Kannattako starttimoottoria viedä huoltoon kun pendiksi jää silloin tällöin pyörimään yksistään. Starttimoottori on ns. mallia "heittopendiksi". On kuulemma monimutkainen vehje ja osaavia korjaajia ei tahdo löytyä. Liike tarjosi uutta tilalle mutta se oli sellainen jossa solenoidi on laitteen päällä ja se aiheuttaisi jäähdytysvesiputkien uudelleen muotoilu hommia. Huoltopaikan tarvis sijaita pääkaupunki seudulla.
Perkins 4,236
huolto vai uusi
533211
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Starttimoottorin rakennehan ei kovin monimutkainen ole Sen kyllä vähäkin mekaniikan kanssa touhunnut osaa huoltaa, korjaus, varsinkin käämitysten korjaukset ovat eri asia, ne ovat ammattimiehen hommia. Yleensä jos pendis jää pyörimään eikä siis ampaise hammaskehälle johtuu voitelun puutteesta, joten pelkkä voitelu voisi auttaa, jonka voi tehdä starttia avaamatta.Pendiksen huoltovoiteluhan suositellaan tehdä pari kertaa kauden aikana, tai vähintään kerran, eli kauden päätyttyä. Jos muita toimintahäiriöitä esiintyy on tartin syytä avata, tarkistaa hiilet ja voidella laakeripuslat. jos sekään ei auta , vietävä korjaamolle.
Oltiin aikoinaan kaverin kanssa reissussa hänen veneellään jossa oli tuollainen moottori ja startti. Teki jo menomatkalla tuota samaa; ajoittain ei kytkenyt hammaskosketusta, ulvaisi vain. Kotomatkalla sitten teki sen lopullisesti eikä vain ajoittain. Mitäs, otettiin startti irti ja alettiin pähkäillä mitäs tehdään. Onneksi, kuten myöhemmin selvisi, emme saaneet sitä sopivien työkalujen puutteessa purettua. Hoksattiin kuitenkin ettei juttu ole kiinni muusta kuin että pitää saada ratas kosketuksiin vauhtipyörälle. Siispä startin ratas työnnettiin etuasentoon ja jäykkä pahviliuska akselia vasten väliin pitämään sitä siellä. Sitten vain startti varovasti paikoilleen ja kone käyntiin. Onneksi kone oli mallia "kerrasta tulille". Pahviliuska lensi huit hiiteen ja ratas palautui lepoasentoonsa. Tälläkurin sitten kotiuduttiin. Niin, se onni purkamattomuudessa; ei starttia saanut yrityksistään huolimatta täkäläinen korjaamokaan kuntoon. Jos olisi saatu hajalle niin huh huh. Kaveri osti sitten mainitsemasi kaltaisen solenoidityyppisen startin mutta en tiedä vaadittiinko siinä muutostöitä eikä kysyäkään enää voi kun kippari on jo siinä Suuremmassa Pursiseurassa.
TÄH?
Laite on rikki, kannattaako korjata. Oikeesti????
tai ostaa kokonaan uusi jos korjaus tulee maksamaan lähes saman verran.
Voin korjaa kaikki venealalta [email protected]
Se on todennäköisesti nk CAV:n pötköstartti, jossa on sisään rakennettu solenoidi. Se on vähän kinkkinen korjattava, avasin sellaisen erään trukkiasentajan kanssa. Startti oli vuoden vanha jugoslavian maiden "tehdaskorjattuja". Solenoidin sisäkälut olivat kaikki irti, kun seekerirengas oli ollut huonosti paikoillaan. Kuulat tippuivat purkaessa lattialle ja sinne ne myös jäivät, trukkiasentaja oli ollut Hesassa CAV:n kursseilla, jossa vetäjä oli sanonut ettei niitä siellä tarvita. Niinpä kokosimme startin ilman kuulia ja tällä kertaa laitoimme seekerirenkaan kunnolla uraansa ja takaisin Perkinsiin. Siellä se on jo kolme vuotta hoidellut hommaansa temppuilematta.
Uusia ei ainakaan maahantuojan kautta saa. En ainakaan minä tiedä mistä uuden saattais löytää.
http://www.ebay.co.uk/bhp/cav-starter-motor
Jos uuden saa 200 punnalla , ei myllyä kovin kauaksi kannata lähteä kuskaamaan hoidettavaksi, jos vielä ei ole varmaa sen kuntoon saamisesta.
