Nyt kun päivä on mennyt niin lyhyeksi, että menninkäiset on yötäpäivää liikkeellä, on tullut entistä tärkeämmäksi se, mikä on veneen LYS. Iso LYS, nopea vene, pieni lys, hidas vene, on vallitseva totuus.
Miten ne nykyveneet on niin kehittyneet, etä ne on niin paljon nopeampia kuin vanhat? No, ne on venytetty vesilinjaltaan vaan pidemmäksi.
Nimittäin loppujen lopuksi, LYS luku seuraa melko hyvin veneen vesilinjapituutta, tai sen neliöjuurta oikeammin sanottuna. Nuo vanhat uppotukit, kun niiden LYS suhteutetaan vesilinjapituuteen, ovatkin melko lähellä nykyveneitä, ja suurin ero onkin juuri noissa keula- ja peräylityksissä. Tästä seuraa se, että uppotukki xx jalkainen vastaa noin nykyaikaista xx-4 jalkaista. Niin nopeudeltaan, LYS luvultaan, kuin myös sisätiloiltaan.
Seuraavalla kaavalla saa laskettua melko hyvin veneen LYS luvun, kun ainoastaan vesilinjapituus on tiedossa:
LYS = 0.410 * neliöjuuri(Lwl)
Lwl = vesilinjapituus [m]
Miten ne nykyveneet on niin kehittyneet, etä ne on niin paljon nopeampia kuin vanhat? No, ne on venytetty vesilinjaltaan vaan pidemmäksi.
Nimittäin loppujen lopuksi, LYS luku seuraa melko hyvin veneen vesilinjapituutta, tai sen neliöjuurta oikeammin sanottuna. Nuo vanhat uppotukit, kun niiden LYS suhteutetaan vesilinjapituuteen, ovatkin melko lähellä nykyveneitä, ja suurin ero onkin juuri noissa keula- ja peräylityksissä. Tästä seuraa se, että uppotukki xx jalkainen vastaa noin nykyaikaista xx-4 jalkaista. Niin nopeudeltaan, LYS luvultaan, kuin myös sisätiloiltaan.
Seuraavalla kaavalla saa laskettua melko hyvin veneen LYS luvun, kun ainoastaan vesilinjapituus on tiedossa:
LYS = 0.410 * neliöjuuri(Lwl)
Lwl = vesilinjapituus [m]
Vastaukset 37
Vanhimmat
No, ei se ihan noinkaan yksinkertaista ole. Vanhemmissa veneissä oli joukossa sellaisia malleja, joissa suunnittelun lähtökohtana oli pärjätä jonkin tasoituksen mukaisissa kisoissa ja saada siitä lisäpotkua markkinointiin. Absoluuttinen nopeus ei ollut ihan niin tärkeää. Niissä kikkailtiin juuri vesilinjapituuksilla, joihin tuli käytännössä muutoksia, kun vene kallistui.
Uudemmissa veneissä saatiin lisänopeutta avotuulilla, kun rungot suunniteltiin sellaisiksi, että vesilinjan pituuden merkitys väheni. Tässä kehityksessä oleellisia asioita olivat purjepinta-alan ja painon, sekä veden vastuksen välinen suhde. Veneet kantoivat paremmin avotuulipurjeet, joten kangasta saatiin lisää, vaikka paino keveni. Isommalla purjepinta-alalla saatiin parempi kiihtyvyys puuskissa ja premmat nopeudet kevyissä keleissä, jolloin vanhemmat ja raskaammat vasta heräilivät kulkemaan. Rungon paremmalla alkustabiliteetilla sekä hydrodynaamisesti paremmalla kölillä ja syvän bulbikölin suuremmalla oikaisuvoimalla haetaan sitten nopeutta myös luoville.
