Kysymällähän ne selviäisi... mutta mutta... melkein voi olla varma ettei ne ole molemminpuoliset. Aikaakin on kulunut. Ja silti, miksi minusta tuntuu että minua kaivataan ja paljon. Melkein kuulen hänen sanovan nimeni. Kauhea ristiriita repii minua kahtaalle. Sydän sanoo näin ja järki käskee unohtamaan.
Olen täällä kun en tiedä
hänen tunteitaan.
28589
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
voihan sitä tiedustella asiaa miedommin .. ilman että pläjäyttää kaiken heti kasvoja vasten
- esim. kysyt onko hän varattu?
- onko hän kiinnostunut sinusta?
Jospa se järki ei ole "järjenriemuvoitto"
no kerropa nimesi niin sitten tiedetään
Kerro itse oma nimesi, etunimi riittää? Aivan.
minusta taas tuntuu, että masentuisin, jos ei olisi välttämätöntä yrittää jaksaa. Toisaalta olen hyvä vastoinkäymisissä, tuntuu että kestän mitä vaan.. No, ei voi tehdä muuta kuin yrittää parhaansa.
Kuinka paljon aikaa on kulunut? Niin ja kannattaa kuunnella sydämen ääntä kun nyt kerran sydämen asioista on kyse.
Tässä vaan tulee sellainen tunne ,et jotain vituttaa kun täällä toiset kirjoittelee vapaa maa avoin palsta ,haha
Kuuntele sydämesi ääntä!
No jos on numero, niin kysy alkuun viestillä kuulumiset? Jos ei vastaa, niin sitten ei olleet molemminpuoliset tunteet...
kannatetaan
en viestejä lähettele,mutta kohtelias henkilö vastaa viestiin
miten viestiin voi vastata jos et niitä lähettele?
Järki on se joka estää moraalisen krapulan ja tunnontuskat. Järki on turvallinen kumppani, jota käyttämällä et joudu häpeään etkä kompastu elämäsi turhiin mutkiin. Noin niinkuin ylipäätään järkeä kiität, kun huomaat päähäsi tunnon palailevan, ajatustesi selkiävän, silmiesi kuumeisen katseen laantuvan ja punaisten poskiesi hehkun tasaantuvan. Järkeä rakastan, todella rakastan ja pitkään kaipasin. Kiitos, kun tulit takaisin.
Eipä sitä pelkällä järjellä mennä. Hyvä pitää järki kädessä, mutta kyllä tunteet ratkaisee myös. Ei tunteita voi työntää vaan syrjään.
Kyllä voi. Ratkaisin asian järjellä ja tunteet ymmärsi järkeä kun otin silmänkin käteen.
Entäpä jos hän rakastaa sinua järjellä ja tunteella?
Siinä helposti käy niin, että kun liikaa pohtii ja punnitsee asioita niin jää nuo tunnepuolen asiat kokematta.
Joskus on parempi niin. Miksi satuttaa sydäntään silloin kun näet tilanteen, ymmärrät tilanteen ja kohtaat tilanteen.
Järki käteen ja päätät, että tämä tunneasia pitää nyt selvittää ottamalla yhteyttä häneen :)
Jos ei kysy ei voi tietää :)
Elämä on täynnä pieniä ja suurempiakin yllätyksiä.
paljon kysellä, tyhjän saa pyytämättäkin. Parempi säilyttää edes päiväunet.
Juu.. ei se kysyminenkään aina mitään auta.. Olla ja odottaa jos joku vastaan tulee ja rohkenee lähestyä.. Niin se menee.. Kun ei itse osaa, niin ei osaa:(
sanon joka ilta ainakin hänen nimensä ajatuksissani ja toivotan hyvää yötä.
Järki ja kaipaus ovat eri osastossa.
betveen mind and haaaarrrrt
Ehkä hän sanookin nimesi aina joskus, vain kuullakseen sen ääneen...
toiveajattelua vain
Hei ota ihmeessä yhteyttä, kysy vaikka ihan mitä kuuluu, jos ei sitten ole sulle tehty selväksi, että elä ota enää yhteyttä ollenkaan. Et ainakaan mitään häviä, jos et voitakkaan.