan niin kuin lapsi ei saisi näyttää että on huono olo, tulee jäähy. aina ei lapsen sanavarasto riitää kertoon miten hän voi ja siksi hän kiukuttelee.
kyllä se puhuminen riittää ja huonon olon saa kiukutella pois, miten itse näytät kun ett voi hyvin ja ett ole iloisemmalla tuulella ? menetkö nurkkaan ?
ja kyllä ruoka maistuu kun on säännölliset ruokaajat eikä turhia välipaloja.
pieneltä lapselta vaaditaan enemmän kuin aikuisilta. kohtele muita niin kuin haluaisit että sinua kohdellaan.
- kotkotkoot
nauhoittakaa hänen huutaminen ja antakaa hänen kuunnella itseään. voi myös kysyä jos hän haluaa samaa kohtelua. lapsiparkoja...
puuttuu tuo normaali kommunikaatio.
tuolla alempana kalle kello kirjoitti ettei ketään ole lyöty. huutaminen voi sattua ihan niin kuin lyöntikin, eikä äiti näytä mitään kunnioitusta perhettään kohtaan ja saa varmaan tulevaisuudessa tuntea tuon käytöksen omassa nahassaan. - pahoinpitelyä
Aloittajan kannattaa lähettää tämä teksti siskolleen. Välit voi mennä poikki, mutta lasten parasta on ajateltava.
http://www.iltalehti.fi/perhe/2013090717459085_pr.shtml- Nettikiusattu "M"
Itselläni ei ole yhtään lasta, vaikka minulla on tapana kirjoittaa ”M”-kirjaimella alkavalla nimimerkillä nettipalstoille. Eikä minulla ole tapana huutaa sukulaisten tai tuttavien lapsille kuten ei omille lemmikkieläimillenikään.
Iltalehdessä julkaistiin jo (11.11.2012 klo 9.29) Perhe– palstalla juttu otsikolla ”Lukijat kertovat: Vauvaan kiintyminen ei ollut helppoa”, jossa haastateltavien nimet olivat muka ”MaryPoppins-90”, ”Miu”, ” Maria”, ”Muisku”, ”Alagsarniela”, ”Mii83”, ”HUIJATTU OLO”, ”Onnellinen nuori vaimo ja kahden ihanan lapsen äiti”, ”Onni ja arki”, ”_” ja ”-M-”. Tästä päätellen 6/11 eli 55 % niistä naisista, joilla omaan vauvaan kiintyminen on vaikeaa, nimi alkaa ”M”- kirjaimella:
http://www.iltalehti.fi/perhe/2013110817702458_pr.shtml
Valvovatkohan toimittajat ja moderaattorit , miltä koneilta (kirjasto, apteekit, muut työpaikat) näitä juttuja esim. terveyskyselyiden vastauksia oikein lähetellään? Voisinhan minäkin kiusaamistarkoituksessa kirjoitella raflaavia, keksittyjä juttuja kaukaisesta tuttavastani ”Kati Sinikasta”, ”Tuija Kaarinasta” tai ”Nina Marjaanasta”. Tarinoissa olisi aina siteeksi jotakin paikkansa pitävääkin. Lähettäisin sitten kaikki keksityt, esimerkiksi sukupuolitauti-tai lapsiongelmia koskevat juttuni nimimerkeillä ”K”, ”K-neiti”, ”Katjuska”, ”Katinka” ja ”Katiliini”, ”Tuulevi”, ”Tuula”, ”Tulpaani” jne. vaikka kirjaston/apteekin tietokoneelta.
Terveisin,
Lapseton ja nettikiusattu ”M”
(ei MaryPoppins-90, ei Miu, ei Maria, ei Muisku, ei Mii83, eikä -M-)
- juuhan ja eihän
Kumma juttu että nykyään on tosi paljon kaikenlaista huonoa käytöstä, ylivilkkautta ja syrjäytymistä, verrattuna vaikka 80-lukuun. Silloin tarvittaessa korotettiin ääntä jos puhe ei tehonnut. Silloin kiitettiin kun oli aihetta, ja nykyään kiitetään jos sammuttaa valot lähtiessään vessasta.