Solenoidi on mangetoituvaan massaan sähköisesti vaikuttava mekaaninen laite. Se keinuvivulla vetää rattaan vauhtipyörän rattaaseen. Sillä ei ole mitään tekoa pendix- laitteen kanssa!
Penix- laitteessa ei ole kuulia. Sen toiminta perustuu massahitauteen ja kierteiseen liikkeeseen, joka pakottaa sen hammaskehälle. Se vuorostaan irtoaa sieltä vastakkaiseen suuntaan vaikuttavan pyörimisliikkeen voimasta.
Lienee taas paljon e.d.k ja välittäjä- tietoa liikkeellä näin pimeään aikaan?
Et tiedä mistä kirjoitat, kun et ole ikipäivänä avannut CAV 45 starttia. Missä tässä http://www.ramin.fi/Taavetti/Cav CA45 Starter manual.pdf , on keunuvipu
älä sinä kiivaile googlekuvillasi! solenoidi on yleensä startin kyljessä oleva pikkumötikkä. tuo gav pitää sen akselillaan, (yleensä englantilaisissa moottoreissa on pelkkä pendix) se moottorimiehen näkemys, että ne ovat kaksi eri laitetta pitää paikkansa.
Palstan "asiantuntija" googlaaja tuli taas munaamaan itsensä.
Se moottorimies uskonveljineen ei ihan ole asioista perillä. Kyllä solenoidi on katkaisija ja pendix on se joka kytkeytyy hammaskehälle tavalla tai toisella, joko viputoimisesti suoraan solenoidilta, tai startin potkaisemana pyörimisliikkeellä.
Solenoidiksi mielletään se laite, joka periaateessa on sähköinen ohjausrele joka kytkee akulta tulevan kaapelin starttimoottorille. Olisi järjen köyhyyttä kierrättää paksua kaapelia virtalukon kautta. Se on ihan sama missä solenoidi sijaitsee, onko se "ulkoinen mötikkä"jossain startin viressä erillään, startin sisäänrakennettu vai startin kyljessä pendix laitetta vivulla liikuttelemassa. versioita on erilaisia, toiminnan tarkoitus on vain sama. Perkinsin 4,236 rakenne on hieno, siinä solenoidi on näköjään sisäänrakennettu, syystä jonka vain suunnittelija tietää. Pendix liikku joko mekaanisesti tai kierteisvoimalla.
.
Noinpa se taitaa olla, mutta tämä moottorimieheksi itseään kutsuva palstan häirikkö lienee joskus nähnyt yhden moottorin, ja esiintyy kaikkitietävänä asiantuntijana ja kun saa nenilleen, niin täyttää vihapäissään palsta täyteen asiatonta häitiköintiä.
Säälittävä tapaus.
Jotenkin tuntuu lapselliselta tuo ihmeellinen kinastelu noin yksinkertaisesta asiasta.
Starttimoottori on hyvin yksinkertainen laite, siitä on vain erilaisia toimintaversioita käyttökohteista johtuen. On olosuhteita, jossa perinteinen startti ei ole toimintavarma, joten sovellutuksia on tehty. Solenoidi voi siis sijaita joko erillään startista senttien päässä, kiinnitettynä startin ulkokuoreen ruuveilla, se voi myös olla osaksi rungon valua,varsingin silloin, kun rattaan liikuttelu on viputoiminen solenoidin avulla. Vielä näköjään on nämä sisäänrakennetut solenoidit.
Suomessahan on kautta aikojen Bendix laitetta tavattu kutsua sitä osaa startista, jonka avulla startti konetta pyörittää. Bendix on periaatteessa vain keksijänsä mukaan nimetty hammasrattaan siirtymistapa pyörintäliikkellä starttikehälle ja koneen potkaisemana takaisin paikalleen, joten on hyvin ymmärrettävää ja myös sallittavissa,että toimintasysteemiä eri versioineen kutsutaa Bendixseksi.
Pojut ne taas yrittää leveillä googletiedoillaan, mutta
minulla on 800000 € taskussa ja maksan jokaisesta tartista jossa sollenoidi on tartin sisällä 50000 .
Tuokaa vaan starttine senaatintorille, odottelen punasessa manne autossa klo 15...18.
Kuten tuossa on jo mainittu niin siinäCAV:n "pötkö" lempinimellä tunnetussa startissa solenoidi on starttimoottorin sisällä, siis huomaa että se on solenoidi, ei sollenoidi.
Moottorimies on varmaan skootterimies, kun on ihan ulalla asioista. Ihme kun edes osaa kirjoitta, kun ei näköjään halkaisukuvasta ymmärrä yhtikäs mittään ????