Ääriesimerkkinä voisi ajatella venettä, joka on surkea luovimaan, mutta kulkee myötäisellä kuin raketti. Koska LYS-luku on keskimääräisen suorituskyvyn indikaattori, voisi ajatella, että kovissa vastatuulikisoissa LYS on tälle aivan liian suuri, mutta avotuulivoittoisessa ja varsinkin kevyissä keleissä pärjäisi suuremmallakin LYS:llä. Uudet veneet ovat ehkä hiukan kallellaan tähän suuntaan. Vanhat taas junnaavat tasaisen hitaasti kelissä kuin kelissä, mutta saattavat pärjätä tasoituksissa, jos sattuvat kovaan luovikisaan.
Sitten tulevat tietysti vielä kevyemmät, jäykemmät ja venymättömämmät rakenteet sekä rungossa, että rikissä, tarkempi suunnittelu, painopisteiden hallinta jne, mutta ne ovat ainakin osittain siirrettävissä myös vanhempiin veneisiin.
Varsinaiset nopeusihmeet löytyvät monirunkovenepuolelta, joka on asia erikseen ja nykyteknologian ja innovaatioiden juhlaa.
Hei.
Tämä ketju on pysynyt hienosti asialinjalla yllättävän pitkään. Foorumilla vaikuttaa siis 1 tai 2 järkevääkin osallistujaa!
Kiitos!
"Ei vain pituus" puhuu järkeviä. Nyt vain tulevaisuudessa pitäisi saada nykyisiin keveisiin ja leveisiin veneisiin yhdistetyksi paremmat kryssiominaisuudet. Tässä kehitysvaikeessa lattapohjat tilavat rungot ovat kurjia kryssissä jos on aallokkoa. Olisikohan purjehdusominaisuuksien parantamiseksi kippi-tai nostoköli keulan kallistus päin vastoin ratkaisu.?
LYS sinänsä on samantekevä koska kisan ulkopuolella sillä ei ole merkitystä ja kisatessa pitäisi vain pystyä purjehtimaan paremmin kuin tasoitus- olipa se luku mikä tahansa. Näillä sivuilla tuntuu olevan liikaakin "lyssipoikia".
Pieni yritys siihen suuntaan jo silitysrautamallin kyljen kanttikulma, siitä tulee kallistuksessa hiukan Veetä pohjaan, mutta ei tietysti auta keulaan - kanttia sinnekin.
Patentti runkomuodolle, joka on myötäisessä vaaterissa tasapohja ja kryssillä kallistuessa v-pohja!?
Mallia maihinnousuvene, ruuhi, optari:-)
Miksi nykyisiä keveitä ja leveitä raaserveneitä pitäisi saada ilman laitaläskiä kulkemaan paremmin vastaiseen? Sitä varten on jo olemassa venetyyppi, nimittäin CR-veneet. Niissä on yhtä paljon massaa kuin samanpituisilla vanhemmilla veneillä. Sisätilavuudessa ne häviävät C-veneille, koska niissä on terävä keulaosa, joka leikkaa miellyttävästi ja tehokkaasti aaltoja. Ne ovat siis nopeita ja mukavia kryssiveneitä. Surffiin niitä ei helposti saa, mutta leveän perän ansiosta ne kulkevat kuitenkin melko vauhdikkaasti myötäiseen. Nykyveneissä on valtavasti erilaisia variaatioita, joten yhteen muottiin niitä ei saa millään tungettua. Jopa CR-veneissä on hyvin erilaisia pohjamuotoja varsinkin kölistä eteenpäin.
"LYS sinänsä on samantekevä koska kisan ulkopuolella sillä ei ole merkitystä ja kisatessa pitäisi vain pystyä purjehtimaan paremmin kuin tasoitus- olipa se luku mikä tahansa. Näillä sivuilla tuntuu olevan liikaakin "lyssipoikia". "
LYS luku tässä yhteydessä pitää tulkita ainoastaan yleismittariksi veneen nopeudesta. Olennaista ei ole se, kisataanko vai ei, ja mikä on tasoitus, vaan se, kuinka veneiden nopeudet ovat muuttuneet aikojen saatossa.
Keksi seppomartti parempi "mittari" nopeudelle...
Mukava lukea asiallista ja asiantuntevaa keskustelua. Kiitokset erityisesti nimimerkille Ei vain pituus.