Huolenpito on hyvä mutta ylihuolenpito nykypäivää: lapset traumatisoituu Grimmin saduista, maahan pudonnutta omenaa ei voi syödä, lässytetään lähes aikuisille lapsille, viedään-tuodaan-haetaan ja mistään ei tarvitse itse vastata...
Mutta jatkuva huuto on rasittavaa huutajallekin, ja kyllähän kotona pitäis olla rauhaa niilläkin, jotka eivät karjumiskisaan ole osallisia. Sitten on näitä kovaäänisiä, joiden kaikki puheet ovat muiden mielestä huutoa ja itse eivät ymmärrä tätä ollenkaan. - Näin on hyvä
Lasta ei voi kasvattaa huutamalla.
Lasta voi kasvattaa vain rakentavlla keskustelulla ja puheella. Lapsi ei koskaan tottele eikä ymmärrä huutamista. Jokainen asia on aina rauhallisesti ja rakentavasti keskusteltava lapsen kanssa ja samalla ositettava hänelle rakkautta. Juuri rakkauden, huomion ja arvonannon puute saavat lapsen mellastamaan ja häiriköimään. Metelöivä lapsi on seuraus siitä että aikuinen ei ole kiinnittänut tarpeeksi huomiota lapsen läsnäoloon ja kommunikoinut rauhallisesti hänen kanssaan.
Lapsen huomion voi myös aikuinen taitavasti kiinnittää aivan jonnekin muualle kuin ongelmia aiheuttavaan asiaan. Kovasanaisnen käskeminen ei toimi oikella tavalla ja vaikuttaa lapseen negatiivisesti, Vain puhe, keskustelu ja perustelut tehoavat lapseen ja tukevat hänen kasvamistaa,
Pitää aina muistaa, että vauvakaan ei koskaan itke ilman syytä ja itkun syy on aina poistettavissa. Samalla tavalla tulee kohdella jo puhumaan oppinutta lasta ja puhumalla ja osittamalla rakkautta lapsi varmasti tottelee. Silloin hänestä kasvaa tasapainoinen aikuinen.
Tärkeintä on muistaa;
Millainen sinä olet ja miten sinä käyttäydyt sellainen lapsestasikin tulee. Jo lapsena hän vastaa käyttäytymiseesi käyttäytumällä samoin kuin sinä kayttäydyt.
Lapsi on kuin sovelluksen kopioi-liitä toiminto. Jos näydät hänent kasvojensa edessä vihaista ilmettä. Sen hän tekee myös sinulle seuraavat kymmenen vuotta.
Etkä voi enää painaa delete-nappia kuin sovelluksessa. Se on ja pysyy.- Muutos ja inhimillisyys
Onneksi ihminen voi muuttaa tapojansa. Onneksi ihminen voi pyytää anteeksi. Onneksi ihminen voi aina aloittaa alusta. Onneksi ihminen voi puhua. Älkää jättämä huutajalle yksin, jos sellaisen läheinen olette. Uskaltakaa puuttua ja osoittaa, että välitätte. Onneksi ihminen on ihminen. Näin haluan ajatella. Muutos on mahdollinen. Pahojakin asioita tapahtuu. Mutta muutos vaikuttaa johonkin kuitenkin. Menneeseen ei voi vaikuttaa. Nykyhetkeen voi vaikuttaa. Se on se ainoa. Tulevasta emme tiedä. Voimme toivoa. Ja oikeasti auttaa puuttumalla. Wläällä,kanssa, jos siihen vomia on. Voimia kaikille.
Ei tekemättömäksi voi tehdä tehtyä. Mutta anteeksi pyyntö on tärkeä ja anteeksianto.
Ja uusi asenne ja alku on mahdollista. Niin kauna kuin on elämää.
- huoli on
Mieheni tytär on samanlainen huutaja. Kyllä hän lapsiaan rakastaa, mutta ei ehkä jaksa normaalisti enää edes puhua. Lisäksi hän syyllistää lapsiaan: Katsokaa nyt miten saitte äidin pahalle tuulelle. Oletteko nyt tyytyväsiä tekosiinne? (vaikka lapset eivät ole tehneet juuri mitään, ehkä eivät ole jotain tavaraa just nostaneet siihen äidin tarkoittamaan paikkaan, tai ovat laittaneet sukkansa liian hitaasti jalkaansa...tms.)
