Eli kävimme tänään puolitoistavuotiaan tyttöni kanssa kerhossa, missä on yleensä hirveä hälinä, mutta tänään oli vain muutama äiti lapsineen.
Siellä oli myös samanikäinen tyttö kuin omani, mutta hänellä on jokin oireyhtymä(en muista mikä) itse en huomaa tytössä mitään muuta erikoista kuin karvospiirteet. Mutta tietääkseni oireyhtymä aiheuttaa kehitysvammaisuutta muuta.
No katselin siinä sitten kun tytöt leikkivät niin huomasin nopeasti että tämä toinen tyttö on paljon kehittyneempi kuin omani.
Esim motoriikassa, osaa kävellä,juosta,pomppia jne kuin omani vasta kävelee horjuen,oppi reilu kuukausi sitten vasta.
Osaa tosi paljon sanoja veikkaisin lähemmäs sata, kuin omani sanoo noin 10 sanaa.
Toinen tyttö oli tosi kiltti ja leikki hienosti kuin taas omani sai vähän väliä jonkun raivarin milloin mistäkin.
Vähän kävi nyt siis sitten huolestuttamaan oman tyttöni kehitys, jos joku samanikäinen jolla pitäisi olla kehitysvammaisuutta on noin paljon lastani taitavampi!
Tämä nyt kuullostaa tyhmältä, mutta oikeasti kävi mietityttämään..
Vertailin
17
188
Vastaukset
- On erilaisia
Jos itsellesi on vaikea muistaa tuota oireyhtymän nimeä, niin voinetko vaatia lapseltasi erinomaisia taitoja puhumaan oppimisessa, liikunnassa ja käytöksessä?
- Lapsia
Anteeksi mutta en ihan nyt ymmärtänyt vastaustasi:(
Siis minun lapsella ei ole todettu mitään oireyhtymää vaan sillä toisella tytöllä(samanikäinen kuin omani)
Siitä huolestuin että joku lapsi kenellä on todettu kehitysvammaisuutta on taitavampi kuin oma lapseni. En ole ennen ollut huolissani lapseni kehityksestä, mutta kieltämättä nyt rupesi mietityttämään...- On erilaisia
Kyllä minä ymmärsin avauksesta, että samanikäisellä toisella lapsella on oireyhtymä, jonka nimeä sinä et muista, vaikka asia kiinnostaa sinua niin paljon, että teit avauksen.
Tiedät, että oireyhtymä aiheuttaa erikoisia kasvonpiirteitä ja "tietääksesi kehitysvammaisuutta muuta". Oletko nyt jo esim googlettamalla palauttanut mieleesi oireyhtymän nimen?
- ole huoleti
Lapset kehittyy eritavoin. Jos kyseessä on lievä kehitysvammaisuus niin oireet voi ilmetä vasta paljon myöhemmin tai oireet voivat olla pelkästään ulkoisissa piirteissä. Turha huolestua kun et varmasti tiedä toisenlapsen oireyhtymää ja jos sinun lapsellasi olisi jotain kehitys häiriötä niin kyllä siihen neuvolassa puututtaisiin!
- tällasta kommenttia
Esim. tuo motorinen kehitys on hyvin yksilöllistä. Omani (tyttö) lähti liikkeelle tosi hitaasti; kävelemään lähti tuetta viikkoa ennen puolitoistavuotisneuvolaa eli vasta 1v6kk iässä. Nyt hän täyttää ensi viikolla 3 ja on todella taitava ja hyvin kehitynyt motorisesti; erittäin hyvä tasapaino, menyt tosi pitkään vuoroaskelin portaat, potkii hienosti palloa, kiipeilee, pyöräilee jne.. on lihaksikas ja jäntevä ja vahva. eli tosi nopeasti kehittyi motorisesti varsinkin 1v6kk - n.2v 6kk välissä. Ja mitä tuohon kehitysvammaan tulee niin saattaahan jopa moni vaikeasti älyllisesti kehitysvammainen down lapsi kehittyä motorisesti alussa aika normaalisti. Ja moni lievä kehitysvamma ilmenee juuri sittenmuissa asioissa myöhemmällä iällä..
- yksäippäli
Mitä jos lukisit lapsellesi? saattaisi vaikka alkaa sanojen muodostus paranemaan kummasti, kun oppii uusia sanoja ja merkityksiä. Kirjoja on vaikka kuinka, ja niistä voi myös etsiä asioita, ilman lukemista. pyydät osoittamaan esim. missä kukka, missä possu ja kun se on löydetty, voit kysellä esim.miten possu sanoo. Jos lapsi on omissa oloissaan, eikä hänelle anneta tuon tyylisiä virikkeitä, ns. vuorovaikutusta, niin on melko turha odotella puheen kehityksessä aimo harppausta, muusta kehityksestä puhumattakaan.
