Olen hankkimassa tutkaa tulevalle kaudelle. Plotteri on Gramin 720, joten tutka täytynee olla myös Garmin. Mihin tutka kannattaa sijoittaa? Onko hyvä paikka pylvään nokassa takana vai mastossa parempi? Mistä kannattaa hankkia laite ja tarvikkeet? Käyttökokemuksia vastaavasta yhdistelmästä?
Tutkaa hankkimassa
Radar
22314
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Korkeammalla parempi.
Kallistus ei kovin kriittinen leveän keilan johdosta, mutta jos suurella kallistuskulmalla luovii niin sen kompensointi voi olla tarpeen.
Tutka ei yleensä ole keulapurjeen tiellä, isolla genualla kryssillä?
Kokemusta on molemmista.
Omien kokemusteni mukaan kummassakin on haittansa ja etunsa:
1. Takatolppa:
- tolpan oltava tukeva, siksi asennus on kalliimpi kuin mastoon kiinnitys (tolpan kestettävä työntämistä satamamanöövereissä, kiinniottoa horjahtamisissa jne)
- tolpassa tutka on alempana kuin mastossa ja voi siksi lisätä aaltovälkettä
- takatolppa voi olla tiellä tai joidenkin mielestä on ruma
ei haittaa keulapurjetta
sähköliitäntää ei tarvitse purkaa maston poistossa
2. Mastokiinnitys
- keulapurje osuu tutkaan vendatessa (varsinkin kisaveneessä voi olla harmina)
- falli voi takertua tutkan ympärille (spinnufalli tai ison falli voivat jäädä jumiin, kun vene vaappuu aallokossa esim. purjeen alasotossa)
- tutkakaapelin liitos on irrotettava maston alasotossa
- tutkan voi joutua irrottamaan maston talvisäilytyksessä
tutka on korkeammalla
halvempi asennus kuin perätolppa
ehkä kosmeettisesti parempi (makuasia).
Perätolppatutkassani oli kallistuksen säätö. Käytännössä totesin pärjääväni ilman kallistuksen säätöä (tutkakeila on leveä!)
Tutkan korkeudella ei ole paljoa merkitystä. Toki näkee kauemmaksi, mutta kuinka kauas on tarve nähdä? Jos kantama on vaikka 30 mpk ja siihen kuluu 5 tuntia, niin vähemmälläkin pärjää.
Jo kahden metrin korkeudella näkee yli 3 mpk, jonka luulisi riittävän.
Jos haluat oikeasti että tutka kantaa 30mpk pitää olla melkoinen laite. Normaali 4kv tutkalla luotettavasti näkyy keleistä riippuen 1-6mpk . Antenni 3-4m korkaudella. Mainoksissa tosin muuta halutaan väittää mutta totuus omien havaintojen pohjalta on tällainen.
Paljon on aissia mainostettu mutta ei se tutkaa korvaa. Tutkalla voi tehdä paljon muutakin kuin väistellä laivoja. Etäisyydet suuntimat yms eli tutkalla voi oikeasti ajaa pimeässä/sumussa. AIS Plotteri ei ole mielestäni kovin turvallinen moni toki näin ajaa. Urku auki keskellä viivaa näkemättä mitään. Ihme että ei tapahdu enempää kolareita.
Sinulla on varmaan jo ais-vastaanotin, jos ei niin, kannattaisi varmaan hankkia ennen tutkaa.
Tämä oman kokemukseni perusteella. Itselläni on molemmat ja ais käytössä tukaa mukavampi joistakin haittatekijöistä huolimatta.
Tässä on mielipide-ero. Minullakin on sekä tutka että AIS ja itse pidän tutkaa hyödyllisempänä ja tärkeämpänä. Tutka on tärkeä navigoinnin apuväline: näet saaret, merimerkit, tutkaheijastimella varustetut kalanpyydykset ja tietenkin nekin alukset, joilla ei ole AIS-lähetintä. Isojen merten ylityksissä tutka on hyvä apu jopa yöllisten sadepilvien varoittajana (pilveen liittyvät puuskat).
Ais toimii karttapohjalla plotterissa ja näyttää myös saarien taakse.
Sumussa ais häviää tutkalle, kun pienveneet jäävät näkymättä.
Aisissa saat selville alusten nimen ja voit kommunikoida vhf:llä suoraan aluksen nimellä tai imo-tunnuksella.
Pienveneiden kohtaamisessa sumussa on yleensä aikaa väistöliikkeelle.
Ais on turhake pienveneessä, ei ole pakko veneillä laivaväylillä. Kotona on kiva katsoa marinetrafficista koska tädin laiva ruotsista tulee satamaan.
Purjehdimme kesällä sumussa Bågaskäriltä Tallinaan alypuhelimen ja Navionics Europen avulla, näkyvyys oli 30m lähtiessä ja avomerellä 100-200m. Tuolla reitillä on vain itä-länsi-itä suuntaista laivaliikennettä ja laivaväylä näkyy kartassa viron rannikon edustalla ja siellä ne muutamat hassut laivat olivat.
Näit vain muutaman hassun laivan. Se johtui varmaan sumusta.
