Kouluarvosana 7 eli pääsee jatkoon
Venelehti rules
10+18
106803
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 106
Vanhimmat
Oletko huomannut, että internetistä ne lehdetkin kaivavat juttunsa.
Testissä oli first 30. Vene näytti samalta kuin vene ja uiva näyttelyissä ollut. Siinä syväys oli 1.50m. Jutussa ei koeveneen syväystä mainittu eikä ollut kuvaakaan kuivilta. Tietääkö joku? Tällainenhan voisi kiinnostaa jos se tosiaan purjehtii noin hyvin Suomeen sopivalla kölillä.
Venelehti 9-.
Ruotsissa Segling lopetettiin ja yhdistettiin Båtnyttiin. Ensimmäinen numero nyt myynnissä: luksusjahteja sekä purje- että moottoripuolelta, isoja kuvia ja vähän tekstiä. Ei vakuuta. 5
Kyseessä sama vene
Mitä tarkoitat "purjehtii noin hyvin"? Testissä taidettiin kehua vauhtia, mutta 5,6-5,7 solmun kryssivauhti 8-10 m/s tuulessa vaikuttaa kyllä todella vaatimattomalta uudelle melko sporttiselle reilut 31-jalkaiselle veneelle. Vaikkapa Dehler 32, First 31.7 ja Elan 31 kryssivauhti on ko. kelissä yli 6 solmua ja 30-vuotta sitten suunnitellulla Inferno 31:lläkin lähes 6 solmua. Myöskin avotuuleen fokalla saavutettu 7,6 solmua on tyypillinen Infernollekin tuossa tuulessa.
No eiköhän tuo sentään Infernoa nopeampi ole oikein trimmattuna, mutta minulle siis noista arvoista tuli enemmänkin mieleen "purjehtiiko tosiaan noin huonosti" kuin "purjehtii noin hyvin".
Toinen huomiota herättänyt lause oli tekstistä korostettu ote "Hieman tuuleen laskiessa vauhti kiihtyi 6,2 solmuun". Mitä tarkoittaa "tuuleen laskiessa"? Minulle hyvin ristiriitainen lause, mutta tuolla kuitenkin selvästi tarkoitettiin kurssin laskemista (siis kohti myötätuulta eikä vastatuulta eli tuuleen). No tuo 6,2 solmua olisi pitänyt löytyä hyvillä kryssikulmilla, jotta vauhti riittäisi edellisen sukupolven vastaaville veneille.
"Testissä taidettiin kehua vauhtia, mutta 5,6-5,7 solmun kryssivauhti 8-10 m/s tuulessa vaikuttaa kyllä todella vaatimattomalta uudelle melko sporttiselle reilut 31-jalkaiselle veneelle."
Metrin pidempi first 35 kryssii solmun kovempaa, joten ihan hyvin purjehtii first 30.
http://smil.first35.org/wp-content/uploads/2010/04/NOR13920.pdf
First 30 menee avotuulilla kovempaa kuin first 35, koska plaanaa helpommin.
http://www.blur.se/2010/10/12/first-30-polar-irc/
Metrin pituuserosta ei tule kuin muutama kymmenys nopeuseroa, jos veneet ovat "samanlaisia". 5,6-5,7 solmua 31 jalkaiselle vastaa 6,0 solmua 35-jalkaiselle. Solmun nopeusero on "normaalia" vasta 43-jalkaiseen verrattuna.
"5,6-5,7 solmua 31 jalkaiselle vastaa 6,0 solmua 35-jalkaiselle."
Venevauhti bava 35 matchilläkin on 10 m/s kryssillä jotain 6.7 solmun luokkaa. Muunna vmg arvot vpp talukossa boat speediksi.
http://en.wikipedia.org/wiki/Velocity_made_good
Niin on! Jos olisi olemassa, bava 31 match, se kulkisi 10 m/s kryssillä jotain 6,3 solmua eikä suinkaan 5,7 solmua, joka taas olisi bava 25 matchille sopiva vauhti.
Jos nyt vielä sekoittaan tähän LYSiä, niin 5,7 solmun kryssivauhti 8-10 m/s tuulessa on sopiva LYS~1,1 veneelle, 6 solmua menee rikki ennen LYS=1,2:ta ja 6,5 solmua pitäisi päästä LYS~1,25 veneellä.
Taitaa riippua myös aallokosta aika paljon? 8-10 m/s tuulessa voi olla jo jonkinmoinen aallokko.
Täytyy olla samaa mieltä. Meikäläisen 25 vuotta vanha 35-jalkainen, jota en sporttiveneeksi luonnehtisi, LYS muistaakseni 1,17 tai 1,18, kulkee tuossa 8-10 m/s tuulessa luovilla n. seitsemää solmua.
"LYS muistaakseni 1,17 tai 1,18, kulkee tuossa 8-10 m/s tuulessa luovilla n. seitsemää solmua. "
Niinhän n. 35ft racer/cruiserit joiden lys on > 1.24 kulkevat myös himpun alle 7 solmua. Vesilinja näissä on väh. metrin pidempi kuin First 30 veneessä, joten pituisekseen First 30 purjehtii kaikkiin suuntiin hyvin. Etenkin avotuuliominaisuudet ovat erinomaiset yksirunkoiseksi matkapurreksi.
http://www.blur.se/2010/10/12/first-30-polar-irc/
First 30 on siis hyvä ja huono purjehtimaan. Mutta kiinnostaa mikä on matalan kölin vaikutus? Testissä se ei testaajia häirinnyt. Onko missään tietoja ao veneen syvän ja matalan kölin suorituskykyeroista.