"Nyt vain tulevaisuudessa pitäisi saada nykyisiin keveisiin ja leveisiin veneisiin yhdistetyksi paremmat kryssiominaisuudet"
Suunniteltiinpa kauan sitten tasapohjaisia matkapursia, jotka plaanaa avotulilla ja kryssii hyvin. Veneen keula oli joko terävän pyöreä tai tasainen, joka kallistueessaan muodostaa V kulman. Mallista riippuen veneitä myytiin 500-1000 kpl ja niitä valmistettiin ja valmistetaan edelleen juuttien maassa.
LYS on todella hanurista nykyään on tapana heittää lennosta uusille silitysrauta veneille lys 1.6 tai yli. vaiikka vastaava 10 vuotta vanhempi silitysrautavane lys voi olla 1.00.
Lisäksi on ongelma nykyään kun ei saa venettä ostaessa edes kunnon mittatietoja veneestä. Mikä on esim kuivapaino joka on eri asia kuin kantavuus. .Ja lys maakari laittaaa toiselle LYS-kertomen kuivapainon ja toiselle kantavuuden mukaan. Siinä hamapaita naurattaa kun lys on määritelty 650 kg mukaan 1.16 ja vastaavan jennin kerroin on 1.0. jonka paino on muka 1100 kg.
Spinnun tai genaakkerin mittoja on turha odokkaaankan myyjän tai valmistajan sivuilta löytyvän. Mittananuha käteen aja alat mitata mitä tuli ostettua.
Sittenkun päästään ajamaan polaareita. Ne on oikeasti nykyään jokaisen purjeveneen omistajan helppo ajaa omalla veneellä. Niin ihmetys ja kumma on kun tulokset on ihan muuta kuin alkueräinen käsitys oli.
Ollaan vene lehden fiilistelyn tasolla kryssilillä vene kulkee 6 solmua 8 metrin tuulella . Tarkalleen ottaaen. Millä tuulikulmalla? millä tuuelennopeudella? mikä oli nopeus? Miksi lehdessä ei ole polaarikäyriä koepurjehduksesta ( onko syynä pelko että venelehtientoimittaien purjehdustaidot asetettaisiin kyseenalaiseksi)
Jos perstuntuma ei riitä niin kannattaa hommata tuulimittari, gps, tukiasema, wlanyksikkö ja android tai iphone ohejlma joka oikeasti kertoo miten kipponne kulkee.
Opettele kirjallista ilmaisua, ennen kuin tulet tänne sönköttämään.
Kovin pitkää aikaa ei näköjään kulunut, kun asialliseen keskusteluun ilmestyi ensimmäinen asiaton kommentti.
Nopeus ei minusta ole kehittynyt minusta niin paljoa kuin lyssi on noussut. Tässä erään kisan tulokset. http://suolakaivos.com/race/PDF/RTO_2013_75_UudenOulunRegatta_LYS1_31-8-2013_1-9-2013.pdf
Kärjessä 80-luvun venetyypit, X99, Sirena ja Two star. Niiden jälkeen uudet XP:t. Ja taas vanha Jungfru. Siinäpä ne vanhemmat konstruktiot sitten olivatkin.
Uusimmissa keskikastin veneissä on olleet vielä ihan kelpo varusteet ja osittain miehistötkin, Firtstit ja imx. Silti ei vaan kunnolla kulje.
On aivan selvä asia, että kaikkien Elaneiden tasoitus on liian korkea, vaikka syitä on paljon myös purjeissa ja miehistössä. Johtopäätös, että nykyisin annetaan liian korkeita LYS lukuja veneille. Nopeus ei ole kehittynyt samassa suhteessa.
Oliko niin, että LYS:n alkuaikoina mittaluku määritettiin vain aikaisempien kilpailutuloksien perusteella ja korjattiin sitä mukaa, kun lisää tuloksia ja korjaustarvetta tuli? Nykyisin kai uusien pursien LYS-luku johdetaan ensin mittauksista, jolloin saadaan ne saman tien kilpailuihin mukaan suunnilleen "oikealla" LYS-luvulla, mutta tehtiinkö niin myös aiemmin, vai oliko kyseessä hatusta vedetty "valistunut arvaus"? Nyt uusissa veneissä on LYS-luku ennen kuin ensimmäistäkään on laskettu vesille.