Kuules, tuulta oli 1-3 m/s, joten hyvin olisi kuulunut kauempaaakin , koska purjein etenimme ja juhannusta vietimme Piritassa Kalevin laiturissa. Olisiko ollut juhannuksena itämeren laivatkin viettämässä juhannusta, koska oli niin vähän liikennettä verratuna esim tämän hetkiseen liikenteeseen.
Sumussa purjein 1 m/s tuulessa laivaväylällä 100-200 m näkyvyydessä? Laivan tullessa kohti et olisi ehtinyt alta pois eikä laiva olisi ehtinyt väistää. Varsinkin pieni vanha purkkari näkyy huonosti tutkassa.
Veneessä AIS olisi jo kaukaa näyttänyt, pitäisikö sinun ohitusta varten jarrutella vai ei.
Jos sinulla olisi ollut AIS-B, myös laiva olisi jo kaukaa voinut hieman väistää.
Miten näet AISilla muut veneet sumussa?
Hyviä neuvoja tulikin paljon mutta yksi tärkeä vielä. Mikäli asennat antennin perätolppaan niin laita se niin korkealle että tulee noin metrin korkeammlle kuin puomi. Purjehtiessa tutkan säde läpäisee purjeen mutta kun purje on kasassa puomilla antaa se melkoisen katveen mikäli antenni on puomin korkeudella.
Kokemusta
Hanki laajaista tutka. Et kadu.
Kiitos vastauksista kaikille! AIS on jo olemassa, mutta kuten oli puhetta, sumussa se kyllä näyttää isommat laivat mutta ei kaikkia huviveneitä. Juuri sellainen tilanne oli kesällä kun tulimme Ahvenanmeren yli säkkisumussa. Mikä ero on laajakaistatutkalla verrattuna esim. Garminin 4 kw tutkaan?
lähialueen tarkkuus merkittävästi parempi kuin perinteisellä ja sitähän sumussa suhmuroidessa tarvitaan...
Osaako Garminisi laajakaistan, silloin ilman muuta - ja muutoinkin
Laajakaistatutkan säteily on pieni, alle puhelimen, joten sitä ei tarvitse varoa.
Lähialueen kuva on todella terävä, pärjää pienemmällä ja kevyemmällä pöntöllä.
Kuluttaa vähemmän virtaa.
Huonona ominaisuutena on ettei laukaise tutkasignaalilla toimivia laitteita.
Kaikissa laivoissa ei ole AIS lähetintä.
IMO:n SOLAS-määräysten mukaan AIS täytyy asentaa kansainvälisessä liikenteessä kaikkiin laivoihin joiden bruttovetoisuus on vähintään 300 GT sekä kaikkiin matkustajalaivoihin koosta riippumatta
Huom. kansainvälisessä liikenteessä
Tuohon voisi lisätä vielä sen, että pienempäänkin veneeseen törmääminen voi tehdä pahaa jälkeä jos ei itselle, niin toiselle. Optari näkyy tutkassa, mutta harvemmin AISissa
Ja jos muussa kuin kansainvälisessä liikenteessä, on rajana 500 GT.
Mitä tulee näihin palstalla esiintyviin Tutka tai AIS aiheisiin keskusteluihin, niin ihmetyttää miten ne aina pitää niputtaa. Ei AIS:sta ole korvaamaan tutkaa eikä päinvastoin. Kysymyksessä kaksi eri käyttötarkoituksiin suunniteltua merenkulun apuvälinettä. Molemmista saadaan hyöty irti vasta kun niitä osataan käyttää. Ja ennenkaikke ymmärretään mitä niillä ei voi tehdä/nähdä!
ASENNUKSESTA aloittajalle:
Kokemusta itsellä ei ole purjeveneen tutka-asennuksista, mutta muutama ajatus heräsi. Jos haluaa mastiolle niin miksei saalingin päälle? Katvealuette syntyy, mutta siirtämällä antennia laidalle saatanee ihan järkeenkäypä pyyhkäisy. (Asennus styyralle, jolloin näet itseesi nähden etuajo-oikeutetut varmasti)
Jos 3/4 takila, miksei etustaagin yläpuolelle.
Mastoon asentaminen ei houkuttele kaapelin pujottamisen johdosta. Veneessäni on kannen läpimenevä masto ja kaapelien vetäminen tiivistyksen läpi on aika hankalaa.
En valitetavasti tunne Garmin 720 plotteria, mutta tässä on mun tutkan käyttöä. Mulla on 7 v Furuno 1715 2 KW. Se on maston edesä noin 7 m korkeudella meren pinnasta ja näyttää isot kohteet hyvin 12 M asti ja "kanootit" 0,5-1 M päästä. (Jokus vasta lähempää.) Siis se ei ole 100 % varma, mutta tuskin paljon kalliimpikaan tutka olisi. Olen siihen tyytyväinen ja ostan vain Furunon navigointieletroniikkaa, jos sitä vain on saatavilla. Käytän tutkaa yleensä rangella 8 M, joka on about minimi turvaväli pahimmassa skenaariossa, jossa matkustajalaivan ja Snoopyn yhteinen törmäysnopeus on 26 kn. Toivottavasti extravoimakas summeri herätää minut. Kovemmassa merenkäynnissä ulkohälytysraja on siirretävä 12 mailiin, koska aaltovälke pakottaa siirtämään lähihälytysrajaa ulommaksi, jopa 1,5 mailiin.
www.snoopy.fi