Koska suorituskyky noinkin paljon kiinnostaa, niin valinta on silloin tietenkin syvempi köli. Kapeilla saaristoväylillä kryssiessä 5 asteenkin ero nousukyvyssä merkitsee paljon käännöksien määrässä ja vastatuuleen etenemiskyvyssä.
Avotuulilla vene pysyy paremmin käsissä syvemmän kölin ansiosta.
Firstin vantit löysällä ja keulastaagi pussittaa? Eikö noita säädetty kuntoon koepurjehdusta varten, vai onko kyseessä rakenteellinen ongelma?
Taas tuollainen pahantahtoinen trolli, kuvasta näkee, että kiristämällä ylimpiä sivuvantteja keulaharuksen saa kireälle.
http://www.simpsonmarine.com/images/uploads/max/first30-2010_1359.jpg
On melkoinen kulma noissa saalingeissa.
Kyllä kyseessä on rakenteellinen ongelma, sillä veneessähän ei ole minkäänlaista hekkiä tai barduunaa ja silti riki on aivan tavallinen osatakila. Vantit ja saalingit ovat toki reilusti taaksepäin ja riki pysyy pystyssä, mutta etustaagin kireällä pitäminen vaatii kohtuuttoman esijännityksen päävantteihin. Muistaakseeni joku ruotsalainen purjeentekijä mainitsi 60% (murtolujuudesta) esijännityksen, kun vaikkapa Seldenin ohje on max 25%.
Muissa vastaavissa veneissä vedetään hekkiä tolkuttomasti tuossa kelissä, jotta etustaagin jännitys pysyy sopivana. Tietysti löysää etustaagia voi kompensoida jonkin verran purjeleikkauksella, mutta vähintäänkin purjeita tarvitaan useampia yhtä hyvään vauhtiin eri keleissä.
Hyvin mahdollista, että ko. veneessä ei ollut edes tuota 25%.
"Kyllä kyseessä on rakenteellinen ongelma, sillä veneessähän ei ole minkäänlaista hekkiä tai barduunaa ja silti riki on aivan tavallinen osatakila. "
Suomessahan on parempia venesuunnitelija kuin
http://www.beneteau.com/Sailing-Yachts/First/First-30
Juan Kouyoumdjian
http://www.mulleryachts.com/PDF/VLC 35 Dossier English.pdf
Manolo Ruiz de Elv ira and M anu
el López have been inv olved in America’s
Cup designs since 1992 w hile working in other proje
cts, from very high speed crafts to just
nice cruising boats. Their background and innovativ
e spirit made the ideal choice for M uller
Yachts and the V LC35 design
Luin tuon koepurjehduksen ja pisti kyllä miettimään. First 31.7:ssa kympin tuulessa hekkiä vedetään sen minkä jaksaa ja useammissa veneissä on hekin välityksiä lisätty. Ei käy oikein järkeen, miten yksi noinkin oleellinen säätö jätetään pois. Mietin, olisiko tuohon First 30:een mahdollista tehdä maston toppiin uloke taakse, ikään kuin jäykkä backstay flicker, johon hekin voisi kiinnittää? Saisi hekin tulemaan fathead ison ohi.
"Ei käy oikein järkeen, miten yksi noinkin oleellinen säätö jätetään pois"
josko välimerellä on enempi tilaa avotuulipurjehtia;-)
First 30 veneessä ovat sivuvantit niin takana ja saalinkien kulma on suuri, joten kiristämällä syläsivuvantit keulavantin saa kireäksi. Voi olla, että barduunaveneen keulavantti on kovan tuulen kryssillä suorempi, mutta purjehtimisen helppous on ollut first 30 veneen eräs perusajatus.
En ole asiantuntija, mutta itse laittaisin veneeseen barduunat. Se korjaisi ongelman halvalla ja barduunat voisi vetää mastolle, jos niitä ei tarvitse.
JuanK on tietysti erinomainen suunnittelija, mutta se ei tarkoita, että kaikki hänen piirtämät veneensä olisivat erinomaisia. Olihan netissä kovasti puhetta 6 vuotta sitten kuinka taivaallinen suunnittelija Farr on suomalaisiin nähden, mutta vesillä kuva oli aika toinen.
Tuossa VLC35:ssa on hiilikuitumasto, rod-vantit ja lisävarusteena saa vielä hydraulisen säädön etustaagiin. Noilla saa varmasti ko. ongelman ratkaistua ja tuskin aivan huvikseen tarjotaan tuota hydraulista säätöä.
FIrst 30:ssa vakiona ei noista ole ainoatakaan, lisävarusteena saa rodit (oli testiveneessä). Ainakin yhteen ruotsalaiseen veneeseen on asennettu barduunat jälkikäteen.
Yleistääköhän Joakim nyt vähän liikaa. Ylläoleva sopinee uusimpiin osatakilaveneisiin, joissa osatakilaisuus taitaa olla jotain 15/16 - 19/20 alueella.