Minulla on sellaisia muistikuvia, että LYS:n alkuaikoina uudet veneet tulivat kovin hitaasti kisoihin mukaan. Kesti vuosia. Sitten oli joitakin, etenkin perheveneitä, joiden miehistö oli suurimmaksi osaksi harrastuspohjalta liikkeellä, jonka vuoksi LYS-luku oli tulosten vuoksi pieni. Kun sellaiseen veneeseen satsasti vähän enemmän rikiin ja miehistöön, pystyi putsaamaan palkintopöytiä, kunnes parempi menestys toi mukanaan kohonneen LYS:n, joka sitten taas karkoitti puolivakavissaan liikkeellä olleet harrastelijat. Yksi esimerkki tällaisesta veneestä oli kai Comfortina, ehkä myös FE83.
Sitten puhutaan vielä arvio-LYS:stä.
Maestro 345:llä melkein sama tasoitusluku kuin XP 44:llä. Voiko joku selittää tuota. Suorassa ajassa voittanut 5 minuutilla First 36.7:n eli lienee onnistunut vene.
"Nopeus ei minusta ole kehittynyt minusta niin paljoa kuin lyssi on noussut. Tässä erään kisan tulokset."
Mitä korkeampi lys, sen haastavampaa on voittaa lys kisa. Vene on siitä huolimatta niin nopea kuin lys luku antaa ymmärtää, miehistöstä saattaa kuitenkin puuttua painoa ja taitoa jotta vaikkapa imx38 saadaan kulkemaan lys lukunsa mukaisesti.
"Maestro 345:llä melkein sama tasoitusluku kuin XP 44:llä. Voiko joku selittää tuota"
Xp44 on kesämökki:
http://www.x-yachts.com/range/xp/xp-44/
Totta kai se virheen aika kertautuu. Mutta silti Two Starin porukalle uusi, ekakauden vene ja miehistö ei koskaan purjehtinut yhdessä. Toki kukin tahollaan ja osa pitkään.
Onko esim Elanien kohdalle ylikorkea lys- luku markkinointikikka. Annetaan veneen ymmärtää olevan suorituskykyisempi kuin onkaan. Ja kuitenkin niin harvat niillä tulevat lyssiä ajamaan. Mutta se kertoo veneen ostajalle enemmän kuin gph.
Tai toisaalta ovatko vanhat barduunabotskit helpompi trimmata olosuhteisiin sopiviksi kuin modernimmat. Harvat lyssi purjehtijat viitsivät vantteja ruuvailla kesken kauden, mikä olisi näissä uusissa rikeissä tärkeää.
Vai mikä siinä on etteivät uudet kulje tasoituksien mukaisesti?
http://suolakaivos.com/race/PDF/RTO_2013_75_UudenOulunRegatta_LYS2_31-8-2013_1-9-2013.pdf
Toisena päivänä suhteellisen tasaiset olot ja normisaaristokisa, slööriä, lenssiä ja kryssiä. Vertailun vuoksi nuo Elanit lyssit 1.22-1.24 (uusia) ajoivat samoja purjehdusaikoja kuin Seisto, Inferno31 tai Sunwind30, Lyssiit 1.14 1.16. vanhat isot pystyivät samoihin tasoitusaikoihin näiden kanssa.
Maestro 345:een on kiteytetty suunnilleen kaikki ne elementit, jotka tekevät nykyveneistä niin nopeita verrattuna -70 ja 80-luvun sisariinsa. Keveys, jäykkyys, runkomuoto, köli, painopiste, materiaalit, riki, purjeet, purjehdusvarustus...
Ei nyt ehkä kannata vetää kovin pitkällemeneviä johtopäätöksiä yhden kisan tai edes alueen. Veneen nopeus vesillä riippuu niin monesta asiasta. Etelä-Suomessa jo Elan 31 on ollut selkeästi noita vanhempia nopeampi ja myös Elan 37 on kulkenut ihan LYS-lukunsa mukaisesti.
