Olen nyt siis 9.luokalla ja mietin, että kannattaisiko mennä IB-lukioon vai normi. Pelkään että en pärjäisi IB-lukion englannissa. Olen ihan suomalainen enkä ole asunut koskaan ulkomailla, englannin numero on kyllä 10 mutta riittääköse? Entä IB:n suuret projektit? Kuulostaa pelottavalta. IB:ssä kyllä houkuttaa aineiden pieni määrä ja niihin tiettyihin paneutumin. Ulkomailla opiskelukin olisi yksi iso haave! Sanokaa jotain mielipiteitä asiaan:) Myös että onko sykin IB-linja hyvä?
IB vai normi linja?
vaikeuksia
2233
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vai että SYKin IB-linja? Siitä koulusta mulla ei ole juurikaan hyvää sanottavaa. Okei taso on korkea, mutta se pätee myös kusipäisyyden tasoon. Eikä huippusuorituksia noteerata mitenkään, erään luokkalaiseni isosisko kirjoitti kuusi (vai oliko se seitsemän) ällää, eikä saanut mitään eirtyistä tunnustusta, ainoastaan niitä ainekohtaisia stipendejä. Itse kävin sykissä peruskoulun ja niitä haavoja saa nuolla pitkään. Useimmat luokkalaiseni eivät halua olla missään tekemisissä toistensa kanssa. Pieni porukka jaksaa jotain pikkujouluja järjestää, mutta ei sinne mene kukaan muu kuin se porukka itse.
IB-linjalle hakeminen on paljon raskaampaa, siellä tehdään keilikokeet yms. että jos onnistut sinne pääsemään, niin kyllä varmaan silloin siellä pärjäät. Pelkän arvosanan perusteella on mahdoton sanoa, että pärjäätkö vai etkö pärjää. Ensimmäinen vuosihan siellä on valmistelua seuraaviin vuosiin. Opetus ensimmäisenä vuotena tapahtuu osin englanniksi ja osin suomeksi, joten kertaheitolla ei tarvitse oppia englanninkieliseksi opiskeijaksi vaan muutos tapahtuu asteittain.
Ulkomaille pääsee mistä tahansa koulusta vaihtariksi jos vain varaa on tai tokari riittävä stipendeihin. Omasta keskinkertaisesta lukiostani meni myös minun ikäluokastani varmaan toistakymmentä opiskelijaa vaihtoon (opiskelijoita parisataa joka vuosikurssilla), ainakin Yhdysvaltoihin ja Argentiinaan. Vaihtareita oli koulussa yleensä kaksi kerrallaan. Yksi ryhmäläiseni lähtee jatko-opintoihin Englantiin, pääsi sinne yliopistoon.
Ei se kielestä kiinni jää, itelläni oli hädintuskin kasin enkku, mutta silti pääsin...
Mutta pitää osata täysillä opiskella kun on sen aika, ja täysillä olla vapaalla kun on sen aika... Pitää tehdä CASsiä, koulun ulkopuolista harrastustoimintaa, päljon esseitä, tieteellisiä tekstejä, lukemista, yms...
Jos menee mielenkiinto opiskeluun, niin ei tule mittään... Numerot alkavat olemaan huonompaan päin, joka saattaa johtaa sitten siihen että pälli leviää... Jos ruppee tuntumaan turhan vaikeelle, niin ehottomasti kannattaa mennä kansalliselle, ei se IB ny tyrhakokemus missään nimessä ole!
Lopetin ite IBn kakkosvuoden keväällä, ei olis kyllä loppupeleissä numerot riittäneet, mutta pääongelma oli pikkuhiljaa heikentynyt psyykkinen terveys...
Muutta älä ota tätä kikkee turhan tosissaan, pessimisti osaa liioitella...