Jos menemme ajassa hieman taaksepäin, osatakilalla tarkoitettiin jotain 7/8 - 9/10 alueella. Tällaisessa rikissä, varsinkin jos maston vapaa huippu on kavennettu, hekin vaikutus etustaagin kireyteen on aika pieni ja hekin tehtävä on pikemminkin latistaa isopurjetta. Etustaagi saadaan kireälle päävanttien avulla ja pikasäätö tehdään etustaagin vanttiruuvilla. Näin ainakin lukemissani trimmiohjeissa sanotaan (toki alavanteillakin on merkitystä).
En ole perehtynyt F30JK:n takilaan syvällisemmin, mutta olisi aika outoa tuollainen rakennevirhe, ellei nyt sitten ole säästetty käyttämällä rodien sijaan vaijeria Totta on että se on tällainen moderni melkein-toppiriki . Mutta ihan yleisesti, osatakiloita on erilaisia, ja myös trimmaustavat ovat hieman erilaiset.
En ole kai sanonut mitään yleisesti, varsinkaan 7/8 rikeistä, joita ei taida olla enää yhdessäkään uudessa veneessä. First 30:n takila on tavallinen nykyveneen takila ei tavallinen 80-luvun veneen takila.
First 30JK:n riki on 10/11, kuten vaikkapa X-35:ssa, jossa hekki on tunnetusti hyvin tärkeä etustaagin trimmiväline. Nykyisessä veneessäni on 19/20 ja edellisessä oli 9/10, molemmssa kavennettu toppi. Kummassakaan etustaagi ei hirveästi kiristy, vaikka vantteja vetäisi kuinka kireälle. Hekkiä vetämällä taas etustaagiin jännitys 3-4 kertaistuu satamassa (olen mitannut tuossa 9/10 takilaisessa, nykyisessä ei helposti onnistu profiilin takia). Tietysti isopurjekin latistuu tuolloin enemmän tai vähemmän riippuen ala- ja mahdollisten välivanttien kireydestä.
7/8-takilalla, varsinkin 80-luvulle tyypillisellä aika löysällä mastorprofiililla, hekin vaikutus on sitten tosiaan lähinnä mastoa taivuttava, jolloin etustaagi saattaa jopa löystyä. Noissahan olikin usein barduunat, vaikka masto ei niitä pystyssä pysyäkseen tarvinnut. Nykyiset mastoprofiilit ovat hyvin jäykkiä pituussunnassa luultavasti juuri tästä syystä.
"FIrst 30:ssa vakiona ei noista ole ainoatakaan, lisävarusteena saa rodit (oli testiveneessä). Ainakin yhteen ruotsalaiseen veneeseen on asennettu barduunat jälkikäteen. "
First 30 barduunoilla ei ole luokkasääntöjen mukainen:
http://www.teamfirst30.com/?p=1263&lang=en
Od-kilpapurjehdukseen ja matkaveneilyyn first 30 sopiikin hyvin sellaisenaan. Tasoitussääntökilpailuihin ostajat rakentavat turhia virityksiä veneisiin ja niitä veneiden seuraavat omistajat sitten purkavat.
First 30 barduunoilla ei ole luokkasääntöjen mukainen:
http://www.teamfirst30.com/?p=1263&lang=en
Od-kilpapurjehdukseen ja matkaveneilyyn first 30 sopiikin hyvin sellaisenaan. Tasoitussääntökilpailuihin ostajat rakentavat turhia virityksiä veneisiin ja niitä veneiden seuraavat omistajat sitten purkavat.
"First 30JK:n riki on 10/11, kuten vaikkapa X-35:ssa, jossa hekki on tunnetusti hyvin tärkeä etustaagin trimmiväline. "
Yläsivuvanttien kiinityspiste kannella ja saalinkien kulma ratkaisee. X:t ovat tunnetusti melko suorilla saalingeilla ja peräharuksia ja barduunoita todellakin tarvitaan.
First 30 viritysohjeita:
http://www.teamfirst30.com/?p=898&lang=en
Saalinkien kulma 30 astetta, joten peräharusta tai barduunoita ei tarvita.
First 30 OD-luokkana on vasta myyjien unelmissa.
Suunnitelijan sana on merkittävä od-luokan syntyessä.
Veneestähän saa nyt myös R-version, joka on täysin eri sisustuksella, sandwich-rungolla, uudella kölillä (340 kg painavampi ja 10 cm syvempi) ja myös selkeästi eri purjemitoilla (kaikki pienempiä!). Ei tuosta tule millään OD-luokkaa, kun myydään noin montaa variaatiota (kolme eri köliä, rodit/ei, alumiini/hiilimasto, eri runkorakenne, eri sisustuksia jne).
http://www.beneteau.hr/Beneteau-First-30-r-version-article
Jos tuo oikeasti painaa 3600 kg eikä yli 4 tonnia, kuten alkuperäinen, saattaa tuollainen konsepti toimia jo paremmin.
"Ei tuosta tule millään OD-luokkaa"
jaa ei vai:
http://www.teamfirst30.com/?p=1263&lang=en
"the Classe First 30 JK (First 30 JK class).
Chairman: Jean Gilles Marcello
- Vice-Chairman: Matthieu Foulquier Gazagnes
- Secretary: Philippe Nouzille
- Treasurer: François Badatcheef
"
Mikä tuo class sitten on;-9
Tuo on juuri se yllämainittu myyjän unelma. Ei mitään sen enempää.
