Tämä se vasta hullua on!

Olen vähän vanhempi nainen ja itselläni on takana parinkymmenen vuoden huono avioliitto ja sen jälkeen kymmenen vuoden aikana yksi vakavampi suhde ja 13 satunnaista suhdetta. Nyt olen uudestaan avioliitossa ja täysin uskollinen. Miehellä on ollut yksi vakavampi suhde ja n. 50 satunnaista suhdetta omien puheittensa mukaan.
Alkuun asia vaivasi ja olisin halunnut näistä keskustella ja olin mustasukkainen, mutta mies kieltäytyi ehdottomasti niistä puhumasta ja todella hyvä niin. Olisin vain jäänyt vatvomaan kaikkia erikseen ja kuvitellut vielä lisää.
On paljon parempi ettei tiedä asiosita jotka ei tosiaankaan kuulu sinulle. Elämä on aina edessäpäin ja siihen pitää keskittyä ja hankkia siitä hyviä muistoja joita on ihana ajatella sitten myöhemmin.

Älä yritä pakottaa häntä kertomaan. Toisen aiempi seksielämä ei kuulu sulle, vain sinua mahdollisesti uhkaavat seksitautinsa kuuluu kertoa ja hoitaa. Ole onnellinen seksuaalisesta kumppanista, miten moni kärsiikään pihtaamisesta? Juttele ammatti-ihmisen kanssa.

Oma miesystäväni yritti ensimmäisen seurusteluvuoden aikana monesti onkia "lukuani" esille, ilman tulosta. Itseäni inhotti kun hän kertoi pyytämättä omansa, en olisi missään nimessä halunnut tietää. Eläisin mielummin pilvilinnoissa ja kuvittelisin salaa olevani hänen ensimmäisensä, vaikka kuinka naurettava harhaluulo se olisikaan.. ällöttää ajatus että minne kaikkiin mustiin aukkoihin hän on elimensä joskus työntänyt.. yhhh! Kumpa olisi vaan ollut hiljaa!

Lopulta mies taisi omissa kuvitelmissaan päätyä kuvittelemaan mun harrastaneen seksiä suuresti isomman joukon kanssa kuin mitä todellisuudessa... johtunee varmaan että parisuhteessa olen tosi aktiivinen, useita kertoja päivässä on vasta tarpeeksi, mutta sinkkuja voin olla iloisesti vuosiakin ilman kun ei vaan nappaa tuntemattomien kanssa seikkailut...

Niinpä. Niin kuin sanoin, ettei todellakaan mulle kuuluis. Enkä tiedä miksi nämä niin helvetisti vaivaa? Toisaalta nämä mun mustikset lähteneeet liikkeelle, koska hän "lipsautellut" yhtä jos toista kokemuksistaan tässä alkukuukausien varrella. Itse ilmoitin heti suhteen alkaessa, että mä en todellakaan halua kuulla yhtään mitään. Sitten, kun yritän kysellä häneltä miksi hän näitä lipautuksia viljelee, koska tietää mielipiteeni, niin siihen en saa muuta vastausta kuin, että "mä oon vaan tällanen kova puhuu". Ok, en mäkään mikään tuppisuu ole, mut osaan kyllä pitää suuni erittäin hyvin kiinni omista menneistä. Eikä niitä sieltä, niin vaan "lipsahtele". Ehkä juuri siksi, koska tiedän sen loukkaavaan toistepäin itseäni. En sitä tietenkään halua omalle rakkaalle. Mut joo, pistin sit tänään suunnitelmat alulle ja käytiin sitten läpi näitä sinkkuvuosia. No, myöntää täytyy, että yläkanttiin ne omat arviot meni aika pahasti. Mielikuvitus tehnyt siis tehtävänsä. Eli toistaiseksi hyvä, että lähdin asiaa selvittää, koska en siitä muuten mielenrauhaa saanut. Onhan siellä vielä tarkennettavaa, mut mennään pala kerrallaan. Toivottavasti tästä pääsee eteenpäin ja pääsisi vihdoinkin nauttimaan oikeasti hyvästä parisuhteesta. Mut matkaa vielä on.