Maahantuoja tms. markkinointitaho ei LYS-lukuihin pääse mitenkään vaikuttamaan (no ehkä hiukan, jos väittää veneitä keveimmiksi kuin ovat tms.).
Uudemmat ja nopeammat venemallit ovat erilaisia purjehtia ja ne eivät ole nopeita, jos sitä ei osaa. Vanhemmat veneet olivat anteeksiantavampia eli niillä pääsi helpommin melko hyvään vauhtiin. Mutta kyllä tuo X-99 menee tässä suhteessa samaan kastiin, mutta voittajalla onkin ollut ko. vene vuosikaudet ja aikanaan oli ylivoimainen Suomen OD-luokassa ja pärjäsi kohtuu hyvin myös kansainvälisissä OD-kisoissa.
"Tai toisaalta ovatko vanhat barduunabotskit helpompi trimmata olosuhteisiin sopiviksi kuin modernimmat. Harvat lyssi purjehtijat viitsivät vantteja ruuvailla kesken kauden, mikä olisi näissä uusissa rikeissä tärkeää.
Vai mikä siinä on etteivät uudet kulje tasoituksien mukaisesti? "
Uuet ovat fokkaveneitä ja jos on kevyt tuuli, niin eivät ne kulje niin kuin pitäisi. Code zero pitäisi olla ja tuskin siellä oulussa kelllään on.
ja jos olis code zero, niin lys varmaan kasvaa.
No ensinäkin kaikki tuloksissa olleet Elanit (333, 340 ja 37) ovat genuaveneitä. Toiseksi kyllä uudemmat fokkaveneet kulkevat aivan loistavasti kevyessä tuulessa ilman Code Zeroa, josta toki on hyötyä ajettaessa suuntia, joissa spinnu ei vielä aivan toimi, mutta käyttöalue on todella kapea. Itsellä on ollut kaksi fokkavenettä (nykyinen tosin genualle suunniteltu) ja erityisen hyvin niillä on pärjättä juuri kevyessä tuulessa LYS-kisoissa. Nykyisellä miten kevyissä vain, mutta edellisellä saattoi tulla ongelmia joihinkin veneisiin nähden alle 2-2,5 m/s tuulissa.
Elan 37:
LWL = 9,77m
LYS = 1,28
LYSlwl = 0.410 * sqrt(9.77) = 1,28
Eli Elan 37 on juuri vesilijapituutensa mukaisella LYS:illä varustettu.
Elan 333:
LWL = 8,75m
LYS = 1,22
LYSlwl = 1,21
Eli Elan 333 on 0,01 liian iso LYS vesilijapituuteen nähden.
"kevyessä tuulessa LYS-kisoissa. Nykyisellä miten kevyissä vain, mutta edellisellä saattoi tulla ongelmia joihinkin veneisiin nähden alle 2-2,5 m/s tuulissa. "
Genoalla varustettujen veneiden ORC mittakirjoissa nopeudet on laskettu maksimipurjealalla ja jos joku väittää genoaveneen pystyvä fokalla 3 m/s tuulessa täyteen venevauhtiin niin on epäuskottavaa.
http://www.uwjachtmakelaar.nl/en/sailing-yachts/63323/bavaria-35-match.html
Light Genoa 1 olisi 13.6 m2 suurempi kuin Genoa III 1105%.
Tuo vaikuttaa paljon, jos tuulta on alle 3 m/s.
No katsopaanpa vaikkapa 2012 MM-kisojen ainoata lähtöä, jossa tuulta oli alle 3 m/s. B-luokan kultafleetin suorassa ajassa nopein oli Salona 37 fokalla (mukana oli kaksi genualla ajavaa Salona 37:aa) ja minä olin 5 minuuttia myöhemmin lähteneen hopeafleetin nopein (kultafleetistä nopeamman purjehditun ajan sai 5/39, näistä kaksi fokkaveneitä). Vertaa purjehdittua aikaa vaikkapa JOD 35, X-99 jne. keveisiin genuaveneisiin tai First 36.7 jne. melko vastaavat veneet genualla.
http://merenkavijat.fi/orcworlds2012/wp-content/uploads/2012/08/cbresults_race_06_GOLD.html
http://merenkavijat.fi/orcworlds2012/wp-content/uploads/2012/08/cbresults_race_06_SILVER.html
Mahdollisesti genualla vauhti paranisi vielä lisää, mutta ei tuota ole todellakaan kaivannut, kun tehoja pitää alkaa fokallakin vähentämään varsin pian.