Kerho on, mutta onko OD-luokkaa ja varsinkin OD-kisoja järjellisillä osallistujamäärillä? Tuolla on muuten kerhon sivut:
http://www.classefirst30jk.com/
Tuolta tuli heti ensimmäisenä vastaan tälläinen (mikäs se on?):
http://www.classefirst30jk.com/index.php?option=com_content&view=article&id=120:pataras&catid=41:reglages-du-mat&Itemid=62
ja tällainen (sivun alalaidan kuvat, miksiköhän tuo on laitettu?):
http://www.classefirst30jk.com/index.php?option=com_content&view=article&id=95:reglages-du-mat-par-ph-massu&catid=41:reglages-du-mat&Itemid=62
Aika erikoinen OD-luokka, jos noin radikaaleja muutoksia veneeseen esitellään OD-sivuilla. Yleensähän OD-luokissa kielletään paljon lievemmätkin muutokset.
Eka näyttäis olevan barduuna, ja toka hydraulisesti kiristettävä etustaaki. IMHO täysi susi riki, jos siihen pitää heti ensimmäisenä tollaiset lisäykset viritellä.
"miksiköhän tuo on laitettu?):"
Philippe Massu on virittelijä (kuten te) ja MYY virityksiä.
http://www.oceoprotec.com/fr/en-course/skipper/philippe-massu-first-30-jk-s3.html
Itse hän kuitenkin purjehtii ilman virityksiä:
http://www.srr-sailing.com/le-monde-de-la-voile-endeuille/
"Kerho on, mutta onko OD-luokkaa ja varsinkin OD-kisoja järjellisillä osallistujamäärillä?"
Onko järkevää purjehtia genoavenettä rullafokalla joka on kymmeniä senttejä irti kannesta?
Eikös tuon "purjehtii ilman virityksiä" linkin ensimmäisessä kuvassa ole hänen First 30, jossa näkyy selvästi barduuna tai hekki? Tekstiä en lukenut, koska en osaa ranskaa enkä purjehdusranskasta automaattikäännettyä englantia.
Michel Desjoyeaux olisi kertonut jos barduuna tai peräharus on välttämätön.
http://fr.wikipedia.org/wiki/Michel_Desjoyeaux
Hän toimi experttinä suunnitelussa.
"Kyllä kyseessä on rakenteellinen ongelma, sillä veneessähän ei ole minkäänlaista hekkiä tai barduunaa ja silti riki on aivan tavallinen osatakila"
Enemmistössä itämeren matkapursista on rakenteellisiä ongelmia, liikaa painoa ja liian vähän purjealaa (esim Bavariat). Moisten ongelmien rinnalla mahdollinen First 30 keulavantin vähäinen notkuminen on pieni ongelma.
Masto pysyy kyllä pystyssä, mutta oleellinen trimmi puuttuu. Siitähän oli kyse.
Niinpä, mutta sitähän Juan Kouyoumdjian ei tarvitse, koska purjehtiin ainoastaan netissä.
Susi riki sanon minä.
Ei kai se mikään ongelma olekaan, että Firstin kaltainen R/C-vene putoaa samaan kastiin samankokoisen Bavarian kanssa. Vai kenelle se on ongelma?
"Masto pysyy kyllä pystyssä, mutta oleellinen trimmi puuttuu"
Jos keulavantin haluaa saada parhaimmalla tavalla kireäksi, barduunat pitäisi olla kaikissa. Oleelinen trimmi puuttuu monesta veneestä:-)
"Susi riki sanon minä. "
Suomessa onkin paljon metsakansalaisia.
"Firstin kaltainen R/C-vene putoaa samaan kastiin samankokoisen Bavarian kanssa. "
http://www.blur.se/2010/10/12/first-30-polar-irc/
Oletko vaan täysi pahvi, vai etkö ymmärrä oikeasti purjehduksesta mitään? Älä vastaa, kiitos.
Ja jodlari, sinulle vielä tiedoksi, sellaista vaijeria, jota kutsuttaisiin keulavantiksi, ei ole olemassakaan. Vantit ovat maston sivuilla.
Ja itse asiaan, modernissa osatakilassa keulaharuksen kireyttä säädetään hekillä. Vanhassa osatakilassa (7/8 tai 3/4) barduunoilla. Niissä hekillä taivutetaan maston yläosaa.
Yritä muistaa nämä.
Käytännössä tuollainen moderni 9/10-19/20 riki toimii todella loistavasti hekillä ja barduunoita ei todellakaan kaipaa. Vaatii tarkempaa vanttien säätöä, mutta kun sopiva on löytynyt, toimii oikein hyvin. Joissain venetyypeissä on tarpeen säätää vantteja kelin mukaan aivan parhaan suorituskyvyn saamiseksi. Itse olen ajanut todella kireillä vanteilla ja silti venevauhti on ollut erinomainen, erityisesti kevyellä kelillä, jossa pitäisi vantteja löysätä.
Barduunojen etu on siinä, että maston taipuma ja etustaagin kireys ovat lähes kokonaan erillisiä säätöjä, mutta tuo toimii kunnolla vain rikeissä, joissa saalingit ovat suoraan sivulle eli joissa barduunoita on pakko käyttää maston pystyssäpitämiseksi.
Tuossa Firstin rikissä ei ole mitään purjehduksenaikaista säätömahdollisuutta sen enempää mastontaipumalle kuin etustaagin kireydelle, jolloin vanttien säätötarve kelistä keliin on huomattavasti suurempi ja tarpeellisempi. Lisäksi etustaagia ei voi saada läheskään yhtä kireälle kuin barduunojen/hekin kanssa eli säätövara ei ole yhtä laaja.