Minulle luettiin lapsena paljon, samoin luin omalle pojalleni, ja kävin hänen kanssaan edellä mainittua osoita missä se ja se-leikkiä, ja hän oppi mielestäni tosi aikaisin puhumaan jo kokonaisilla lauseilla. Ei niin kiire saa olla, etteikö ehtisi lapsen kanssa hetkisen istumaan sohvalla ja katselemaan ja lukemaan kirjaa.
vaikka lapsella olisi downin syndrooma,niin kyllä hän silti oppii puhumaan ja tekemään asioita.- Ei toimi niin
No joo, ap ehtikin tuossa vastata, mutta ei se lukemisen määrä ole verrannollinen siihen, miten lapsen puheenkehitys etenee. Se, missä vaiheessa lapsi oppii puhumaan, on yksilöllinen ominaisuus, jota voi toki tukea lukemalla ja puhumalla lapselle paljon. Ei se sinun ansiotasi ole, että lapsesi on oppinut aikaisin puhumaan, vaikka vähän siltä kuulostaa että niin luulet olevan. :)
- A p
Anteeksi nyt vaan, mutta lapselle luetaan TODELLA paljon! Kirjoja iso hylly täynnä, minun itseni vanhoja. Kirjoja siis luetaan joka välissä ja lapseni pitää niistä paljon.
Ymmärtää myös puhetta erinomaisesti. Osaa näyttää kirjoista paljon asioita. Kaikki eläimet, muumihahmot, nalle puh hahmot jne jne...!!!- ...
Miksiköhän puhetta ei ala tulemaan. Yritä tekeytyä tyhmäksi, kun lapsi tahtoo jotain, niin ehkä hänen on sitten pakko sanoa mitä tahtoo. Meillä on kolme lasta ja he ovat puhuneet muutaman sanan lauseita tuossa 1½-vuoden iässä.
- Voi hyvä tavaton...
... kirjoitti:
Miksiköhän puhetta ei ala tulemaan. Yritä tekeytyä tyhmäksi, kun lapsi tahtoo jotain, niin ehkä hänen on sitten pakko sanoa mitä tahtoo. Meillä on kolme lasta ja he ovat puhuneet muutaman sanan lauseita tuossa 1½-vuoden iässä.
Menepä kuule vaikka kirjastoon ja etsi kirja lapsen kehityksestä ja erityisesti puheenkehityksestä, niin ei tarvitse täällä noin hölmöjä kirjoitella. Ap:n tyttö on aivan normaali. Aikaisin puhumaan oppiminen ei ole mikään taito, joka opetetaan tai joka olisi suotavaa olla, vaan lasta täytyy tukea hänen omassa aikataulussa etenevän kehityksensä mukaan. Antamasi neuvot ovat todella typeriä. Jos lapsi ei ole vielä valmis puhumaan, hän ahdistuu todella paljon, jos vanhempi ei muka yhtäkkiä ymmärrä. Esimerkiksi viivästyneen puheenkehityksen tapauksissa (silloin, kun lapselta ei tule juuri mitään sanoja yli kaksivuotiaanakaan) puheterapiassa opetellaan ensin viittomia, jotta lapsi saa itsensä ymmärretyksi, eikä turhaudu. Aivan päinvastoin, kuin sinä neropatti siis ehdotit...
- Voi hyvä tavaton...
... kirjoitti:
Miksiköhän puhetta ei ala tulemaan. Yritä tekeytyä tyhmäksi, kun lapsi tahtoo jotain, niin ehkä hänen on sitten pakko sanoa mitä tahtoo. Meillä on kolme lasta ja he ovat puhuneet muutaman sanan lauseita tuossa 1½-vuoden iässä.
Menepä kuule vaikka kirjastoon ja etsi kirja lapsen kehityksestä ja erityisesti puheenkehityksestä, niin ei tarvitse täällä noin hölmöjä kirjoitella. Ap:n tyttö on aivan normaali. Aikaisin puhumaan oppiminen ei ole mikään taito, joka opetetaan tai joka olisi suotavaa olla, vaan lasta täytyy tukea hänen omassa aikataulussa etenevän kehityksensä mukaan. Antamasi neuvot ovat todella typeriä. Jos lapsi ei ole vielä valmis puhumaan, hän ahdistuu todella paljon, jos vanhempi ei muka yhtäkkiä ymmärrä. Esimerkiksi viivästyneen puheenkehityksen tapauksissa (silloin, kun lapselta ei tule juuri mitään sanoja yli kaksivuotiaanakaan) puheterapiassa opetellaan ensin viittomia, jotta lapsi saa itsensä ymmärretyksi, eikä turhaudu. Aivan päinvastoin, kuin sinä neropatti siis ehdotit...