Kuka muu hyvänsä uskoisi, kun lyödään selvät faktat pöytään, jodlari ei. Hänellä oma mielikuvitus on menee ohi vaikka Elon laskuopista. First kolmekymppinenkin saadaan sillä lentämään 10 kts 20 m/s kryssillä, ja vielä vakaasti kuin juna.
Ajatko kevyen tuulen kisatkin samalla (korkealla) vanttijännityksellä ? Käytössä lienee muutama fokka eri tuulialueille. Missä tuulessa tehoja pitää light-fokalla vähentää ? Itsellä likimain samankokoinen C/R-vene fokalla (vain yksi), ja olen yllättynyt, kuinka hyvin fokalla kulkee kevyessäkin kelissä.
Tästä tuli mieleen uusi Salona 33. Mennäänkö siinä ajassa taaksepäin?
Kyllä, vanttiruuveihin en koske kauden aikana ellei trimmi ole vielä hakusessa (MM-kisoissa trimmi oli vielä pahasti hukassa kovassa kelissä). Kun olen löytänyt mielestäni hyvän trimmin, jonka etsimiseen on mennyt pari kautta, laitan keväällä vanttiruuvit vanhoihin mittoihin ja avaan syksyllä mastoa laskiessa. Päävantit ovat hyvin kireät, eivät koskaan löysty (no en ole varma broacheista tms., mutta ei koskaan normaalipurjehduksessa).
Tuo on varmasti hyvin venekohtaista, mutta omiin veneisiin olen löytänyt trimmin, joka toimii hyvin kireillä päävanteilla kevyessä. Hekki löysällä keulastaagi ei ole lainkaan kireä, joten en ole keksinyt syytä vanttien löysäämiseksi kevyeen keliin. Vanttien säädöllä kelin mukaanhan haetaan nimenomaan muutosta keulastaagin kireyteen (hekin kireyden ja mastotaipuman funktiona).
Kisafokkia on kolme L/M, H/M ja kovantuulen, mutta ei vauhti kevyessä huono ole ollut myöskään yleiskäyttöisellä rullafokalla. L/M ja H/M ovat lähes samankokoisia, mutta L/M:ssä on selkeästi enemmän puhtia kevyessä kelissä. Sillä voi ajaa jonnekin 8 m/s saakka, mutta varmaankin H/M olisi nopeampi jo 5-6 m/s alkaean. Kummallakin joutuu tehoja vähentämään viimeistään 5 m/s kohdalla, mutta tuolla H/M:llä ajetaan 10-11 m/s saakka ja kovantuulenfokalla on ajettu 12 m/s kisoissa ilman reiviä.
Fokka on kevyessä kelissä hyvin herkkä oikealle skuuttaukselle ja fallinkireydellä (hyvin löysä) sekä myös ajamiselle. Minä ainakaan en noista selviä ilman skuuttausmerkkejä saalingeissa ja tarkkaa tietoa sopivasta target-nopeudesta.
"ainoata lähtöä,"
Suomessa tasoituskilpapurjehduksen taso on vaihtelevaa ja heikkoa verrattuna kansainväliseen ja yhden lähdön tulos voi johtua paremmasta taktiikasta ja sattumasta.
"Mahdollisesti genualla vauhti paranisi vielä lisää, "
Paranee, jos laitat 13.6m2 lisää keulapurjetta alle 3 m/s tuuliin.
"Kuka muu hyvänsä uskoisi, kun lyödään selvät faktat pöytään"
Yhden kisan tulos ei ole selvä fakta.