Ja aina se kauhea huutamínen. Kun lapset ovat "kiltisti", äiti sanoo, että nyt olen tyytyväinen kun osaatte olla noin kiltisti. Eikö kannata ollakkin kiltisti, niin äidin ei tarvi suuttua. Seuraavassa hetkessä taas kaikki muuttuu, kun äiti suuttuu. Monesti ei lapset edes tiedä miksi se äiti suuttui.
Ja jatkuva läksytys ja räkytys lapsille - aina huutamalla.
Haluasin auttaa, mutta en tiedä miten asiaan voisi sekaantua. Kun äidin mukaan kaikki pitää mennä ohjelmoidusti ja kellon tarkasti, niin mitä siinä voi tehdä. - Broken_Wings90
Tee ihmeessä ilmoitus jonnekin. Tulen itse samanlaisesta perheestä, jossa asiat hoidettiin huutamalla. Enkä nyt tarkoita että mitään pientä huutoa vaan ihan kunnon raivoamista, usein vielä ilman mitään syyttä. Henkisen väkivallan lisäksi mukaan tuli myös pian fyysinen. Voi olla että lapsi "tottelee" kun tarpeeksi huudetaan, mutta vain sen takia että huuto lakkaa- sillä on kyllä omat psykologiset vaikutuksensa.
Itselläni ainakin lapsuuden traumoista vaikea masennus, paniikkihäiriö sekä unihäiriöitä. Itsemurha mielessä hyvin usein. Olen nyt 23-vuotias.
Joten suosittelen tekemään ilmoituksen jotta huuto saataisiin loppumaan ja lapsista voi kasvaa normaaleja. Meillä sukulaiset kyllä tiesivät miten asiat perheessämme olivat, mutta ketään ei yksinkertaisesti näyttänyt kiinnostavan. - make
Kaikki hedelmättömät runkut tännekin kirjoittaa.
- tunnen sut
Hei Make. Itsestäsikö puhut? Kyllä säkin vielä joskus sen naisen löydät. Mutta muista silloinkin: naiset ei vaan ole lapsentekokoneita kuten et sinäkään orjatyövoimaa ;) Jokainen elää elämänsä tehden omia valintoja, niin se sinäkin teit.
Jatkuva huuto mitättömistä asioista ja pelon ilmapiiri...
Kuulostaa narsismilta, jota olen itse joutunut kestämään koko lapsuuteni.- Huutajien naapuri
Tekee pahaa kuunnella, kun meidän naapurin nainen huutaa ja karjuu lapsilleen. Eikä ole mitään pientä äänen korotusta vaan puhdasta karjumista ja raivohullua huutoa kaikilla kirosanoilla höystettynä. Lisäksi haukkuu ja kiroilee lapsilleen tyyliin v***u nyt tottelette, s*****n idiootit, v****n kakarat jne.
Minulle lapset ovat käytävässä aina kohteliaita ja tervehtivät, mutta ovat jotenkin pelokkaan oloisia. Kerran he kikattivat ja puhuivat keskenään käytävässä ja kun satuin samaan aikaan lähtemään kotoa, niin he säikähtivät ja alkoivat pyydellä anteeksi ja näyttivät pelkäävän, että minäkin huudan ja läksytän. :( Aina kun he liikkuvat äitinsä kanssa rapussa, niin lapsista ei kuulu ääntäkään (mitä nyt normaalia puhetta ja sellaista), mutta äiti karjuu rappukäytävä raikuen, että nyt v****u turpa kiinni s***a. Kerran kohtasin käytävässä lapsen itkevän, että kukaan ei tykkää hänestä.
Jotenkin tuntuu niin pahalta, kun lapset joutuvat kasvamaan pelon ilmapiirissä.
Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä913120Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2991757Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2461627- 901450
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4051447Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että4041341Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik21199Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat381103Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun343952Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden270928