- ...
Voi hyvä tavaton... kirjoitti:
Menepä kuule vaikka kirjastoon ja etsi kirja lapsen kehityksestä ja erityisesti puheenkehityksestä, niin ei tarvitse täällä noin hölmöjä kirjoitella. Ap:n tyttö on aivan normaali. Aikaisin puhumaan oppiminen ei ole mikään taito, joka opetetaan tai joka olisi suotavaa olla, vaan lasta täytyy tukea hänen omassa aikataulussa etenevän kehityksensä mukaan. Antamasi neuvot ovat todella typeriä. Jos lapsi ei ole vielä valmis puhumaan, hän ahdistuu todella paljon, jos vanhempi ei muka yhtäkkiä ymmärrä. Esimerkiksi viivästyneen puheenkehityksen tapauksissa (silloin, kun lapselta ei tule juuri mitään sanoja yli kaksivuotiaanakaan) puheterapiassa opetellaan ensin viittomia, jotta lapsi saa itsensä ymmärretyksi, eikä turhaudu. Aivan päinvastoin, kuin sinä neropatti siis ehdotit...
Vai neropatti, heh, heh. Tiedän lapsia jotka vain ynisevät, koska äiti ymmärtää joka ynähdyksen. Nämä lapset osaisivat puhua, mutta heidän ei tarvitse.
Kaikki mahdollisuudet on hyvä käydä läpi, eikä lukea vain kirjoja lapsen kehityksestä. Käytäntö voittaa teorian mennen tullen. :) - Voi hyvä tavaton
... kirjoitti:
Vai neropatti, heh, heh. Tiedän lapsia jotka vain ynisevät, koska äiti ymmärtää joka ynähdyksen. Nämä lapset osaisivat puhua, mutta heidän ei tarvitse.
Kaikki mahdollisuudet on hyvä käydä läpi, eikä lukea vain kirjoja lapsen kehityksestä. Käytäntö voittaa teorian mennen tullen. :)Vaikka miten olisit käytännön kannalla ja käyttäisit sitä kuuluisaa maalaisjärkeä, et valitettavasti voi ohittaa faktoja lapsen kehityksestä. Tai voit, mutta teet siinä lapselle karhunpalveluksen. Lapsen ja vanhemman suhde kuuluu olla sellainen, että lapsi kokee tulevansa ymmärretyksi. Jokainen lapsi oppii omassa tahdissaan puhumaan, eikä siitä pidä tehdä ongelmaa tai alkaa sorkkia lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ehdottamallasi tavalla. Joskus voi olla ihan hyvä olla sitä tutkittua tietoa niiden omien päätelmien tueksi, ettei mene metsään.
- ...
Voi hyvä tavaton kirjoitti:
Vaikka miten olisit käytännön kannalla ja käyttäisit sitä kuuluisaa maalaisjärkeä, et valitettavasti voi ohittaa faktoja lapsen kehityksestä. Tai voit, mutta teet siinä lapselle karhunpalveluksen. Lapsen ja vanhemman suhde kuuluu olla sellainen, että lapsi kokee tulevansa ymmärretyksi. Jokainen lapsi oppii omassa tahdissaan puhumaan, eikä siitä pidä tehdä ongelmaa tai alkaa sorkkia lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ehdottamallasi tavalla. Joskus voi olla ihan hyvä olla sitä tutkittua tietoa niiden omien päätelmien tueksi, ettei mene metsään.
Lähden aina ensin liikkeelle siitä perusasetelmasta, että lapsi on terve. Tutkittu tieto on useimmiten sitä, että lähdetään siitä asetelmasta, että lapsi on neurologisesti vammautunut. Terve lapsi oppii puhumaan ilman viittomia.
"Esimerkiksi viivästyneen puheenkehityksen tapauksissa (silloin, kun lapselta ei tule juuri mitään sanoja yli kaksivuotiaanakaan) puheterapiassa opetellaan ensin viittomia, jotta lapsi saa itsensä ymmärretyksi, eikä turhaudu."