Ehkä onkin, mutta tuo ote nyt kuitenkin oli maailmanmestaruuskisoista, jotka olivat kaikkien aikojen suurimmat osallistujamäärältään, joten Suomen tason vaihtelevuudella on aika vähän tekemistä tuon kisan kanssa.
Yhden lähdön tulos voi tietysti riippua monesta seikasta. Ko. kisoissa ei ollut muita alle 3 m/s lähtöjä. Tässä kuitenkin tuulta oli vain hiukan yli 3 m/s keskimäärin. Fokalla purjehtinut Salona 37 oli "vasta" 6. nopein (teki taktisen virheen ja menetti maailmanmestaruuden) suorassa ajassa ja genualliset sisarveneet olivat puolisen minuuttia nopeampi. Nopein oli toinen fokkavene.
Hopeafleetissä minä olin "vasta" 3. nopein. IMX 38 pääsi karkuun nappiin menneellä riskivedolla melko yksin täysin toiseen laitaan vikalla kryssillä. Toiseksi nopein oli myös fokkavene. Nyt kultafleetista suorassa ajasssa nopeampia oli 13/39.
http://merenkavijat.fi/orcworlds2012/wp-content/uploads/2012/08/cbresults_race_08_GOLD.html
http://merenkavijat.fi/orcworlds2012/wp-content/uploads/2012/08/cbresults_race_08_SILVER.html
Viimeinen jokseenkin kevyttuulinen lähtö MM-kisoissa oli lyhempi pitkä kisa. Siinä oli alussa varsin kevyt (alle 3 m/s) kryssi ja lenssi, sitten pitkä kryssi ikävässä aallokossa nousevassa tuulessa ja loppupuolisko ajettiin sitten jo jossain 6-7 m/s tuulessa.
Kultafleetissä fokallinen Salona 37 oli ylivoimaisest nopein suorassa ajassa ja myös kaksi seuraavaa olivat fokkaveneitä.
Hopeafleetissä johdimme ekalla ylämerkillä ja myös lenssin jälkeen. Kryssillä IMX 38 meni venevauhdilla ohi ja muutamalla veneellä oli selkeästi parempi taktiikka tuolla pitkällä kryssillä. Suorassa ajassa olimme 6. nopein ja kultafleetistä nopeampia oli 10/39. Hopeafleetin nopein oli fokkavene.
http://merenkavijat.fi/orcworlds2012/wp-content/uploads/2012/08/cbresults_race_07_GOLD.html
http://merenkavijat.fi/orcworlds2012/wp-content/uploads/2012/08/cbresults_race_07_SILVER.html
Eihän nuo nyt aivan identtisiä olleet, mutta hyvin samansuuntaisia. Kahden ensimmäisen päivän kovissa tuulissa (yli 10 m/s pitkän loppupuolisko ja yksi ratakisapäivä) tulokset olivat hyvin erilaiset, varsinkin meidän osalta jäädessämme hopeafleettiin. Onko kaikki kolme kevyttuulista lähtöä MM-kisoissa sattumaa?
Ilman muuta sattumaa. Vaikka olisi 10 lähtöä, eikä yhtään toisenlaisilla tuloksilla, se olisi silti yhden epähenkilön mielestä sattumaa. Näin on, koska hän tietää omassa pienessä mielessään asian olevan toisin.
Olen tässä lähinnä tämän kauden verran seurannut kahden hyvin purjehditun Salonan edesottamuksia. Eikä niiden, ja siis jo aika monen lähdön tulosten perusteella, se genua tuo kovinkaan suurta etua missään oloissa. Ei siis ihme, ettei yksi tulossa oleva huippuvene ole edes heloitettu muulle kuin fokalle. En silti itse vanhemman 7/8-rikin kanssa genuastani luopuisi. Mutta se onkin eri tarina, myös J-mitta on nykyveneisiin verrattuna hillitty.
"Onko kaikki kolme kevyttuulista lähtöä MM-kisoissa sattumaa? "
Kevyessä tuulessa tarvitaan kaikki purjeala, mitä veneeseen voi asentaa, jos haluaa mahdollisimman nopeasti edetä, eikö vain?