Sanotaan että tämä ihmisluonne on tunteikas,herkkä ja helposti loukkaantuva,mutta kuitenkin ivallinen.mistä tämä piikittely johtuu?Ovatko nämä ihmiset todella ilkeitä vai onko se vain heidän sarkastista huumorii?Nautitteko itse piikittelystänne.Kuinka monella on tämä piikittelyn tarve?
Mistä ravun piikkittely juontaa juurensa?
huiviton
255375
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Minun rakas Mika-rapu ei ainakaan ole piikikäs. Maailman kiltein, kultaisin ja ihanin mies.
Piikittely johtuu siitä että loukkaantuessaan rapu yrittää puolustautua huumoriin verhotulla piikittelyllä. Rapu ei ole semmoinen joka osaa puhua ja kertoa loukkaantuneensa, siksi piikittely on paras keino puolustautua.
Ravut omaavat (ainakin useimmat) luonnostaan sarkastisen tai brutaalin huumorintajun ja ovat hyviä vittuilemaan ja piikittelemään...nauttivat kun saavat toisen osanpuolen sanattomaksi. Väittelynmestari on myös rapu, kokeilee kuka hirvii!
ei sille aina voi mitään, se tulee aivan luonnostaan..ja ei aina tunnu jälkeenpäin hyvältä
Totta olet väittelyasiassa! Olen haka siinä. Mullaki paha tapa silloin tällöin piikitellä mut vaan lähimmille ystäville/ perheelle:). Huumorintajuni on outo..
Näinhän se menee! MUTTA ihan syystä kyllä, kas kun jotkin kaverit alkavat nälviä milloin mistäkin! Niittaa tietysti kravun tyyliin ns. mutkan kautta, ja voi pojat meillä muilla on hauskaa! Kravuille ei vittuilla! Tana!
Minäkin tykkään vähän piikitellä ystäviäni ja ilkeästi sitten inhottavia ihmisiä. Tykkään laittaa inhottaville ihmiseille luut kurkkuun.
Mutta ystäviäni en koskaan yritä satuttaa sanoillani, vaikkakin joskus yritän herättää heitä huomaamaan "väärän" tekonsa, vihjaamalla asiasta, mutta silloinkaan en halua tuomita.
Uskon, että pystyn aika hyvin vaistoamaan mitä voin sanoa ja mitä en.
Mielipiteiden vahtaminen on minusta mukavaa ja virkistävää.
Ehkä minulla on myös erikoinen huumorintaju, osaan kyllä laskea leikkiä itsestäni, rajuakin. Mutta muut eivät kyllä saa niin henkilökohtaista läppää heittää minusta, silloin loukkaannun.
Mutta pahansuopa en ole milloinkaan.
Juu, piikittely kuuluu myös pahoihin tapoihini...Piilovittuilu on kivaa huvia levottomina päivinä. No, eihän se varmaan fiksua ole, mutta minkäs tälle kieroutuneelle huumorintajulleen voi (jota kukaan ei ymmärrä). Emme me ravut ole ilkeitä, piikittely on meille huumoria.
oma äijäni on ainakin tosi hauska (rapu) vittuillaan yhdessä välillä ihmisille mutta tietysti ihan vain hauskalla mieningillä. kyllä se mulle ja vittuilee mutta ei koskaan pahalla. meillä on ainakin tosi hauskaa yhdessä. ehkä herkkänahkaiset ottavat sen pahalla. itse ymmärrän ja tykkään rapujen huumorista. porukallakin on aina hauskaa kun nauretaan kippurassa jokaisen tyhmiä tempauksia tai tekoja ja mollataan ( hyvällä meiningillä toisiamme). ei kannata ottaa tosissaan ja kyllä yleensä niiden ilmeestäkin näkee että se on vain vitsiä.
Juuri näin on asiat,olen rapumies mutta en sanoisi
sitä ihan vittuiluksikaan se on erilaista huumoria
jota ei kaikki ymmärrä.Ei tosiaan kannata ottaa vakavasti juttujamme,pilke silmäkulmassa paljastaa
mistä on kyse.
Olitpa hyvin tuonut asian esille.
Hyvää syksyä.
joo sana "vittuilu" on liian rankka olet oikeassa. mutta sellaista sarkasmia ja tilanne komiikkaa hauskalla tavalla pilailtuna.
arvaa vain kuinka paljon olen saanut kuulla kun en osaa kävellä korkokengillä oikein. aina välillä kiusaankin että mä yllätän taas joku kerta ja vedän moiset monot jalkaan niin kyllä ilo taas irtoaa. :)
hauskaa syksyä sinulle myös ja kaikille muillekin.
Joo horoskoopistahan se ilmiselvästi johtuu, kaikki vaan sen piikkiin...
aina asioihin selitys löytyy..
En missään nimessä halua olla ilkeä! Enkä ole huomannut, että hirveästi piikittelisin. Napakka olen kyllä suustani, eli jos kanssani tappelee niin sanoissa ainakin yleensä toiseksi jää. Se on vain itsepuolustusta, en ainakaan itse ole ilkeä luonne.. Ennemminkin liian sinisilmäinen ja herkkä:)
Minun ystävänä on erittäin hyvä olla ja vihollisena todella paha. Piikittely johtuu siitä, että olen loukkaantunut. Jos huomaan, että ihminen ei ole aito, alan piikittelemään ja toivon, että se ymmärtäisi häipyä elämästäni. Typerää tietenkin, että miksi sitä ei voisi suoraan sanoa. En minä kyllä muuten ole ilkeä, mutta piikittely on paha tapa. Tosin sitä sattuu vain harvoin. Mutta meitä rapuja on niin helppo käyttää hyväksi, että pitää meilläkin joku puolustus olla... :)
Etenkin loukkaantuneena, mutta myös "nurkkaan ahdistettuna" sekä epävarmoissa tilanteissa huomaan piikitteleväni. Myös kyllästyttävissä tilanteissa saattaa lipsahtaa suusta muutama piikittelevä kommentti.