Jos lasten kasvatusta ja kehitystä opiskellaan vain kirjoista, voidaan myös mennä pahasti metsään. Tästä syystä monilla ammattikasvattajilla (esim opettajilla) on kaikkein häiriintyneimmät lapset ja hoiva-alalla työskentelevillä sairaimmat lapset. Maalaisjärki rulettaa lastenkasvatuksessa. - Voi hyvä tavaton
... kirjoitti:
Lähden aina ensin liikkeelle siitä perusasetelmasta, että lapsi on terve. Tutkittu tieto on useimmiten sitä, että lähdetään siitä asetelmasta, että lapsi on neurologisesti vammautunut. Terve lapsi oppii puhumaan ilman viittomia.
"Esimerkiksi viivästyneen puheenkehityksen tapauksissa (silloin, kun lapselta ei tule juuri mitään sanoja yli kaksivuotiaanakaan) puheterapiassa opetellaan ensin viittomia, jotta lapsi saa itsensä ymmärretyksi, eikä turhaudu."
Jos lasten kasvatusta ja kehitystä opiskellaan vain kirjoista, voidaan myös mennä pahasti metsään. Tästä syystä monilla ammattikasvattajilla (esim opettajilla) on kaikkein häiriintyneimmät lapset ja hoiva-alalla työskentelevillä sairaimmat lapset. Maalaisjärki rulettaa lastenkasvatuksessa.No vastauksestasi voi päätellä, ettet osaa tulkita tekstiä, etkä todella tiedä paljon mitään lapsen puheenkehityksestä. Suurimmalla osalla viivästyneen puheenkehityksen takia puheterapeutilla käyvistä lapsista ei ole minkäänlaista neurologista häiriötä eikä sairautta, vaan he ovat aivan tavallisia, terveitä lapsia. Tuo väitteesi taas ammattilaisten ongelmallisista lapsista on puhtaasti huvittava. Huomaan, ettei tästä kannata kanssasi enää keskustella, joten antaapa olla. Kasvata sinä sillä maalaisjärjellä vaan...
- ...
Voi hyvä tavaton kirjoitti:
No vastauksestasi voi päätellä, ettet osaa tulkita tekstiä, etkä todella tiedä paljon mitään lapsen puheenkehityksestä. Suurimmalla osalla viivästyneen puheenkehityksen takia puheterapeutilla käyvistä lapsista ei ole minkäänlaista neurologista häiriötä eikä sairautta, vaan he ovat aivan tavallisia, terveitä lapsia. Tuo väitteesi taas ammattilaisten ongelmallisista lapsista on puhtaasti huvittava. Huomaan, ettei tästä kannata kanssasi enää keskustella, joten antaapa olla. Kasvata sinä sillä maalaisjärjellä vaan...
Mielelläni kasvatan maalaisjärjellä ja saan parempia tuloksia. :)
- Ärsyttää!
Neuvolan mukaan puhetta kyllä odotellaan aika pitkään ennen kuin esim pääsee puheterapiaan, tuossa iässä tärkeintä on että ymmärtää puhetta ja niinhän lapsesi ymmärtääkin hienosti.
Meidän lähikerhossa missä käydään niin ei monikaan 2 vuotias osaa puhua kuin joitain sanoja.
Itseäni ärsyttää tuollainen että jos lapsella kestää oppia joku taito vähän pidempään niin heti pistetään se vanhempien syyksi.
Esim oma lapsi oppi kunnolla kävelemään vasta viikko sen jälkeen kun täytti puolitoistavuotta. Sain kuulla paljon sitä että, vauvana on taidettu pitää aika paljon sitterissä (emme edes omistaneet) tai että pitäisin muka kokoajan sylissä, vaikka niinkään en tehnyt.
Kehitykseen vaikuttaa aika paljon geenit ja lapsen luonne!!!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta
Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee4221816Miksi jollain jää "talvi päälle"
Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli1851461- 1081402
Miksi koulut pakottavat
Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja1441341- 451046
Suomen Pallolitto: Tasoryhmät lasten jalkapallossa - Erätauko-tilaisuus ma 20.5.2024
Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon keskustelua. Mitä tasoryhmät ovat ja mikä on niiden tarkoit0970- 63956
Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?
Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!119913Susanne Päivärinta kirjassaan: Sannalla nousi valta päähän, Big Time!
Päivärinta toteaa ettei ole nähnyt kenenkään muuttuvan niin totaalisesti kuin Marinin, eikä siis todellakaan parempaan s93900Se katse silloin
Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt32886