Tietysti isopurjeen skuutti toimii jotenkuten samassa funktiossa eli kiristää etustaagia ja taivuttaa mastoa. Tuossa on kuitenkin se paha ongelma, että ison skuuttia on pakko löysätä kelin koventuessa eli juuri silloin kun hekille olisi suurin tarve.
"vaijeria, jota kutsuttaisiin keulavantiksi, ei ole olemassakaan."
On, puhekielessä. Harvemmin olen kuulut puhuttavan livenä keulaharuksesta. Staagi taas on vieraskielinen sana ja siksi vantti luontevampi suomalaisen suuhun.
"Ja itse asiaan, modernissa osatakilassa keulaharuksen kireyttä säädetään hekillä. "
Barduunat ovat class 40 veneessä
http://www.sailing.org/images/galleries/11792_C40_2009WC_DSC5329_800.jpg
Tarkoitat siis: modernien kesämökkien keulaharusta säädetään takaharuksella.
" ison skuuttia on pakko löysätä kelin koventuessa eli juuri silloin kun hekille olisi suurin tarve. "
Jos levangin päästö laitaan ei riitä, niin sitten pitää reivata. Eli first 30 veneessä "isopurjeen skuutti toimii jotenkuten samassa funktiossa eli kiristää etustaagia ja taivuttaa mastoa". Bardunaa tai takaharusta ei tarvita.
Sunnutaipurjehtijoiden unelma. Yhdellä köydellä (ison skuutti) säädetään samanaikaisesti etustaakin kireys, ison latistus ja ison twisti. Kätevää.
Jodlari on ainoa, kuka käyttää termiä "keulavantti". En ole livenä kuullut kenenkään puhuvan keulavantista (onneksi...). Puhekielessä käytetään termiä keulastaaki.
Jodlarin logiikkaa:
Hekkiä tai barduunoita ei tarvita (First 30) modernissa veneessä.
Jos veneessä ei ole barduunoita kuten class 40 veneessä, se on moderni kesämökki.
-> First 30 on moderni kesämökki. MOT.
grrr:
"ison latistus ja ison twisti"
cunninghamilla ja outhaullilla isopurje latistuu.
http://en.wikipedia.org/wiki/Cunningham_(sailing)
http://en.wikipedia.org/wiki/Outhaul
Twistiä first 30 veneessä ei haluta, vaan levankia löysätään laitaan päin ja kun se ei riitä, niin reivataan.
Pointtini oli lähinnä se että kun keskustelun otsikko on Venelehti rules, lukijoiden joukossa on varmasti myös vanhempien osatakilaveneiden käyttäjiä. Silloin olisi ollut hyvä tarkentaa, että kommentit koskevat uusimman kaluston takiloita eivätkä välttämättä päde vanhemmille takiloille.
Palatakseni F30JK-sivujuoneen, eräässä testissä mainittiin suunnittelijan ajatuksen olleen että perästaagin puuttuminen korvataan sillä että etustaagi kiristetään ison skuutilla isonpurjeen kautta. Kommentteja raadilta? Ei vaikuta ihan hassulta ja mieleen tulee monet kevytveneluokat, joissa sivuvantteja pidetään aivan löysällä. Tosin voisin kuvitella että tällainen systeemi vaatii ihan uusia trimmaustaitoja, jotta saa kaikki vanttien keskinäiset kireydet ja purjeiden leikkaukset kohdalleen parhaalla tavalla.
"First 30 on moderni kesämökki. MOT. "
ninhän se on , miksi meuhkaat tuolla tavalla netissä?
No höpö höpö. Cunninghamilla siirretään pussin paikkaa.
On se first 30 ihme vene, kun siinä ei tarvita twistiä isopurjeeseen. Hienoa.
"Kommentteja raadilta? "
Täällä tyypit jotka eivät ole koskaan kevytveneillä purjehtineet, varsinkaan kansainvälisellä tasolla kilpaa, kommentoivat matkapursien rikejä, jotka ovat kopioita kevytveneiden rikeistä suuremmassa mittakaavassa.
"On se first 30 ihme vene, kun siinä ei tarvita twistiä isopurjeeseen. "
First 30 venettä purjehditaan kuin kevytvenettä, siksi sen design on monelle outo. Siispä kannattaa edes kerran elämässä kokeilla vaikkapa 470 venettä.
http://www.veneporssi.fi/purjeveneet-604/470-470-916550
Mutta tvisti ei ole nepassa ollenkaan tuntematon käsite. Nepassa muutenkin säädetään vantteja lähtöjen välilläkin kelin mukaan, tarpeen vaatiessa myös saalinkien kulmia. Lisäksi Tensionilla hallitaan maston kaarta, tehokas kikki on tärkeä säätö ja sitten vielä ne tavalliset, levanki, gunnar, outhaul ja jotain jäi vielä mainitsematta. Siis likipitäen samat säädöt kuin tuossa Firstissä, ehkä siitä jotain oli vähän yksinkertaistettu nepaan verrattuna.
Ei ehkä pidä unohtaa sitäkään, että tvistiä pitää säätää hyvin usein myös myös windshearin takia.