Kyse on mielestäni siitä, että Rapu on niin empaattinen merkki, että se ymmärtää liikaa keskustelukumppaniaan. Sitten kun Rapu lopulta saa tarpeekseen toisen paksunahkaisuudesta ja ymmärtämättömyydestä, niin se (Rapu) antaa itselleen luvan käyttää omiakin aseitaan. Eli sanallista lahjakkuuttaan. Ei Rapu ole "pirullinen "ellei sitä yllytetä. Hakekoon toinen itsestäänkin vikaa jos näin on käynyt.
jeps...kait se sitte on meidän rapujen luonteen piirre... ite ainaki piikittelen...
että rapu piikittelee sellaisessa tilanteessa, kun toinen on tehnyt tai sanonut jotain loukkaavaa, muttei itse tajua tehneensä mitään pahaa. Myös toisen itsekkyys ja suoranainen tyhmyys saa ravun raivostumaan, mutta yleensä piikittely alkaa vasta, kun mitta on täyttynyt pitkän ajan kuluessa. Piikitys osuu pahasti ja todella arkaan paikkaan. Se on siis ravun tapa sanoa: "helv***i, ku mua nyppii käytökses!" =)
Tuo edellä oleva pitää paikkansa. Rapuna voin vakuuttaa että makoisinta on piikittely vielä sillain ettei kohde tiedä että häntä piikitellään.
Ei tuo piikittely kuitenkaan ravuille jokapäiväistä ole, ravuilla on aika pitkä pinna. Niin ja loukkusista saa kuulla sitten vaikka kuinka kauan, anteeksi voidaan antaa mutta ei unohdeta ikinä =)
Sä oot yks vittumainen sika,ajattele asiaa toisin päin mitä jos sulle vittuiltais selän takaa ja nolattas pahemman kerran mitä herra sillo tekee?Vittuilu ja piikittely on tosi ala-arvoista,mut jos haluut haastaa riitaa ja tapella ihmisten kaa ni siitä vaan,mut on kyl sit turha ihmetellä mistä se suuri joukko vihamiehiä tulee,että sussahan ei tietenkää oo vikaa vaan muissa.Tuntuuko sillo makoisalta herra siasta?Sietäisit saada turpaan niin ehkä kasvaisit AIKUISEKSI!
Vai että "toisen itsekkyys ja suoranainen tyhmyys"saa sut raivostumaan?Miten välkky ite oot?rapu on just sellane et jos toiset ei oo samallaisii ku he ,niin ovat tyhmiä.Aika hyvä määritelmä,joka kertoo itsekkyydestänne ja tyhmästä käytöksestänne eli vittumaisuudestanne!Olette suvaisemattomia paskoja,mutta heti tulee tosi ongelma niin mitä Suuri Rapumme tekee?-menee äidin helmaan itkemään kuin mikäkin nynny.Rapu esittää niin Vitun Kovaa ,mutta onkin pelkkä pillittävä mammanpoika,joka vain itkee ja itkee.Mutta se miten tyhmä=vittumainen rapu on,on kyllä huippuluokkaa.Rapu pilkkaa ja kiusaa muita lapsia jo koulussa ja Pahuus ja Ilkeys tekee Ravun onnelliseksi,eikö vain teekin?Rapukin voi erehtyä ja olla väärässä,mutta Ilkeys on valttikorttinne jolla todellisuudessa loistatte ja samalla paljastuu miten tyhmäkäytöksisiä eli VITTUMAISIA nämä teini-ikäisten tasolle jääneet Ravut on (myös aikuisina).Se mikä SAA MUUT RAIVOSTUMAAN ON RAVUN TYHMÄ KÄYTÖS=VITTUMAISUUS,joten turha loukkaantua ja ihmetellä miksi kaikki vittuilee,jos on ITSE ALOITTANUT.RAPU on myös RIKOLLISTEN ja UUSNATSIEN horoskooppi.Ravun luonteenpiirteet täyttää rikollisen luonteenpiirteet.
pää kiinni pölö!!!!!!!!!!!!!!!!
etsi toinen kanava ja kasva itse aikuiseksi
yksi maailman kivoin ja mukavin rapumies. Jokainen hetki hänen huomaavaisessa seurassaan on ollut silkkaa onnea. Hän on elämäni ainoa rapu-tuttavuus ja tuonut elämääni suunnattomasti ystävyyttä, onnea ja lohtua. Parasta A-ryhmää!
Tietenkin Ravun vittumaisesta/ilkeästä luonteesta!
Ottakaa huomioon ettei kaikki tule toimeen kaikkien kanssa. Eikä ole tarkoituskaan. Jos ei pidä ravun luonteenpiirteistä niin mitä sitten. Voi olla olematta tekemisissä.Ei siitä tarvitse sen enempää hermostua. Jos näkee toisessa pelkästään huonoja piirteitä niin ihmissuhde on liian rankkaa. Siitä ei edes opi mitään. Vaikka yleensä niistä kaikkein vaikeimmista asioista oppii eniten. Ei jos on liian vaikeaa.