Paas ny kattoen oikein kunnolla.
Eihän CAV 45 sessa ole mitään keinuvipua, mutta solenoidi näkyy olevan, jonka hommana näyttää olevan käyttösähkön kytkeminen ja sammuttaminen startille.
Eli lyhyesti, Solenoidi toimii Kytkin/ katkaisin hommassa.
Kun kysyjä oli tietoa vailla CAV CA45 startista, niin ei pitäis alkaa uhoomaan eri vehkeist, mie oon sitä mieltä
Kuinka paljon niitä laakerittomia männäntappikoneita Suomesta on löytynyt? Minäkin maksan viisi tonnia heti sellaisesta vanhasta.
Aloituksessa en näe kirjaintakaan CAV CA45 startista. Näetkö sinä ne tai laakerittomia männäntappia? haaha haaa aha ahaaaaa heeeeh heeee
Vähän sähkäri "tietää: Kyllä solenoidi on katkaisija"................
Solenoidi on, kuten sanottukin täällä sähkömaneettinen liikuttaja. Kaikki tuntevat dieselin sähköisen sammuttimen, joka on solenoidi, joka vetää pumpun venttiilin kiinni. Kaikki tuntevat papilla aukeavan polttoainetankin kannen, senkin avaa solenoidi, eikä kytke minnekään mitään.
Vanhoissa paperipainokoneissa on kymmeniä solenoidia, jota vain liikuttivat, säätivät ja ohjasivat paperia, painovärin määrää tai kannattimien kireyttä. Eivät kytkeneet sähköä painosaliin tai rakennuksen sisäänkään.
Mitähän se tekee se erillinen solenoidi esim. perämoottorissa, kun se on sijoitettu 10-15 cm startilta sivulle? Siihen tulee näemmä ohut punainen johto jostain, toinen ohut musta menee moottorin runkoon. Akulta tulee paksu punainen kaapeli solenidin napaan ja solenoidin toisesta navasta lähtee paksu kaapelinpätkä startille?????
Voisiko joku selittää mistä on kyse? Se moottorimies tuntuu äkkiseltään välkyltä, jospa hän selittäisi minulle sen solenoidin olemisen ja tarkoituksen siellä missä se nyt sijaitsee, ennenkuin poistan sen tarpeettomana siitä, kun se ei näköjään muuta tee, kuin naksahtelee.
googlaa ja purista mätää päästäsi!
Solenoidin toiminta perusttu sähkömagnetismin hyödyntämiseen, kuten vaikka vanhoisse ovikelloissa.
Vähäälyistä porukkaa. Eivät ymmärrä solenoidin monipuolista perustarkoitus ideaa.
Solenoidille on monta käyttötarkoitusta eri tilantaisiin ja toimintoihin. Silä voidaan hoitaa esim. ryyppyvivun liikuttelu, avata ja sulkea eri nesteiden venttiilejä, sen avulla voi kaukosäätöisesti teettää erilaisia liikkeitä (vetoa ja työntöä) ja HUOM ! ja kytkeä sähkövirta erilaisiin laitteisiin. Mitenkähän luulisitte suurien muuntajien kytkentöjen tapahtuvan? Tuskin sinne asentaja kiipeää. Autojen valoreleet ovat periaatteessa myös solenoideja eli katkaisijoita,periaate on lähtökohtaisesti sama.
Näköjään mätä on saanut jo yliotteen, pysy viivan takana mätäpää!
Jos se onkin rele eikä solenoidi?
"en tiedä mitään" ei kyllä tiedäkkään mitään, tai ei osaa yhdistää solenoidin toimintoja muuhun kuin vain niihin, missä on nähnyt. Ei sattumalta tullut mieleesi, että sen avulla voisi mahdollisesti sammuttaa valot painosalista, vai olivatko solenoidit "kortilla", vai eikö kenenkään aivotoiminta riittänyt moisen ylivoimaisen tehtävän toteuttamiseen?
Venäläisessä kolmitahtisessa Stromowitsissa vuodelta 29 solenoidilla käytettiiin SU-kaasuttimen ruiskun moottorin ajoitusta. Solenoidi oli tietenkin tuohon aikaan mekaaninen eikä perustunut sähkömagneetteihin.
Se korvattiin pari vuotta myöhemmin EMW:n sähköisellä, joka toimi tarkemmin, mutta ei ollut yhtä luotettava
Milläs energialla se SU n. solenoidi toimi, ? Alipaineella, ylipaineella, vaijerilla vai pianolangan avulla?