"Nepassa muutenkin säädetään vantteja lähtöjen välilläkin kelin mukaan"
Tässä löysätään sivuvantteja kelin kovetessa twistin saavuttamiseksi:
http://www.sail-world.com/Asia/FX-continues-development-after-Womens-Olympic-Skiff-Trials/96262
Kuitenkaan first 30 veneeessä ei lähdetä sivuvantteja kelin kovetessa löysäämään vaan pikemmin pitäisi kiristää, jos varaa on. Siispä twistiä ei first 30 veneessä kaivata ja reivataan ajoissa. Reivejä purjejollissa ei ole ja siksi on muut tavat käytössä voimien vähentämiseksi.
Tämä logiikka oli jopa jodlarin mittapuulla vertaansa vailla. Ensin perustellaan, että Firstiä purjehditaan ilman tvistiä kuten kevytveneitä ja sitten kun kevytveneessä kuitenkin otetaan tvisti käyttöön, se onkin todiste siitä, ettei tvistiä First 30:ssä tarvita!
Todellinen syyhän oli se, että sitä tvistiä ei Firstissä voi käyttää, vaan muiden säätöjen puutteessa siitä pitää repiä viimeisetkin pois.
"Todellinen syyhän oli se, että sitä tvistiä ei Firstissä voi käyttää, vaan muiden säätöjen puutteessa siitä pitää repiä viimeisetkin pois. "
First 30 veneessä on miltei toppiriki, siinä jos olisi takaharus, niin eipä se mitään twistiä isoon saa. Pitäisi olla 16/19 osatakila eikä 9/10-19/20, jos twistiä haluaa saada.
Tuo tension on siis (no ainakin oli silloin kun minä kilpailin 470:llä) jykevä talja, jolla säädettiin etustaagin kireyttä. Ko. veneessähän on sinänsä erikoinen riki, että etustaagi on fokan etuliikissä oleva vaijeri eli ilman purjetta ei ole etustaagiakaan, ainostaan ohut varmistusvaijeri, joka purjehdittaessa roikkuu löysänä.
Tuo siis vastasi tapausta, että köliveneessä olisi se hydraulinen etustaagi, jolla voidaan säätää rikiä vesillä.
Suuri ero rikeissä on siinä, että 470:n takila on alle 3/4-takila, isopurjeen ollessa pinta-alaltaan lähes 3-kertainen fokkaan nähden. First 30:ssä takila on tosiaan 10/11 ja fokka on vain ~15% pienempi kuin isopurje.
Unohtui vielä mainiti yksi hyvin selkeä ero. 470:ssä on trapetsi ja sen vaijeri tulee mastolta samasta paikasta kuin barduuna tulisi. Gasti on kovemmalla tuulella selkeästi rusteja taaempana ja trapetsin kautta tulee valtaosa veneen oikaseva momentista eli varsin merkittävä veto. Trapetsivaijeri siis toimii aikalailla samaan tapaan kuin barduuna.
Vielä vaan paranee, nyt otetaan hekki mukaan tvistin säätöön. Eikä Firstissä voi säätää tvistiä, kun ei ole hekkiä.... Miten lie jodlari sen tekee, ilmeisesti ei tee ollenkaan, mutta muut halltisevat tvistiä levangilla, kikillä ja skuutilla. Firstin 9/10 tai toisissa 19/20 veneissä hekillä säädetään etustaagin sagia, mutta vaikutusta tvistiin sillä ei ole. 7/8-rikissä hekin kiristys sentään vielä vaikutti vielä tvistiinkin.
Ja jos palataan lähtöruutuun, todetaan vielä, että uudessa Firstissä etustaagia voi kiristää ison skuutilla, mutta jos niin tekee, ei purjeessa voi olla tvistiä. Levangilla, kikillä ja skuutilla sitä saisi, mutta sitten lerpahtaa etustaagi.
Todettakoon samalla että niin 29er:ssä, 49er:ssä kuin FX:ssäkin maston huippu taipuu todella komeasti ja purje latistuu ihan skuutista kiristämällä. Ja kun sen tärkeän säädön haluaa pitää, löysätään sitten vanttia tvistin perussäätöön.
Kyllä 9/10-19/20 rikeissä hekki vaikuttaa paljon maston taipumaan ja twistiin. Hekkiä vedettäessä voi kiristää myös skuuttia, jolloin iso latistuu, twisti ei pienene ja keulastaagi kiristyy.
Vene-lehti 7-
Venemestrari 8 1/2
Kippari 9
muut skeidaa
First 30 vene uhkaa Itämeren uppotukkivenefliittiää, päätellen keskustelun sävystä.
Koska suurmestari Mökkijodlari on havainnut mielessään First 30:n nopeaksi, sitä arviota ei saa mittaus- tai kilpailutuloksilla häiritä. Kaikki sellainen on vain uppotukkipanettelua.
Aiemmin kyseinen suurmestari on suorastaan suositellut First-sarjaa, nyt ainakin First 31.7 on jo muuttunut uppotukiksi.
Jodladahihii, Jodladahihuuuuu!!!
"First 31.7 on jo muuttunut uppotukiksi. "
First 31.7 lys 1.16 ja First 30 lys 1.24. Noinhan se asia on aina ollut.
Niinhän utv:t täällä jodlaavat, koska ei ole purjehdukseen liittyvää asiaa.
Todistettavasti ei pidä paikkansa eli busted. First 31.7 finlys oli vielä tänä vuonna 1,18 ja swelys 1,19.
Kylmää tulee olemaan kyyti kisoissa First 30:lla jos finlys on noin korkea.
First 31.7 tullessa suomeen, lys oli silloin 1.16.
First 30JK Suomeen tullessaan lys 1,24. Todennäköisesti parin vuoden päästä 1,11.
First 30 on mieletön uhka Itämeren uppotukkivenefliitille, päätellen keskustelun sävystä.
"First 30JK Suomeen tullessaan lys 1,24. Todennäköisesti parin vuoden päästä 1,11"
Sitä ennen uppotukit ovat ongelmajätelaitoksessa.
Jaha, sadat kirjoitukset uuvuttivat luovan suonen ja piti ruveta lainailemaan nimimerkkejä ensin tosielämän henkilöiltä ja nyt vielä muilta kirjoittajilta.
Nimimerkkien lainaaminen ja keksiminen on salittua, sekös uppotukkiveneilijää harmittaa, koska ei ole muutakaan asiaa.
Vene ja Kipparilehdet eivät kiinnosta. Joka numerossa joku Bustereista ja Suvi-veneistä..
On niitä muitakin veneitä.
Vene-lehti olisi ihan hyvä, jos:
- siinä olisi juttuja vain purjehduksesta
- venetestit olisivat jotakin muuta kuin sanasta sanaan samalla muotilla väännettyjä luettelointeja (samaa tekstipohjaa on käytetty varmaan 20 vuotta)
- siinä olisi oikeasti kattavia käytännön juttuja
- siinä olisi varustetestejä jotka toisivat oikeasti jotain lisätietoja valmistajien esitteisiin verrattuna
Joskus 20 vuotta sitten oli vielä venetestejä, jossa esim. perheveneitä testasi usean perheen porukka ja testaajilla oli vaihtelevaa taustaa ja kokemusta, tuli oikeasti erilaisia näkemyksiä.
Lisäksi olisi ihan jees jos testailtaisiin veneitä, joihin oikeasti palkansaajalla on edes teoreettinen mahdollisuus päästä käsiksi. Onhan se ihan kiva, jos otetaan tyyppejä 50 jalkaisista äksistä yms., mutta mitä järkeä on testailla moisia miljoonavehkeitä köyhien ihmeteltäviksi kun täällä kekkoslovakiassa myydään luokkaa kymmenen sadantuhannen euron venettä vuodessa ja yksi tuollainen miljoonavene kerran kymmenessä vuodessa. Nuo lätkä- ja lääkäritalomiljonäärit löytävät varmasti tarvitsemansa tiedon noista ökyvehkeisä jostain ihan muualta kuin ikiaikaisesta venelehdestä. Eikä siinä mitään, jos tehdään muutama tuollainen jetsetvenetesti vuodessa, jotta pysyy köyhät todellisuudensyrjässä kiinni, mutta kun tuntuu, että tuossa kyseisessä läsyssä ei enää alle puolen miljoonan purkkeja vaivauduta edes mainitsemaan.
Venelehti ei selviä digivallankumouksesta millään eli kuolee pois lähivuosina. Muutama tuhat junttia, jotka jaksaa lukea 'amiraali sitä' 'amiraali tätä' ei vaan riitä.
Venelehti selviää hyvin. Huomattavasti laajemmilla lukijapohjilla Yachting Worldit, Yachtit, Sailing Todayt ja muut ovat aika mitättömiä.
Venelehti 9.
http://www.digipaper.fi/otava_vuosikertomus/108940/index.php?pgnumb=38
"
lehtien myynti laski 8%
"
Se ei tietysti ole Venelehden vika, että veneiden keskikoko on kasvanut, useimmat uudet veneet maksavat nykyisin reilusti yli 100k € ja pienempiä retkiveneitä ei Suomeen oikein nykyisin tuoda.
Monille meille käytetty vene onkin ainut realistinen vaihtoehto, joten voisi toivoa, että Venelehti esittelisi enemmän vanhoja veneitä numeroissaan. Mallia voisi ottaa vaikka Yachting Monthlystä, jonka joka numerossa lehden toimittaja tutustuu johonkin vanhempaan (klassikko) purjeveneeseen. Esim. Marraskuun numerossa oli mielenkiintoinen juttu Swan 411:stä. Ko. reissusta on myös hyvä video, joka tukee mukavasti lehtijuttua: http://www.youtube.com/watch?v=Noq3YMwuKJU&feature=share&list=UUaO9orJHxkML8rpcKkILPIw
Juttu vanhasta ja käytetystä veneestä ei siis ole pelkästään raportti veneen rakenteista ja ominaisuuksista, vaan myös ko. yksilön historiasta ja omistajasta. Uskoisin, tällaisen jutun kiinnostavan useimpia enemmän, kuin vaan samalla kaavalla etenevien venetestien.
Ei kannata sekaantua Swan 411 tapaisiin vanhoihin painaviin veneisiin. Uudemmat veneet ovat nopeampia, mukavampia ja hauskempia purjehtia.
Sinulla on tietenkin oikeus esittää omia mielipiteitäsi. Oli kuitenkin tarpeetonta esittää setämäistä varoituksen sanaa niille, jotka eivät ole kanssasi samaa mieltä.
Minusta YM on venelehdistä parhaimpia ja luen mielelläni myös YM:n artikkelisarjaa vanhoista veneistä. "Avestan" juttu kiinnosti senkin takia, että olin tavannut ko Swan 411:n 90-luvulla Pohjanmerellä F8 -kelissä. Silloin vene oli saksalaisen purjehduskoulun omistuksessa ja oli aika kuluneen näköinen.