Ei nyt pidä kontaktoreita sotkea muuntajien kanssa tänne!
Se on kuule ihan sama systeemi. eri nimi vain. kun käytetään eri kohteessa, jos et ole kuullut voidaan kutsua myös releeksi. Kumpikin toimii sähkömagnetismia hyväksi käyttäen.
Kyllä Bendix laitteesta kuulia löytyy. Ratas joka kehälle ampaisee tai siirretään, on varustettu vapaakytkimellä. Että silleen.
Berndix vaatii aina karboraattorin yliheittäjän toimiakseen. Et siis ole koskaan bendixiä nähnytkään!
Vanhassa 92 Saabissa ei ollut tilaa karboraattorin yliheittäjälle. Se korvattiin aliheittäjällä ja käytetiin palautusjousta.
Sen nimi muuten oli kollektori. Sitten oli tasavirralle tietysti tasakollektori ja vaihtokollektori vaihtojännitteelle. Kysy vaikka Välittäjältä
Tuskin sinäkään koskaan häntä nähnyt ole. Bendix on vain nimi toiminolle, jonka avulla ratas siirretään kehälle ja sieltä pois. Käytä vain oikeita nimiä toiminnoille minkä avulla nämä toiminnot tapahtuvat, et tuntuisi niin säälittävän kaiken osaavalta.
Jos ja kun ratas jää jostain syystä jumiin kehälle ja kone pyörii, toimii vapaakytkin suojaavana toimintona startille. Ei kuitenkaan kovin pitkää aikaa, kuitenkin niin kauan, että hullukin äänestä huomaa, jotain olevan vialla.En silti tarkoita että sinä huomaisit.
Aivan ja tasaemitteri ja tasakanta. Sillä tulekin tasan transistori, jonka ASA laittoi 60-luvulla radioihin, muttei kytkenyt mihinkään
Mosse 1300 sessa oli kumitoiminen takaisinpalauttaja kytkinkopan suojakotelon takareunassa, jonka avulla starttimoottori siirtyi kehältä pois. Päälle siirto tapahtui vasaralla kopauttamalla. Jos käynnistys jostain syystä epäonnistui, oli veivi varalla.
http://www.reverbnation.com/nickybendix
Saako pendixin hampaat koska vauhtipyörään monta kertaa edk?
Ei saa tietää edk. siksi suhde pitää aina olla 1:1,1
Bendixsille ei kasva uusia hampaita,vaan sille asennetaan implantteja.Ne tulee edullisemmaksi, kun on tuttu vauhtipyörän kanssa.
Mielestäni suhteet on henkilökohtaisia, eikä kuulu 1lle. eikä edes 2,5 sellekaan.
Eldankajärven jäälla putosi ryssältä hampaat.
Aika monta huumeidenkäyttäjää pörinäpaattipalstalla...
Olen kuutena iltana siinä pyörinyt ja sisäisellä solenoidilla okevia startteja ostellen. Taskussani on olut 800 000 euroa rahaa, että saisin ne kaikki. Ainuttakaan ei ole ollut tyrkyllä. Taidan olal oikeassa, että pojut vain skrivaa, mutta googletiedot loppuu.
Montako oot ostanu ?
Kyllä olet sokea ja lukutaidoton, tai sitten hoksottimet puuttuu kokonaan. Kun joku viitsii kaivaa kuvan esiin, jossa oikein viivan avulla näytetään kirjoitusta avuksi käyttäen, että siellähän se solenoidi olla möllöttää myllyn sisällä. Tämä tauno ei sitä älyä. Harvassa perämoottorissakaan ei solenoidi ole startin kyljessä kiinni, vaan erillisenä laitteena lähettyvillä. Kyä ny on paras että pysyt pois täältä sivuilta, joku vielä tunnistaa sinut siitä "kirjastoautostasi" ja tuikkaalapun persuuksiisi jossa teksti
POTKAISE TÄHÄN !
Oikeinko "moottorimiäs" ollaan hirnuttu täällä kaverin kanssa puheitasi ja tietämättömyyttäsi asioista, johon olet erehtynyt ottamaan osaa. Toivottavasti en koskaan satu samalle pajalle koneeni kanssa, jossa olet edes käymässä, ettei vaan ole muihin tyhmyytesi tarttunut.
Hommatkaa savupäät soutuvene ilman moottoria, niin voitte tapella siitä millaiset hankaimet niissä on...
juntit.