Kotimaiselle Veneelle annan arvosanan 6 -. Olin kestotilaaja yli 10 vuotta, mutta en enää pariin vuoteen. YM, YW, PBO jne ovat arvoasteikossani huomattavasti korkeammalla...
"olin tavannut ko Swan 411:n 90-luvulla Pohjanmerellä F8 -kelissä. "
Olen purjehtinut vanhalla 4x jalkaisella swanilla 20 m/s vastatuulessa eteläisellä itämerellä. Painava IOR desing ei kulkenut aallokossa mihinkään, koko miehistö yrjösi ja menimmekin nopeasti satamaan. Raskaan päivän aikana etenimme 10 mpk, hienoa.
Voithan vaikka tarkastaa vuoden 2010 Suursaaren tulokset purjehdittujen aikojen osalta. Ne kertovat aika hyvin, miten vanha Swan 20 m/s kryssillä etenee moderneihin verrattuna.
Yhtä tuollaista kisatulosta vastaan löytyy n kappaletta kisatuloksia, joissa vanhat hitaat veneet ovat tulosilistojen loppupäässä purjehditussa ajassa.
Onpa sulla jutut! Seilasit siis yhdessä päivässä 10 mpk, yrjösit, et muista veneen kokoa ja syytät kehnosti sujuneesta purjehduksesta veneen painoa ja IOR "desing":ia. Ehkä kysymys olikin aivan muusta kuin veneestä!
Voithan tarkastaa sitten myös vuoden 2012 tulokset. Tai aivan minkä hyvänsä kilpailun, johon on osallistunut sopivan erilaisia veneitä ja jossa jotenkin merkittävä osuus on ollut kovan tuulen kryssiä. Kyläkilpailuja ei oteta lukuun, niissä miehistöt on mitä sattuu. Esitä nyt edes yksi niistä n:stä siihen malliksi. Pelkkä heitto "on monta" ei ole kovinkaan uskottava.
"Esitä nyt edes yksi niistä n:stä siihen malliksi"
yääää, tässä:
http://www.worldcruising.com/content/S634917072940957169/ARC2012 Cruising Results by Class.pdf
"
XP-44 ITA 1.090 11/ 12:37:56 0.00 POS 3
Swan 51 GER 1.087 14/ 17:28:51 5.00 POS 17
"
Upptukkiveneilijät eivät ole esittänneet ainottakaan linkkiä, joten he vasta uskottavia ovat.
Sen muistan, että jos olisi ollut uusi First 30, niin olisimme edenneet vähintään 20 mpk.
Osin kilpailullinen matkapurjehdus pyllymäkeen oli sitten löydös. Oikeaa kilpapurjehdusta pyydettiin, johon on sisältynyt merkittävä osuus kovan tuulen kryssiä. Ja sitä linkitettyä listaakin luit huomaamatta:
Swan 51 Northern Child 12/00:13 POS 5
Ja ykkössija meni tosi uppotukki Oysterille, joka pieksi X:n puolella vuorokaudella. Jatka hakua.
"Jatka hakua"
Ostakaa vain hyvin purjehtivia veneitä ja lopettakkaa turhanpäiväinen esseily.
Siis ei ole löytynyt yhtäkään niistä monesta. Ja koita pysyä aiheessa.
"Ja koita pysyä aiheessa. "
Aihe on venelehti rules, siispä voi kirjoittaa mitä vaan kuten te.
Ja jos olisi ollut tosivanha Swan 37 olisit edennyt 50 mpk. Se on todistettu fakta, ei pelkkää toiveunta.
Miehistö ei välttämättä kestänyt veneessäsi 50 mpk kryssiä 20 m/s tuulessa eteläisellä itämerellä.
Ainakin paremmin kestäisi kuin modernissa. Ja kuten sanottu, se 50 mpk vanhalla Swanilla on dokumentoitu fakta. Sinun väitteesi vain ja ainoastaan oma oletuksesi, jota muut eivät jaa kanssasi.
"Ainakin paremmin kestäisi kuin modernissa"
TWA 60 astetta niin jo 10 m/s tuulessa first 30 menee 8 solmua.
http://www.blur.se/2010/10/12/first-30-polar-irc/
20 m/s tuulessa vene menee arviolta 10 solmua ja kuin juna, koska ylitää runkonopeuden.
Uppotukkiveneilijät vanhoilla swaneillaan juunnaavat päin aaltoja, vmg on max 3 solmua ja miehistö heittää lattaa koska vene ei liiku vaan keikkuu. Puhumattakaan siitä, että jos ikävä keli yllättäen iskee, niin samantien purjehdittaisiin sivumyötäistä rantaan. Kyllähän se Swani kestää, miehistöstä viis.
Vene-lehti on kuitenkin hyvä lehti.
Ei ole Vene-lehti hyvä, se ei vastaa suomalaista todellisuutta kalliiden veneiden hehkutuksellaan. Myöskin lehdellä on ollut osansa perinteisten navigointitaitojen arvostuksen häviämisessä.
Koepurjehduksessa vauhti oli kuitenkin 10 m/s tuulessa vain 6 kts. Ja jodlari lienee maailmanhistorian ainoa henkilö, jolla venevauhti 30-jalkaisen kryssillä siitä vielä nousee kun tuuli nousee 10 m/s > 20 m/s.